Arviointia Saaren kartanon toiminnan vaikuttavuudesta vuosina 2008–2014

Kyselimme alkukeväästä 2015 alumneiltamme miten he kokevat työskentelynsä Saaren kartanossa ja miten residenssissä työskentely on vaikuttanut pidemmällä aikavälillä heidän omaan työhönsä ja uraansa. Saimme runsaasti mielenkiintoisia vastauksia.

Saaren kartanon taiteilija- ja tutkijaresidenssi on ollut toiminnassa vuodesta 2008 alkaen, ja nyt on aika arvioida toiminnan vaikuttavuutta kuluneen lähes seitsemän vuoden aikana. Vaikuttavuudella tarkoitetaan tässä tavoiteltua muutosta. Kyse on tarkoituksellisen toiminnan tuloksista, oikeiden asioiden tekemisestä oikein sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja painopisteiden toteutumisesta.


Visio ja sen toteutuminen

Residenssitoiminnan käynnistyessä Saaren kartanon johtokunta määritteli vision vuodelle 2015 seuraavasti:

”Saaren kartano on Suomessa ja kansainvälisesti tunnettu kulttuurikeskus, jonne eri alojen tutkijat ja taiteilijat haluavat tulla työskentelemään, koska

  • Saaren kartanossa voi rauhassa keskittyä luovaan työhön
  • Saaren kartanon Kaivolla on mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa muiden taiteilijoiden ja tutkijoiden kanssa, rikkoa rajoja ja luoda uusia yhdistelmiä
  • Saaren kartanossa työskentely tukee taiteilijana ja tutkijana kehittymistä sekä uralla etenemistä.

Saaren kartano toimii vuorovaikutuksessa myös paikallisesti ja alueellisesti.”

Paikalliseen ja alueelliseen vuorovaikutukseen on tarkoitus palata myöhemmin; nyt on selvitetty, miten tämä visio on toteutunut muilta osin. Vastauksia kysymykseen on haettu vuosien varrella kertyneistä palautelomakkeista sekä alumneille lähetettyyn kyselyyn saaduista vastauksista.

Kuva: Heli Konttinen

 

Työrauha

Saaren kartanossa voi rauhassa keskittyä luovaan työhön, todetaan visiossa. Tämä tavoite on palautelomakkeiden vastauksien mukaan toteutunut lähes täydellisesti ja siihen palattiin myös useissa jälkeen päin lähetetyn kyselyn vastauksissa. Pääseminen irti arjen velvollisuuksista ja hektisestä kaupunkielämästä on antanut taiteilijoille työrauhaa, jota kokemusta on huomattavan usean vastaajan mielestä vahvistanut ympäröivän luonnon ja luonnossa liikkumisen rauhoittava vaikutus: ”The positive things were to have enough time to concentrate on my project with no distractions, and due to the characteristics of the project the environment, the fact of being be the middle of nature, surrounded by forests and a natural reserve.”

Kaikki eivät kuitenkaan ole kokeneet saaneensa riittävästi työrauhaa. Muutama yhteiskeittiön vieressä sijaitsevassa studiossa työskennellyt kuvataiteilija on kärsinyt levottomuudesta, eivätkä kaikki ole yhtä innokkaita osallistumaan erilaisiin ryhmien aktiviteetteihin: ”I felt I would have needed more space and time alone. For me it was too many residents and I had difficulties to concentrate as much as I would have liked on only painting.”

Tavattoman monessa palautteessa samoin kuin tehdyn kyselyn vastauksissa mainitaan myönteisenä osana residenssikokemusta se, että henkilökunta oli suhtautunut taiteilijoihin arvostavasti ja ollut avuliasta. Niinikään kartanon arvoihin kuuluva luovan taiteellisen ja tieteellisen työn kunnioittaminen on huomattu myönteisesti.: ”––– koin residenssin ilmapiirin jopa voimaannuttavaksi – onkin ehkä harvinaisempaa saada kokea sellaista arvostusta omassa työssään, mikä välittyi Saaren henkilökunnan suhtautumisessa taiteelliseen työskentelyyn, työrauhaan ja meihin taiteilijoihin.”

Vastaukset kysymykseen, oliko Saaren kartanossa riittävästi työrauhaa, kertovat toiminnan yhden tavoitteen toteutumisesta. Vastauksista välittyy kuitenkin myös tietoa vaikuttavuudesta: työrauha on taiteellisen työn onnistumisen edellytys. Mitä ilmeisimmin kyselyyn vastanneista valtaosa koki kyenneensä tekemään Saaren kartanossa nimenomaan taiteellista työtä paremmin, keskittyneemmin ja myös tuloksekkaammin kuin arkioloissa. Näin ollen työrauhan tarjoamisessa onnistuminen on edistänyt Saaren kartanon toiminnan vaikuttavuutta.

Kaivo eli vuorovaikutus muiden taiteilijoiden ja tutkijoiden kanssa

Vaikka taiteilijat tulevat Saareen ensisijaisesti keskittyäkseen omaan työhönsä, he kertovat lähtiessään yllättyneensä siitä, miten antoisaa vuorovaikutus muiden taiteilijoiden ja tutkijoiden kanssa oli ollut ja miten tärkeäksi osaksi residenssikokemusta muu ryhmä oli osoittautunut. Samat kertomukset toistuvat myös vastauksissa lähetetyn kyselyn kysymyksiin: ”Koen residenssijakson olleen niin taiteellisen työskentelyni kuin myös henkilökohtaisen elämäni yksi merkittävimmistä tapahtumista viimeisen vuosikymmenen aikana. Residenssissä käymäni vuorovaikutus ja keskustelut monialaisten taiteilijoiden kanssa avarsi näkemyksiäni ja ajatuksiani taiteesta sekä myös vahvisti omaa taiteilija-identiteettiäni.”

Kyselyyn saaduista vastauksista voi päätellä, että Kaivolla syntyneet yhteydet ovat monille jääneet myös pysyviksi verkostoiksi, jonka jäsenten kanssa ollaan edelleen yhteydessä sekä työn merkeissä että ystävinä. Kaivo on saattanut myös lisätä kiinnostusta muita taiteenaloja ja niiden käytänteitä kohtaan ja vaikuttaa valmiuteen työskennellä yli taiteenalojen välisten rajojen: ”Uskon, että tulen tekemään yhteistyötä muiden taiteenalojen taiteilijoiden kanssa. Ainakin nyt säännöllisesti tapaan muiden alojen taitelijoita ja keskusteluyhteys on syntynyt. Uskon, että se johtaa vielä yhteisiin projekteihin ja yhteisen apurahoituksen hakuun. ”

Kaivolla syntyy myös konkreettisia, taiteenalojen rajat ylittäviä hankkeita, joiden tuloksena saattaa olla vaikkapa monitaiteinen taideteos: “A pile of frames is a series of movement and vocal sound pieces about frames, pile and repetitions in the format of a concert by Dirk Huelsrunk and Milla Koistinen. It consists of short structured improvisations and altogether will be approximately one hour. Languages involved are German & English, but the use of words is minimalistic and sound oriented, so the project can be understood internationally. 
The project was initiated in Saari Residence.”

Oma työ on kuitenkin menee kuitenkin monien prioriteeteissa selkeästi vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen edelle: ”Verkostoitumista tärkeämpää minulle oli omaan työhön keskittyminen. Mielestäni residenssi oli täydellinen paikka tähän.”


Urakehitys ja taiteilijana kehittyminen

Alumneille lähetetyn kyselyn kysymyksen Onko residenssijaksolla Saaren kartanossa näin jälkikäteen arvioituna ollut jotakin merkittävää vaikutusta urakehitykseesi tai taiteelliseen työhösi? vastaukset avasivat Saaren kartanon vaikuttavuuteen monenlaisia näkökulmia. Odotuksenmukaista oli, että Saaren kartanon residenssi on monien mielestä itsessään meriitti ja merkintä siitä CV:ssä hyödyllinen. ”Uskon että Koneen säätiön myöntämä residenssipaikka ja siihen liittyvä työskentelyapuraha ovat toimineet ja toimivat meriittinä joka helpottaa uusien residenssipaikkojen ja apurahojen saantia.”


Kaikkein selvimmin vastauksissa nousi esiin residenssiajan merkitys taiteilijaidentiteetin vahvistajana ja ammatillisen itsetunnon kohottajana. Joku saattanut kokea identiteettiä vahvistavaksi jo pelkästään sen, että on ylipäätään tullut valituksi Saaren kartanon residenssiin: ”Uransa alkuvaiheessa olevalle kirjailijalle tunnettuun residenssiin pääsy oli tunnustus ja loi uskoa omaan taiteilijuuteen.”

Residenssi on saattanut sattua ajankohtaan, jossa taiteilijalla on ollut meneillään joko jonkinlainen murrosvaihe tai jopa kriisi taiteellisessa työssään ja identiteetissään tai ammatillinen itsetunto on ollut heikko, ja residenssijakso on auttanut etenemään uuteen vaiheeseen suhteessa taitelijuuteen ja taiteelliseen työhön: ”Residenssijakso sattui kohtaan, jossa ammatillisen itsetunnon tuki oli tarpeen. Kirjoitin laajaa teosta, jota varten residenssi sekä siihen liittyvä apuraha olivat tärkeitä. Taisi olla ensimmäinen apuraha jonka sain, tai toinen. Jonkinlainen ammatillisemman kirjailijuuden lähtölaukaus?”

Vuorovaikutus muiden taiteilijoiden kanssa ja sitä kautta tunne siitä, että kuuluu taiteilijoiden yhteisöön, on useiden vastaajien mielestä vaikuttanut omaa taiteilijaidentiteettiä vahvistavasti: ”Sekä residenssijakson kokemukset että sitä seuranneet uutiskirjeet ja elojuhlakutsut Saaren kartanoon ovat myös synnyttäneet tunteen kuulumisesta taiteilijayhteisöön, millä on merkittävä vaikutus taiteilijaidentiteetin ja työssä jaksamisen suhteen.”

Joissakin vastauksissa viitattiin syvälliseen muutokseen omassa taiteellisessa työssä. Tällaiset vastaukset kertovat jotakin hyvin merkittävää Saaren kartanon toiminnan vaikuttavuudesta:

Työskentelyjakso oli erittäin merkittävä ja se myös muutti työskentelytapojani jo kahden kuukauden aikana, mutta myös sen jälkeen. Työmetodini ovat selkiytyneet huomattavasti ja olen keskittyneempi työhön nyt myös hektisessä kaupunkiympäristössä, jossa minulla on usein monta projektia kerrallaan menossa.

Saaren kartanon residenssi tuki taiteellista uudistumisprosessiani hyvin tärkeällä ja kauaskantoisella tavalla. Residenssissä spontaanisti syntyneet teokset viitoittivat tietä uudenlaiseen tekemiseen: sain niistä rohkeutta laajentaa työskentelyni repertuaaria entistä monimuotoisempaan suuntaan.

Se oli merkittävä aika pysähtyä ja tutkia mihin suuntaan taiteellinen työskentelyni on menossa. Se oli myös hyvin antoisaa aikaa oman työskentelytavan kehittämiseen ja ymmärtämiseen.

Muiden taiteilijoiden työskentelemisen seuraaminen ja yhteistyö näiden kanssa ovat saattaneet vaikuttaa omaa työtapaa avartavasti: ”On ollut [vaikutusta] sekä taiteelliseen että tutkimukselliseen työhöni. Sain seurata hyvin läheltä, miten muut taiteilijat ja tutkijat toimivat praktiikoissaan. Tämä on rikastuttanut omaa työskentelyäni.”

Jos moni kokikin, että residenssijaksolla oli myönteistä vaikutusta omaan taiteelliseen työhön, niin eivät kaikki kuitenkaan. Mutta ei residenssiaika silti hukkaan mennyt: ”Merkittävää vaikutusta tuskin [oli]. Mutta töitä sain Saaren kartanon sysitalvisessa rauhassa tehtyä varsin hyvin.”

Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että Saaren kartanon toiminnalla on ollut vaikutusta kartanossa työskennelleiden taiteilijoiden taiteilijaidentiteettiin ja urakehitykseen.. Taiteilijaidentiteettiin on vaikuttanut taiteilijaresidenssipaikan saaminen sinänsä, mahdollisuus rauhassa reflektoida omaa taiteilijuutta ja etsiä tekemiselle uusia suuntia ja opetella uusia työtapoja. Lisäksi residenssin taiteilijayhteisön jäsenyys ja vuorovaikutus muiden taiteilijoiden kanssa on saattanut vahvistaa omaa taiteilijaidentiteettiä. Urakehitystä on vastausten mukaan edistänyt residenssipaikan itsessään meritoiva vaikutus, residenssissä tehty työ ja residenssissä syntyneet verkostot.

Kuva: Milla Virtanen ja työryhmä

 

Tavoitteiden toteutumista ja vaikuttavuutta edistäneet toiminnan elementit

Sekä palautelomakkeen että kyselyn vastaukset tarjoavat mahdollisuuden pohtia, mitkä toiminnan elementit ovat edistäneet tavoitteiden toteutumista ja vaikuttavuutta.

Tärkeimpiin resursseihin tavoitteiden toteuttamisessa näyttävät kuuluvan ensinnäkin Saaren kartanon puitteet: kartanon kauniisti korjatut rakennukset ja luonnonympäristö sekä residenssivieraiden käytössä olevat omat työtilat edistävät työrauhaa. Yhteiset tilat puolestaan edistävät vuorovaikutusta ja ryhmädynamiikkaa ja siten taiteilija(-tutkija)yhteisön syntymistä. Avulias, arvostava ja kannustava henkilökunta edesauttaa työrauhan säilymistä ja ryhmien vuorovaikutusta. Kaivo-toiminta on merkittävä väline, joka tarjoaa esikuvia ja rohkaisee kahden- ja monenväliseen vuorovaikutukseen residenssivieraiden kesken.

Työrauha puolestaan on tärkeä edellytys toiminnan vaikuttavuudelle, kun puhutaan urakehityksestä, taiteilijaidentiteetin vahvistumisesta, uusien työtapojen kehittymisestä ja luonnollisesti uusien taideteosten synnystä. Taiteilijoiden (ja tutkijoiden) keskinäinen vuorovaikutus vaikuttaa niinikään taiteilijaidentiteettiin ja uusien työtapojen kehittymiseen mutta myös yhteistyön ja verkostojen kehittymiseen. Sen seurauksena voi myös syntyä kokonaan uusia ja uudenlaisia, eri taiteenaloja yhdistäviä taideteoksia.