Sisäilmasta sairastunut lääkärin vastaanotolla – yhteisymmärrystä etsimässä

Suvi Kaikkonen tutkii väitöskirjahankkeessaan sisäilmaan oireensa liittävien potilaiden ja lääkärien neuvottelua oireilun syistä vastaanottotilanteissa.

Kuvitus: Marika Maijala

”Tutkimushankkeen alku kului aineiston hankkimisen ja litteroinnin merkeissä. Aineiston hankkiminen tulenarasta aiheesta vaati sinnikkyyttä. Jonkinlaisena saavutuksena itsessään voinee pitää 75 vastaanoton videokokoelmaa, joista 65 tapauksessa on jatkokäyttölupa. Aineisto tulee siis palvelemaan suomalaista tutkimusta jatkossakin.

Aineistoa litteroitiin sitä mukaa kun sitä saatiin niin tutkimusavustajien, litterointitoimiston kuin ominkin voimin. Apurahan kuluosuus oli tässä korvaamaton resurssi. Tutkimuksen analyysi- ja kirjoitusvaihe alkoi nopeasti aineistonkeruun ja litteroinnin lomassa. Analyysin tuloksena syntyi neljä empiiristä analyysilukua, jotka valottavat sen neuvottelun eri puolia, jota potilaat ja lääkärit vastaanotolla kiistanalaisten oireiden syistä joutuvat käymään:

I Miten potilaat muotoilevat terveysongelmansa sisäilmaoireiksi lääkärin vastaanoton alussa? Miten lääkärit osallistuvat tähän työhön?
II Miten potilaat puhuvat rakennuksen ongelmista muotoillessaan oireitaan sisäilmaperäisiksi? Miten lääkärin toiminta vaikuttaa rakennuspuheen muotoutumiseen?
III Miten lääkärit tarjoavat oireilulle muita mahdollisia syitä?
IV Miten potilaat vastaavat muiden syiden ehdottamiseen, ja miten keskustelu jatkuu?

Tutkimuksen monografiamuotoisuuden vuoksi mitään osatutkimuksista ei ole vielä julkaistu. Olen kuitenkin esitellyt jokaista osatutkimusta kansainvälisissä ja kansallisissa tutkimuskonferensseissa, niin kielitieteellisissä, yhteiskuntatieteellisissä kuin ammatillisissakin yhteyksissä, sekä viestinyt niistä myös laajemmalle yleisölle.

Varsinaiseen monografiaan tulevien osatutkimusten lisäksi työ on poikinut kolme työn alla olevaa sisäilmakeskustelua ja -kokemuksia valottavaa yhteistyöartikkelia. Lisäksi paikkaansa etsii vielä monografian kokonaisuuteen sopimattomaksi osoittautunut osatutkimus tilanteista, joissa potilas valittaa huonosta kohtelusta terveydenhuollossa.

Olen neljän vuoden rahoituksella saanut tutkimukseni hyvään vaiheeseen, mutta en valmiiksi. Henkilökohtaisesti yhtä merkittävää kuin tutkimuksen konkreettiset tuotokset on minulle ollut tutkijaksi kasvaminen. Kokopäiväinen väitöskirjatyö on tarjonnut mahdollisuuksia juurtua tiedeyhteisöön monin virallisin ja epävirallisin tavoin.”

Suvi Kaikkonen