Elina Kilkku

Teatteriohjaaja ja näytelmäkirjailija Elina Kilkku on valmistunut teatteri-ilmaisun ohjaajaksi Helsingin ammattikorkeakoulusta 2004 ja filosofian maisteriksi Helsingin yliopiston taiteiden tutkimuksen laitokselta 2011 pääaineenaan teatteritiede. Hän on työskennellyt freelancerina ympäri Suomea vuodesta 2002. Vuodesta 2008 hän on ohjannut teatterin historiallisia tyylilajeja, vanhoja tekstejä ja nykypäivän työelämän huonontumista yhdistelevää Työelämä-ohjaussarjaansa esimerkiksi Turussa, Valkeakoskella ja Hangossa. Saaren kartanossa Kilkku kirjoittaa uusinta näytelmäänsä nimeltä Non Existere – Esitys katoavista asioista. Paitsi katoavia asioita esitys tutkii myös näytelmäkirjallisuuden rajoja: osa kohtauksista on proosamuotoisia, osa kirjoitustehtäviä esityksen toteuttaville työryhmille. Tällä hetkellä Kilkku on kyllästynyt psykologisiin roolihenkilöihin, yhtenäisiin juoniin ja tarkkoihin, kuvaileviin parenteeseihin eli näyttämöohjeisiin. Draamateksti ei ole koskaan valmis, sanotaan, koska se on vain käsikirjoitus itse esitykselle, ja lopulta se valmistuu vasta katsojassa. Miksi niin usein draamatekstit kuitenkin pyrkivät olemaan valmiita? Miksei luoteta siihen, että jokainen tekstin toteuttava ohjaaja työryhmineen osaa valita juuri itselleen sopivat näyttämötoiminnat, tai jopa tyylilajin? Miksei esimerkiksi kronologisesti etenevä näytelmä olisi itsestään selvästi mahdollista toteuttaa myös takaperin tai arpomalla uusi kohtausjärjestys? Mitä löytämisen riemua tuntee näyttelijä, joka saa eteensä tekstin, jonka kaikki alatekstitkin on kirjoitettu auki parenteeseihin? Ja ennen kaikkea, mitä järkeä on esittää kahdessakymmenessä eri teatterissa täysin sama tulkinta samasta näytelmästä? Tulkinta on se, mitä draamateksteille harjoituksissa tehdään. Liian tarkat parenteesit väistämättä kaventavat tulkinnan vapautta, eli sitä, mistä taiteessa on kysymys. Parenteeseihin tulisi suhtautua kuten elintarvikkeiden tarjoiluehdotuksiin. Lisätietoja: WWW.ELINAKILKKU.COM