Etusivu Hankkeiden omat sivut Omistuksenjälkeisyys talouden muutoksen tulkintana ja kokemuksena Omistuksenjälkeisyys talouden muutoksen tulkintana ja kokemuksena Tutkimushankkeessa selvitetään, miten omistuksenjälkeisyyden idea on muotoutunut, miten ja miksi sitä tehdään houkuttelevaksi sekä kuinka se järjestyy osana talouden arkea. Tuen muoto Yleinen apurahahaku: Tieteellinen tutkimus Aloitusvuosi 2022 Ryhmän jäsenet FT, apulaisprofessori Juhana Venäläinen FT Tuomo Alhojärvi KTT Ella Lillqvist YTT Pieta Savinotko Miksi meille yhä useammin kaupitellaan ajatusta, että omistaminen on vaivalloista ja vanhanaikaista? Omaksi ostamisen sijaan autoja liisataan, työkaluja lainataan kirjastosta, musiikkia kuunnellaan tilauspalveluista ja kaupunkitilaa valtaavat yhteiskäyttöiset potkulaudat. Tässä tutkimushankkeessa esitellään omistuksenjälkeisyyden käsite keinona hahmottaa erästä 2020-luvulle ominaista talouspuheen ja talousajattelun muutosta. Hankkeessa selvitetään, miten omistuksenjälkeisyyden idea on muotoutunut, miten ja miksi sitä tehdään houkuttelevaksi sekä kuinka se järjestyy osana talouden arkea. Omistuksenjälkeisyyttä analysoidaan hankkeessa kahdella tasolla. Tutkimuksen etnografinen taso tarkastelee omistuksenjälkeisyyden ilmenemistä talouden arjessa. Omistamisen ja omistamattomuuden kokemusten kirjoa avataan kolmella tapaustutkimuksella, jotka käsittelevät omistuksenjälkeisyyttä kirjastojen esinelainauksen, arjen liikkumisvalintojen ja urbaanin yhteisvaurauden kentillä. Tutkimuksen genealoginen taso puolestaan selvittää omistuksenjälkeisyyden syntytapaa eli sitä, mistä, miten ja millaisista aineksista ajatus omistamisesta luopumisesta on rakentunut ja kuinka sitä tehdään kulttuurisesti houkuttelevaksi. Rakennusaineksia jäljitetään politiikka-asiakirjoista, ajatuspajojen ja konsulttien raporteista, tutkimuskirjallisuudesta sekä perinteisestä ja sosiaalisesta mediasta. Tutkimusasetelmassa omistuksenjälkeisyys toimii esimerkkinä talouden muutospuheen performatiivisuudesta eli siitä, kuinka talousdiskurssit samanaikaisesti sekä kuvaavat yhteiskunnallisia muutoksia että ovat mukana tuottamassa ja suuntaamassa niitä. Institutionalisoituvaa talouspuhetta, kulttuurisia ihannekuvia ja arjen talouden kokemuksia ristiin lukemalla tutkimus auttaa tunnistamaan tarkemmin taloudellisen vallan symbolis-materiaalista dynamiikkaa sekä avaa näkymiä hegemonisten diskurssien katveessa elävään talouden moninaisuuteen. Tutkimushanke alkoi syksyllä 2022. Hanketta johtaa FT, apulaisprofessori Juhana Venäläinen, jonka lisäksi hankkeessa työskentelee kolme tutkijatohtoria: FT Tuomo Alhojärvi, KTT Ella Lillqvist sekä YTT Pieta Savinotko. Tutkimus toteutetaan Itä-Suomen yliopistossa, kulttuurintutkimuksen oppiaineessa Humanistisella osastolla. Yhteinen Joensuu: omat paikat, jaetut tilat -tapahtuma Osana Omistuksenjälkeisyys-hanketta järjestämme 11.-16.3.2024 kaikille avoimen karttanäyttelyn ja -työpajan Joensuun pääkirjaston Muikku-salissa. Karttoja hyödyntävä osahanke käsittelee urbaanin yhteisvaurauden teemoja eli yhteisen kaupunkiympäristön käyttämisen ja jakamisen tapoja. Joensuussa järjestettävä yhteisöllinen kartoitus kokoaa yhteen monenkirjavaa kartastoa, jonka avulla ihmiset pääsevät kertomaan oman elämänsä paikoista ja suhteestaan jaettuun, yhteiseen kaupunkitilaan. Yhteinen Joensuu -tapahtumassa on esillä kaupungin yläkoululaisten ja lukiolaisten tekemiä karttoja, ja tapahtuman kävijät saavat lisätä omia kartografisia kertomuksiaan erilaisille paperisille pohjakartoille. Henkilökohtaisten, jokaisen omaa kaupunkia kuvaavien karttojen lisäksi tapahtuman kävijöitä kutsutaan merkkaamaan suurille, yhteisille pohjakartoille tietojaan, kokemuksiaan ja näkemyksiään joensuulaisesta yhteisvauraudesta. Erityisesti huomion kohteena ovat kolme yhteisvaurauden muotoa: luontokokemukset ja ympäristön kestävä käyttö, arkiset hyvät teot, jotka yhteiseloamme kannattelevat sekä paikkojen arkiset ja utopistiset käyttönimet. Kartta-aineiston avulla tutkitaan sitä, miten urbaania yhteisvaurautta tuotetaan, haastetaan ja eletään todeksi arkisissa käytännöissä. Erilaisia paperikarttoja kokeilemalla tutkitaan myös mahdollisuuksia kokoontua yhteen jaettujen ja aina kuitenkin erilaisten kaupunkikokemusten ympärille. Samalla pyritään innostamaan esiin keskustelua siitä, miten erilaisin tavoin eri ihmiset ja ihmisryhmät kokevat yhteisen kaupunkitilan ja millaisia tulevaisuuden toiveita ihmisillä on sen suhteen. *** Osana tapahtumaa järjestetään neljä karttojen teemoja syventävää ja avartavaa keskustelutilaisuutta. Alustajiksi on kutsuttu joensuulaisen kaupunkiympäristön tutkijoita ja sitä aktiivisesti muovaavia kansalaistoimijoita. Keskustelutilaisuudet Muikku-salissa ovat avoinna kaikille kiinnostuneille. Keskustelusarjan ohjelma Tiistai 12.3. klo 17–18.30Joensuun yhteiskartasto: kaupungin kokemisen ja kertomisen kirjo Avauskeskustelu, jossa pohditaan tapahtuman kartaston avustuksella joensuulaista kaupunkiympäristöä sekä omien paikkojen ja jaetun tilan yhteenkietoutumisia. Yhteiskuntapolitiikan professori Eeva Jokinen alustaa arkisesta ja yhteisestä kaupunkitilasta ja ohjauksen yliopisto-opettaja Jussi Semi alustaa joensuulaisista paikkakokemuksista ennen ja nyt. Keskiviikko 13.3. klo 17–18.30Yhteinen Joensuu? Eriarvoisuus ja solidaarisuus kaupunkitilassa Keskustelu pureutuu joensuulaisen kaupunkitilan oikeudenmukaisuuden kysymyksiin, erilaisten ihmisryhmien yhdenvertaisuuteen sekä elävän solidaarisuuden mahdollisuuksiin. Yhteisöpedagogi Henna Middeke alustaa joensuulaisesta monikulttuurisuustyöstä ja antirasismista ja sosiologian yliopistonlehtori Anni Rannikko alustaa sateenkaarevasta Joensuusta sekä tilankäyttötapojen moninaisuudesta. Torstai 14.3. klo 17–18.30Koettu kaupunkiluonto ja kestävän toimeentulon Joensuu Keskustelussa tutkitaan joensuulaisen kaupunkiluonnon kokemisen ja havainnoinnin tapoja sekä kestävän toimeentulon urbaaneja edellytyksiä. Aineellinen toimeentulo on aina kytköksissä siihen, miten tulemme keskenämme toimeen. Tietokirjailija, sienenpoimija Topi Linjama alustaa Joensuun kaupunkiluonnossa elämisen ja olemisen mahdollisuuksista ja ympäristöpolitiikan väitöskirjatutkija Krista Willman alustaa kaupunkiviljelystä yhteisvaurautena. Perjantai 15.3. klo 17–18.30Utopia Joensuu: yhteisen kaupungin monet tulevaisuudet Keskustelussa kurkotetaan Joensuun eletyn kaupunkitilan monenlaisiin tulevaisuuksiin. Yhteiskuntatieteiden yliopistonlehtori Teppo Eskelinen alustaa toisenlaisten tulevaisuuksien kuvittelemisen taidoista ja kansalaistoimija, kulttuurihyvinvointilähetti Maria Korkatti alustaa rikkaruohonjuuritason yhteistoiminnasta ja kulttuurihyvinvoinnista. *** Lisätietoja Yhteinen Joensuu -tapahtumasta tarjoaa tutkijatohtori Tuomo Alhojärvi, tuomo.alhojarvi@uef.fi, puh. 050 4702392.