Teemahaku: Kestävä kehitys, Venäjä ja Suomi (3.12.2020)

Selaa arkistoa

Taiteen maisteri, kuvataiteen maisteri Miina Hujala ja työryhmä 358 000 € Residenssitoiminnan ekologisten mahdollisuuksien tarkasteleminen erityisesti venäläisen toimintakentän raamituksessa

| Kolmivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan
Hankkeessa hahmotetaan sitä, kuinka residenssiorganisaatio voi toimia alustana yhdistää erilaisia ekologisen painotuksen sekä kestävän kehityksen tavoitteita, ja aktivoida käytännön ratkaisuja liittyen institutionaalisiin rakenteisiin Suomessa ja Venäjällä. Tähän keskeisesti liittyy toimintakentän analysoiminen, vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan verkostojen rakentaminen ja ohjelmalliset sekä tapahtumalliset kokonaisuudet, joiden kautta paikallistetaan erityisiä kysymyksiä, luodaan yhteisiä toimintamalleja sekä välitetään tietoa. Venäläisessä kontekstissa erityisyydet kansalaisyhteiskunnan sekä poliittisen toiminnan rajoituksista, sekä tiedonvälitykseen liittyvä hallinnointi tarvitsevat vastavoimakseen ihmisten välistä vuorovaikutusta, joka kiinnittyy organisaatioiden toimintaan, tarkentaen ja kohdistaen huomioita kestävän kehityksen kysymyksiin, sitouttaen toimijoita, mutta samalla rakentaen ymmärrystä kysymyksistä myös laajemmassa mittakaavassa.
Hanke perustuu kolmen toimijan yhteistyölle, joista kukin tuo mukaan hankkeeseen taustaverkostonsa ja kontaktipintansa. Miina Hujala on residenssiorganisaatio Helsinki International Artist Programmen (HIAP) suomalais-venäläiseen yhteistyöhön keskittyvän Connecting Points-ohjelman kuraattori (vuodesta 2016 alkaen), Angelina Davydova on pietarilainen journalisti, sekä johtaja kansalaisjärjestössä, joka toimii Venäjän ja EU:n välisissä keskittyen ilmasto ja ympäristökysymyksiin, sekä Adel Kim on Moskovassa toimiva kuraattori, joka tutkii venäläistä residenssikenttää ja on aktiivinen venäläisessä residessiorganisaatioiden yhdistyksessä (The Association of Residencies).

Rohkeuden mittapuut ovat tavassa katsoa mahdollisuuksia – paitsi etsiä ja muodostaa uusia toimintatapoja – myös tuoda esiin piiloutuneita ja uinuvia potentiaaleja. Samalla rohkeuteen liittyy kyky raivata näkyväksi oleellisia asioita ja muuttaa painotuspisteitä. On tärkeä vahvistaa samansuuntaista yhteistyötä, mahdollistaa uusia näkökulmia, ja konkreettisesti mallintaa miten eri toimintaympäristöt voivat sopeuttaa ja muuttaa käytäntöjään ekologisesti kestäviksi.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Davydova Angelina, Hujala Miina

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professor in Environmental Change Atte Korhola ja työryhmä (FLARE) 351 400 € Gas Flaring-Induced Black Carbon in the Arctic: Climate Change Impacts and Regulatory Challenges

| Nelivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan
Gas flaring during oil extraction over the Arctic region is the primary source of warming-inducing aerosols (e.g. black carbon (BC)) with a strong potential to affect Arctic climate change. Today, Russia remains the world’s first oil and second gas producer and accounts for 27% of the World’s total annual flaring. Due to the potential of future increasing trends in oil extraction, BC emissions could increase in Russia more than expected. However, most emission inventories (incl. IPCC) have neglected BC emissions from gas flaring, for which reason our understanding of the climatic impact of BC remains limited. The aim of this study is to collect, in collaboration with our Russian colleagues, spatial and temporal data on BC concentrations and deposition in the atmosphere, snow and lake sediments and to investigate the BC sources and climate impacts in western Siberian Arctic, the biggest gas-flaring region in the world. The core of our research deals with the deposition history of BC studied from lake sediments, current concentrations and BC sources analyzed from continuous atmospheric BC observations and surface snow, and climate impacts assessed from satellite image-based time series data. The specific purpose of the project related to sustainable development is to investigate existing international, regional and national policies and laws in order to remove regulatory barriers to BC emission reductions. The overall information gathered by our study will help to evaluate, which emission sectors cause most BC deposition and highest observed atmospheric BC in the Russian Arctic, and will enlighten how Arctic industrial development may affect future trends of Arctic BC. Based on the results and our exploration of various international and national legislative and policy approaches, we can propose ways to influence policy and law, and suggest which emission reductions lead to quickest and most cost-effective climate change mitigation.

Gas flaring produces large amounts of black carbon, posing severe threats to the Arctic environment, including accelerated ice and snow melting and climate warming. Russia flares more gas than any other country in the world, but previous research has neglected the issue. We tackle the issue by investigating the sources, environmental impacts and international regulatory challenge of BC in western Siberia in a multidisciplinary framework with best experts from Finland and Russia.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Ruppel Meri, N.N. N.N., N.N. N.N., N.N. N.N., Vasilevich Mariya
Muut työryhmän jäsenet: Koivurova Timo, Virtanen Tarmo, Popovicheva Olga, Vasilevich Roman, Kirchner Stefan, Khan Sabaa, Hyvärinen Antti, Kobelev Vasily, Kasimov Nikolay, Chalov Sergey

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Post-doctoral researcher Angelina Korsunova-Tsaruk ja työryhmä (Circular Citizens) 361 800 € Beyond Rules and Obligations: Exploring Citizen Motivations, Routes and Personal Strategies for Becoming Active in Circular Economy in Russia and Finland

| Kolmivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan
Finland and Russia have distinctively different institutional environments related to waste management, but both countries share the orientation towards development of Circular Economy (CE), and due to geographic proximity there is potential for cross-border initiatives. Yet it is often the case that the official discussions center around existing technologies and business opportunities, while “softer” issues related to citizen education, societal norms, willingness and motivation to be active in CE remain underexplored. Our project aims to address this gap and focus on the socio-economic complexity of transitioning towards CE. We highlight how within the different institutional contexts of Russia and Finland, there emerge individuals and grass-root movements that go much beyond the societal norm in implementing the "3R"s of CE: reduce, reuse and recycle. We engage with these pioneering citizens from both contexts to study their motivations and personal strategies to become active in CE. In Finland we examine how members of Zero Waste focus on "precycling" - the prevention of waste generation in daily life, and what skills and competences it requires. In Russia, we study how members of Trash.No.More movement overcome a complete lack of infrastructure and institutional support for waste sorting, and develop their "waste routes" and strategies for transporting recyclables. By comparing the insights from Russia and Finland, with distinctively different institutional environments we expect to generate learning on triggering and supporting citizen motivation that transcends the local settings. We expect to complement Stern's ABC-theory with insights on why and how attitudinal factors can overrule contextual ones leading to more sustainable lifestyles. And by gaining insights on citizens' everyday life activities, our research will develop and fuel the social perspective on CE, aside to the currently dominant technical and business-oriented discussions.

While most environmental theories focus on the barriers to pro-environmental behaviour, we call attention to the individuals that go beyond convenience, norms and obligations and create circular lifestyles that have the potential to unite across cultures. We combine narrative storytelling, visual maps and engaging experiments to create positive attention to the circular lifestyles, support the evolution of citizens' role in CE of Finland's Roadmap and destigmatize recycling activities in Russia.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Korsunova-Tsaruk (nee Korsunova) Angelina, Kylkilahti Eliisa, Nenko Alexandra, Kurilova (nee Petrova) Marina, Galaktionova Anastasiia
Muut työryhmän jäsenet: Vainio Annukka

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT, yliopistonlehtori Juha Kotilainen ja työryhmä (Diversities of the Environmental Movement in Russia) 306 000 € Ympäristöliikkeen monimuotoisuus Venäjällä

| Nelivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan
Ympäristö- ja luonnonsuojeluliikkeellä on Venäjällä pitkät perinteet, ja se on osallistunut eri vaiheissa myös laajemman yhteiskunnallisen muutoksen luomiseen. Eräät ammattimaisesti toimivat ympäristöjärjestöt ovat myös saavuttaneet tietyn asiantuntija-aseman Venäjällä suhteessa valtionhallintoon ja yrityksiin. Viime vuosien poliittinen kehitys on kuitenkin kaventanut ympäristöjärjestöjen toimintamahdollisuuksia. Hankkeessa tutkitaan venäläisen ympäristöliikkeen nykytilaa, sen erilaisia toiminnan muotoja sekä ympäristöliikkeen mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kestävyyttä edistävästi venäläisessä yhteiskunnassa. Hankkeessa tehdään kolme tapaustutkimusta, jotka kukin käsittelevät ympäristöliikettä sen eri puolilta. Nämä tapaustutkimukset koskevat luonnon monimuotoisuutta edistäviä järjestöjä, ympäristöliikkeen ja alkuperäiskansojen etuja ajavien järjestöjen yhteistyötä sekä venäläisiä ekokyliä. Kukin näistä erilaisista ympäristöliikkeen muodoista on verkottunut eri tavoin sekä Venäjän sisällä että kansainvälisesti. Tutkimus analysoi näiden verkostojen viimeaikaisia muutoksia.

Hankkeessa pureudutaan kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksiin Venäjällä ympäristökysymysten ja kestävän kehityksen kohdalla sekä luodaan uusia ja vahvistetaan vanhoja kontakteja Suomen ja Venäjän välillä keskusteluyhteuden parantamiseksi ja tiedon leviämisen edistämiseksi.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Tysiachniouk Maria, Tulaeva Svetlana, Kulyasova Antonina, Orlova Alexandra
Muut työryhmän jäsenet: Kotilainen Juha, Salo Matti

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

dosentti, yliopistonlehtori Simo Laakkonen ja työryhmä 302 000 € Ylirajainen ympäristökilpailu: Vertaileva tutkimus vesistöjen pilaantumisen ja suojelun ympäristöhistoriasta Suomessa ja Venäjällä 1800-luvun lopusta 2000-luvulle

| Nelivuotinen
Vesiensuojelu on perinteisesti ollut teollistuneen maailman ympäristönsuojelun vanhin, laajin ja kenties tehokkain osa-alue. Tutkimuksessa selvitetään vesistöjen pilaantumisen ja suojelun ympäristöhistoriaa kahden naapurivaltion välillä ympäristökilpailun ja -yhteistyön näkökulmasta. Tutkimus kohdistuu vesistöjen pilaantumisen ja suojelun ympäristöhistoriaan Suomessa ja Venäjällä 1800-luvun lopulta 2000-luvulle, minä ajanjaksona kumpikin maa kävi läpi neljä syvälle käyvää yhteiskunnallista vaihetta, joiden murroskohtina oli ensimmäinen ja toinen maailmansota sekä kylmän sodan päättyminen. Tutkimus selvittää tässä sodan ja rauhan, kriisien ja kehityksen muodostamassa kontekstissa vesistöjen ylirajaista pilaantumista ja suojelua viidellä eri sosioekologisella tasolla, jotka ovat paikallinen, alueellinen, kansallinen, kansainvälinen taso ja globaali taso. Jokaisella tasolla selvitetään yhteistä tematiikkaa vertailevasta näkökulmasta Suomessa ja Venäjällä kuin niiden välillä empiirisellä, kontekstuaalisella sekä rakenteellisella analyysilla. Erityistä huomiota kiinnitetään Suomen ja Venäjän sisäisen ja naapurimaiden välisen ylirajaisen ympäristökilpailun ja -yhteistyön muuttuviin erityispiirteisiin. Tutkimusryhmä pyrkii julkaisemaan tuloksiaan akateemisten väylien ja median lisäksi tuottamalla päätutkimusteemoista dokumenttifilmejä yhteistyöprojektin kautta.

Tutkimus selvittää ensimmäisenä maailmassa vesistöjen pilaantumisen ja suojelun historiallisia kehitysvaiheita pitkällä aikavälillä ja systemaattisesti eri yhteiskuntajärjestelmiä edustaneiden naapurivaltioiden välillä.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Hirvelä Jesse, Bolotova Alla, Kochetkova Elena, Shilnikova Irina
Muut työryhmän jäsenet: Vikki Pentti

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Eeva Luhtakallio ja työryhmä 430 500 € Politicizing environmental emergency in Russia and Finland (Ympäristökriisin politisaatiot Venäjällä ja Suomessa)

| Nelivuotinen
Miten ympäristökriisejä politisoidaan Venäjällä ja Suomessa? Ympäristökriisit ovat keskeisiä materiaalisia, sosiaalisia ja kulttuurisia huolenaiheita kaikkialla maailmassa. Ihmiset oikeuttavat, protestoivat ja neuvottelevat sekä surevat, panikoivat ja raivoavat paikallisten ja globaalien ympäristökatastrofien edessä. Nämä teot ja affektit toimivat politiikan polttoaineena ja kuvastavat niitä moninaisia tapoja, joilla ihmiset koordinoivat ympäristökonflikteja. POEM tutkii venäläisten ja suomalaisten tapoja politisoida ympäristökriisejä paikallisilla, kansallisilla ja transnationaaleilla tasoilla tarkastellen etenkin niitä visuaalisia kulttuurisia työkaluja ja affektiivisia maisemia, joita politisaatioprosesseissa käytetään. Kysymme, miten erilaiset toimijat Venäjällä ja Suomessa koordinoivat ympäristökriisien politisaatiota; millaisia visuaalisia kulttuurisia työkaluja maissa käytetään ja miten ne vaikuttavat tähän koordinointiin; sekä millaisista affektiivisista maisemista venäläiset ja suomalaiset ympäristön politisaatiot ponnistavat ja millaista maisemaa ne toisaalta tuottavat? Tutkimme yhteensä kuutta tapausta, jotka heijastelevat erilaisia politisaation tapoja. Ensimmäinen tapauspari on transnationaalinen FridaysForFuture -ilmastoliike; toinen on maille yhteisen ympäristökriisin, Itämeren, eri toimijat kahdessa maassa; ja kolmas on paikallinen ympäristökampanja kussakin maassa. POEM kehittää pragmatistista politisaatioteoriaa ja teoriavetoista metodologiaa yhdistämällä tapaustutkimuksen abduktiiviseen vertailevaan menetelmään; sekä tuottaa merkittävää uutta vertailevaa tietoa Suomen ja Venäjän rajat ylittävästä toiminnasta ympäristökriiseissä. POEM hyötyy tutkimuksen johtajan ja projektitutkijoiden aiemmasta tutkimuksesta vertailun ja visuaalisen sosiologian aloilla. POEM tuottaa useita vertaisarvioituja akateemisia julkaisuja ja perustaa Suomen, Venäjän ja Englannin kielillä toimivan verkkosivuston, josta hyötyvät myös ympäristötoimijat itse.

POEM on rohkea, sekä teoriaa että metodologiaa uudistava tutkimusavaus: hanke rakentaa visuaalisuuden ja affektiivisten maisemien analyysia pragmatistisessa sosiologiassa sekä toteuttaa monitapausmenetelmää hyödyntävän vertailun venäläisten ja suomalaisten tavoista politisoida ympäristökriisejä. Ympäristökriisit eivät tunne valtioiden rajoja, ja niinpä POEM toteutetaan synkronoituna venäläis-suomalaisen ryhmän yhteistyönä niin kenttätyössä kuin kirjoituspöydän ääressä.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Erpyleva Svetlana, Jokela Maija

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Docent Ekaterina Shorokhova ja työryhmä (RETROFOR) 257 250 € RETention forestry as a tool to secure Resilience and sustainability in Operational FORest management

| Nelivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan
More than 90 % of forests in Finland are structurally simplified, even-aged and -structured because of intensive forest management based on clearcutting. Variable retention forestry (VRF), in which variable shares of living trees and legacy elements are left within a harvested area, has been suggested to mitigate the negative effects of forest management on biodiversity. In Fennoscandia, VRF has been studied from biodiversity perspective only in a short-term, around twenty years (Koivula & Vanha-Majamaa 2020 Recent study, however, showed that VRF with up to 40% retention has been practiced in the north-western (NW) Russia for more than a century (Shorohova et al. 2019). Geographically similar Russian forests therefore provide a unique VRF experiment to study long-term effects of VRF.
The objective of RETROFOR is to evaluate long-term environmental and social impacts of VRF in Fennoscandia. Specifically, the effects of biological legacies left on harvested areas on ecosystem services and biodiversity will be examined, synthesized, and expressed through art (photography) to provide novel practical recommendations for the development of ecological and social sustainability of forest management in both countries. The dataset will include NW Russian areas, harvested in 1910 - 1970 with retention levels of up to 40%, and field experiments on VRF in Finland.
The effects of VRF on 1) biodiversity: communities of species associated with CWD, 2) supporting and provisional ecosystem services: the tree stand structure, the amount and diversity of coarse woody debris and berry yield, 3) regulating ecosystem services: carbon storage and net ecosystem production, and 4) cultural ecosystem services: human perceptions of attractiveness, i.e., combined aesthetic and recreational values by means of a photography-based questionnaire and art exhibitions, are estimated. Means of communication include publications, press releases, presentations, art exhibitions, and public seminars.

RETROFOR provides a unique opportunity to study long-term social and environmental impacts of VRF based on the inventories in the Russian forests managed since 1910 with up to 40 % retention combined with the results from the few-decade long VRF experiments in Finland. The results can be used to define ecologically and socially acceptable retention levels and thresholds to maintain or restore forest biodiversity in Fennoscandia.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Kryshen Aleksandr, Shorokhova Ekaterina, Obabko Roman, Genikova Nadezhda, Romashkin Ivan, Ruokolainen Anna, Pekkoev Alexey, Sinkevich Sergei, Moshnikov Sergei, Volkov Aleksandr, N N
Muut työryhmän jäsenet: Koivula Matti, Vanha-Majamaa Ilkka, Siitonen Juha, Valkonen Sauli, Polevoi Aleksei, Ananyev Vladimir

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Aki Sinkkonen ja työryhmä 168 000 € How to optimize functional and health-associated biodiversity in urban areas – lessons from Russia

| Kaksivuotinen
Numerous studies have found associations between environmental biodiversity and health. The rule is that high biodiversity protects from atopy, allergies and other immune mediated diseases. Our recent findings have shown that high plant and microbial biodiversity is associated with diverse environmental and healthy gut microflora within Finland, despite the overall high prevalence of immune mediated diseases. We also found that polyaromatic hydrocarbons support the development of non-healthy microbiota. This is interesting since one of the most sudden shifts in the incidence of immune mediated diseases occurs at the border of Finland and Russia: immune-mediated diseases are several times rarer in Russia than Finland, despite marked pollution in several Russian cities. The reason is suspected to be the remarkably higher diversity of microbiota in Russian urban areas. As this has never been tested, we will compare the taxonomic and functional biodiversity of urban green environments in Russia and Finland. The study concentrates on four aspects, namely microbial functional and taxonomic biodiversity on soil surface, diversity of plant communities in urban green spaces, microbial biodiversity on leaf surface of a known indicator plant species and the effect of pollution on functional and taxonomic biodiversity in both countries. Special attention will be paid to find out associations between plant diversity and microbial diversity. The reason is that our observations indicate that plant diversity in urban green spaces in Russia is magnitudes higher than plant diversity in urban green spaces in Finland. We assume that high plant and the resulting high microbial biodiversity outweigh the negative effects of higher environmental pollution levels in Russian urban areas. If our hypothesis is true, Finns could adapt Russian horticultural practices, such as so called Controlled Neglect, and Russian could learn from Finnish practices of pollution control in urban areas.

Me tutkimme mahdollisuutta vähentää immuunivälitteisiä sairauksia kaupunkiympäristöissä. Venäjällä nämä sairaudet ovat harvinaisia mutta Suomessa yleisiä. Me selvitämme, johtuuko tämä siitä, että venäläinen yleinen viheralueiden hallittu hoitamattomuus mahdollistaa kaupunkiympäristön mikrobiympäristön pysymisen monipuolisena.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Salam Mir Md Abdus, Ahtjamova Alina
Muut työryhmän jäsenet: Pulkkinen Pertti, Hyöty Heikki, Roslund Marja, Galitskaya Polina, Selimanovskaja Svetlana

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Associate professor Veli-Pekka Tynkkynen ja työryhmä (FLOWISION) 637 700 € Best from both worlds – enhancing energy transition in Russia and Finland by making resource flows visible

| Nelivuotinen
The FLOWISION consortium focuses on the visibility of fossil and renewable energy and waste as they traverse through the society in Russia and Finland. By unfolding how these resource flows are made (in)visible in these contexts opens avenues to understand how these commodities are part of the political. That is, visibility and visualization of resource flows, or the lack of it, tells about how these commodities are being (de)politicized, and how they are being imagined as part of climate mitigation policies and practices, and the broader environmental agenda. This knowledge makes it possible both to understand and promote climate-friendly policies and practices. The FLOWISION project aims to learn from both contexts – look for the best narratives and practices – to come up with advice how to speed up the energy transition.

We study (de)visualization and (de)politicization of resource flows with an assemblage approach. Hence, we scrutinize how the materialities (e.g. infrastructures) entangled and discourses associated with these resources are utilized to build societally and politically desired assemblages. We head to understand these energy and waste assemblages via three realms: the energy sector, civic activism, and the media.

The synthesis of basic research within the FLOWISION project provides us with knowledge facilitating energy transition to a carbon-neutral world beyond the contexts of Russia and Finland. Thus, we engage in action research by proposing new ways to visualize and thus make the flows of fossil and renewable energies, and waste part of political debates, in Russia and Finland, and beyond. This visualization and politicization will be carried out by leaning on co-production between the team's scientists, journalists and artists, and it includes research on the societal impact of our co-production actions.

Russia is probably not thought of as a country to teach others how to become more sustainable, as there are major environmental problems in the country. However, the way flows of oil and gas are visualized for the broader public in Russia is interesting. These practices can teach Finland and other energy-poor countries, and in the end Russia as well, how to politicize resource flows - from fossil and renewable energies to waste - in order to enhance our necessary path towards climate neutrality.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Gorbacheva Elena, Teemu Oivo, Bychkova Olga, Zavadskaya Margarita, Höysniemi Sakari, Kangasluoma Sohvi, Dovbysh Olga, Doctoral Student N.N. Doctoral Student N.N., Artist N.N. Artist N.N., Yagodin Dmitry

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Vienan reitti ry 13 600 € Vienan reitti tutkimuksen valossa -hanke

| Kaksivuotinen
Vienan reitti tutkimuksen valossa -hankkeessa on tarkoitus saada suomalaiset, karjalaiset ja venäläiset tutkijat ja asiantuntijat esittelemään jo olemassa olevaa tietoa arvokkaasta ikiaikaisesta reitistä ja sen ympäristöstä ja keskustelemaan uusista, reittiin liittyvistä tutkimuskohteista, joita voidaan yhteistyössä toteuttaa. Hanke toteutetaan järjestämällä vuoden 2021 aikana Suomen ja Venäjän Karjalan asiantuntijoista ja tutkijoista koostuva tutkimusseminaari Suomussalmen vienalaiskylässä Kuivajärvellä. Vuoden 2022 aikana toimitetaan seminaarin esitelmistä julkaisu.

Vienan reitti on arvokas kulttuuriperintö- ja luontokohde sekä Suomen että Venäjän puolella. Reitin tutkimukseen osallistuva monialainen ja molempien maiden tutkijoista koostuva asiantuntijayhteistyö on uraauurtavaa. Tutkimustieto auttaa säilyttämään ja suojelemaan reittiä, sillä mitä tutkitumpi reitti ja sitä ympäröivä alue on, sitä paremmin Vienan reitin merkitys ymmärretään ja tietoa voidaan hyödyntää reitin varren kestävään kehitykseen perustuvassa luonto- ja kulttuurimatkailussa.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Kynkäänniemi Marja, Iljuha Olga, Keränen Paavo, Sallamaa Kari

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti