Elokuun alumni Sonja Jokiniemi

Kuopiolaissyntyinen Sonja Jokiniemi työskenteli Saaren kartanolla talvella 2014. Residenssin aikana hän työsti projektejaan hmm ja Ilman aakkosia.
Sonja Jokiniemi: Blab. Kuva: Simo Karisalo.

Sonja Jokiniemi on koulutukseltaan teatteritaiteiden maisteri DasArts Master of Theatre ohjelmasta Amsterdamista sekä tanssitaiteen kandidaatti Laban Centeristä Lontoosta. Praktiikassaan hän yhdistelee piirrosta ja maalausta, esitystä ja veistoksellista työtä sekä yhteisölähtöisiä taiteellisia projekteja, tekemättä kuitenkaan rajanvetoa niiden välille. ”Hahmotan työni parhaiten laajennetun koreografian kautta. Esimerkiksi piirros on kulkenut ajoittain esitysteoksen alullepanijana, toisinaan reflektiona, ja esimerkiksi viimeisimmässä teoksessani Blab kolme laajaa maalausteosta on osana näyttämökuvaa – ei kuitenkaan lavasteina, vaan kanssaesiintyjinä, osana esityksen sisäistä maailmaa ja ekologiaa”, kuvailee Jokiniemi.

Jokiniemelle yksi taiteen kiinnostavimmista olemuksista on muunlaisuuden – ei-tunnistettavien, muiden ja erilaisten kokemusten – ehdottaminen maailmassa, joka pohjautuu pitkälti määritelmiin ja opittuihin normatiivisiin tapoihin hahmottaa ja ymmärtää. Taiteilijuus ja taiteen tekeminen tukeutuvat Jokiniemen mukaan hänen kohdallaan jonkinlaisen tarpeen tunnistamiseen ja sitä kohti menemiseen: ”Työni muodon moninaisuus on nivoutunut tähän tarpeeseen: itsen sekä oman työn ’sallimiseen’ pulputa pois raameistaan”, kertoo Jokiniemi. ”Jossain vaiheessa esimerkiksi ymmärsin, että teosteni visuaalinen maailma ja toimijuus siinä ovat niin toisistaan riippuvaisia, että minun tulee työskennellä molempien praktiikoiden kanssa itse. Teoksen maailman sisäinen logiikka, vaikka onkin mysteerinen, on johdonmukainen tällä tavoin.” Jokiniemi kertoo kunnioittavansa sellaista taiteilijuutta, joka muodostuu juuri tarpeesta ja intiimiydestä institutionaalisuuden, hyvin ja hienosti tehdyn sijaan. Esimerkkinä hän mainitsee ITE-taiteen. ”Arvostan haurautta, tuntematonta ja rohkeutta mennä kohti sitä, mitä ei vielä tiedä. Tähän pyrin jatkuvasti työssäni ja se pitää minut hereillä – ja kiinnostuneena.”

Sonja Jokiniemi: hmm. Kuva: Timo Wright.

Saaren kartanon residenssissä Jokiniemi valmisteli teoksiaan hmm ja Ilman aakkosia. Jokiniemi kertoo hmm-projektin olleen hänen kartoituksensa tiettyjen materiaalisuuksien ja esineiden maailmaan äänteiden, äänen, fantasian ja leikkisyyden kautta. Ilman aakkosia puolestaan oli Kuopiossa tapahtuva vuoden mittainen jaksottainen yhteistyö autismikirjon henkilöiden ja subjektiivisten kielten parissa. Projekti kulminoitui kirjateokseen PA-A, jossa prosessin aikana käydyt (ei-sanalliset) keskustelut oli visualisoitu eri tavoin, sekä näyttämölliseen duettoteokseen osallistuja Veera Kivelän kanssa. Myöhemmin Ilman aakkosia-hankkeen maailma ja tutkimustyö laajenivat vielä yhteistyöhön tutkija Leni van Goidsenhovenin kanssa. Jokiniemi ja van Goidsenhovenin toteuttavat yhdessä projektia Caring for Stories: Participatory Action Reserach on Autism and Self-expression Belgiassa tämän ja ensi vuoden aikana.

Sonja Jokiniemi: Ilman aakkosia. Kuva: Tomi Paasonen.

Sonja Jokiniemi tuli Saaren kartanon residenssiin vain muutama kuukausi valmistumisensa jälkeen. ”Residenssi mahdollisti minulle luontaisen työn jatkuvuuden koulutusohjelman rakenteen jälkeen. Sain pari kuukautta aikaa tutkia seuraavia taiteellisia askeleitani, ilman tuloksen painetta tai pakkoa”, kertoo hän. Jokiniemi työskentelee paljon residensseissä. Hän tekee yhteistyötä muutamien eurooppalaisten instituutioiden kanssa, joissa esimerkiksi osatuotantoon voi liittyä residenssituki. Työskentelyn luonne tällaisissa usein ensi-iltaan tähtäävissä residensseissä on erilainen kuin tutkimusresidensseissä. Eri tyylisten residenssien vaihtelu luo rytmiä työhön. ”Pidän eri paikoissa työskentelystä ja siitä intensiteetistä ja keskittymisestä, jonka residenssit mahdollistavat, sekä eri kontekstien vaikutuksesta itseen ja prosessiin”, kuvailee Jokiniemi. ”Tällä hetkellä jaksottainen työskentely sopii minulle hyvin. Jonkin teoksen valmistumisaika voi olla kokonaisuudessaan vaikkapa vuosi, mutta aktiiviset työskentelyjaksot sijoittuvat eri puolille vuotta ja näiden väliin jää niin sanottua ei-aktiivista reflektioaikaa ja syventymistä.”

Saaren kartanossa työstetyn Ilman aakkosia -teoksen keskiössä olivat subjektiiviset kielet ja erilaisten kielten yhteistyö. Jokiniemi on kiinnostunut kielen merkityksistä myös laajemmin, niin taiteessa kuin maailmassa yleensä: ”Työssäni kielet ilmenevät asioiden, kuvien ja ihmisen yhteistoiminnassa monimuotoisissa merkityksenluomisen tavoissa”, hän kertoo. Teostensa kautta Jokiniemi haluaa ehdottaa vaihtoehtoisia kielellisyyden, esiintymisen, olemisen ja kerronnan tapoja.  Tarkastelemalla kieliä, jotka omaehtoisina olemuksinaan luovat erilaisia yhteyksiä maailman ja ihmisen välillä, Jokiniemen teokset kyseenalaistavat, luovat ja ehdottavat.