Neljä rohkeaa hanketta – apurahansaajat kertovat projekteistaan

Uudet rohkeat tekijämme syventyvät muun muassa keinotekoiseen trooppisuuteen, pelimusiikkiin, muovia hajottaviin mikrobeihin sekä kaunokirjallisuuteen suomen kielen opiskelun edistäjänä. Lue, mitä tekijät itse kertovat hankkeistaan!
Dosentti, FT Viola Čapková: ”Etsimme uudenlaista tapaa osallistaa aikuisia maahan muuttaneita suomalaiseen yhteiskuntaan opettamalla kirjallisuuden avulla kieltä ja kulttuuria.” Kuva: Aleksi Poutanen

Kaunokirjallisuus johdattaa kieleen ja kulttuuriin

”Kirjallisuuden ja kielen opinnot ovat aina olleet minulle yhtä. Opiskelin Prahan Kaarlen yliopistossa – aikuisena, ei-syntyperäisenä puhujana – suomen kieltä ja Suomen kirjallisuutta, ja siellä se oli itsestäänselvyys. Suuntauduin kirjallisuuteen, mutta kirjallisuushan on kieltä ja paljon muutakin: se on keskeinen kulttuurin merkityksellistäjä, joka avaa ikkunan yhteiskunnallisiin ilmiöihin.

Kaunokirjallisuus on työryhmämme mielestä keskeisessä asemassa sekä suomen kielen että kulttuurin oppimisessa. Etsimme uudenlaista tapaa osallistaa aikuisia maahan muuttaneita suomalaiseen yhteiskuntaan opettamalla kirjallisuuden avulla kieltä ja kulttuuria. Hankkeessa on mukana sekä syntyperäisiä että ei-syntyperäisiä suomen kielen puhujia, ja työskentelymme perustuu vuorovaikutuksellisuuteen. Pidämme kursseja, työpajoja ja lukupiirejä, testaamme  aiempia tutkimustuloksiamme ja muotoilemme uusia kirjallisuuden- ja kielentutkimuksellisia tutkimuskysymyksiä.”

Dosentti, FT Viola Čapková ja työryhmä: Tuntemattomalla päähän? Kaunokirjallisuus aikuisten maahan muuttaneiden suomen kielen edistäjänä

Muovipalmut herättävät pohtimaan suhdettamme tropiikkiin

”Muutama vuosi sitten aloin huomata ‘trooppisuutta’ arjessani jatkuvasti: kaupoissa kymmeniä trooppiseksi nimettyjä tuotteita, trooppiseksi lavastettuja paikkoja, muovipalmuja, Tropical Holiday -paitoja… Tämä kaikki Suomessa, kaukana tropiikista. Rupesin miettimään, mitä trooppinen oikeastaan tarkoittaa täällä.

Tutkin projekteissani keinotekoista trooppisuutta ja trooppisuuden esittämistä. Peilaan havaintojani tropikalismin teoriaan. Tropikalismilla tarkoitetaan eksotisoivaa ajattelua, jossa trooppinen nähdään ‘läntisen’ maailman ympäristöllisenä Toisena. Työskentelen taiteilijana eri välineillä ja koen, että tätä aihetta täytyy käsitellä moninaisesti niin taiteen kuin tieteen kulmista. Suomessa aihetta ei ole tutkittu, vaikka se linkittyy suuriin kulttuurisiin ja ekologisiin kysymyksiin, kuten kulttuuriseen ja ympäristölliseen omimiseen, keinotekoisuuteen ja kestävyyteen.

Tavoitteeni on ymmärtää paremmin sekä Suomessa esitettävää trooppisuutta että suhdettamme tropiikkiin. Minusta on tärkeää pohtia, onko unelmaympäristöjä jäljitteleviä keinotropiikkeja olemassa kauemmin kuin trooppista luontoa, ja voitaisiinko esimerkiksi korallit pyrkiä säilyttämään merissä eikä vain akvaarioissa.”

Taiteen maisteri Anna Sofia Sysser: Tutkimus ja taiteellinen työskentely aiheesta trooppisuuden representaatiot ja keinotekoinen ”trooppisuus”

Pelimusiikki palauttaa menneisyyden tärkeisiin tapahtumiin

”Onko sinulla pelimusiikkiin liittyviä muistoja, jotka koet itsellesi tärkeiksi tai jopa rakkaiksi? Tällaisia kokemuksia tutkimme uudessa hankkeessamme. Suuri osa tämän päivän aikuisista on varttunut digitaalisten pelien parissa. Kyse ei ole pelkästä ajanvietteestä, vaan sekä pelaaminen että musiikin kuunteleminen jättävät meihin väistämättä jälkensä.

Hankkeemme lähtee ajatuksesta, että musiikkimuisto sisältää sekä pelikokemuksen elementtejä että pelin ulkopuolelle ulottuvia merkityksiä. Musiikkimuisto voi jopa toimia eräänlaisena ankkurina, jonka avulla henkilö voi palata menneisyytensä tärkeisiin tapahtumiin. Käyttämämme enaktiivisen teorian mukaan pelit ja musiikit eivät ole meistä erillisiä, vaan mielemme ulottuu niihin.

Monitieteinen työryhmämme kerää aineistoa ihmisille tärkeistä pelimusiikkimuistoista tarinakuvauksin ja haastatteluin. Niiden avulla rakennamme nykyistä parempaa ymmärrystä pelien ja musiikin estetiikasta aktiivisena toimintana osana elämää.”

Filosofian tohtori Kai Tuuri ja työryhmä: Pelimusiikkiin kiinnittyneet maailmat — Digitaalisten pelien kokeminen ja merkitykset vaalittujen musiikkimuistojen kautta

 

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkijat Irina Tsitko, Kari Koivuranta ja Heli Nygren: ”Ajatuksenamme on lähteä ratkomaan muovijäteongelmaa uudella tavalla”. Kuva: Aleksi Poutanen

Muovia hajottavat mikrobit – kierrätyksen tulevaisuus?

”Intialaiset lehmät syövät muoviroskaa, merikilpikonnat kuolevat syötyään muovia, ja hiekkaranta on täynnä muovijätettä. Nämä näyt ovat innoittaneet PlastBug-projektin syntyyn.

Ajatuksenamme on lähteä ratkomaan muovijäteongelmaa uudella tavalla. Lähtökohtana on idea, että eri mikrobit ja niiden entsyymit hajottavat muovia käymisastioissa pienellä energialla. Koska olemassa ei ole yhtä yksittäistä mikrobia, joka kykenisi hajottamaan useita eri muovilaatuja, on tarkoituksenamme etsiä useita erilaisia muoveihin erikoistuneita mikrobeita ja niiden entsyymejä. Kun olemme löytäneet tarpeeksi tällaisia mikrobeja, voimme yhdistää niiden hajotuskyvyn.

Luonnostaan mikrobit ja niiden entsyymit hajottavat muovia hitaasti, joten aiomme parantaa niiden hajotuskykyä ja nopeutta synteettisen biologian avulla. Lisäksi tavoitteenamme on muokata mikrobikanta, joka kykenee hajottamaan useita eri muovilaatuja kerralla.

Toivomme näkevämme PlastBugin yhtenä vaihtoehtona muovin kierrätykseen tulevaisuudessa.”

VTT:n tutkijat Kari Koivuranta, Heli Nygren ja Irina Tsitko: PlastBug2 – Muovijätteen hajotus mikrobeilla

Aiheeseen liittyvää