Rodullistavan ajattelun alkuperä

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on tutkia kriittisesti erilaisia ihmisryhmiin liittyviä erotteluja, eri kategorioiden (kuten nainen, orja, barbaari) välisiä yhtymäkohtia ja eroja, ja rodullistavien näkemysten asemaa filosofisissa keskusteluissa esimerkiksi ihmisyydestä, hyveistä ja tasa-arvosta. Hankkeen pääpaino on antiikin filosofiassa ja sen vaikutuksissa varhaismodernin ja valistuksen ajan filosofiaan.

Hankkeessa kysytään, millaisia jaotteluja eri aikakausien ajattelijat tekivät ihmisten välille esimerkiksi syntyperän, fyysisten ominaisuuksien tai tiettyyn kansallisuusryhmään kuulumisen perusteella? Millaisia kriittisiä argumentteja toiset filosofit esittivät tällaisia jaotteluja vastaan? Mitä seurauksia muukalaisvihamielisyydellä tai esimerkiksi vastakkainasettelulla helleenien ja barbaarien välillä oli filosofien ihmiskäsitykselle? Jatkuuko antiikin fysiognomian perintö uuden ajan rotuteorioissa tai 1700-luvulta lukien muotoilluissa rotuhygieniaan pohjaavissa biopoliittisissa käytännöissä? Miksi sekä rotu että sukupuoli muuttuivat tällä aikakaudella biologisiksi käsitteiksi?

Hankkeen tutkijoita kiinnostaa soveltaa kriittisen rotufilosofian (critical philosophy of race), kriittisen rotuteorian (critical race theory) ja intersektionaalisen feminismin tarjoamia käsitteellisiä ja menetelmällisiä työvälineitä filosofianhistorialliseen aineistoon. Pyrkimyksenä on myös avata filosofianhistoriallisen tutkimuksen kautta olennaisia ja ajankohtaisia näkökulmia nykyiseen yhteiskuntaan.

Ymmärtääksemme omana aikanamme vallitsevia rodullisia ja sukupuolitettuja ennakkoluuloja ja muukalaisvihamielisyyttä, on hyödyllistä tarkastella kriittisesti rodullistavien ja sukupuolittavien ajattelukäytäntöjen historiaa sekä niiden merkitystä länsimaisen filosofian perinteessä ja teorianmuodostuksessa ylipäänsä. Filosofianhistoriallinen tutkimus tarjoaa välineen nykyisten ajattelutapojen, asenteiden ja käytäntöjen kriittiselle tarkastelulle.

FT Malin Grahn-Wilder keskittyy työssään antiikin filosofiaan, ja FT Martina Reuter varhaismodernin ja valistuksen ajan filosofiaan. Hankkeessa työskentelevä valo- ja videokuvaaja Houman Auriell vastaa hankkeen audiovisuaalisen puolen toteutuksesta, kuten hankkeen Youtube-kanavan ”ORT-Projectin” sisällöistä.

You can read the project description in English on the University of Jyväskylä website and find more information on us and the project on our own website: www.ortproject.fi

Hanke toteutetaan Koneen Säätiön rahoituksella 2022–2026.

Katso hankkeen YouTube-kanavan videoita