Muunsukupuolisten suomi

Koneen Säätiö on myöntänyt vuoden 2018 haussa 26 miljoonaa euroa tieteen ja taiteen rohkeisiin avauksiin. Apurahan saa yhteensä 277 henkilöä, organisaatiota tai työryhmää. Kielentutkija Meri Lindeman on yksi uusista rohkeista tekijöistä.
Meri Lindeman Kuva: Katja Tähjä/Koneen Säätiö

Suomen murteiden tutkimuksella on pitkät perinteet. Väitöstutkija Meri Lindeman on kuitenkin kiinnostunut toisenlaisesta kielen variaatiosta. Tutkimuksessaan Lindeman keskittyy siihen, miten sukupuoli ja sukupuolta risteävät erot kuten sosioekonominen tausta tai ikä kuuluvat kielessä. Yhteistä arkisia puhetilanteitaan tutkijan käyttöön tallentaville on se, että kokemus omasta sukupuolesta tai sukupuolista vaihtelee. Lindemanin tutkimukseen osallistuvat henkilöt ovat kaksisukupuolisia (engl. bigender). Heidän kohdallaan vaihtelu tapahtuu siis kahden sukupuolen välillä.

”Jos on olemassa queer-kirjallisuudentutkimusta, niin onko myös queer-kielitiedettä? Kysymys heräsi perustutkinto-opiskelijana, kun opiskelin pääaineena suomen kieltä. Pian selvisi, että maailmalla tällaista kriittisesti sukupuolta ja seksuaalisuutta tarkastelevaa kielentutkimusta onkin tehty. Suomen kielessä oli kuitenkin vasta hyvin vähän tutkimusta edes homomiehistä, joiden puheeseen liittyvistä käsityksistä tein graduni, vaikka homomiesten asema on moniin muihin sateenkaari-ihmisiin nähden vahva.

Jokainen meistä puhuu eri tavalla eri tilanteissa. Kielen tilanteinen vaihtelu on kuitenkin erityisen kiinnostavaa ihmisillä, joiden sukupuoli-identiteetti ei sovi kaksinapaiseen nainen–mies-jakoon vaan vaihtelee jaksoittain tai tilanteittain. Väitöstutkimuksessani kysynkin, miten eri tilanteissa vaihteleva tai liukuva kokemus sukupuolesta kuuluu kielessä.

Millä tavoilla puheella voi kertoa jotain sukupuolesta eri tilanteissa? Mitkä puheen piirteet kytkeytyvät mihinkin sukupuoliin? Entä mitkä muut sukupuolen kanssa risteävät tekijät kuuluvat puheessa? Mitä kaksisukupuoliset itse ajattelevat puheestaan? Tämän suhteen olen utelias. Mitään hypoteesia en halua asettaa, aineisto kertoo mihin suuntaan edetä.

Haluaisin, että oma tutkimukseni olisi esimerkki siitä, millä muulla tavalla sukupuolta voi tutkia kuin olettamalla kaksijakoisesti, että on miehiä ja naisia. Ajattelen että tutkimukseen osallistuvilla on sellaista annettavaa, mitä muilla ei ole – niin kielen ja identiteetin suhteeseen kuin kielellisen vaihtelun monimuotoisuuteenkin liittyen. Suomella ja suomen kielellä on mahdollisuus olla osana uutta queer-lingvististä aaltoa, muuttaa maailmaa suuntaan, jossa myös muut sukupuolet kuin mies ja nainen tunnistetaan ja tunnustetaan.”

Suvi Korhonen