Yleinen apurahahaku: Tieteen arvioijaprofiilit (5.12.2019)

Selaa arkistoa

FT, dosentti, erikoistutkija Elisa Aaltola ja työryhmä (Voiko? -työryhmä) 198 000 € Voiko eläintä kertoa? Eläinten käsitteellistämisen haasteet tieteissä ja taiteissa

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Tapa, jolla ei-inhimillisiä eläimiä kerrotaan, kuvataan tai muutoin käsitteellistetään, on niiden yhteiskunnallisen aseman ja kohtelun ytimessä. Esimerkiksi eläimiä koskevat kulttuuriset kertomukset, mediassa tai oppikirjoissa toistuva eläinkuva sekä tieteen eläinkäsitykset vaikuttavat voimakkaasti ihminen-eläin-suhteeseen. Tutkimushanke keskittyy eläimiä koskeviin käsitteellistämisen metodeihin. Peruskysymyksenä on, mitkä metodit edesauttavat eläinten olemuksen, mielen tai perspektiivin tavoittamista. Tarkastelun kohteena ovat kieli, tieteelliset selitykset, kuvataiteet sekä esittävät taiteet. Voisiko tieteen eläimiä koskevia selittämisen metodeja uudistaa? Tavoittaako kuvataide jotakin sellaista, mitä tieteellinen selitystapa jättää ulkopuolelle? Entä voiko perinteistä kerronnan kaarta välttävä esitystaide paljastaa jotakin uutta eläimistä? Mitä on eläinten ei-kielellinen ymmärtäminen? Voiko eläintä "sinällään" tavoittaa? Hanke yhdistää laaja-alaisesti filosofiaa, sosiologiaa, kuvataiteita ja esitystaiteita valottaen tutkimusaihetta siten monesta hyvin erilaisesta näkökulmasta. Siihen ottaa osaa sekä tutkijoita että taitelijoita ja se kulminoituu tieteellisten tekstien sekä taiteellisen työn ohella näitä yhdistävään monipäiväiseen tapahtumaan. Tavoitteena on kartoittaa ja uudistaa ihminen-eläin-suhteen perustaa. Tavoite on eläinten rajusti kasvavan käytön, nopeasti muuttuvien eläinasenteiden, ilmastonmuutoksen ja lajien massasukupuuton aikakaudella erityisen tärkeä.

Eläinten käsitteellistämisen metodit ovat jääneet tutkimuksessa lähes täysin kartoittamatta. Tämä on merkittävä epäkohta aikakaudella, jolloin eläimiä koskevat asenteet elävät nopeaa muutosta, eläinten käyttö kasvaa globaalilla tasolla ennennäkemätöntä vauhtia ja kuudes lajien massasukupuutto on käynnissä. Hanke kysyy uraauurtavasti ja tuoreesti, miten eläimiä voisi käsitteellistää tavalla, joka huomioi myös niiden mielen ja kukoistuksen. Se etsiikin rohkeasti uudenlaista tapaa ymmärtää "eläin".

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Aaltola Elisa, Hakala Outimaija, Tuomivaara Salla, Aaltonen Matilda

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, tutkijatohtori Tuomas Aivelo ja työryhmä (Helsinki Urban Rat Project) 299 000 € Rajaton rotta – kaupunkirottien liikkumisen ja torjunnan yhteiskuntatieteellinen ja ekologinen tutkimus

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Nelivuotinen

Rotta on heikosti tunnettu laji, koska se elää hämärässä, usein tunneleissa ja viemäreissä, johon ihmisen katse ei näe. Rotalla on kuitenkin merkittävä rooli kaupunkieläimenä, torjunnan kohteena ja ihmisten tuntemusten herättäjänä. Ihmiset ja rotat elävät ristiriitojen ja konfliktien värittämässä naapuruussuhteessa, vastavuoroisesti toisiinsa sopeutuen. Ihmiset pyrkivät torjumaan rottia ja rotat oppivat välttämään ja sietämään ihmisten torjuntatoimia. Tässä projektissa tutkimme sitä, miten rotat liikkuvat ja käyttävät kaupunkitilaa ja miten toisaalta ihmiset kohtaavat rotan kaupungissa ja pyrkivät estämään ja torjumaan rotan liikkeitä. Tutkimme ihmisten ja rottien välisten konfliktien ilmentymistä sekä keinoja ja käytäntöjä niiden ratkaisemiseksi. Projektissa sovelletaan biologisten ja yhteiskuntatieteellisten menetelmien lisäksi kansalaistiedettä, tiedeviestintää ja visuaalista taideilmaisua. Tutkimuksemme tulokset avaavat ihmisten ja rottien naapuruuden mahdollisuuksia ja edesauttavat ihmisten sopeutumista ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen myötä runsastuviin rottakantoihin.

Kaupunkirotta muistuttaa meitä monesta asiasta jotka urbaani, moderni ihminen mieluiten unohtaisi – kuolemasta, resurssikilpailusta, taudeista, jätteistä, omista virheistämme ja puutteistamme, jonkun meitä aina hieman nokkelamman läsnäolosta keskuudessamme. Inhotun ja hyljeksityn kaupunkirotan ja myös rottiin liittyvien ristiriitojen tuominen tutkimuksen keskiöön on rohkea avaus, koska se on ihmisen peili ja pakottaa meidät kohtaamaan asioita, jotka mieluiten lakaisisimme piiloon.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: N N, Suonpää Juha, Nygren Nina
Muut työryhmän jäsenet: Aivelo Tuomas

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral candidate Bilge Aktas 28 800 € Entangled Agencies: examining material agency in felting to understand human-nonhuman co-existence

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

The crises we are witnessing indicate that our existence has become destructive, and sustaining life on earth requires taking immediate action from multiple perspectives. Finding new ways of co-existing with other entities is a significant part of these actions as life on earth is formed with many entities, both living and non-living. Understanding the renewed ways of co-existing can guide us on joining in the flow of continuous changes rather than instrumentalising nature and animals for human needs. By examining our interactions with nonhumans, we can generate more sustainable and responsible ways of being in this world. Accordingly, to gain an understandings of being with the world, rather than being in the world, this research investigates the ways in which humans interact with the material and how these interactions affect our thinking, making, and essentially being in this world by utilizing crafts and design to gain first-hand experience on realising that our actions require nonhumans, such as materials, tools and animals. This research examines felting at different skill stages to understand how we bodily become one with the material, how we design with it and think with it. These studies argue that our existence depends on nonhumans, and we do not dictate or own materials but we exist with them.

This research is bold since it aims to overcome human domination over nonhumans. I believe discussing how human material interaction affects our everyday experiences finds itself quite a large audience. However, when we start a discussion about how this interaction also affects the way we think and live, we boldly ask for shifting our solely human-centred perceptions to ones that seek for better ways of co-existing with nonhumans in respectful ways, to be with them and with the world.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Allegra Lab Helsinki ry / AntroBlogi 37 500 € #Antrolive: suurten mediatapahtumien antropologinen liveseuranta

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen

AntroBlogi on antropologiaa raikkaasti popularisoiva, palkittu verkkojulkaisu, joka on tehnyt merkittävää ja menestyksekästä työtä niin suuren yleisön kuin kotimaisen mediakentän tavoittamiseksi. Jatkuvasti uusia innovatiivisia tiedeviestinnän muotoja löytävä toiminta laajenee vuosina 2020–2021 suurten mediatapahtumien live-seurantaan. Tämä Twitterissä toteutettava, innovatiivisten tiedeviestintätapahtumien sarja koostuu perusteellisista, ajatuksia herättävistä ja syvällisistä antropologisista kommenttiraidoista erinäisille huomiota herättäville mediatapahtumille. Vuorovaikutteiset, suurta yleisöä sekä muiden alojen asiantuntijoita mukaan keskusteluun kutsuvat tiedeviestintätapahtumat tuovat yhteen suuria yleisösegmenttejä kiinnostavia tapahtumia, kuten Euroviisut tai merkittävät valtiovierailut; niiden ympärillä jo käytävän julkisen Twitter-keskustelun; antropologisen tutkimustiedon laajuuden ja sovellettavuuden; sekä AntroBlogin ainutlaatuisen notkean ja helposti lähestyttävän otteen tehokkaaseen tiedeviestintään. Tapahtumasarjan mallina käytetään joulukuussa 2018 järjestettyä Linnan juhlien liveseurantaa, ja kustakin tempauksesta tuotetaan myös niiden pääteemoja ja aineistosta nousseita havaintoja summaavat yleistajuiset artikkelit. Vuosien 2020–2021 aikana AntroBlogin erittäin laaja ja monimediainen toiminta jatkaa lisäksi kehittymistä entistä laajemman ja monipuolisemman yleisön saavuttaviin muotoihin.

#Antrolive-hanke tuo reaaliaikaista tiedeviestintää virtuaaliseen matalan osallistumiskynnyksen ympäristöön. Ennakkoluuloton konsepti tarjoaa suosittujen tapahtumien mediavälitteiseen seurantaan tuoreen analyyttisen kerroksen, joka soveltaa antropologiaa erittäin ajankohtaisella ja notkealla tavalla. Hanke injektoi huomiota kerääviin julkisiin keskusteluihin tutkimuspohjaisia näkemyksiä helposti sisäistettävässä muodossa AntroBlogin akateemisella ja tiedeviestinnällisellä asiantuntemuksella.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Jaakkola Suvi, Ninnu Koskenalho

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral student Zoé Allen-Mercier 121 000 € Soviet Mechanisms of Maintaining Social Order in Times of Shifting Diplomacy: The Example of Karelia During the Helsinki Process

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

This study will focus on the Soviet state’s attempts at inducing social order in the 1970s and early 1980s among the population of the Karelian republic in a context where Soviet values were challenged by international agreements likely to foster the introduction of Western social ideas such as human rights throughout the Soviet Union. Beyond looking at the repression of dissension itself, it will consist in analyzing how the state would prevent the expression of dissension in the first place and ward off Western influence and the impact of contemporary opposition groups among the society. The case of Karelia will hopefully shed light on general trends in the Soviet Union’s peripheral areas pertaining to social control.

While the bulk of studies on Karelia concerns Stalin's times, this study offers a look into an vastly understudied period when the relations between Finland and the USSR were also rather positive.
Moreover, by studying the authoritarian mechanisms of this era, one can also better understand today's Russia as many of its repressive trends recall those of Brezhnev's time.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kuvataiteen tohtori, luonnontieteiden kandidaatti Jan-Erik Andersson 154 000 € Postdoctoral research project “New Spaces for a New Society”

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kaksivuotinen

The research project “New Spaces for a New Society” consists of two interconnected projects:

1. Building of the architectural artwork – the Bolthouse – an experimental, hexagonal, zero-energy, log-building with earth roof, in collaboration with architect Pitkäranta and invited artists. The house will be small, ca 70 m2, and in this way, it also coincides with the interest in society to build smaller and more ecological. This house will in its basic form, be reproducible. But in addition, I will research new ways of how art interventions can create a personal, connected space for the building. It is planned to be built beside the Life on a Leaf house – now a residency – in Turku. The planning period starts in the autumn of 2019 and the house would be built in 2021-22. I will apply for grants for the artistic interventions and the planning, including seminars etc. The actual building of the house will be financed by a personal loan.

2. Writing the book New Spaces for a New Society. The book will be based on my earlier books WILD – Fantasia ja arkkitehtuuri, WOW – Åsikter om finländsk arkitektur and Life on a Leaf – My House as a Total Artwork. The new book will focus more on the theory behind different concepts of space and place and I will discuss the role of art in creating architectural space. The book is meant to be used in education (art, design, architecture).

We need serious research in how our environment will look like in a new age of production, based on an ecological way of living. I believe art can have an essential role in developing this new space. But it needs to be deeper connected to the architecture and the place than it is at the moment. My research aims to show how this can be achieved.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral Researcher Usman Ashraf 115 200 € The politics of environmental governance and development in China’s Belt and Road Initiative (BRI)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

What does it mean for the global environmental governance as China moves centre stage with its development programme of Belt and Road Initiative (BRI)?
The (BRI) is a $1 trillion investment, spanning Africa and Eurasia through six economic corridors, maritime and land routes. The BRI has ushered a development paradigm of infrastructure-led development and increased natural resource extraction. The colossal size of the BRI can have detrimental impacts on the global environment. In many countries, the heat is already being felt and resultantly, environmental governance is being restructured to accommodate it. For instance, initiatives like “the green BRI” and plantation drives in many countries are aimed at offsetting the possible negative impacts of the BRI.
This research focuses on one of the strategic BRI-related development initiative called the China-Pakistan Economic Corridor (CPEC). The study aims to bring out the contradictions and politics of environment-development in the BRI, by asking question e.g how the BRI is restructuring environmental governance, particularly in the global south? And, what are the implications of this development paradigm on socio-economic development and the environment? Who are the actors and institutions involved and what are their strategies and aims? This research will use different qualitative methods to enrich the analysis. It includes ethnographic work, interviews and policy analysis.

It needs theoretical and political boldness to accept that our development thinking, based on the idea of ‘capitalist development’, is contradictory to nature. By using the BRI this research aims to bring development-environment contradiction at the centre of the analysis, arguing that mainstream ‘environmentalism’ is merely about the environment but controlling people, territories and extracting more natural resources. The implication is a critical re-evaluation of the idea of development.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD Mareike Bacha-Trams 126 000 € News evaluation, peer feedback and critical thinking in adolescents

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Fake news are shared widely among humans, particularly in modern social media. Although mechanisms such as novelty seeking, alert for potential dangers or the need to belong have been suggested as potential target points to trigger news propagation, the underlying psychological and neurocognitive processes are not yet fully understood. In this project, we aim at combining neuroscience with education to study social group interactions of news sharing. Using neurocognitive methods of brain imaging as well as behavioural measures, we will investigate how news are evaluated by the brains of adolescents, how news evaluation is influenced by the group and which measures could be taken to prevent fake news from spreading. Findings of the experimental studies will be transferred to classroom teaching, with developing a teaching concept to increase students’ knowledge on verifying information, recognizing fake news and developing strategies to stop them. The project makes a significant novel contribution in combining sciences and humanities in an interdisciplinary manner to help understand the neural mechanisms of naturalistic social group interaction on information sharing. Furthermore, this project will show a societal impact in 1) revealing neuronal and behavioural correlates of information sharing, 2) develop strategies to make knowledge exchange more efficient 3) prevent fake news from spreading and 4) educate students on critical thinking.

Providing a unique combination of neuroscience and education, we will make a novel contribution to understand adolescents’ neural mechanisms of news sharing. Our interdisciplinary project, studying specifically adolescents who are extensively exposed to news in social media, bears the potential to create societal impact in revealing neurocognitive correlates of new sharing that could be used to educate students on critical thinking as e.g. on how to prevent fake news from spreading.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, tutkija Eeva-Liisa Bastman 104 000 € Harmonian ja konfliktin laulut: henkilö- ja juhlarunous suurvalta-ajan Suomessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Tutkimus käsittelee tilapäärunoutta eli juhla- ja henkilörunoutta 1600- ja 1700-luvun Suomessa. Tutkin runojen poetiikkaa, repertuaareja sekä lyriikan rituaalisia piirteitä ja retorisia elementtejä, jotka liittyvät erityisesti varhaisen uuden ajan runouden julkiseen ja yhteiskunnalliseen rooliin. Erilaiset onnittelut ja muistorunot ystävistä ja perheenjäsenistä kuuluvat aikakauden yleisimpiin runon lajeihin. Lisäksi kirjoitettiin runoutta, joka käsitteli valtakunnan ajankohtaisia asioita, kuten sodan tapahtumia. Runoutta kirjoitettiin monilla kielillä, etupäässä ruotsiksi, suomeksi ja latinaksi. Tutkimuksen aineisto on monikielistä ja keskittyy etenkin ruotsin- ja suomenkielisiin runoihin. 1600-luvun kuluessa kansankielten asema vahvistui ja 1700-luvulla latina jäi käytöstä henkilörunouden kielenä.

Runon kielen, tyylin ja esitystavan valintaa ohjasivat aikakauden sosiaaliset käytänteet ja yhteiskunnalliset hierarkiat. Samalla juhla- ja henkilörunous noudattaa lyriikan lainalaisuuksia. Aineistoa analysoidaan sekä yleisempien lyriikan teoriasta johdettujen että erityisesti varhaisen uuden ajan runoutta koskevien käsitteiden ja teorioiden valossa, ja pyrkimyksenä on myös kehittää uudenlaisia lähestymistapoja aikakauden runouteen. Tutkimus tarkastelee henkilö- ja juhlarunojen poetiikkaa osana aikakauden julkista ja yksityistä kulttuuria. Tarkoitus on tehdä vähän tutkittua aineistoa tunnetuksi ja tuoda tuoreita näkökulmia varhaisen uuden ajan historiaa koskevaan keskusteluun.

Tutkimus ylittää kirjallisuudentutkimusta pitkään halkoneet kielirajat tarkastellessaan monikielistä aineistoa. Se keskittyy Suomen varhaiseen kirjoitettuun runouteen ja pyrkii tekstilähtöisin menetelmin tuottamaan tietoa sen toimintaperiaatteista ja merkityksen muodostamisen prosesseista. Aiemmin vähälle huomiolle jääneiden aineistojen tutkiminen rikastuttaa niin kirjallisuudentutkimusta, lyriikan teoriaa kuin varhaisen uuden ajan historiaa koskevaa keskustelua.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Frank Berninger ja työryhmä (Vihreä ja Ruskea -työryhmä) 290 000 € The role of terrestrial productivity on fluxes of dissolved organic carbon in watersheds – Maaekosysteemien tuottavuuden merkitys liukoisen orgaanisen hiilen virtoihin valuma-alueilla

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Maaekosysteemeistä kulkeutuu vuosittain vesistöihin hiiltä noin 900 miljoonaa tonnia, mikä vastaa noin 10 % maailman fossiilisten polttoaineiden päästöistä. Silti tämä hiilen virta on huonosti kvantifioitu, emmekä ymmärrä riittävästi niitä ekosysteemiprosesseja, jotka ovat tämä hiilen lateraalisen vesiekosysteemeihin kulkeutumisen takana. Samalla liukoisen orgaanisen hiilen virta metsistä vesitöihin on kasvanut viime vuosina. Tällä ns. vesistöjen ruskettumisella on myös tärkeitä vaikutuksia vesiekologiaan ja veden laatuun, mikä voi heijastua myös yhdyskuntien raakaveden hankintaan. Tutkimuksessa selvitetään, miten merkittävä rooli metsien jo havaitulla tuottavuuden nousulla on liukoisen hiilen virtoihin. Tutkimuksemme perustana on ns. priming-hypoteesi, so. puiden kasvava tuotanto lisää hajotustoimintaa maaperässä ja sitä kautta liukoisen orgaanisen hiilen tuotantoa. Tutkimuksessa perustetaan laaja tilastollisesti analysoitava kenttäkoe, jossa lisätään ja vähennetään maaperäorganismien hiilen saantia. Maaperästä ja valumavesinäytteistä selvitetään liukoisen orgaanisen hiilen määrä ja sen kemiallinen laatu. Kokeessa seurataan yksityiskohtaisesti myös maaperän prosesseja. Tutkimuksessa käytetään parhaita käytettävissä olevia biogeokemiallisia, ekologisia sekä molekyylibiologisia menetelmiä.

Tutkimus yrittää, ensimäistä kertaa, soveltaa ns. “priming” hypoteesia liukoisen hiilen tuotantoon. “Priming“ on tärkeä tutkimusaihe karikkeen hajotuksen tutkimuksissa, mutta sen vaikutus liukoisen hiilen syntyyn ja veden laatuun on tutkimatonta. Tutkimuksessa teemme rohkeita isoja maasto-kokeita ja käytämme uusimpia analyysimenetelmiä. Tutkimuksen teoriat ja menetelmät tulevat kasviekologialta, maaperätieteistä, mikrobiologiasta, isotooppi-ekologiasta sekä akvaattisista tieteestä.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Zhou Xuan, N N
Muut työryhmän jäsenet: Zhou Xuan, N N

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Master of Social Sciences Sofia Blanco Sequeiros 115 200 € Understanding Discordant Evidence in Science and Policy

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

This dissertation studies scientific evidence, a notion ubiquitous in science and in applying scientific results to policy. It focuses on the problem of discordant, or contradictory, evidence and its use in policy. The problem is one of uncertainty, and emerges when pieces of evidence produced by scientists point to contradictory conclusions. Which evidence should scientists prioritize, and who should policymakers listen to in these cases?

Philosophers of science have worked on the notion of evidence from a variety of epistemic, historical and methodological perspectives. Looking at this literature is like gazing into a fractured mirror: the pieces are there, but the reflection they produce is imperfect and disunified.

This dissertation develops a theory of evidence that shows how the fractured pieces hang together. It provides solutions to the problem of discordant evidence. By critically engaging with the extant literature on evidence, the dissertation articulates the specific epistemic and methodological questions related to discordant evidence and proposes solutions to them. By fostering a connection with scientific practice, the framework of evidence that the dissertation develops is relevant for philosophers, scientists and policymakers alike.

Distrust in scientific evidence is a key marker of distrust in science. My dissertation is a bold new initiative because it opens new avenues into research on a highly topical subject: what reliable scientific evidence is, and how it should be used in policy. It seeks to understand why and how the reliability of scientific evidence can be established in difficult, messy, discordant situations, and what kinds of facts about evidence matter, for scholars and for the future of science in society.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Researcher (MsC) Vasco Branco 126 000 € PhD thesis. Asterisk: automated assessment of species extinction risk

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Biological diversity is eroding at an increasing pace and probably more species fall into extinction than are described every single day. Useful knowledge for the conservation of most species is extremely scarce and the current population trends for almost all of them are unknown. Threat assessment of species allows prioritizing conservation efforts. Yet, this process requires intensive human labour and less than 5% of described taxa are currently assessed by the International Union for the Conservation of Nature (IUCN). Advanced computational methods and the cooperation between ecologists and computer scientists are now growing fast and this project intends to take advantage of them.

The revolutionary aim of this project is to create a computational workflow and tool - Asterisk – based on the latest data-mining, machine learning and artificial intelligence methods to automate the assessment of species extinction risk, a novel initiative with a global impact. It will include all steps of an assessment process, from (1) gathering distribution, trait and threat data from disparate sources, to (2) standardizing such data, (3) modelling the extinction risk of species, (4) outputting new data to an open-access database and (5) publishing assessments in journals; all in a single, supervised but largely automated, process.

At the rate biological diversity is eroding, this project is not only bold but vital towards global conservation efforts. It includes the pioneering proposal of new methods in artificial intelligence for the automation of ecological science, these being used from finding new universal relations in island biogeography to predicting bacterial blooms in lakes as well as the development of new methods to quantify, estimate and compare phylogenetic and functional diversity, in other efforts.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MSc Agnès Brosset 28 800 € The effect of ozone on volatile interactions between neighbouring plants and insects

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Prof. Haukioja made one of the earliest observation of plant-plant communication with birch trees in Finland. It is now established that plants are able to express anti-herbivore defences in response to chemical cues emitted by neighbouring plants. New research showed that plants could also be able to detect and prime their defences in response to insect-emitted chemical cues. The ability of plants to detect those insect-emitted cues opens a new research direction that we aim to investigate. Moreover, since the pre-industrial times, human activities have contributed to the augmentation of greenhouse gases and toxic pollutants in the troposphere. In the northern hemisphere, tropospheric ozone (O3) has increased by 50%. However, at elevated concentrations O3 affects seriously living organisms. The objective of the project is to determine if plant can perceive insect-emitted chemical cues and understand the mechanisms by which O3-polluted air disturb volatile-mediated plant-insect interactions. At the UEF, and in collaboration with Prof. Maffei from the University of Turin, we first investigate defensive responses of Brassica nigra plants after their exposition to the sex pheromone of Plutella xylostella moth, at physiological and transcriptomic levels. In a second time, the work examine how O3-polluted disrupt the chemical signals between insects and plants by using techniques from chemical ecology such as volatiles collection by dynamic headspace sampling, and olfactory tests.

It is accepted that ozone (O3) can affect volatile interactions between plants but to our knowledge, no research has investigated the effects of O3 on volatile-mediated interactions between plants and other kingdoms. The project seeks new perspectives in plant-insect interactions, and leads to a greater understanding of the range of chemical cues that plants can perceive from their environment and respond to them. The work analyses also the impact on O3 on animal odours, rarely studied before

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Master of Arts, Bachelor of Social Sciences Mikael Brunila 115 200 € The Statistical Construction of Place

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Statistical modelling shadows our every move today. Indeed, natural language processing, a subfield within artificial intelligence (AI), can now be used to represent how, when, and where we attach meaning. Modelling places, the very moments and sites in which we cohere as social beings, is increasingly at the core of research by companies such as Airbnb and Google.

For my PhD, I will study and apply statistical and machine learning models to spatially and temporally encoded, linguistic data. In the first part of my thesis, I will produce a critical genealogy of how meaning-making in general, and, its temporal and spatial context in particular, have been theorised and modelled in AI and statistics research in industry and academia. In the second part, I will flip the perspective, and compare the representations of place that are produced when implementing in practice the models studied in the first part. How have cities changed over time, when viewed through historical records of Airbnb reviews and descriptions? Where does one place begin, and another end, when their boundaries are defined using the meanings attached to sites in massive archives of digitised literature? How do the answers to these questions change, as the parameters and assumptions in our models change?

Through my work, I will make visible the inherent tension between the simplifications that are necessary for any mathematical model, however complex, and the singular poetics of our lived experience.

As models take aim at the fundamental ways in which we construct meaning, a critical reading of how and for what purposes they do so, is key for understanding anything from gentrification to broader questions about the good life. My PhD thesis will be the first systematical investigation into how representations of place are constructed in artificial intelligence and statistics. There is no knowledge of everyday life, without a critique of everyday life, as sociologist Henri Lefebvre once wrote.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dos. FT Viola Capkova ja työryhmä (TuPä) 263 400 € Tuntemattomalla päähän? Kaunokirjallisuus aikuisten maahan muuttaneiden suomen kielen edistäjänä

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Nelivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Hankkeen lähtökohta on, että kaunokirjallisuutta tulisi hyödyntää suomen kielen opetuksessa huomattavasti laajemmin ja monipuolisemmin kuin aiemmin on tehty. Tavoitteemme on kehittää tutkimukseen perustuvia opetuksellisia strategioita ja opetusmateriaalia erityisesti korkeakoulutettujen maahan muuttaneiden opetukseen. Näin osallistamme aikuisia maahan muuttaneita suomalaiseen yhteiskuntaan opettamalla kirjallisuuden avulla kieltä ja kulttuuria. Kaunokirjallisuus on keskeinen kulttuurin merkityksellistäjä, joka edistää ainutlaatuisella tavalla kielen oppimista. Osallistamme oppijat keskusteluun, jonka avulla “tuntemattomasta” kielestä, kirjallisuudesta ja kulttuurista tulee tuttua ja yhteisesti jaettua.

Luomme hankkeessa uuden tavan lähestyä kielen ja kulttuurin oppimista ja se poikkeaa muista kaunokirjallisuutta hyödyntävistä lähestymistavoista tuodessaan kirjallisuudentutkimuksellisen kontribuution kielen ja kulttuurin opetukseen. Nivomme yhteen filologisen, pedagogisen, kielitieteellisen ja kirjallisuudentutkimuksellisen asiantuntemuksemme. Hankkeessa työskentelee kirjallisuudentutkijoita ja kielitieteilijöitä sekä kirjailija, joka tuo uusia näkökulmia niin metodologisiin kysymyksiin kuin käytännön tekemiseen.

Hanke on rohkea avaus S2-opetuksen kentällä korostaessaan uudella tavalla kirjallisuuden, kulttuurin ja kielen erottamattomuutta. Kirjallisuutta käytetään kielenopetuksessa usein hyvin välineellisesti. Hankkeemme luo uutta linjaa nivomalla yhteen kirjallisuudentutkimuksen ja kielentutkimuksen menetelmiä. Hankkeessa on syntyperäisiä ja ei-syntyperäisiä suomen puhujia sekä opettajina että oppilaina. Tällaiselle vuorovaikutukselle ja yhteistyölle pohjaava hanke on ensimmäinen laatuaan.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Capkova Viola, Fárová Lenka, Jytilä Riitta, Kekki Niina, Launis Kati, Salmela Alexandra
Muut työryhmän jäsenet: Jokela Hanna

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral Researcher and Visual Artist Mireia Castillo Saladrigues 19 000 € Martellata. A publication about the attack to the David of Michelangelo, explained from all the involved actants

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

The research project 'Martellata_14.09.91' happens in several outputs, from which the publication is the most important one. It is for this reason that its title is almost homonym.

'Martellata' presents a selection of all documents and information compiled during the investigation period, building up a chrono-material and dialectical reflection of the hammer blow to the second toe of the left food of the David. Escaping the accumulative logic of the archive, the book gathers, reviews and activates the different voices and perspectives of the agents and actants involved directly or indirectly in/by “the attack”. In the book the notions of multivocality, multifocality and dys-poiesis have their maximum expression, within a conversational narration navigating between art history, psychiatry, restoration, geology, documentation and new materialisms.

The publication aims to contribute to the theories on artistic reception, and vandalism, with an object-oriented perspective, considering the material quality/ies (and behaviours) of the masterpiece. This specific approach is motivated by the fact that significant scientific information for the conservation of the sculpture was obtained after the chemical and petrographic analyses of two of the fragments detached from the sculpture.

‘Martellata_14.09.91’ is a major component of the ongoing doctoral thesis 'Behaving Unconventionally in Gallery Settings’.

It is the result of a deep phylogenetic analyse of an act of vandalism, from the macro to the micro scale. It involves the voices of Piero Cannata ‘the vandal’, and different professionals from museal, historical, juridical, psychiatric and scientific institutions. It also includes geological and material aspects of the sculpture, like the memory of (marble) dust. The publication also aims to correct a mistaken description of the accident in “The Destruction of Art” by historian Dario Gamboni.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dr Hayley Clements 150 000 € Assessing the role of legal hunting in support of biodiversity conservation, people and the economy in southern Africa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

The role of legal hunting in support of biodiversity conservation and sustainable development is highly debated. Opponents argue that hunting is both unethical and unsustainable, threatening biodiversity. Supporters argue it provides benefits to the people living alongside biodiversity, thus helping to achieve biodiversity conservation and sustainable development. There is limited evidence in support of either position, but global outcry regarding the hunting of charismatic wildlife (e.g., lions) in southern Africa is calling for the practice to be banned. I aim to quantify, for the first time, the role of trophy hunting in support of biodiversity conservation, people, and the economy from local to regional scales in southern Africa. The project objectives are to assess (1) the sustainability of trophy hunting and its contribution towards biodiversity conservation targets; (2) whether trophy hunting contributes to human well-being and economic development; and (3) the preferences and attitudes of hunters towards different sustainable and ethical hunting practices. I will make use of an interdisciplinary, mixed methods approach, including literature reviews, large-scale spatial analyses of biodiversity trends on hunting areas, case-study interviews with local communities, and online surveys of hunter preferences and attitudes.

This project is bold because it will explore whether trophy hunting presents a synergy between biodiversity conservation and sustainable development in a region known for both its biodiversity and its poverty; consider local, regional and global power dynamics that influence who benefits from biodiversity conservation; and objectively assess evidence underlying an emotionally heated global debate.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dr Amelie Crespel 175 000 € Fish adaptation to freshwater hypoxia: developmental, transgenerational and evolutionary potential

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Hypoxia (i.e. condition of low oxygen dissolved) represents one of the most important challenges for freshwater ecosystems. While hypoxia events occur naturally, human activities have exacerbated their strength and temporal fluctuations. The possible adaptation to hypoxia events is likely to happen at different time scale. When directly exposed, organism may be able to adjust their phenotypes through phenotypic plasticity. However, continued responses to ongoing hypoxia change will depend on the phenotypic evolution of the species. In addition, some non-genetic transgenerational effects may also occur to facilitate evolution. It is thus essential to document all these type of responses to have a better understanding of the potential response of populations to changing environments. Therefore, the main aims of this project are: 1) to determine how hypoxic conditions may affect the plastic response (morphology, physiology, behaviour) of a fish species (three-spined sticklebacks, Gasterosteus aculeatus) within a generation, 2) to document phenotypic and genetic differences in populations of sticklebacks with different historical levels of hypoxia conditions, and 3) to investigate the occurrence of non-genetic transgenerational effects across generations. This project will use an innovative approach to investigate the mechanisms underlying fish response to environmental change as it will integrate the effects of plasticity, evolution and non-genetic transgenerational effects.

This project uses an original and integrative approach to investigate the mechanisms underlying fish response to environmental changes. For the first time, this project will assess the plasticity, genetic architecture and non-genetic inheritance of traits underlying fish environmental adaptation. Despite the fact that plasticity is presumed to be the first line of defense for animals facing challenges, very little is currently known about their evolution in the context of climate change.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Adjunct Professor Dalia D'Amato-Pihlman ja työryhmä (BST) 20 000 € The Role of Business in Global Sustainability Transformations

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

This book, to be published with Routledge, is meant to be a primary reference for researchers and practitioners from various sustainability-related business disciplines, converging towards the shared effort of investigating how business should or could contribute to sustainability transformation. It addresses the current global expectation, raised since 2015 in the contexts of the United Nations Sustainable Development Summit and the Climate Change Conference, that the private sector will have an increasingly relevant role in addressing socio-ecological sustainability challenges, such as climate change, biodiversity and ecosystem loss, land use competition, disruption of biogeochemical cycles and consequent impacts on human social and economic well-being.
The aim is to connect multiple concepts and phenomena which are currently exercising traction or influence in the way business sustainability can be formulated, under the overarching vision of the Sustainable Development Goals, planetary boundaries and strong sustainability. Communication between the authors of the different chapters is thus pivotal to succesfully achieveing the goal of the book. The grant is thus needed to support networking between the authors.

The book is a unique attempt to connect multiple concepts and phenomena currently emerging in business sustainability, under a strong sustainability vision. Competing books generally address individual concepts, often focusing on the adaptive role of technology solutions, while overlooking transformative changes involving other types of societal innovation processes. The magnitude of the interdisciplinary effort demands communication between authors. The grant will support networking activities.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Toppinen Anne, Kozak Robert

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Postdoctoral fellow Tatiana Demina 140 000 € Virus-host interactions in thawing permafrost

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Due to the rise of global temperatures, the permafrost is thawing fast, providing carbon and nutrients for activated microbes. Through microbial metabolism, significant quantities of carbon dioxide and methane are released into the atmosphere, which in turn contributes to the global climate change. Currently, the extent of possible permafrost feedback to global warming is poorly understood. The overall aim of this project is to estimate the impact of viruses on global cycling via their interactions with host microbes in thawing permafrost. A specific focus is on viruses of methanogenic archaea, as these archaea are sole biological producers of methane and thus key players in global carbon cycling. I will analyse viral diversity in uniquely available metagenomic and metatransriptomic datasets derived from Arctic permafrost, sampled at various locations and time points. To obtain more information about viruses of methanogenic archaea, for the first time, I will isolate such viruses from permafrost. The project is planned for four years and includes my research visits to Pushchino, Moscow region, Russia, and Utrecht University, the Netherlands. My international collaborators are top experts in bioinformatics and microbial ecology. The proposed project will provide insights into virus-host interactions in permafrost, helping to predict microbial feedback to the global climate change.

Isolation of viruses of methanogenic archaea from permafrost is a bold and ambitious initiative. No such viruses have been isolated before, probably due technical challenges in cultivation of methanogenic archaea. I will work with foreign experts with solid background in such work, which will maximize my chances to successfully isolate viruses. Isolation of such viruses will allow further detailed molecular studies, providing novel information on the properties and functions of these viruses.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD researcher Purabi Pramod Deshpande 105 000 € Plant-bird mutualisms on the move: the ecological consequences of urbanisation and climate-induced changes in bird movements

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

World over, climate change is adversely affecting ecosystems by altering the functioning of natural processes. At a local scale, urbanisation is having a similar effect on natural areas. Both these forces have the potential to modify species interactions that drive biodiversity and ecosystem function. Yet, we know little about the wider ecological consequences of these changing interactions. In this project, I address how changing human-bird-plant interactions may shape future environments. Using long-term datasets collated by LUOMUS and Hanko Bird Observatory, I will investigate if (1) birds move between urban, rural and forest habitats in response to changing environmental factors and whether (2) urban habitats are delaying autumn migrations of birds. I will use Helsinki as a study site to compare birds’ consumption of various fruits available in the city to quantify (3) if these changes in bird migration are increasing the dispersal potential of exotic plants introduced in urban areas. I will also explore changing human-bird-plant interactions in a larger urban centre, Bangalore (India). Here I will (4) explore whether introduced plant species assist avian pollinators to live in cities. Through this project, I aim to draw attention to ecological interactions in the newest habitat on the planet. My results will inform policy to prevent the spread of invasive species from urban centres on one hand and highlight how cities can encourage biodiversity on the other.

Most ecological studies focus on wild animal living in pristine, protected environments. The species interactions I will study in this project are ones that every person can observe in their own backyard. Highlighting how a plant in a garden could potentially lead to the loss of unique species in natural areas can help every citizen make informed decisions about their gardens. The project can inform policy to take bold steps in protecting our natural environments, without ever entering them.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM, tutkija Jakob Donner-Amnell 61 000 € Laskevan vai kasvavan arvon tie? Miksi Suomen metsäalan arvo ja yhteiskuntahyöty ovat supistuneet 2010-luvulla? Miten suunta voisi jatkossa kääntyä?

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Metsien käyttöä ja puunjalostusta eli metsäalaa on Suomessa pyritty kehittämään uuden strategian pohjalta jo vuodesta 2006 alkaen. Korkea jalostusarvo, vahva ilmastorooli ja suuri yhteiskuntahyöty on edelleen sen keskeisiä tavoitteita. Avainroolissa on fossiilipohjaista tuotantoa korvaavan uuden toiminnan nopea kasvu alan arvossa (1/3 2015, ½ 2030), viennissä ja työllisyys- sekä muissa vaikutuksissa. Alaan ja sen osaamiseen on uskottu ja panostettu.

2010-luvun kuluessa tie on kuitenkin vienyt monessa suhteessa päinvastaiseen suuntaan. Hakkuut ovat kasvaneet lähelle kestävän käytön ylärajaa. Alan tuottama arvonlisäys ja yhteiskuntahyöty ovat pienentyneet. Alempaa jalostusarvoa ja lyhyttä hiilenkiertoa edustavan sellun ja kartongin osuus tuotannosta on kasvanut. Korkeampaa jalostusarvoa ja pitempää hiilenkiertoa edustavien tuotteiden osuus on supistunut. Uusien tuotteiden osuus ja rooli ovat jääneet pieniksi. Ennusteiden mukaan suunta ei olennaisesti muutu jatkossakaan.

Miksi näin? Syitä on useita. Huonoimmin on tajuttu isoimmat muutokset seurauksineen. Metsäalan globaali markkina on nykyään Kiina-vetoinen. Suomi on alihankkijan asemassa. Kykymme vaikuttaa alan suuntaan on heikentynyt. Mitä tälle on tehtävissä?

Näitä olennaisia kysymyksiä ei juuri ole tarkasteltu Suomessa tieteessä eikä julkisuudessa. Siksi niiden kypsyttely tietokirjaksi ja ”metsäalan tiekartaksi 2030” on rohkea avaus. Tiekartta syntyy vuorovaikutteisen prosessin avulla ennakointimenetelmiä hyödyntäen.

Tämä hanke on rohkea avaus, koska se tarttuu Suomen ja metsäalan kannalta ajankohtaisiin, polttaviin kysymyksiin, joita ei ole puitu tieteessä eikä julkisuudessa. Viime vuosina on vastoin tavoitteita vahvistunut laskevan jalostusasteen ja kasvavan metsien käytön ja -jalostuksen malli. Metsäalamme on yhä enemmän muuttumassa Kiinan alihankkijaksi, joka ei juuri pysty vaikuttamaan metsien käytön volyymiin, tuoterakenteeseen ja vaikutuksiin. On syytä pohtia syitä ja ratkaisukeinoja tähän.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Svetlana Edygarova ja työryhmä 8 300 € Family language policy and actual language use in Finno-Ugrian minority situations – symposium Wienissä elokuussa 2020

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tässä projektissa edistetään sosiolingvististä tutkimustyötä, jonka avulla analysoidaan ja kuvataan Venäjän ja Euroopan suomalais-ugrilaisten kielten käytön muutoksia, jotka ovat tapahtuneet viimeisten 10 vuoden aikana. Projektissa pohditaan, miten globalisaatio ja sosiaalipoliittiset kriisit, esim. maahanmuuttokriisi, ovat vaikuttaneet vähemmistökielten käsittelyyn. Venäjällä on tapahtunut suuria Venäjän vähemmistökieliä koskevia muutoksia. Muun muassa ei-venäläisten kielten opetusta koskevat säädökset ovat muuttuneet: vähemmistökielten pakollinen opettaminen lakkautettiin vuonna 2018. Näiden muutosten lisäksi Venäjällä rajoitetaan kontakteja ulkomaalaisten tutkijoiden kanssa vuoden 2019 uusien asetusten perusteella. Tällä hetkellä ei ole kansainvälisiä tutkimusryhmiä eikä tutkijoiden verkostoja, jotka seuraisivat tilannetta. Tämän symposiumin päätavoite on koota yhteen tutkijoita Euroopasta, Venäjältä ja muualta, jotta voitaisiin perustaa verkosto ja analysoida yhteisvoimin viimeaikaisia tapahtumia ja niiden seurauksia. Projektin yhteydessä järjestetään symposiumi 13. Kansainvälisessä suomalais-ugrilaisessa kongressissa (Wien, 16–21.8.2020).

Tässä projektissa rohkeutta edustaa se, että projektin avulla pidetään yllä avointa keskustelua yhteiskuntien negatiivisista muutoksista, poliittisesta ja taloudellisesta kriisistä huolimatta. Näillä alueilla vähemmistökielten puhujien ja -kulttuurien edustajien oikeuksien rajoittamisesta puhuminen voi aiheuttaa puhujille vakavia hankaluuksia: joskus jopa tutkijan oma ura, vapaus ja yksityinen elämä voivat olla uhattuna.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Edygarova Svetlana, Kovács Magdolna

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Jari Eilola ja työryhmä 4 000 € Interpersonal Violence Interventions: Social and Cultural Perspective (IPVI 2020) - kansainvälisen ja monitieteisen konferenssin järjestäminen Jyväskylän yliopistossa vuonna 2020

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Väkivalta on vakava sosiaalinen ongelma. Se vie monilta perusoikeuksiin kuuluvan turvallisuuden ja mahdollisuuden hyvään elämään. Sen aiheuttamat vauriot korjaantuvat hitaasti, jos lainkaan, ja niiden jälkihoito tulee kalliiksi. Järjestämämme kansainvälinen konferenssi kerää yhteen väkivallan tutkijoita eri tieteenaloilta etsimään perinteiset tieteenrajat ylittäviä innovatiivisia ratkaisuja väkivallan ongelmaan.

Konferenssin pääteemat tiivistyvät seuravalla tavalla:

1. Historiallinen ja kulttuurinen ulottuvuus: Miten väkivalta on määritelty eri aikoina ja eri kulttuureissa? Monet legitiimeiksi katsotut väkivallan muodot ovat patriarkaalisen ideologian heikentyessä muuttuneet rangaistaviksi länsimaisissa yhteiskunnissa. Taloudellinen eriarvoistuminen, syrjäytyminen, naisiin kohdistuvan väkivallan dekriminalisoituminen haastavat nykyään tätä kehitystä.

2. Keinot väkivallan kontrolloimiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi edellyttävät tutkimustietoa kompleksiivisista väkivaltaa synnyttävistä ja väkivaltaista käyttäytymistä ylläpitävistä rakenteista ja voimista.

3. Vaikka kaikkien väkivallan muotojen tutkijat ovat tervetulleita, painotamme otsikossa olevaa käsitettä interpersonal violence. Kysymys on siis yksittäisten henkilöiden välisistä väkivallanteoista (erona esimerkiksi terrorismiin tai valtion tuottamaan väkivaltaan), jotka jaetaan kahteen pääryhmään: perhe-/parisuhdeväkivaltaan ja yhteisölliseen väkivaltaan.

Väkivaltaa koskevaa tutkimusta tehdään monen tieteenalan piirissä, mutta tutkimuksissa saatava tieto ei useinkaan ylitä tieteiden välisiä rajoja. IPVI 2020 on foorumi eri tieteenalojen edustajille tutustua, saada vaikutteita ja solmia konventionaaliset tieteiden väliset rajat ylittävää yhteistyötä. Konferenssissa etsitään myös konkreettisia keinoja väkivallan ennalta ehkäisemiseen ja sen kohtaamiseen.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Karkulehto Sanna, Holma Juha, Laitila Aarno, Notko Marianne, Eilola Jari

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Johanna Eklund 163 000 € Luonnonsuojelualueiden merkitys trooppisen metsäkadon hillitsemisessä: rahoituksen ja hyvän hallinnon rooli

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Viimeisen vuosikymmenen aikana luonnonsuojelualueverkoston laajentaminen on ollut kansainvälisen biodiversiteettipolitiikan keskiössä. Emme tiedä kuinka hyvin nämä alueet toimivat kasvavia maankäyttöpaineita vastaan, ja vaarana on, että monet päätyvät paperipuistoiksi, eli näennäisesti paperilla suojelluiksi alueiksi ilman taloudellisia mahdollisuuksia hillitä metsäkatoa. Siksi on tarve arvioida, mitä laajentamisen myötä on saavutettu. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, mitkä tekijät mahdollistavat suojelualueiden kestäviä tuloksia, etenkin tropiikissa, jossa biologinen monimuotoisuus on korkein. Tämän hankkeen tavoitteena on tutkia rahoituksen esteitä suojelualuehallinnon osalta ja miten paikallisen hallinnon lisäksi kansalliset institutionaaliset ja poliittiset olosuhteet vaikuttavat. Tarkastelen tätä nelivuotisessa projektissa, joka jakautuu kolmeen osaan: 1) luonnonsuojelualueiden tulosten arviointi, 2) rahoitusvirtojen seuranta, ja 3) institutionaalisten tekijöiden tarkastelu. Projekti on monialainen, ja menetelmät ulottuvat kvantitatiivisista menetelmistä kvalitatiivisten lähestymistapojen käyttämiseen. Tavoitteena on nostaa esiin tekijöitä, jotka voivat johtaa kestämättömään tai epätasa-arvoiseen tapaan hoitaa luonnonsuojelualueita. Tällaiset tiedot ovat avainasemassa suositusten kehittämisessä, ja tutkimus on erityisen ajankohtainen kun YK:n biodiversiteettisopimukselle neuvotellaan parhaillaan uusista tavoitteista.

Tutkimus kyseenalaistaa vallitsevia käytäntöjä ja kehittää vaihtoehtoisia tapoja mitata mikä toimii ja mikä ei luonnonsuojelualueiden kannalta. Elämme luonnon monimuotoisuuden kannalta kriittistä aikaa ja nyt tarvitaan tiedettä joka uskaltaa tehdä uusia avauksia. Trooppiset metsät ovat avainasemassa ja poikkitieteellinen lähestymistapa on tarpeen. Tutkimus on erittäin ajankohtainen ja rahoitus antaisi hyvät lähtökohdat osallistua vuoropuheluun YK:n biodiversiteettisopimuksen uusista tavoitteista

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Johanna Enqvist ja työryhmä (Monitieteinen humanistinen termityöryhmä) 53 000 € Humanististen alojen monitieteiset käsitteet ja termityö

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tieteen kansallisen termipankin yhteydessä on vuoden 2015 alusta toiminut ulkopuolisella rahoituksella Monitieteinen humanististen alojen asiantuntijaryhmä (ks. http://tieteentermipankki.fi/wiki/Monitieteinen_termityö), jonka tavoitteena on tunnistaa, kuvata ja määritellä monitieteisiä termejä sekä kouluttaa tutkijoita ja tohtorikoulutettavia monitieteiseen käsiteanalyysiin ja termityöhön. Haemme Koneen säätiöltä apurahaa jalostaaksemme työryhmässä kertyneen kokemuksen, näkemyksen ja tiedon uudenlaiseksi, tutkivaksi opetuskokonaisuudeksi. Vuosina 2020–2021 toteutettavan hankkeen ensisijaisena tavoitteena on tuottaa koko maan tiedeyhteisöä ja kaikkia monitieteisestä termityöstä kiinnostuneita palveleva avoin MOOC-verkkokurssi (Massive Open Online Course). Lisäksi jatkamme monitieteistä termityötä järjestämällä avoimia termikokouksia ja laajentamalla edustamiemme alojen termistöä Tieteen termipankin termitietokannassa. MOOC-kurssin avulla pyrimme saamaan verkostoomme sekä Tieteen termipankkiin mukaan yhä uusia ihmistieteiden aloja ja tutkijoita sekä lisäämään tietoisuutta käsiteanalyysin merkityksestä ja mahdollisuuksista tutkijoiden ja tiedeyhteisön perustyökaluna. Haettu rahoitus kattaa kuuden eri tieteenaloja edustavan tutkijan päätoimisen työskentelyn kolmen kuukauden ajan (yhteensä 18 kk), työryhmän kokoontumisiin liittyvät matka- ja kokouskulut sekä ostopalveluna hankittavan MOOC-kurssin teknisen tuotannon.

Pyrimme ylittämään perinteisiä tieteenalajakoon, mutta myös tieteiden ja taiteiden välisiin erotteluihin perustuvia näkökulmia. Kokeilemme ja luomme työtapoja, jotka perustuvat tiedeyhteisön uudelleenmäärittelyyn orgaanisena, jatkuvasti uusia yhteyksiä ja näkökulmia etsivänä verkostona. Uskomme, että juuri tutkimuskäsitteet ovat avain aitoon tieteidenvälisyyteen, ahtaiden ja ajattelua rajoittavien käsitteellisten kehysten purkuun. Haluamme siirtää oppimaamme myös uusille rohkeille tekijöille.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Kukkonen Aino, Vanhanen Janne, Kemppi Hanna, Vehkavaara Tommi, Nurmiainen Jouko
Muut työryhmän jäsenet: Enqvist Johanna, Onikki-Rantajääskö Tiina

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral Student Ethel Ewoh Odoyi 90 800 € Public Policy Programmes and the Promotion of Female Entrepreneurship: The Case of Nigeria in Sub-Sahara-Africa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

The role of public policy in entrepreneurship development has been a key issue of debate for the last two decades, because an effective public policy on entrepreneurship will help in the promotion of economic activities as well as contribute to economic growth. Therefore, government and policy makers has always been seeking for modalities to enhance entrepreneurship through policy mechanism for the growth of entrepreneurship. Hence, women entrepreneurs across the world are among the groups of entrepreneurs that governments have targeted for most policy initiatives to develop entrepreneurship.

In Sub-Sahara Africa women entrepreneurs are constraints by various factors such as, access to finance, poor education and trainings, gender discriminations and family responsibilities in the labour market. Thus, governments through public policy, have put in place measures, policies and programmes in supporting women and other group of entrepreneurs. However, little is known about the impact and effectiveness of these policy programmes and initiatives designed for entrepreneurs, especially women. Therefore, the main purpose of this research is to investigate the impact and effectiveness of entrepreneurship policy programmes and initiatives in Nigeria, Sub-Sahara Africa. This research proposal will adopt mixed methods research design, because mix method research design is suitable for both quantitative and qualitative research methodologies to explore research topic.

.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professor Vladimir Gelman ja työryhmä ( INREES Network) 300 000 € International Network in Russian, East European and Eurasian Studies INREES

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

International network in Russian, East European and Eurasian Studies (INREES) offers education, research training and mobility program for PhD students. The Network operates in the multidisciplinary field of Russian, East European and Eurasian studies. In addition to the traditional area studies based on humanities and social sciences, the network includes research fields with growing global importance such as environmental and media studies.
It provides systematic training and education emphasizing academic skills needed in research and area expertise. Moreover, it aims at establishing an international doctoral education network in the field of Russian, East European and Eurasian Studies, based on joint supervision. For this, the INREES will develop common curriculum, pool of supervisors and a mechanism for elaboration of cotutelle (joint doctorate) practices between the universities involved in this network.
INREES organizes annual summer schools and intensive courses as well as other research training activities. The Network involves also postgraduates of the field offering them training and academic community, where the PhD students develop their professional research and pedagogical skills. The network includes also a mobility programme, which offers visiting exchange periods in Finland and in Russia for the PhD students.

The INREES offers research training and support for mobility for Finnish, Russian and other international PhD students in environment, where national educational policies do not favour nationwide and international cooperation. Moreover, it creates synergy between research training and postgraduate education by organizing common training events. With its mobility programme it invites Finnish PhD students to create networks with the

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Autio-Sarasmo Sari, Jänis-Isokangas Ira, Starodubtsev Andrey

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT Lotta Haikkola ja työryhmä 30 000 € Ilmiö – sosiologinen media kaikille, ylläpito- ja kehityshanke

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Ilmiö on toukokuussa 2018 avattu sosiologinen media, joka popularisoi tutkimusta ja tarjoaa lukijoille uusia tapoja ajatella yhteiskuntaa. Ilmiö tekee sosiologisesta yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta yleistajuista ja vaikuttavaa. Ilmiö ei ole vain tiedeviestintää, vaan se avaa sosiologiaan kuuluvaa ihmettelyn kaikille kansalaisille. Kaudella 2020–2023 Ilmiö jatkaa julkaisemista ja tuottaa teemakokonaisuuksia (mm. luokka ja suomalaisten luontosuhde), julkaisee ensimmäisen podcast-kauden, järjestää kirjoittajakoulutuksia ja työpajoja ja panostaa Ilmiön markkinointiin ja some-viestintään.

Sosiologia on Pierre Bourdieun sanoin kamppailulaji, jonka tehtävä on antaa ihmisille valta ymmärtää oman elämänsä ehdot. Ilmiö on kunnianhimoinen avaus saada tämä potentiaali paremmin käyttöön. Ilmiö ei ole vain tiedeviestintää, vaan sosiologista ihmettelyä. Ilmiö tarjoaa keinoja laajentaa ajatteluamme ja ymmärrystämme, siirtyä ahtaasta avaraan ajatteluun. Ilmiö puolustaa yhteiskuntaa ja sosiologista mielikuvitusta teksti ja tapahtuma kerrallaan.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Alanko Anna, Eranti Veikko, Homanen Riikka, Herranen Olli, Koskinen Henri, Luntakallio Eeva, Mäkelin Marianne, Perälä Riikka, Pyyhtinen Olli, Sotkasiira Tiina, Teittinen Antti, Villanen Sampo, Haikkola Lotta

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Raul Hakli ja työryhmä 342 000 € Kohti vastuullista tekoälyä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Toiminnan ja päätöksenteon ulkoistamisella tekoälylle voi olla eettisesti ongelmallisia seurauksia. Näitä voidaan yrittää ratkoa kahdella tavalla: joko kiinnittämällä huomiota tekoälyn käyttötapoihin ja -tilanteisiin (tekoälyn vastuullinen käyttö) tai ohjelmoimalla toiminta- ja päätöksentekoprosessit niin, että ne tunnistavat eettisesti latautuneita tilanteita ja rajoittavat toimintaansa tämän perusteella (vastuullisesti toimiva tekoäly). Hanke analysoi molempiin näkökohtiin liittyviä kysymyksiä nykyisen teknologian näkökulmasta. Ensiksikin kartoitamme, millainen rooli tekoälylle annetaan (erityisesti terveydenhoidon alan) käytännöissä. Näitä tilanteita arvioidaan toiminnan ja sen seurausten vastuun jakautumisen näkökulmasta (filosofinen vastuullisuuden teoria), mikä paljastaa mahdollisia eettisiä ongelmia ja tilanteita, joissa tekoälyn käyttötapaan tai käyttöön yleensä tulisi kiinnittää huomiota. Toiseksi tarkastelemme, millaisia konkreettisia valmiuksia tekoälysysteemeillä tulisi olla, jotta ne olisivat herkkiä toimintaympäristönsä eettisille piirteille. Valmiudet eivät voi perustua abstrakteille eettisille säännöille eivätkä kaikkien mahdollisten konkreettisten tilanteiden tunnistamiselle, vaan moraaliseen latautuneisuuteen luotettavasti linkittyvien yleisempien piirteiden (kuten kivun) tunnistamiselle. Tässä yhdistämme moraalin varhaisempien "rakennuspalikoiden" tutkimuksen tieteenfilosofista analyysiä ja soveltavaa etiikkaa.

Tuomme uusia näkökulmia tekoälyn filosofiaan. 1) Yhdistämme kaksi tekoälyn vastuullisuuteen liittyvää keskustelua: tekoälyn vastuullinen käyttö ja tekoälyn itsensä vastuullisuuden mahdollisuus ja ehdot. 2) Käytämme tapaustutkimuksia, mitä ei ole tehty tekoälyn filosofiassa. 3) Siirrämme tarkastelun tulevaisuuden mahdollisista vaaroista niihin moraalisiin kysymyksiin, joita nykyteknologian käytöstä jo nousee. 4) Esitämme uuden lähestymistavan moraalisten kykyjen toteuttamiseen tekoälyssä.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Hakli Raul, Babushkina Dina, Kokkonen Tomi
Muut työryhmän jäsenet: Mäkelä Pekka

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTM Maija Halonen 151 000 € Kuudes sykli periferiassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Nykyhetki on otollinen aika tarkastella resurssiperiferioita, joiden kehitys etenee taantuvien rakenteiden ja uudistuvien toimijoiden ristipaineessa, ja jotka ovat alttiita aluepoliittisille suunnanmuutoksille sekä herkkiä iduillaan olevan talouden pitkän syklin vaikutuksille. Uuden pitkän syklin ja megatrendin aiheuttama revoluutio todennäköisesti muuttaa nykyisiä toimintatapoja, elinkeinoja ja arvoja sekä politiikkaa – johtaen menetyksiin ja uudistuksiin. Muutosten muodot eivät kuitenkaan oletettavasti ilmene kaikkialla samanlaisina. Periferioiden kohtaamat leviämis- ja sivuvaikutukset kulkevat ensinnäkin tavanomaisemmin eri reittiä kuin keskuksissa. Ei voida myöskään olettaa, että kehitys eri periferioissakaan olisi täsmälleen samanlaista, koska eri paikkakuntien kehitys on pitkälti riippuvaista monisyisten ulkoisten ja sisäisten mekanismien sekä niihin vaikuttavien toimijoiden vuorovaikutuksesta.
Tutkimuksessa luodaan vaihtoehtoisia skenaarioita selvittämällä, miten eri tavoin talouden kuudes sykli ja kestävän kehityksen megatrendi mahdollisesti muuttavat metsäisten resurssiperiferioiden kehitystä. Kysymystä lähetystään yksittäisten tapaustutkimusten kautta. Näitä resurssiperiferioita koskevia tuloksia analysoidaan ylikansallisesti 1) talousmaantieteen valtavirtaa, 2) pohjoisia metsäperiferioita ja 3) skandinaavisia kehityskulkuja vasten sekä kansallisesti 1) Suomen makrotason kehitykseen ja 2) muihin resurssiperiferiapaikkakuntiin verraten.

Tutkimus on rohkea avaus, koska se kyseenalaistaa periferioiden olemassaolon vain taantumuksen ja luonnonvarojen sijainpaikkana. Menneisyyden kuvaamisen sijaan se rohkenee katsoa tulevaan. Evolutionaarisen talousmaantieteen teorioita ja yhteiskunnan tulevaisuuteen vaikuttavia kehityskulkuja kuten talouden pitkiä syklejä ja megatrendejä ei tarkastella konventionaalisesti keskuksista käsin vaan marginaalisesta näkökulmasta, joka kuitenkin on kiinteä osa resurssirikkaiden maiden erityisyyttä.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tutkija Timo Harjuniemi 72 200 € Huippua vai huttua? Talouden asiantuntijoiden käsitykset suomalaisesta talouspoliittisesta keskustelusta

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Hankkeessa tutkitaan näkyvimpien suomalaisten talousasiantuntijoiden käsityksiä suomalaisesta talouspoliittisesta keskustelusta. Hanke kysyy, miten julkisuudessa näkyvästi toimivat talouden asiantuntijat arvioivat suomalaisen talouspoliittisen keskustelun tasoa ja omaa rooliaan julkisina vallankäyttäjinä. Onko talouspolitiikasta käytävä keskustelu riittävän monimuotoista? Entä millä tavoin sosiaalisen median nousu on vaikuttanut taloudesta käytävään julkiseen keskusteluun ja esimerkiksi talouden asiantuntijoiden, toimittajien ja yleisön välisiin suhteisiin?

Hankkeen tutkimusmenetelminä käytetään näkyville suomalaisille talousasiantuntijoille tehtävää kyselyä sekä teemahaastatteluja, joilla selvitetään yksityiskohtaisemmin talousasiantuntijoiden näkemyksiä.

Talouden asiantuntijat käyttävät yhteiskunnallista valtaa - niin politiikan käytännön asiantuntijoina ja tekijöinä kuin julkisina keskustelijoinakin. Talousasiantuntijoista on tullut merkittäviä julkisia intellektuelleja, ja kriitikot puhuvat jopa ekonomistien ja muiden talouden asiantuntijoiden ylivallasta. Tässä tutkimuksessa kysytään näiltä talousasiantuntijoilta, miten he arvioivat julkista talouskeskustelua, sen ongelmakohtia ja omaa rooliaan talousjulkisuudessa.

Erityisesti kansainvälinen finanssikriisi ja eurokriisi ovat nostaneet talouspoliittiset ideat ja talouden asiantuntijat poliittisten debattien keskiöön. Kriitikot ovat moittineet taloudesta käytävää julkista keskustelua yksiääniseksi ja huomauttaneet, että talousasiantuntijat eivät pystyneet varoittamaan yleisöä finanssikriisistä. Tämä tutkimus antaa puolestaan asiantuntijoille tilaisuuden arvioida taloudesta käytävää keskustelua ja omaa rooliaan talousjulkisuudessa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhteiskuntatieteiden tohtori Susanna Hast ja työryhmä 113 200 € Subtle Corporealities: Propositions of Resistance for Creative Practitioners

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Subtle Corporalities on taiteellista tutkimusta, joka etsii hienovaraisia keinoja keholliseen ilmaisuun epätasa-arvoisessa maailmassa. Hankkeessa luodaan yhteistyömahdollisuuksia iranilaisten taiteilijoiden sekä Suomessa toimivien esittävän taiteen osaajien kesken. Siinä tarkastellaan esittävän taiteen ja runollisen ilmaisun mahdollisuuksia käydä keskustelua vaietuista aiheista. Kokeilemme taiteellisin keinoin, voiko hiljaisuuden avulla rikkoa hiljaisuuden, ja voiko tarinan kirjoittaa kirjoittamatta sitä. Hankkeessa pyritään erityisesti yhteisöllisen työskentelyn kautta venyttämään normien rajoja, ilman tunnustuksellista kirjoittamista ja merkittävää henkilökohtaista riskiä. Hanke välttää näkyvyyttä, äänekkyyttä ja paljastamista – näiden sijaan tarkoitus on luoda tilaa ja parantaa sekä suojata marginaalissa työskenteleviä taiteilijoita.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Hast Susanna, Bagheri Nesami Maryam

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Väitöskirjatutkija Olli Hasu 115 200 € Controlling the Flux of the Earth — Infrastructure Planning in the Uncertainty of Climate Change

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Väitöskirjani käsittelee ilmastonmuutoksen infrastrukturaalista jäsentymistä. Tämä kuvaa teknistä ympäristöä, jossa ilmastonmuutos on planetaaristen infrastruktuuriverkostojen ansiosta tehtävissä näkyväksi ja mallinnettavissa riskeinä, mutta samalla ilmastonmuutoksen aiheuttamat yhteiskunnalliset haavoittuvuudet ovat itsessään näiden verkostojen organisaation muotoilemia. Tutkimukseni tavoite on analysoida infrastruktuurien suunnitteluun sisältyviä järkeilyn tapoja, jotka muovaavat ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä niitä ennakoimalla. Tätä varten laadin kaksi tapaustutkimusta Maailmanpankin kehityshankkeista, jotka suunnittelevat hallintamekanismeja ilmastonmuutoksen riskeihin. Ensimmäinen aineisto koostuu sosioekologista resilienssiä kehittävästä avoimen datan alustasta, jonka kohdalla tarkastelen, miten ilmastonmuutos muotoillaan ympäristöllisiksi riskeiksi informaatioteknologian avulla. Toinen aineisto käsittelee ympäristölliseen dataan perustuvaa indeksivakuutusmallia, jonka kohdalla tarkastelen, miten ilmastonmuutoksen riskejä koskeva informaatio integroidaan osaksi infrastruktuurin suunnittelua. Analyysin tuloksena tunnistan periaatteita, joiden mukaisesti ilmastonmuutos käännetään hankkeissa hallinnallisiksi sosioekonomisiksi ongelmiksi. Kokonaisuutena väitöskirjani luo tarkasti määritellyn tutkimusnäkökulman ympäristölliseen dataan perustuvan suunnittelun ja ilmastonmuutoksen riskien vastavuoroisen rakenteistumisen ehdoista.

Ilmastonmuutoksen ja informaatioteknologisten hallinnan muotojen jännitteinen rajapinta yhdistyy kiireellisyyden painostamaan tutkimuskeskusteluun. Nykyhetkessä tarpeellinen ja rohkeutta vaativa teko on siirtää keskustelu ongelmanratkaisusta ongelmien uudelleen muotoiluun. Tätä varten väitöskirjani luo uusia tapoja puhua infrastruktuurien kudelmista, jotka ovat demokraattisen yhteisön olemassaolon edellytys ja tulevaisuuden suunnittelun kannalta ratkaisevassa asemassa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Johanna Hautala ja työryhmä (LuotAI) 280 000 € Luovuus tekoälyn ajalla (LuotAI) – ihmisen ja tekoälyn yhteinen luova prosessi arkielämän tilassa tieteessä ja taiteessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

LuotAI on rohkea avaus: näemme itsenäisesti oppivan tekoälyn uutena toimijana ihmisen rinnalla luovassa prosessissa. Tekoälyn myötä luova prosessi muuttuu perustavanlaatuisesti. Toisin kuin luovan tekoälyn kehittäjät, väitämme, ettei tekoälyn tarvitse olla luova yksin tai ihmisen kaltaisesti. Tekoälyn ajalla ihminen ja tekoäly ovat luovia yhdessä. Haastamme ohuen empiirisen tutkimuksen ihmisen ja tekoälyn yhteisestä luovuudesta, joka on tuotettu irrallaan siitä arkielämän prosessista ja tilasta, jossa luovuus tapahtuu. On aika määritellä luovuus tekoälyn ajalla uudelleen: ihmisen ja tekoälyn yhteisessä luovassa prosessissa ja siinä arkielämän tilassa, missä se tapahtuu.

LuotAI tutkii ihmisen ja tekoälyn yhteistä luovaa prosessia arkielämän tilassa tieteessä, taiteessa ja niiden rajapinnalla. Kehitämme uuden analyysimenetelmän, jolla saadaan neljän vuoden ajan tarkkaa tietoa (i) luovasta prosessista arkielämän tilassa, (ii) luovuuden hetkistä ja (iii) syntyvistä tuloksista, joita arvioidaan luovina (tai ei), sekä tekoälyn roolista jokaisessa vaiheessa (i-iii). Keräämme noin 50 tutkijalta ja taiteilijalta haastattelut, videoidut tekoälydemonstraatiot ja tulosten arviot. Analysoimme tarkasti noin 12 tutkijan ja taiteilijan luovaa prosessia kartoittamalla liikkumista, tunnetiloja, luovia hetkiä ja syntyviä tuloksia. Vastaavaa pitkäaikaista empiiristä tutkimusta luovasta prosessista arkielämän tilassa ei ole koskaan aiemmin tehty.

LuotAI on rohkea: haastamme nykytutkimuksen ihmisen ja tekoälyn luovuudesta. Toteutamme luovan prosessin empiirisen analyysin arkielämän tilassa, jollaista ei ole koskaan aiemmin tehty. Olemme rohkeasti rajoja ylittävä, nuorten kansainvälisten tohtoritutkijoiden työryhmä. Ylitämme tieteenalojen rajoja yhdistämällä ihmistieteen ja tekoälyn tutkijoita. Ylitämme tieteen ja taiteen rajan määrittelemällä luovuuden tekoälyn ajalla yhdessä tutkijoiden ja taiteilijoiden kanssa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Lundman Riina, Huopalainen Astrid, N. N., Hautala Johanna
Muut työryhmän jäsenet: Airola Antti, Lahti Leo

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD Kaarlo Havu 105 300 € Mielikuvitus, retoriikka ja politiikka varhaismodernissa Euroopassa (1500–1650)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Hanke tutkii mielikuvituksen merkitystä uuden ajan alun poliittiselle retoriikalle (1500–1650). Se analysoi, kuinka sanallisesti luotiin visuaalisia kuvia, kuinka näitä kuvia käytettiin osana poliittista retoriikkaa ja kuinka sanallisen visuaalisuuden korostaminen liittyi ihmiskuvaan, joka korosti mielikuvituksen merkitystä älyn, tunteiden ja muistin toiminnalle. Tutkimuskirjallisuus on enenevässä määrin korostanut retoriikan merkitystä uuden ajan poliittiselle kulttuurille. Tämä tutkimusperinne on usein keskittynyt retoriikan argumentatiiviseen puoleen eikä sen yhteyttä mielikuvitukseen ole käsitelty. Samaan aikaan uuden ajan alun mielikuvitusta on tutkittu laajasti osana estetiikkaa ja filosofiaa, mutta sen poliittinen potentiaali tunnetaan huonosti. Tämä tutkimus luo uuden kuva mielikuvituksesta juuri poliittisena käsitteenä. Se korostaa, että uuden ajan alun retoriikka pyrki systemaattisesti vaikuttamaan yleisöönsä mielikuvituksen kautta luomalla kuvallisuutta, joka esitti tilanteet, henkilöt ja asiat halutussa normatiivisessa valossa.

Hanke on poikkitieteellinen yhdistäessään retoriikan, politiikan, tunteiden ja filosofian historiaa. Luodessaan uuden kuvan mielikuvituksen poliittisesta ulottuvuudesta, hanke luo historiallisen taustan nykyiselle poliittiselle keskustelulle, jossa mielikuvitus esiintyy sekä positiivisena (se mahdollistaa esim. utopiat) että negatiivisena (se uhkaa rationaalisuutta) voimana.

Hanke on poikkitieteellinen katsaus keskeisen käsitteen historiaan. Sen lisäksi, että se tuottaa tietoa politiikan, retoriikan ja mielikuvituksen yhteyksistä, se tutkii, kuinka poliittisen retoriikan ja mielenteorian historiaa voidaan yhdistellä. Hankkeen innovatiivisuus perustuukin eri alojen välisten raja-aitojen rikkomiseen. Hanke keskittyy nykyisyyden kannalta tärkeän käsitteen poliittiseen potentiaalin, mikä on tapa luoda historiallinen tausta nykyiselle keskustelulle mielikuvituksesta.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Maria Heikkilä 60 000 € Mikromuovi vesihyönteisissä ja sen kulkeutuminen ravintoketjussa – luonnontieteelliset kokoelmat ja seuranta-aineistot ympäristöuhkien tutkimuksen tukena

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Mikromuovi on hälyttävä uhka maapallon ekosysteemeille kulkeutuen muun muassa ravinnon kautta eliöihin. Mikromuovin päätymisestä ja vaikutuksista hyönteisiin tiedetään erittäin vähän, vaikka ne ovat lajimäärältään suurin eliöryhmä ja avainryhmä monen ravintoverkon pohjalla. Pilottihankkeeni tarttuu rohkeasti tähän aukkoon tietämyksessämme. Tavoitteena on selvittää, päätyykö Suomessa mikromuovia hyönteisiin, joilla on akvaattinen toukkavaihe, ja sitä kautta näiden hyönteisten aikuisvaiheita ravinnokseen käyttäviin lepakoihin ja lintuihin. Myös lähestymistapa on uusi, sillä hyödynnän Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) seurantatutkimuksien ohella kerättyjä lepakon papana-, lintujen uloste- ja ravintopallonäytteitä aineistonani. Tutkin niistä sekä mahdollisen mikromuovin että DNA-massaviivakoodausmenetelmällä, mitä hyönteisiä lepakot ja linnut ovat syöneet. Näin saan tietoa, minkä hyönteisten mukana muovi on todennäköisesti kulkeutunut saalistajiin. Tulosten avulla suunnittelen tarkentavia selvityksiä luonnosta kerättävillä hyönteisillä. Selvitän myös luonnontieteellisten kokoelmien toistaiseksi hyödyntämätöntä potentiaalia tutkiessani, milloin mikromuovia on alkanut ilmestyä hyönteisiin ja onko sen määrä ajan kuluessa kehittynyt. Tutkimus tuottaa kiireellisesti tarvittavaa tietoa eliöiden altistumisesta mikromuoville, ja sillä on hyvät lähtökohdat laajentua toteutettavaksi myös muualla maailmassa laajojen seurantatutkimuksiin osallistuvien vapaaehtoisverkostojen avulla.

Pilottitutkimus on rohkea, sillä siinä kokeillaan toistaiseksi hyödyntämättömiä keinoja saada nopeasti tietoa mikromuovin päätymisestä luontoon ja sen liikkumisesta ravintoverkossa. Se antaa ennakkoluulottomasti mahdollisuuden myös tavallisille kansalaisille osallistua aineiston keruuseen ja tämän ajankohtaisen ilmiön tutkimiseen. Haluan myös kyseenalaistaa käsityksen Suomen luonnosta vielä mikromuovista lähes puhtaana.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kasvatustieteen maisteri Sonja Helkala 115 200 € Poliittiset tunteet demokratiakasvatuksessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Tutkimuksessa tarkastellaan tunteiden merkitystä ja ilmenemistä peruskoulun demokratiakasvatuksessa. Tutkimuksessa kysytään, kuinka tunteiden yhteiskunnallinen rooli otetaan huomioon demokratiakasvatuksessa, miten tunteita kohdataan opetuksen käytännöissä ja kuinka tunteet tulevat näkyväksi, kun koulussa käsitellään yhteiskunnallisia aiheita.

Tutkimuksessa tunteita käsitellään erityisesti ihmisten välillä liikkuvina, kehollisina ja ihmisiä sosiaalisesti yhteen sitovina ja erottavina yhteiskunnallisina ja kulttuurisina käytäntöinä. Tätä tunteiden sosiokulttuurista ulottuvuutta tutkimuksen empiirisessä osiossa tarkastellaan demokratiakasvatuksen käytännöissä, luokkahuoneissa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa, osallistuvan havainnoinnin, opettajien ja oppilaiden haastattelujen sekä oppilaiden tuottaman luovaan ilmaisuun perustuvan kirjallisen ja visuaalisen aineiston kautta.

Tutkimuksen teoriaperusta pohjautuu etenkin Sara Ahmedin muotoilemaan yhteiskunnalliseen tunneteoriaan sekä Chantal Mouffen agonistiseen demokratiakäsitykseen. Tutkimuksen lähtökohtana on paitsi ymmärrys poliittisten tunteiden keskeisyydestä yhteiskunnallisessa toiminnassa, päätöksenteossa ja kasvatuksessa, myös näkemys ristiriitojen ja konfliktien välttämättömyydestä demokraattisessa yhteiskunnassa. Yhteiskunnalliset teemat voivat olla vahvasti tunnepitoisia myös luokkahuoneessa – siksi demokratiakasvatuksen tarkasteleminen erityisesti tunteiden näkökulmasta on tärkeää.

Hanke nostaa tunteet tarkastelun keskiöön poliittisessa ja kasvatuksellisessa aiheessa, jossa on tavallisesti painotettu järkeä ja tietoa. Tunteiden poliittinen, kulttuurinen ja kasvatuksellinen merkitys demokratiassa vaatii ennakkoluulotonta tutkimusotetta, jossa mikään tieteenala yksinään ei riitä. Hanke pyrkii teorian ja empirian läheiseen vuorovaikutukseen sekä tuottamaan ymmärrystä, jota voidaan myös suoraan soveltaa uudenlaista opetusta kehiteltäessä.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Roni Hermo 86 400 € Porilainen puhekieli kulttuuriperintönä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Väitöstutkimuksessani tarkastelen porilaista puhekieltä kulttuuriperintönä. Näkökulma on suomalaisessa ja kansainvälisessäkin kielentutkimuksessa tuore. Monitieteinen tutkimusasetelma tuo lisätietoa puhekielen ja identiteetin suhteesta sekä siihen liittyvästä kielitietoisuudesta, kehittää alueelle ominaisen puhekielen asemaa kulttuuriperintönä sekä auttaa pitämään yllä Suomen kielellistä monimuotoisuutta.

Tutkimuksella on neljä päätavoitetta, joiden avulla tuon lisätietoa puhekielen merkityksestä kielenkäyttäjien identiteetille. Ensinnä tavoitteena on selvittää, miten Porin puhekielestä muodostuu kulttuuriperintöä. Toisena tavoitteena on selvittää, millaiseksi tämä kulttuuriperintö – Pori, porilainen kielenkäyttö ja porilaisuus – rakentuu mediassa ja muissa julkisissa diskursseissa.

Tutkimuksen kolmantena tavoitteena on selvittää, millaisia Pori, porilainen kielenkäyttö ja porilaisuus ovat porilaisten ja ei-porilaisten kielenkäyttäjien havainnoimana. Tutkimuksen neljäs tavoite on teoreettinen. Pyrin selvittämään, millaista lisäarvoa kulttuuriperinnön tutkimuksen ja diskurssintutkimuksen menetelmien hyödyntäminen tarjoaa murre- ja kielitietoisuustutkimuksen kehittämiseksi.

Tutkimustani ohjaavat teoriat alueellisesta identiteetistä, puhekielestä ja kulttuuriperinnöstä kulttuuriyhteisön aktiivisen tuottamisen tuloksena. Tutkimusasetelmassa yhdistyvät sosiolingvistinen kielitietoisuustutkimus, kansanlingvistiikka, kulttuuriperinnön tutkimus sekä diskurssianalyysi.

Murteiden asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa perustellaan usein sillä, että ne ovat osa arvokasta kulttuuriperintöä. Siitä huolimatta murteita ei ole tutkittu kulttuuriperinnön tutkimuksen näkökulmasta. Tässä monitieteisessä väitöstutkimuksessa niin tehdään. Tämän ohella tutkimukseni myös paljastaa, kuinka nykykulttuurin erilaiset muodot muokkaavat käsityksiämme eri kielimuodoista ja niiden käyttäjistä.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Kaisa Hiltunen ja työryhmä 489 600 € Taide, ekologia ja ihmisen monimuotoinen luontosuhde – kohti yhteistä tulevaisuutta -tutkimushanke

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Ihmisten sanotaan erkaantuneen luonnosta, mutta silti monet tuntevat voimakasta ilmastoahdistusta. Tämän ristiriitaisen luontosuhteen tutkimiseen ei riitä yksin luonnontieteellinen eikä humanistis-yhteiskuntatieteellinen tutkimus, vaan aiheen kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen ja siihen liittyvien haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan tieteenalojen ennakkoluulotonta yhdistämistä.

Poikkitieteellisessä Taide, ekologia ja monimuotoinen luontosuhde – kohti yhteistä tulevaisuutta -hankkeessa tarkastelemme ihmisen ja luonnon, sekä siihen sisältyvien toislajisten eliöiden, välistä suhdetta vastavuoroisena ja monimuotoisena kokonaisuutena ekologian, taiteentutkimuksen ja kulttuurintutkimuksen näkökulmista.

Luomme tiloja luonnon ja taiteen moniaistisille kohtaamisille ja keskustelulle. Tämä tapahtuu aktivoimalla taideperustaisten ja luonnontieteellisten menetelmien avulla tutkimukseen osallistuvia ihmisiä ja analysoimalla näissä prosesseissa syntyvää kokemuksellista tietoa. Tutkimuksen keskeisen käsitteen, monimuotoisuuden, määrittelemme sekä ekologisesti että kulttuurisesti ja liitämme sen välittömien luontokokemusten ohella erilaisten luontorepresentaatioiden tarkasteluun.

Tavoitteenamme on kehittää eri tieteenalojen näkökulmia ja menetelmiä yhdistämällä uudenlaisia tapoja tutkia ihmisten luontosuhdetta ja tuottaa tietoa, joka auttaa ymmärtämään syvällisesti ihmisen ja luonnon vastavuoroista suhdetta ja luonnon ja kulttuurin monimuotoisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Hankkeessa kehitetään ekologian, taiteen ja kulttuurin näkökulman yhdistäviä, uudenlaisia menetelmiä sekä käsitteitä luontokokemuksen monimuotoisuuden tutkimiseen. Samalla eri tieteenalojen tutkijat heittäytyvät ennakkoluulottomasti vieraalle maaperälle ja oppivat toisiltaan uutta. Tutkimushanke haastaa rohkeasti ihmisten luontosuhdetta saadakseen ihmiset havahtumaan luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen ennen kuin se on myöhäistä.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Hiltunen Kaisa, Sääskilahti Nina, Vallius Antti, Rainio Minna, Purhonen Jenna, Helle Ilona

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Historian ja etnologian laitos, Jyväskylän yliopisto 200 000 € Ihmiset aineettoman teollisen kulttuuriperinnön haltijoina

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Varkauden museoiden ja Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen yhteishankkeessa tunnistetaan, kerätään, tallennetaan ja tutkitaan osaamiseen paikantuvaa aineetonta teollista kulttuuriperintöä Varkauden teollisuusyhdyskunnassa 1800-luvun alusta nykypäivään saakka. Perinteiseen aineellisen teollisen kulttuuriperinnön tarkasteluun nähden empiirisen arvioinnin kohteena olevat innovaatioprosessit ja professiot tuovat aivan uuden tason miettiä teollisuusyhdyskunnan aineetonta osaamista.

Varkaus on oivallinen tapaustutkimus, koska alueella on ollut yli kahden vuosisadan ajan teollisuustoimintaa ja jo 1800-luvulla ihmiset elivät teollisuusyhdyskunnan jäseninä. Aineeton teollinen kulttuuriperintö on löydettävissä tehtaalla työskennelleiden ihmisten osaamisessa, tavoissa, kokemuksissa, ajatuksissa, käsityksissä, muistoissa, tulkinnoissa, kertomuksissa ja tarinoissa. Hankkeessa ollaan kiinnostuneita kulttuuriperinnön muodoista, niiden pysyvyyksistä ja muutoksista, historiallisten rakennemuutosaikojen merkityksestä ja aineettoman teollisuusperinnön vaikutuksesta itse teollisuuden kehittymiseen.

Hanke on monitieteinen ja tieteidenvälinen yhdistäessään sekä historiatieteiden että etnologiatieteiden käyttämät aineistot (kirjalliset arkistoaineistot, muistitiedon, lehdistön, painetun kirjallisuuden ja lehdistön) että tieteenalojen tutkimusmenetelmät. Historian ja etnologian laitoksella toteutettavaa tutkimusta tukee vielä Varkauden museoiden museaalinen asiantuntemus.

Hanke on kolmikulmainen rohkea avaus. Se on ensinnäkin ajankohtainen osallistuessaan käynnissä olevaan aineettoman teollisen perinnön tunnistamistyöhön. Toisekseen rohkeus on kulttuuriperintöilmiöiden tarkastelemisessa aivan uudella tavalla: nykypäivässä olemassa olevien ilmiöiden sijaan historiallisina tutkimuskohteina omissa ajoissaan. Kolmanneksi rohkeus on tieteen rajat ylittävässä, monitieteisessä ja poikkitieteellisessä, historian ja etnologian menetelmiä yhdistävässä tutkimusotteessa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Saarimäki Pasi, Häkkinen Anne
Muut työryhmän jäsenet: Valtonen Heli, Koskinen-Koivisto Eerika, Melaranta Hanna-Kaisa, Lehtimaa Hilkka

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Jani Hohti 61 600 € Metsäluonnon suojelun ja metsien monikäytön kehittäminen boreaalisessa ympäristössä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Luonnon monimuotoisuuden kato on globaali ilmiö, joka uhkaa ekosysteemien normaalia toimintaa. Lajien uhanalaistumis- ja taantumiskehitys koskee myös suomalaista metsäluontoa. Tämän tutkimushankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa, jota soveltamalla voimme sekä kehittää nykyistä suojelualueverkostoa että edistää uusien luonnon monimuotoisuutta ja metsän hiilivarastoa paremmin huomioivien metsänkäsittelymenetelmien kehittämistä. Rajallisten resurssien maailmassa, uudella tutkimustiedolla on suuri merkitys suojelutoimien kustannustehokkuuden parantamisessa, ja siten yhteiskuntamme kyvylle vastata monimuotoisuuden katoamisen asettamaan haasteeseen.

Tutkimushankkeessa selvitetään nykyisen suojelualueverkoston ekologista laatua ja kytkeytyneisyyttä sekä tutkitaan mahdollisuutta parantaa verkoston laatua ja kustannustehokkuutta erilaisin suojelupoliittisin ratkaisuin, esimerkiksi kohdentamalla suojelualueita maantieteellisesti uudella tavalla tai suuntaamalla suojelua kokonaan uuden tyyppisille alueille. Lisäksi hankkeessa mallinnetaan eri puun hakkuumäärien vaikutusta metsämaiseman monikäyttöarvoille, monimuotoisuus- ja hiilensidonta-arvot sekä virkistysarvot mukaan lukien. Hankkeessa myös tuetaan maankuntaakaavatyötä yhteistyössä Keski-Suomen liiton kanssa, tuottamalla metsän kasvatus- ja hakkuusimulaation perusteella tulevaisuuden monimuotoisuuskeskittymiä kuvaava paikkatietorasteri. Samalla selvitetään mahdollisuutta turvata monimuotoisuutta erilaisin maankäytönrajoittein.

Hanke on rohkea, koska se haastaa nykyiset, laajasti hyväksytyt, suojelukäytännöt osoittamalla niiden olevan sekä ekologisesti että kustannustehokkuudeltaan epäoptimaaleja. Samalla hanke haastaa yhteiskunnan vallitsevia käytäntöjä todentamalla, kuinka maankäytönsuunnittelua tulisi rohkeasti ja epäortodoksisesti laajentaa myös yksityismaille, yhteiskunnallisesti parhaiden ratkaisujen löytymiseksi. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään rohkeasti uusia tulevaisuutta ennakoivia tutkimusmenetelmiä.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Sari Holopainen 102 000 € Vieraspedot luonnossamme: vuorovaikutukset luontaisten lajien ja ihmisen kanssa

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kaksivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Vieraslajit ovat uusia naapureitamme, joista monet ovat tulleet jäädäkseen. Vieraspetojen ja luontaisten petojen dynamiikkaa sekä vaikutusta saaliseläinkantoihin on tutkittu vähän. Vieraspetojen haitallisuudesta on epävarmuutta ja toimenpiteistä kiistelyä. Monimutkainen ja tunteita herättävä aihe avaa mahdollisuuden tieteen ja taiteen vuoropuhelulle. Tässä tutkimuksessa tuotetaan tietoa ympäristönhoidon tarpeisiin sekä tehdään vieraslajiproblematiikkaa tutuksi suurelle yleisölle.
Tutkimuksessa selvitän kokeellisesti vieraspetojen aiheuttamaa pesäpredaatioastetta riistalinnuille erilaisissa petoyhteisöissä: tarkastelen vaikuttaako monilajinen, muun muassa huippupetoja sisältävä, petoyhteisö pesien selviytymiseen. Tarkastelen myös supikoiran urbanisoitumisen problematiikkaa pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen tuottamia riistakamerakuvia ja videoita käytetään pohjana vierasluontoa tarkastelevassa taidenäyttelyssä yhteistyössä Muodonmuutoksia ry:n kanssa. Näyttely tulee esille Suomen luontokeskus Haltiaan Nuuksioon sekä Mikkolan Navettaan Luopioisiin. Luopioisissa järjestetään lisäksi vieraslajiaiheinen monitieteinen yleisöluentosarja. Taiteilijayhteistyön tavoitteena on esittää kysymyksiä, herättää vuoropuhelua ja lisätä ymmärrystä vieraslaji-teeman ympärillä sekä tarjota tutkimusaiheeseen humanistinen ja tieteellistä tutkimusta laajempi näkökulma. Kaksivuotista tutkimusta vetää FT, dosentti Sari Holopainen Helsingin yliopistosta Kosteikkoekologian ryhmästä.

Projektissa altistetaan rohkeasti tiede ja taide monimutkaisen ja tunteita herättävän aiheen tarkastelulle hakien vuoropuhelua helposti polarisoituvasta aiheesta. Taide tarjoaa yleisölle kokemusperäisiä keinoja, joilla käsitellä ristiriitaisiakin tunteita herättäviä aiheita. Projektissa tiede tuo vieraslajien vaikutukset näkyviksi, kun taas taiteen keinoin ravistellaan ihmisten luontosuhdetta sekä käsitellään vierauden käsitettä luonnontieteen tarjoamaa näkökulmaa laajemmin.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti, professori Päivi Honkatukia ja työryhmä (NYT! tutkijakollektiivi) 400 000 € NYT! Ahdistuksesta nuorten ympäristöpoliittiseen toimijuuteen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

NYT!-tutkimushanke ottaa nuorten lisääntyneen ympäristöä koskevan huolen ja ahdistuksen vakavasti. Perusajatus on, että keskustelu ei riitä, vaan nuorten kanssa on keksittävä käytännöllisiä välineitä vaikuttaa ympäristöongelmiin. Samoin yhteiskunnan valmiudet suhtautua nuorten aktivoitumiseen kaipaavat vahvistusta. NYT!:in tavoitteena on kääntää nuorten ympäristöahdistus hyvinvoinniksi ympäristöpoliittisen toimijuuden avulla. Hankkeessa tutkitaan luonnon seikkailullisen ja elämyksellisen kokemisen yhteyttä nuorten haluun ja valmiuksiin toimia ympäristön puolesta sekä sitä, mitä merkityksiä tällaisella toimijuudella on heille itselleen ja laajemmin yhteiskunnassa. Hanke tuottaa uraauurtavaa tieteellistä tietoa nuorten kansalaisten ympäristöpoliittisen vaikuttamisen mahdollisuuksista, keinoista, kanavista ja esteistä. Tieteellisten julkaisujen lisäksi NYT!-tutkijakollektiivi kehittää yhteistyössä nuorten kanssatutkijoiden ja nuorisoalan ammattilaisten kanssa käytännöllisiä ympäristöpoliittisen toimijuuden välineitä ja keinoja 12–16-vuotiaille. Hankkeessa toteutettavien leirikoulupilottien vaikutusta seurataan, ja saatujen kokemusten pohjalta luodaan Tampereen korkeakouluyhteisölle monitieteinen ympäristöpolitiikan seikkailu- ja elämyspedagoginen kurssi.

NYT! osallistuu ennakkoluulottomasti ja kokeillen ilmastonmuutoksen kaltaisen viheliäisen ja globaalin ongelman ratkaisemiseen sukupolvien välisessä vuoropuhelussa. Se soveltaa seikkailukasvatuksen pedagogiikkaa ympäristöpoliittiseen vaikuttamiseen tavalla, josta on vähän aiempaa tutkimusta ja kokemusta. Se tuottaa tietoa siitä, miten nuoret voivat vaikuttaa, tutkien erityisesti vaikuttamisen mahdollisuuksia ja esteitä sekä sitä, millaista on nuorille mielekäs yhteiskunnallinen osallistuminen.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Marttila Maarit, Pienimäki Mari, Nieminen Juha
Muut työryhmän jäsenet: Honkatukia Päivi, Värri Veli-Matti, Asikainen Eveliina

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yliopistonlehtori Tuomo Häikiö 37 000 € Älylaitteella toteutettava äänteiden erottelun testi

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Lukeminen on erittäin tärkeä taito, sillä yhteiskunnassa ei käytännössä pärjää ilman lukutaitoa. Yhtenä tärkeimmistä varhaisen sujuvan lukemisen ennustajista pidetään fonologista tietoisuutta. Tällä viitataan kykyyn erotella puhutussa kielessä esiintyviä erilaisia yksiköitä (esim. äänteitä, tavuja ja sanoja) toisistaan. Ongelmat äänteiden erottelussa voivatkin johtaa ymmärryksen ongelmiin.

Projektissa kehitetään Android-käyttöjärjestelmää käyttävällä tabletilla suoritettava alle kouluikäisille suunnattu äänteiden erottelun testi (Sanan yhdistäminen kuvaan -evaluaatiotesti eli SYKE). Testissä lapset kuulevat sanan ja valitsevat oikean kuvan neljästä vaihtoehdosta sitä painamalla samalla, kun reaktionopeus tallentuu tarkasti. Tämän avulla pystytään arvioimaan lapsen äänteiden erottelukykyä helpolla ja käytännönläheisellä tavalla.

Testin kehitys jakautuu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa koodataan applikaatio, jolla testataan n. 150 5–6-vuotiasta lasta. Mukana on myös pieni joukko fonologisen prosessoinnin ongelmista kärsiviä natiiveja, sekä joukko maahanmuuttajataustaisia lapsia (N=25), jotta voidaan varmistua siitä, että testi erottelee toisistaan taitavat ja vähemmän taitavat äänteiden erottelijat. Toisessa vaiheessa suoritetaan varsinainen normitus suuremmalla määrällä lapsia. Lisäksi rakennetaan tilastollinen malli applikaation käyttöön. Lopuksi applikaatio viimeistellään ja julkaistaan.

Jostain syystä tällaisia helppokäyttöisiä applikaatioita esimerkiksi puheterapeuttien käyttöön ei ole kehitetty. Kun testistä on mainittu kliinisessä työssä toimiville puheterapeuteille, he ovat innostuneet asiasta kovasti – testille on siis kysyntää ja tarvetta. Projektin avulla luodaan työkalu, jonka avulla kielen kehityksen ongelmista kärsiviä lapsia pystytään helposti diagnosoimaan ja tätä kautta auttamaan. Projekti edistää täten lasten mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteen tohtori Heidi Härkönen 163 200 € Orastava digitalisaatio nyky-Kuubassa: politiikka, arvot ja arkielämän käytännöt

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Digitalisaation jatkuvan lisääntymisen vuoksi tarvitsemme uutta, empiiristä tietoa siitä, miten se muovaa ihmisten arkielämää, arvoja ja poliittisia näkemyksiä erilaisissa konteksteissa. Digitalisaation uudenlaista yhteisöllisyyttä luovaa vaikutusta korostavien tai sen ongelmiin keskittyvien tutkimusten täydentämiseksi tarvitaan ruohonjuuritason etnografista tietoa digitalisaation monimutkaisista ja arvaamattomista seurauksista. Luoko digitalisaatio sosiaalista ja poliittista muutosta?
Miten intersektionaaliset erot muokkaavat tavallisten ihmisten kokemuksia digitalisaatiosta? Tämä tutkimus analysoi näitä kysymyksiä etnografisesti paikassa, jossa digitalisaatio on vasta aluillaan: Kuuba oli pitkään yksi maailman vähiten internetyhteyksiä omaava maa, mutta tilanne on nopeasti muuttumassa. Kuuba tarjoaa ainutlaatuisen empiirisen näkökulman orastavan digitalisaation vaikutusten analysoimiselle, sillä internetin myötä syntyvä suurempi avoimuus on ristiriidassa tiukempaa kontrollia hakevan valtiovallan kanssa. Siksi onkin kiehtovaa tarkastella, miten digitalisaatio muovaa tavallisten ihmisten näkemyksiä politiikasta ja arvoista tässä vähän tutkitussa kontekstissa. Teoreettisesti tutkimus rikastaa aiempia sosiaalitieteellisiä keskusteluja julkisesta tilasta ja digitalisaation poliittisesta ja sosiaalisesta merkityksestä lähestymällä digitalisaatiota ristiriitaisena ja sosiaalisesti jakautuneena prosessina, huomioiden intersektionaalisten erojen vaikutuksen.

Tutkimus tarkastelee digitalisaatiota rohkeasti sen marginaaleista Kuubasta, jonne digitaalinen teknologia vasta tekee tuloaan osana suurempia yhteiskunnallisia mullistuksia. Projekti lähestyy digitalisaatiota ennalta määrittelemättömänä ja ristiriitaisena ilmiönä, jolla on arvaamattomia sosiaalisia ja poliittisia seurauksia. Projekti on metodologisesti innovatiivinen yhdistäen ruohonjuuritason etnografiaa laajojen internet-pohjaisten aineistojen analyysiin.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhteiskuntatieteiden maisteri Sakari Höysniemi 28 800 € Between security and sustainability: socio-technical investigations on the development of energy security in Finland

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Energiapolitiikkaa on perinteisesti määrittänyt sen saannin turvaaminen, suomeksi usein käännettynä energian huolto- tai toimitusvarmuus. Energiaturvallisuus on käsitteellisesti myös usein määrittynyt tätä kautta, vaikka energian turvallisuusvaikutukset ovat käytännössä paljon laajemmat – energia vaikuttaa koko yhteiskunnan kehitykseen. Tarvittavan kestävyysmurroksen edistäminen on haastavaa, sillä se tuottaa todennäköisesti voittajia ja häviäjiä, mutta myös siksi että se haastaa enenevissä määrin pääosin fossiilliseen energiaan perustuvat energiaturvallisuuden käytänteet.

Tutkin väitöskirjassani miten energiaturvallisuutta rakennetaan kielellisesti ja aineellisesti Suomessa eri energiamuotojen osalta ja miten energiaturvallisuuden hallinnassa pyritään vastaamaan ilmastonmuutoksen vastaisten toimien ympärille rakentuvaan kestävyysmurrokseen. Hyödynnän tutkimuksessani laadullista sisällönanalyysiä, skenaariotutkimusta, diskurssianalyysiä sekä tapaustutkimusta. Tutkimusaineistoni koostuu suomalaisista eliittihaastatteluista, valtionhallinnon ja yritysten strategiadokumenteista, analyysiä tukevasta media-aineistosta sekä energian kulutuksen ja tuotannon tilastoista.

Energiahuoltovarmuutta ja sen turvaamista on pidetty itsestäänselvyytenä ja sitä on myös käytetty oikeuttamaan kestämätöntä talouskasvua ja fossiilisen energian tuotannon ja kulutuksen jatkamista. Jos ilmastonmuutoksen vastaiset toimet otetaan tosissaan, myös huoltovarmuutta on arvioitava kriittisesti ja tuotava rohkeasti esiin turvallisuuden edistämisen ja kestävyyden edistämisen olevan osittain ristiriidassa, mutta myös annettava ratkaisuja kestävämmän turvallisuuden rakentamiseksi.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctor Social Sciences Angel Iglesias Ortiz 72 200 € Everyday entanglements of violence and peace at the limit(s). Understanding the interrelation of discursive and visual expressions of peace/conflict

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen

This project addresses focuses on the ongoing situation in the Mexican city of Tijuana. The Mexico-U.S. border is the place where different expressions of violence and peace take place having an impact on all the identities involved in the area.
The aim of this project is to study the entanglement between expressions of conflict and epistemic violence with expressions of everyday peace taking place at the border. Specifically, the objective is to analyze everyday expressions of conflict and peace embedded in discourses, identities and representations about the others.
The everyday expressions are examined by collating three research tracks combining an ethnographic perspective with discursive and visual approaches. The research tracks complement and triangulate data (interviews, media reports & images), with different sources of information. Each track provides a specific angle and context to the everyday entanglements of violence and peace at the limit. The project has a conceptual frame based on the field of Peace and Conflict Research. The methods considered will be ethnographic participant observations, photo elicitation, open interviews, content analysis, and visual discursive analysis. The contribution of this project is to shed light and uncover the entanglement of violence and peace happening in the actual context of Tijuana and show to the ways expressions of peace can be permanently fostered.

The expressions of peace are the aspect that makes this project a bold initiative. It is argued that artistic expressions are a positive way to promote inclusion and denounce the naturalisation of epistemic violence. Expressions and actions of peace may be able to overcome certain structures that make any form of violence pervasive. By heightening the expressions of everyday peace, the neutralisation of hierarchies and exclusions can be more feasible and long standing in any social field.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yleisen kirjallisuustieteen dosentti Teemu Ikonen 42 000 € Teoksia teoksista. Uusi kirjallisuudenteoria

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Kirjallisuus on yhä tiiviimmin osa adaptaatio- eli sovituskulttuuria, jossa uusia teoksia luodaan avoimesti vanhojen pohjalta ja samoja sisältöjä muunnellaan välineestä toiseen. Tämä tosiasia ei kuitenkaan näy kirjallisuudenteorian yleisesityksissä eikä oppikirjoissa. Hankkeessa teoria kirjallisuudesta rakennetaan lähtemällä analyysista, joka erottelee teoksesta toiseen johtavan muuntelun ulottuvuudet.

Hankkeessa tuotetaan suomenkielinen, yleistajuisesti kirjoitettu tietoteos ”Teoksia teoksista. Uusi kirjallisuudenteoria”. Teos soveltuu yliopistolliseksi oppimateriaaliksi niin kirjallisuustieteessä, taiteentutkimuksessa laajemmin kuin taiteellisessa tutkimuksessakin.

Teoria ei ainoastaan nosta tähänastisessa kirjallisuudentutkimuksessa näkymättömiä asioita esiin vaan tarjoaa samalla välineitä, joiden avulla voidaan keksiä uusia kirjallisuuden muotoja. Tutkimus on rohkea avaus juuri siinä, miten teoriasta tulee siinä ennen muuta uusien asioiden keksinnän väline. Sen sijaan, että teoretisointi vetäisi kirjallisuudentutkimusta poispäin elävästä nykykirjallisuudesta, se vie tutkimusta kohti taidetta.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Artist, doctoral candidate Jon Irigoyen 52 000 € Social Choreography: moving towards new ecologies of change

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kaksivuotinen

This artistic research investigates the intersections between embodiment, choreography and political life in the context of modernity’s ecological urgency. It is concerned with the forces of acceleration and exhaustion driving the global community into deepening states of crisis. Pivoting on a relational understanding of the world as a nest of bodies and objects bonded together by corporeal affects, desires and dependencies in a constant state of dance, the project argues for a need to investigate these constellations as forms of permanent becoming and hence, change. What does it mean to move and be moved? The research aims to create strategies for envisioning systems of ‘being with’ that transcend present day economic forces of social ordering processes. The research engages the transdisciplinary field of Social Choreography to sketch out new patterns for how to move in the world, exploring ways of learning and unlearning pre-choreographed aspects of our personal, social, cultural and political lives. Two collaborative artistic projects investigating movement and notation form the core of the research, thus bringing the potential of choreographic thought to (re)negotiate the forces shaping our experiences of inhabiting an ever-changing environment. The research is based at Aalto University, School of Arts, Design and Architecture and further extended through collaborations with the University of Ludwigshafen am Rhein and the Social Movement Lab at Duke University.

The transdisciplinary, radically open field of Social Choreography is still being negotiated, as a cultural practice and academic inquiry. It offers a daring lens through which relations between body politics, everyday life in common and ecological urgency are addressed and opened up for experimentation. By adopting the worldview of Social Choreography, this research aims at creating new frontiers in culture and politics; new infrastructures for radical collaboration and experimentation.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Lotta Jalava ja työryhmä (Lauluyhtye Kärhämä ja etymologit) 94 800 € Laulujen lähteet, sanojen synnyt. Etymologinen tutkimustieto lauletun kansanrunouden uudistajana

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Hanke yhdistää etymologista tutkimusta ja laulettua kansanmusiikkia, kahta kulttuuriperintömme osa-aluetta, joilla molemmilla on vahva kansallinen symboliarvo, mutta jotka tähän saakka ovat olleet toisistaan irrallisia. Hankkeessa sanojen alkuperäselitysten pohjalta sovitetaan lauluja. Samalla laulusävelmät ja aiheet innoittavat uuteen etymologiseen tutkimukseen ja julkaistujen etymologioiden uudelleenarviointiin. Tieteellisten menetelmien tuottamien etymologioiden sovittaminen runomuotoon ja yhdistäminen kansanmusiikkiin tuottaa aivan uudenlaista nykyajan runolaulua: laulettuja etymologioita. Runolaulu, jolla vanhastaan on tuotettu menneisyyskuvia, kerrottu syntyjä syviä, taipuu hankkeessa tieteellisen tiedon välittämisen kanavaksi. Sillä kerrotaan modernin tieteen historianarratiiveja, jotka tieteen kielellä ja menetelmin kertovat menneestä: sanojen synnystä. Tieteellis-taiteellinen hanke uudistaa tieteen julkaisukäytäntöjä ja määrittelee uudelleen runolaulun funktioita nyky-yhteiskunnassa. Hankkeen tuotokset ovat tiedettä, taidetta, tieteen popularisointia ja uusien tiedejulkaisemisen tapojen kokeilua.

Työryhmä käsittelee kansanlaulua kollektiivisen historiatiedon välittäjänä kertomalla laulun keinoin tutkittuun tietoon perustuvia tositarinoita suomen kielen sanojen taustasta ja alkuperästä. Näin hanke yhdistää kahta erilaista tieteen ja taiteen kenttää, kansanlaulua ja etymologiaa. Se tutkii ja kyseenalaistaa rajoja: runolaulun ulottuvuuksia ja tiedejulkaisemisen formaatteja ja tuottaa tiettävästi ensimmäisenä maailmassa laulettuina julkaistuja etymologioita ja tieteestä kertovaa runolaulua.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Jalava Lotta, Rauhala Ilona, Laitinen Saarni
Muut työryhmän jäsenet: Jerrman Anni, Elomäki Mari, Jokela Ville, Saarikivi Janne

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, Dosentti Jussi Jyväsjärvi ja työryhmä 150 000 € Kohti parempaa latvapurojen ja niiden rantametsien suojelua: metsätalouden vaikutukset läheisiin virtavesiekosysteemeihin ja puro-metsävuorovaikutuksiin

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Suomi on sitoutunut globaaliin tavoitteeseen pysäyttää monimuotoisuuden väheneminen. Samanaikaisesti biotalousstrategian toteuttamisen seurauksena metsien hakkuumäärien ennakoidaan kasvavan. Pienet latvapurot ja niiden rantametsät ovat metsäluonnon avainbiotooppeja ja ylläpitävät huomattavaa monimuotoisuutta. Tästä huolimatta metsätalouden toimenpiteet heikentävät latvapuroekosysteemien tilaa. Lisäksi purojen latvoilla tapahtuvat toimenpiteet kertautuvat alapuolisissa vesistöissä heikentäen niiden tarjoamia ekosysteemipalveluita. Näitä vaikutuksia on pyritty vaimentamaan jättämällä hakattavan metsän ja puron väliin suojavyöhyke. Usein suojavyöhykkeen leveys on kuitenkin riittämätön turvaamaan latvapuroille ja rantametsille ominaista toimintaa ja lajikirjoa. Aiempi metsätaloustoimenpiteiden vaikutusten tutkimus on keskittynyt joko purossa tai rantametsässä havaittaviin muutoksiin. Aihetta pitäisikin tarkastella kokonaisvaltaisemmin huomioiden koko puro-metsäekosysteemin tila ja toiminta. Hankkeessa arvioidaan metsätaloustoimien (ojitus, avohakkuut) vaikutuksia latvapurojen ja rantametsien monimuotoisuuteen ja vuorovaikutukseen. Hanke tuottaa tietoa i) suojavyöhykkeen leveyden merkityksestä puro- ja rantaeliöstön monimuotoisuudelle ja toiminnalle ii) metsäojitusten kumulatiivisista vaikutuksista alapuolisissa vesistöissä ja iii) metsähakkuiden vaikutuksista puron ja rantametsän väliseen resurssivirtaan. Hankkeen tulokset edistävät ekologisesti kestävän biotalouden kehittämistä.

Pienet latvapurot ja niitä suojaavat rantametsät ovat ainutlaatuisia, kahden toisiinsa kytkeytyneen ekosysteemin muodostamia kokonaisuuksia. Niiden tutkimus ja suojelu on kuitenkin ollut voimakkaasti kahtiajakautunutta. Hankkeessamme ylitetään veden ja metsän välinen ’raja’ ja tuotamme siten ratkaisuhakuista ja ekosysteemien rajoja rikkovaa tutkimustietoa siitä, miten latvapurojen ja rantametsien suojelua voitaisiin edistää niiden rakenteellinen ja toiminnallinen kokonaisuus paremmin huomioiden.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Koivunen Iina
Muut työryhmän jäsenet: Jyväsjärvi Jussi, Muotka Timo

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti, FT Jaska Kainulainen 177 000 € Saapumisen kokemus varhaismodernissa maailmassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Tämä hanke tutkii matkustajien saapumiskokemuksia varhaismodernilla kaudella (noin 1500–1700). Hanke keskittyy siihen, kuinka perille saapuvat matkustajat kuvaavat omia tuntemuksiaan, uuden ympäristön äänimaailmaa, hajuja, värejä, maisemaa, sekä estetiikkaa esimerkiksi arkkitehtuurissa ja paikallisten ihmisten pukeutumisessa. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa sellaisia toiseuteen sekä vieraaseen kulttuuriin ja ympäristöön liittyviä kokemuksia, jotka syntyvät emootioiden ja ennakkoluulojen välisestä vuorovaikutuksesta. Hanke keskittyy hämmästyksen, ihastuksen, epäuskon, ilon, surun, vastenmielisyyden ja pelon kaltaisten tuntemusten sävyttämiin kuvauksiin saapumisen hetkestä ja ehdottaa, että tämä teema avaa uuden näkökulman paitsi varhaismodernien emootioiden ja kulttuurin historiaan, myös postkolonialistiseen tutkimukseen.

Hanke esittää seuraavia kysymyksiä: Voiko saapuminen olla ennakkoluuloista vapauttava kokemus? Millä tavoin saapumiskokemuksiin liittyneet emootiot rikkoivat ennakkoluuloja? Missä määrin ennakkoluulot ja odotukset kontrolloivat saapumisen kokemusta? Kuinka matkustajan tausta ja tavoitteet vaikuttivat hänen saapumiskokemukseensa?

Hakija tutkii varhaismoderneja matkakertomuksia, lähetyssaarnaajien kirjeenvaihtoa sekä diplomaattien, kauppiaiden, merimiesten ja tutkimusmatkailijoiden raportteja. Digitalisoidusta materiaalista kartoitetaan emotionaalisesti latautuneita saapumiskuvauksia erikielisten saapumiseen liittyvien hakusanojen avulla.

Hanke on rohkea avaus, koska saapumisen kokemus on uusi teema historiankirjoituksessa, koska hanke yhdistää emootioiden historiaa, aate- ja kulttuurihistoriaa sekä postkolonialistista teoriaa, ja koska sitä inspiroi Shaun Tanin sanaton graafinen romaani The Arrival. Hanke luotaa Tanin grafiikan ehdottamaa kokemusten universaaliutta tieteellisen diskurssin kautta ja pohtii tieteen rajoja emootioiden kuvaajana. Hanke järjestää myös poikkitieteellisen konferenssin saapumisen teemasta.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Apulaisprofessori Laura Kalliomaa-Puha ja työryhmä (Sanasta kuvaksi) 296 000 € Sanasta kuvaksi – sosiaalihuollon asiakirjat sarjakuvana

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Tutkimusryhmämme tarkastelee monitieteisesti, miten sarjakuva voisi parantaa sosiaalihuollon asiakirjojen ymmärrettävyyttä. Asiakkaiden on vaikea ymmärtää virallisia asiakirjoja, koska kieli on vaikeaa vieraiden termien tai täsmällisyyden tavoittelun takia. Väärinymmärrysten vuoksi ihmiset eivät saa heille kuuluvia sosiaalisia oikeuksia, ja se tulee myös kalliiksi yhteiskunnalle. Hankkeemme tarttuu tähän ongelmaan tarkastelemalla sitä, voiko oikeudellisen tekstin hegemonian rikkoa, miten oikeudellinen teksti kääntyy kuvaksi, onko visuaalinen asiakirja oikeudellisesti pätevä ja parantaako visuaalinen muoto asiakirjan ymmärrettävyyttä ja asiakkaan oikeudenmukaisuuden kokemusta.
Tutkimusryhmämme koostuu sosiaalityön, käännöstieteen, sarjakuvatutkimuksen, taiteen ja oikeustieteen osaajista. Tutkimusryhmällä on siis ymmärrystä siitä, millaisia sosiaalihuollon asiakirjat ovat, millaisia tarpeita asiakkailla ja työntekijöillä on, mitä lainsäädäntö asiakirjoilta edellyttää, miten lapset ja aikuiset lukevat kuvaa, kuinka tekstiä käännetään kuvaksi ja miten sarjakuva piirretään. Tutkimuksessamme käyttäjäkeskeinen kääntäminen, ennakoiva oikeustiede, access to justice -keskustelu ja sosiaalityön ymmärrys haavoittuvista asiakkaista täydentävät toisiaan.

Mitä yhteistä on kääntämisellä, sosiaalityöllä ja oikeudella? Sarjakuva-asiakirja? Sarjakuva-asiakirja ei ole pelkkää kuvitusta vaan itsessään pätevä. Ajatuksena radikaali, mutta totta jo toisaalla. Koska tällä hetkellä ihmiset eivät saa heille kuuluvia oikeuksia, vähintään virallista viestintää on syytä muuttaa – käyttöä sarjakuva-asiakirjalla on muuallakin. Monitieteinen tutkijajoukkomme yhdistää osaamista uudella tavalla ja tuottaa uusia käsitteellisiä oivalluksia, joilla parantaa maailmaa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Pitkäsalo Eliisa, Günther Kirsi, Ketola Anne, Kalliomaa-Puha Laura, Haavisto Vaula
Muut työryhmän jäsenet: Haapio Helena, Perttola Laura

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

toimittaja Ilkka Karisto 14 400 € Vuosi ilman nettiä – dokumentaarinen ihmiskoe

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Luovun kaikesta internetin käytöstä vuoden 2020 ajaksi ja kirjoitan omien kokemusteni ja tutkimustiedon pohjalta journalistisen tietokirjan.

Heittäytyminen verkon ulkopuolelle on dokumentaarinen ihmiskoe, jolla pyrin valaisemaan digitalisaation eri ulottuvuuksia ja rajoja nyky-yhteiskunnassa. Hyppäämällä yhdeksi vuodeksi digikuilun ”väärälle laidalle” haluan tehdä näkyväksi niitä arkisia pulmia, jotka ovat arkea EU:ssa sadalle miljoonalle aikuiselle, jotka eivät ole koskaan käyttäneet nettiä.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Mira Karjalainen 84 000 € Ystävyys ja työn rajojen hämärtyminen hierarkiattomissa organisaatioissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Kestävän työelämän ja työssä jaksamisen kannalta on välttämätöntä ymmärtää, kuinka eri-ikäiset eri elämäntilanteissa ja eri sukupuolia olevat työntekijät kokevat muuttuvan työn, työn murroksen ja työn rajojen hämärtymisen sekä millaisia tarpeita ja keinoja heillä on hallita työn rajoja ja parantaa henkistä hyvinvointiaan. Tämä kysymys on erityisen keskeinen organisaatioissa, jotka operoivat ilman muodollista hierarkiaa tai non-managementpohjalla.

Tutkimuksessa tarkastellaan laadullisin menetelmin työn rajojen hämärtymistä ja ystävyyttä kahdessa Suomessa toimivassa non-managementyrityksessä. Työn hämärtyviä rajoja tarkastellaan kattavasti (aika ja tila, tunne-, esteettinen ja uushenkinen työ), mutta fokukseen nousee ystävyys, sen ollessa eräs keskeinen työn hämärtyvien rajojen jäsentäjä näissä organisaatioissa.

Teoreettinen viitekehys rakentuu tunnetyöhön (emotional labor) pohjautuvasta organisaatiotutkimuksessa tuoreesta tutkimuskäsitteestä ystävyystyö (social labor), jolla voidaan tarkastella ystävyyttä vaativan asiantuntijatyön kontekstissa. Ystävyystyö nousee tunnetyön kontekstista, mutta sitä ei Suomessa eikä juuri maailmallakaan ole vielä tutkittu, joten tämä uusi tieteellinen näkökulma tarjoaa merkittäviä teoreettisia avauksia johtamiselle ja organisaatiotutkimukselle. Tutkimus on poikkitieteellinen ja uusia tutkimusalueita avaava ammentaessaan sekä johtamisen ja organisaatiotutkimuksen kysymyksenasetteluista että kulttuurintutkimuksesta.

Tutkimus tekee rohkean tieteellisen avauksen tarkastelemalla, miten ystävyys jäsentää, murtaa ja toisaalta rakentuu työn rajojen hämärtyessä organisaatioissa, jotka pohjaavat hierarkiattomuudelle. Kriittistä tutkimusta ystävyydestä ja työn rajojen hämärtymisestä hierarkiattomissa organisaatioissa ei ole vielä tehty, vaikka juuri näissä organisaatioissa kysymys nousee keskeiseksi.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tekniikan tohtori Sami Karjalainen 16 800 € Älä pelkää hämähäkkiä – katso sitä silmiin ja rakastu. Tietokirja Suomen hyppyhämähäkit

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Työn tarkoitus on laatia perusteellinen kirja Suomen hyppyhämähäkeistä. Kirja tulee olemaan ensimmäinen laatuaan, ts. Suomessa ei ole aiemmin julkaistu hyppyhämähäkkejä käsittelevää kirjaa. Kirjalla tulee olemaan merkittävä uutuusarvo.

Erityinen kirjan tavoite on edistää positiivista kuvaa hämähäkeistä. Hämähäkkejä inhotaan ja pelätään suotta. Hyppyhämähäkit sopivat PR-tehtävään erityisen hyvin, sillä sopivasti valokuvattuna ne ovat söpöjä pyöreine silmineen. Kirja sopii kenen tahansa käytettäväksi. Kirjan avulla lukijat kykenevät tunnistamaan havaitsemansa hyppyhämähäkit. Näin kirja edistää tietämystä Suomen lajeista ja niiden levinneisyydestä.

Minulla on kokemusta vastaavien kirjojen laatimisesta. Aiempiin kirjoihini kuuluvat Suomen sudenkorennot ja Suomen heinäsirkat ja hepokatit. Ensi vuoden alussa ilmestyy kirjani Suomen leppäkertut. Olen saanut kirjoistani mm. tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon, ja sudenkorentokirja tunnetaan sudenkorentoharrastuksen käynnistäjänä Suomessa.

Hämähäkit ovat hyljeksitty aihe. Hyppyhämähäkeistä ei ole ikinä julkaistu tietokirjaa Suomessa. Mitään vastaavaa ei ole julkaistu Euroopassakaan, tuskin muuallakaan.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM, toimittaja Juha Kauppinen 62 000 € Heräämisiä – kirja, esitelmäkiertue ja podcast-sarja luonnonsuojelun asemasta yhteiskunnassa, jossa suurin herääminen on vasta edessä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Heräämisiä-projekti kertoo reportaasikirjan, 20–30 esitelmän kiertueen ja kolmiosaisen podcast-sarjan avulla, kuinka luonnonsuojelulle on tullut yhteiskunnassa paradoksaalinen asema: luontoon suhtaudutaan puheissa yhä myönteisemmin, mutta luonnon kestämätön käyttö kiihtyy myös Suomessa. Luonnonsuojelu on loiventunut, suojeluohjelmat on korvannut pehmeä vapaaehtoisuus. Samalla luonto köyhtyy. Elinvoimaiset ekosysteemit ovat yhä ainoa toimiva tapa säilyttää myös ihmisen elämän edellytykset. Siksi tulevaisuudessa tarvittavien muutosten mittaluokka kasvaa alati. Poispääsy tästä paradoksista vaatii tilintekoa luonnonsuojelun ja -suojelijoiden kanssa. Luonnonsuojelun asema on syntynyt konflikteissa, joissa yhä uudelleen ovat törmänneet luonnon suojeleminen ja sen ronski hyväksikäyttö. Luonnonvaroja kestämättömästi käyttävät elinkeinot on nähty järkenä ja realismina, luonnonsuojelijoiden puheet tunteellisena kehityksen vastustamisena. Mutta kun perehtyy luonnonsuojelun historiaan, konfliktien asetelmiin, tulee aavistus siitä, että juuri luonnonsuojelijat ovat nähneet kauimmaksi. Onko järki piillytkin vaiennetuissa äänissä? Tulevaisuuden avaimet löytyvät historiasta. 2020-luvulla ihmisyhteisöillä on edessään ennennäkemättömän kovia päätöksiä. Elämän sopeuttaminen luonnon rajoihin tulee vaatimaan yhä päättäväisempää luonnon suojelemista. On löydettävä jälkikäteen arvo menneissä visioissa ja kyettävä näkemään tukku uusia.

Avaus on rohkea sen monitieteellisyyden takia: kirjassa, esitelmäkiertueessa ja podcasteissa kohtaavat biologia, sosiologia, historia ja yhteiskuntatieteet. Lisäksi rohkeutta edustaa tilinteko historian kanssa, mutta ei riitaa haastaen, vaan rauhallisesti asioita avaamalla. Edistyksellisimmät yhteiskunnat rakentuvat syvän itseymmärryksen ja historian syiden ja seurausten oivaltamisen päälle. On kyettävä näkemään ja hyväksymään, mikä oli järkevää, mikä ei.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Markku Keinänen 56 500 € Troopit, kausaaliset prosessit ja luonnolliset lajit

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Saatan tutkimushankkeessani valmiiksi metafysiikan alaan kuuluvan, trooppiteoriaa käsittelevän monografian Tropes, causal processes and natural kinds pitkälle kehittämämme trooppiteorian Strong Nuclear Theory (SNT) pohjalta.

Trooppiteoriat ovat metafysiikan kategoriajärjestelmiä, joissa kategorioihin eli olioiden yleisimpiin lajeihin kuuluminen määritetään formaaliontologisten relaatioiden avulla. Ne analysoivat muut oliot tietyt ehdot täyttävien trooppien eli partikulaaristen luonteiden (kuten jokin -e varaus, yksittäinen punaisuus) avulla.

Tutkimushankkeeni lähtee uudesta trooppiteoreettisesta analyysistä ominaisuutena olemiselle, jonka yleistän myös relaatiossa olemiseen. Sen pohjalta annan yleiskäsityksen trooppien ja kausaalisten prosessien välisestä suhteesta. Tässä ydinajatus on perustaa ominaisuuksiin liittyvä lainomaisuus trooppien ja prosessien välisiin ontologisiin riippuvuussuhteisiin.

Hankkeen toinen keskeinen osa perustuu kehittämäämme nominalistiseen teoriaan olioiden yhteisistä ominaisuuksista. Vastaavasti yleinen puhe luonnollisista lajeista on mahdollista, koska on tietyt ehdot täyttäviin olioihin soveltuvia lajitermejä. Lajit voidaan identifioida lajin edustajille välttämättömien piirteiden avulla, jotka kielenkäyttötaipumuksemme asettavat. Lajeihin kuulumisella on meistä riippumaton perusta, mutta sen luonne vaihtelee riippuen kompleksisuuden tasosta samoin kuin se, onko toisiinsa nähden vaihtoehtoisia, objektiivisia lajijakoja.

Trooppiteoria haastaa analyyttisen metafysiikan paradigman, jossa olioiden yleisimmät kategoriat (partikulaarit ja eripaikkaiset relaatiot) päätellään predikaattilogiikan ilmaisujen syntaktisten kategorioiden perusteella. Olioiden kategorioista annetaan logiikasta riippumaton, formaaliontologinen käsitys. Yleistän trooppiteorian relaatioiden ja tieteen metafysiikkaan, jossa paradigman sisällä muotoiltuja käsityksiä ei ole aikaisemmin juurikaan kyseenalaistettu.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dr Maria Khachaturyan 136 000 € Consequences of contact: the social settings of bilingualism

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

This project studies a multilingual West-African ecology, with Mano and Kpelle languages at its core, and its impact on the evolution of the individual languages. I propose an innovative methodology by developing a holistic program, combining a study of individual and language-level processes, synchrony and diachrony, ethnography, corpus study and experiment. I will first study stable contact effects of Kpelle on the Mano grammar resulting from a long history of sustained bilingualism. I will then turn to contact-induced change in the making, manifesting itself in the patterns of variation, including variation in bilingual child and adult speech and contact-induced register variation. The necessary social context will be given by a detailed ethnography of multilingual settings, from family to institution-mediated social settings, such as the Catholic Church. The theoretical novelty of the study is two-fold. First, I articulate the relationship between patterns of bilingual language acquisition and stable effects of language contact through a study of language socialization and language ideologies. Second, I propose the model of differential language contact, where specific registers of language (in particular, religious) play a role of locus, and then source, of further spreading of language contact effects.

This is a bold initiative for two reasons. First, the project proposes an innovative contribution to the methodology of language contact by developing a holistic program, combining individual and language-level processes, synchrony and diachrony, ethnography, corpus study and experiment. And second, the study proposes two bold theoretical innovations, including the model of differential language contact with a focus on the role of register in language contact and change.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Joonas Kinnunen 1 500 € Punasavikeramiikan ulkomaankauppa keskiajan Turussa – tyrehdyttikö kotimaisen valmistuksen kehittyminen todella tuonnin?

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Keskiaikaisen punasavikeramiikan tuonnista ja kotimaisesta valmistuksesta tiedetään arkeologiassa vain sen verran, että 1300-luvulla keramiikka oli kokonaan tuontia ja 1600-luvulle tultaessa se on muuttunut kokonaan paikalliseksi tuotannoksi. Sitä miten nopeasti tähän päädyttiin ja onko tilanne todellakin näin, ei tiedetä. Tämä johtuu siitä, että punasavikeramiikan tyylejä kopioitiin ympäri Eurooppaa, eikä niiden alkuperää sen takia pystytä useimmissa tapauksissa selvittämään.

Ratkaisuna tähän ongelmaan on uutena menetelmänä arkeologiassa käyttöön otettu pXRF-spektrometria, joka mittaa kajoamattomasti esineiden alkuainekoostumuksia ja siten pystyy kertomaan ovatko nämä valmistettu samassa paikassa. Pelkkä työkalu ei kuitenkaan riitä, vaan jotta voimme saada luotettavia ja yleistettäviä tuloksia, tarvitaan tavanomaista laajempi otos ja tilastollisten menetelmien hyödyntämistä. Tässä tutkimuksessa mitataan yhteensä 1000 keramiikan palaa, jotka tulen analysoimaan klusteri- ja pääkomponenttianalyyseillä selvittääkseni kuinka nopeasti kotimainen tuotanto kehittyi ja tapahtuiko se sykleittäin, lineaarisesti vai kerralla. Kysymys on keskiajan kaupankäynnin tutkimukselle mielenkiintoinen, sillä tätä kautta pystytään lisäksi analysoimaan paremmin ideoiden ja ihmisten merten ylitse tapahtunutta liikettä ja liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisnopeutta. Tiedetään, ettei Turku elänyt keskiajalla kuplassa, mutta kuinka tiiviitä yhteydet ulkomaille tarkalleen ottaen olivat?

Esineryhmän haasteet tutkimuksellisena kohteena ovat aiheuttaneet sen, että punasavikeramiikan paikallisen tuotannon kehittymistä ei tunneta Suomessa taikka ulkomailla. Tämä tutkimus avaa uuden näkökulman paikallisen tuotannon kehittymiseen määrittelemällä aikasarjan valmistuksen yleistymisestä, jota voidaan jatkossa soveltaa myös muihin Euroopan keskiaikaisiin kaupunkeihin ja siten ymmärtää paremmin keskiajan kauppaa, käsityökulttuuria ja trendien adoptointia.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kirjallisuudentutkijain Seura 14 800 € Avain-lehden julkaiseminen 2020–2023

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain on pääosin suomenkielinen vertaisarvioitu aikakauslehti, joka julkaisee kirjoituksia myös englanniksi, ruotsiksi ja saameksi. Lehti on kansallisesti merkittävin suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen julkaisukanava ja kirjallisuudentutkimuksen kansainvälisten virtausten levittäjä. Avain ilmestyy neljä kertaa vuodessa, ja sen päätoimittajuus kiertää Suomen yliopistojen kirjallisuuden laitoksilla. Lehden toimitusneuvostoon kuuluu professoreita ja tutkijoita yhdeksästä kotimaisesta ja ulkomaisesta yliopistosta.

Kirjallisuudentutkijain Seura on mukana Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan Open Access -pilottihankkeessa. Tieteellisten seurain valtuuskunta on myöntänyt Avaimelle vertaisarviointitunnuksen. Julkaisufoorumiluokitus on 2, johtava taso. Lehteä käytetään runsaasti opetuksessa, sitä tilataan useisiin kirjastoihin sekä Suomessa että ulkomailla. Lehden irtonumeroita myydään kirjakaupoissa Helsingissä, Tampereella ja Joensuussa. Avaimen vanhat numerot julkaistaan vuoden viipeellä Kirjallisuudentutkijain Seuran kotisivuilla (http://pro.tsv.fi/skts/avain.html). Avaimen tärkeitä tiedotuskanavia ovat Seuran kotisivut, sosiaalinen media, sähköpostilista, yliopistojen kirjallisuuden laitokset ja kirjallisuustapahtumat, kuten kirjamessut.

Avain on korkeatasoinen, Jufo-tason 2 suomenkielinen kirjallisuustieteellinen vertaisarvioitu aikakauslehti, jolla on tärkeä kansallinen merkitys. Avain on tuonut esiin kirjallisuudentutkimuksen marginaaliin jääneitä mutta huomattavan tärkeitä aiheita sekä vähemmistökielien ja -kulttuurien kirjallisuutta. Avaimen teemanumerot ovat käsitelleet mm. saamenkielistä kirjallisuutta, lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja vuoden 2019 teemanumero matkakirjallisuutta.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Kuortti Joel, Toivanen Anna-Leena, Käkelä Jari

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Väitöskirjatutkija Sonja Klingberg 82 000 € Osallistumisen merkitys: laadullisen tutkimuksen hyödyntäminen kansanterveyshankkeiden tarkasteluun ja osallistavien menetelmien kehittämiseen Sowetossa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Erilaisten sidosryhmien ja niin kutsuttujen maallikoiden osallistuminen kansanterveystutkimukseen esimerkiksi kokemusasiantuntijoiden ominaisuudessa on lisääntynyt viime vuosina. Tästä huolimatta toiminnan merkitystä näille osallistuville tahoille ei nykyisellään tunneta kovinkaan hyvin. Osallistumisen edellytysten vaihdellessa esimerkiksi eriarvoisuuden ja koulutuserojen kaltaisten syiden vuoksi, on syytä pohtia, mitä osallistavat menetelmät oikeastaan merkitsevät tutkimuksen osallistujille ja tekijöille. Tämä Etelä-Afrikassa toteutettava tutkimushanke pyrkii tarkastelemaan nykyisiä käytäntöjä Sowetossa tehtävän kansanterveystutkimuksen puitteissa, sekä kartoittamaan ja kehittämään uusia lähestymistapoja sidosryhmien osallistamiseen. Hankkeessa hyödynnetään monitieteistä ja monimenetelmäistä lähestymistapaa, joka koostuu käynnissä olevien kansanterveyshankkeiden laadullisesta prosessiarvioinnista, narratiivisesta kirjallisuuskatsauksesta, relevanttien sidosryhmien kartoittamisesta, paikallisten yhteisöjen, ryhmien ja järjestöjen kanssa verkostoitumisesta, sekä laadullisen tutkimuksen tekemisestä eri yksilöiden ja ryhmien kokemuksista ja odotuksista liittyen kansanterveystieteelliseen tutkimukseen osallistumiseen. Näin pyritään hahmottamaan osallistumisen merkitystä monesta eri näkökulmasta, ja voidaan kehittää uusia toimintamalleja jatkossa tapahtuvaa tutkimusta varten.

Ehdottamani tutkimushanke kannustaa kansanterveystieteellistä tutkimusta kriittiseen itsetarkasteluun, ja tuo mahdollisesti esille nykyisten käytäntöjen epäkohtia. Vallitsevan tilan haastamisen lisäksi myös monitieteisen ja laadullisen tutkimuksen toteuttaminen määrällisten menetelmien dominoimassa ja historiallisesti kompleksisessa tutkimusympäristössä tarkoittaa rajojen ylittämistä. Hankkeeni edellyttää täten rohkeaa avoimuutta uusille näkökulmille ja poikkitieteiselle ajattelulle.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM Leena Koivula 36 300 € Ympäristöahdistuksen käsittely ja kohtaaminen – käsikirja ja materiaalipankki verkossa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Ympäristöahdistus on yhteiskunnallinen ilmiö, joka tulee tulevaisuudessa koskettamaan meitä yhä kipeämmin. Samaan aikaan tarvitsemme yhä useampia ihmisiä toimimaan ympäristön puolesta. Ympäristöahdistuksessa erityisen haastavaa on, että se perustuu usein aivan realistiseen tilannearvioon. Ahdistus on elimistön tapa viestiä tulevasta vaarasta ja hyvässä tapauksessa se pitää meidät toimintavalmiudessa. Myös välinpitämättömyys, välttely, kieltäminen tai lamaantuminen voi olla sen oire. Ympäristökriisistä selviämisen näkökulmasta ahdistuksen sijaan tai ainakin sen rinnalle yhteiskunta tarvitsee voimaantumista ja yksilöiden sekä ryhmien uskoa omiin kykyihinsä vaikuttaa. Tähän haasteeseen hanke tulee pureutumaan.

Opetus- ja kasvatusalan ammattilaiset kohtaavat ympäristöahdistusta työssään, mutta monella ei ole työkaluja aiheen käsittelyyn oppilaiden kanssa. Aihe voi nousta pinnalle myös työpaikoilla ja kotona. Moni pohtii asioita yksin. Tieto aiheesta on usein pirstaleista. Hankkeessa rakennetaan tuoreeseen tutkimukseen perustuva ja visuaalisesti korkealaatuinen verkkosivusto, jonne koostetaan tietoa ympäristöahdistuksesta sekä laaja ja vaikuttava työkalupakki. Työkalupakki pilotoidaan hankkeessa ja sitä jatkokehitetään pilottikokemusten avulla. Materiaalista kerätään myös asiantuntijapalautetta. Hankkeessa luotu materiaali tulee olemaan pedagogisesti laadukasta. Valmiista verkkosivusta viestitään laajasti ja monikanavaisesti.

Hanke tarttuu merkitykselliseen ja erittäin ajankohtaiseen, mutta haastavaan aiheeseen. Hanke on rohkea avaus, koska se tulee olemaan tienraivaajan roolissa. Ympäristöahdistus ilmiönä on Suomessa edelleen melko uusi. Hankkeessa ympäristöahdistusta katsotaan erityisesti sosiaalipsykologisesta näkökulmasta, joka lähestymistapana ympäristöahdistukseen on harvoin käytetty. Hankkeessa tuotettavat työkalut pilotoidaan ja vallitsevana työtapana onkin kokeilevuus.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Johtava tutkija Kari Koivuranta ja työryhmä (PlastBug) 100 000 € PlastBug2 – Muovijätteen hajotus mikrobeilla

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Tähän päivään mennessä maailmanlaajuisesti on tuotettu 4900 miljoonaa tonnia muovijätettä, joka on viety kaatopaikoille tai jätetty luontoon. Nykyisillä muovinkierrätysmenetelmillä kaikkea tätä muovijätettä ei voida poistaa. Tarvitaan uusia menetelmiä. PlastBug 2 -projektissa kehitämme bioteknistä menetelmää kierrättää muovijätettä entsyymien ja mikrobien avulla. Kyseinen menetelmä auttaisi poistamaan muovijätettä luonnosta. Projektissa etsimme uusia mikrobeita, jotka kykenevät hajottamaan muovijätettä mukaan lukien niiden polymeerejä. Lisäksi etsimme kyseisistä mikrobeista niitä entsyymeitä, jotka suorittavat tätä muovin hajotusta. Löydetyt entsyymit identifioidaan ja niitä koodaavat geenit eristetään ja ilmennetään ns. tuottomikrobissa. Ylituotetuilla entsyymeillä varmistetaan muovin hajotuskapasiteetti. Lisäksi löydettyjen entsyymien aktiivisuutta parannetaan proteiinin muokkauksella. Kaikki eri muovia hajottavia entsyymejä koodaavat geenit yritetään ylituottaa yhdessä mikrobissa (ns. PlastBug -mikrobi). Täten kehitämme mikrobia, joka kykenee hajottamaan eri muovilaatuja, mitä mikään luonnon oma mikrobi ei kykene tekemään. Projektin onnistumista parantaa se tosiasia, että olemme meneillään olevassa PlastBug -projektissa löytäneet jo eri muovilaatuja hajottavia mikrobeita. Lisäksi meillä on runsaasti kokemusta eri entsyymien karakterisoinnista, mikrobien geneettisestä muokkaamisesta ja fermentoinneista.

Projektissa luomme pohjan täysin uuden systeemin kehittämiselle muovijätteen poistamiseksi, joka perustuu entsyymeihin ja mikrobeihin. Etsimme ja kehitämme entsyymejä, jotka kykenevät hajottamaan eri muovilaatuja tehokkaasti. Tällaisia entsyymeitä ei ole vielä kunnolla identifioitu. Samoin kehitämme mikrobia, joka kykenisi hajottamaan useampaa muovilaatua mikä olisi täysin uutta: Luonnosta jo löydetyt mikrobit hajottavat yhtä muovilaatua ja sitäkin hitaasti.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: N N
Muut työryhmän jäsenet: Koivuranta Kari, Tsitko Irina, Nygren Heli

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteen tohtori, dosentti Markku Koivusalo 42 000 € Hannah Arendt ja maailman ymmärtäminen. Itsenäiseen alkuperäistutkimukseen perustuva tietokirja

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Arendtin ajattelun kasvavasta suosiosta huolimatta Arendtin ajattelusta ei ole saatavilla suomenkielistä kokonaisesitystä. Tutkimushankkeen tavoite on kirjoittaa ja julkaista kysyntään perustuva itsenäiseen alkuperäistutkimukseen perustuva suomenkielinen tietokirja: Hannah Arendt ja maailman ymmärtäminen. Teos esittelee kokonaisvaltaisesti Hannah Arendtin ajattelua samalla korostaen sen edelleen ajankohtaisia teemoja kuten pakolaisuus ja kansalaisuus, poliittinen identiteetti, työ, taide ja poliittinen toiminta, julkinen ja yksityinen vapaus, banaali pahuus, ajattelun ja ymmärtämisen tärkeys.

Vaikka teos on suunniteltu yleistajuiseksi, se ei edusta tieteen popularisointia, vaan on itsenäinen tutkimus, jossa Arendtin ajattelun liike ja pyrkimys maailman ymmärtämiseen avataan suuremmalle yleisölle. Menetelmällinen lähtökohta on Arendtin oma näkemys ajattelun ja elämän kokemuksen yhteydestä. Teos on temaattisesti järjestetty ajattelun elämänkerta, jossa ajattelijan kokemus maailman tapahtumista toimii lähtökohtana tuon ajattelun esiin nostamille ongelmille ja maailman ymmärtämisen tavoille. Tutkimuksen materiaaleista avataan myös avoin Hannah Arendt -verkkoportaali.

Suppealle erityisyleisölle suunnattuja, rajattuja tutkimusartikkeleita, suosivassa akateemisessa järjestelmässä, laajan kokonaisesityksen kirjoittaminen ajattelun liikkeestä suomenkielellä on rajoja rikkova rohkea avaus. Yleistajuinen tietokirja ei tyydy olemaan vain jo olemassa olevan tutkimuksen popularisointia vaan perustuu itsenäiseen tutkimukseen, jossa Arendtin ajattelun liike ja pyrkimys maailman ymmärtämiseen esitetään kokonaisvaltaisesti ajattelusta kiinnostuneelle yleisölle.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tutkijatohtori Janne Korhonen 218 000 € Plan B: Selvitys ilmastomobilisaatiosta Euroopan Unionissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Tutkimuksen tavoitteena on valmistella ensimmäinen yksityiskohtainen suunnitelma siitä, miten ilmastonmuutos voidaan torjua reilusti ja kestävästi teollisuuden mobilisaatiolla, mikäli näin päätämme toimia.

Ilmastonmuutoksen torjunta nyt harjoitetulla politiikalla on epäonnistunut. Tiedämme kuitenkin, että nyt tarvittavan suuruiset infrastruktuurihankkeet ovat olleet käytännössä mahdollisia, kun toimeen on tartuttu riittävän päämäärätietoisesti. Hankkeen tarkoituksena on laatia ensimmäinen yksityiskohtainen selvitys siitä, miten voisimme torjua ilmastonmuutoksen kenties jopa alle 20 vuodessa toimeen tarttumisesta hyödyntäen massiivista sarjatuotantoa ja sotamobilisaatioiden kokemuksia.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT Anna Kronlund ja työryhmä 254 500 € Yhdistyneiden kansakuntien legitimiteetti ja ylikansalliset haasteet, 1990–2019

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Yhdistyneiden kansakuntien (YK) merkitystä maailman turvallisuuden ylläpitämisessä ei voi ylikorostaa. Se on globaalilla tasolla johtava kansainvälinen instituutio, jolla on mahdollisuuksia vastata ylikansallisiin haasteisiin kuten ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, ilmastonmuutokseen ja merirosvoukseen. Tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeä kysymys on jatkossakin, miten YK kykenee löytämään paikkansa ja oikeuttamaan toimintansa suhteessa kansallisvaltioiden rajat ylittäviin haasteisiin. Kansallisvaltioita ja niiden reaktioita korostavan keskustelun vastapainoksi on tarpeellista tarkastella YK:n roolia ja siihen kohdistuvaa keskustelua.

Hankkeessa pureudumme YK:ssa käytyihin debatteihin ja niiden tuottamaan kuvaan järjestön legitimiteetin tilasta. Analysoimme tapaustutkimusten kautta YK:n legitimiteettiin kohdistuvia haasteita liittyen Yhdysvaltojen edustaman globaalin suurvallan rooliin YK:n konsensusta haastavana tekijänä, Euroopan unionin sekä Afrikan unionin edustamiin alueellisiin intresseihin sekä merkityskamppailuihin YK:sta instituutiona. Hankkeemme aineisto koostuu YK:n yleiskokouksessa ja valikoiduissa YK:n alaisissa organisaatioissa käydyistä poliittisista debateista. Menetelmällisesti hankkeessamme on kyse laadullisesta, käsitehistoriallisesta poliittisen kielen analyysista. Ymmärrämme legitimiteetin ja siihen liittyvän legitimaation politiikan weberiläisen auktoriteettiajattelun kautta YK:n auktoriteetin haastamisena (ks. Weber 1922).

Kysymys YK:n legitimiteetistä ylikansallisten haasteiden ratkaisijan toimii lähtölaukauksena rohkealle avauksellemme, joka on irtiotto suhteessa julkisuudessa kasvaneisiin kansallisia intressejä painottaviin äänenpainoihin. Korostamme globaalimpaa tapaa hoitaa ylikansallisia ongelmia yhdessä ja pohdimme tapoja rakentaa poliittista legitimiteettiä YK:n toiminnalle.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Häkkinen Teemu, Kronlund Anna, Kaarkoski Miina

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Satu Kumpula 127 000 € Kuinka luonto reagoi muuttuvaan ympäristöön? Voimakkaan metsätalouden ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien ympäristönmuutosten vaikutukset metsälintujen ekologiaan

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Elinympäristöjen häviäminen ja ilmaston lämpeneminen ovat maailmanlaajuisesti kasvavia ongelmia. Boreaalisten metsien avohakkuut ja metsien kokonaisikään suhteutettuna lyhyet uudistamissyklit lisäävät elinympäristöjen pirstaloitumista ja vähentävät vanhojen metsien määrää. Jo nyt näkyy muutoksia eliölajien populaatiosuhteissa. Ennestään alkuperäiset yleiset lajit (esim. hömötiainen) ovat uhanalaistuneet ja samalla aikaisemmin harvinaiset lajit (esim. tali- ja sinitiainen) ovat yleistyneet. Metsänhakkuiden ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutuksista tarvitaan lisää tietoa, jotta voidaan tehdä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta oikeita ekonomisia ja poliittisia päätöksiä.

Tarkoituksena on selvittää, millainen yhteys voimakkaalla metsänhoidolla ja ilmaston lämpenemisellä on viiden lähisukuisen varpuslintulajin populaatiomuutoksiin boreaalisissa metsissä. Lisäksi otetaan huomioon tutkimuslajien ruokavaliomuutokset käyttäen DNA metabarcoding-menetelmää ja lajien välisen kilpailun vaikutukset. Tutkimuksessa käytetään ainutlaatuista, vuodesta 1969 lähtien kerättyä pitkäaikaispesimisaineistoa, joka yhdistetään paikkatietopohjaisiin metsänhakkuutietoihin Oulusta ja Kuusamosta. Ratkaisuja pyritään löytämään luonnon monimuotoisuuden vähenemiselle, tehokkaille luonnonsuojelutoimille sekä metsien käytön harjoittamiselle kestävästi ilman hakkuutulojen menetystä. Väitöskirja tarjoaa tärkeää pohjoista näkökulmaa kansainväliseen biodiversiteettikatotutkimukseen.

Soveltamalla uusia paikkatietomenetelmiä pitkäaikaisen ekologisen aineiston analysoinnissa saadaan uutta näkökulmaa ympäristönmuutoksen tutkimiseen. Tutkimuksessa käytetään tietoja todellisista metsänhakkuista vuosikymmenien ajalta, joten tulosten soveltaminen myös metsänhoidon suunnittelussa on suoraan mahdollista. Aihe on ajankohtainen, sillä voimakas metsänhoito yhdistettynä ilmastonmuutokseen voi johtaa biodiversiteetin romahtamiseen ja edelleen ekonomisiin ja terveydellisiin ongelmiin.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Salla Kurhila ja työryhmä 424 000 € Osallistumisen keinot monikielistyvässä työelämässä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Hankkeessa tutkitaan työelämän vuorovaikutustilanteita ja osallistumisen mahdollisuuksia työyhteisöissä, joissa on sekä suomea ensikielenä että toisena kielenä puhuvia työntekijöitä. Tavoitteena on kartoittaa, analysoida ja kehittää toimivia monikielisen vuorovaikutuksen käytänteitä yhteistyössä työyhteisöjen kanssa. Aineistoksi videoidaan autenttista vuorovaikutusta kolmesta monikielisestä työyhteisöstä ja lisäksi haastatellaan työntekijöitä. Tutkimuskysymyksemme voi jakaa kolmeen teemaan seuraavasti: 1) kartoitamme osallistumista tukevia onnistuneita käytänteitä, 2) etsimme ja ratkaisemme osapuolten erilaisiin kielellisiin resursseihin liittyviä vuorovaikutuksen ongelmakohtia, 3) analysoimme työvuorovaikutuksessa avautuvia kielenoppimisen mahdollisuuksia ja kielitaidon kehittymistä. Tutkimus on monimetodinen mutta ankkuroituu vahvimmin lingvistiseen vuorovaikutustutkimukseen. Keskeisenä lähtökohtana on tutkijoiden ja aineistokumppanien yhteistyö niin, että tutkimuskysymyksiä ja tuloksia reflektoidaan työyhteisöjen edustajien kanssa. Tutkimushankkeemme ideologisena tavoitteena on lisätä tietoisuutta, ymmärrystä ja arvostusta eri kieliä ja eritaitoisia kielenpuhujia kohtaan ja avata näin pääsyä suomenkielisen puheyhteisön jäseneksi vähäisemmilläkin resursseilla. Käytännöllisenä tavoitteena on löytää keinoja, joilla monikieliset työyhteisöt voivat varmistaa kaikkien työntekijöiden osallistumisen ja kielellisen ja kulttuurisen pääoman hyödyntämisen.

Valotamme tulevaisuuden työelämän monikielisiä käytänteitä osallistumisen voimavarana. Yhteiskunnallisessa kieli-ilmapiirissä hanke ui vastavirtaan kyseenalaistamalla ajatuksen yhden kielen käytöstä (suomi tai englanti) tavoitemallina ja purkamalla ykköskielisen ja kakkoskielisen välille tyypillisesti rakentuvaa hierarkiaa esittämällä, että kielenoppiminen ei ole vain oppijan vaan koko kieltä käyttävän yhteisön vastuulla. Hankkeessa kokeillaan yhteistyöhön perustuvaa tiedonmuodostuksen metodia.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Kurhila Salla, Kotilainen Lari, Lehtimaja Inkeri
Muut työryhmän jäsenet: Komppa Johanna

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Jouni-Matti Kuukkanen ja työryhmä (The Centre for Philosophical Studies of History) 5 500 € The Future of Philosophy of History – historianfilosofian tulevaisuus -konferenssin järjestäminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Haemme rahoitusta konferenssin järjestämiseksi syksyllä 2020 (8–10.10), jonne kutsutaan nuoria tutkijoita ja tulevaisuuden tekijöitä historianfilosofiassa. Konferenssin tavoitteet ovat kahdenlaiset:
(1) saattaa yhteen alan tuoreimmat tutkijat, joita pyydetään pohtimaan historianfilosofian antia ja relevanssia filosofisesti ja yhteiskunnallisesti;
(2) konferenssi mahdollistaa myös kahden muun merkittävän tieteellisen ja yliopistoyhteisöllisen tavoitteen toteutumisen:
(a) Journal of the Philosophy of History toimituskunnan vahvistamisen ja
jatkuvuuden turvaamisen;
(b) historianfilosofian kansainvälisen järjestön perustamisen tai sen alustavan hahmottelun.

Historianfilosofia ei ole saanut riittävästi huomiota akateemisessa maailmassa eikä laajemminkaan yhteiskunnassa. Se on kuitenkin ala, jolla olisi paljon annettavaa juuri nyt ja se voisi auttaa nykyisen maailmamme ymmärtämisessä.
Oulun yliopistossa sijaitseva Centre for Philosophical Studies of History haluaa parantaa historianfilosofian asemaa, tuoda sen lähemmäksi meidän aikamme ajankohtaisia ongelmia ja nousta kiistattomaksi historianfilosofian keskukseksi maailmassa

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Väyrynen Kari, Lähteenmäki Ilkka, Gangl Georg, Bircker Adam

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT, Dosentti Kaisa Kuurne ja työryhmä 491 800 € Kamppailu synnytyksestä – Suomalaisen synnytyskulttuurin murros

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Keväällä 2019 suomalaiset naiset osallistuivat kansainväliseen #Minä myös synnyttäjänä -kampanjaan ja nostivat esiin satoja väkivallan kokemuksia synnytyksessä. Tämä yllätti ammattilaiset, joiden mielestä suomalainen synnytyksenhoito on turvallista ja laadukasta. Mistä näkemyseroissa on kyse, ja mitä muita kamppailuja synnytykseen liittyy?

Hanke on ensimmäinen laaja yhteiskuntatieteellinen tutkimus synnytyksestä, sen hoidosta ja kulttuurista Suomessa. Hankkeessa tutkitaan synnytykseen liittyviä jännitteitä ja kamppailuja, joista keskeisimmät koskevat sitä, kenelle synnytys, naista ja lasta koskevat päätökset eri toimijoiden mielestä kuuluvat, kuinka kunnioitusta erilaisille valinnoille haetaan, kuinka kätilöt ja muut ammattilaiset omista asemistaan neuvottelevat ja kuinka synnytyksen henkilökohtainen ja institutionaalinen taso kohtaavat.

Tutkimme monipuolisten laadullisten aineistojen avulla suomalaisen synnytyskulttuurin murrosta, erilaisia synnytyskokemuksia, synnyttäjän toimijuutta, kätilöiden ja muiden ammattilaisten roolia sekä hoidon taustalla vaikuttavia institutionaalisia rakenteita. Aineistoa kerätään synnyttäjiltä, näiden kumppaneilta, ammattilaisilta, kansalaistoimijoilta ja asiantuntijoilta.

Hankkeen rohkea avaus on läheinen yhteistyö kamppailujen osapuolten kesken, joiden välille rakennetaan dialogia ja aiempaa kohtaavampaa synnytyskulttuuria. Tulokset julkaistaan kansainvälisissä ja kotimaisissa tiedelehdissä sekä suurelle yleisölle suunnatuissa kirjoissa.

#Minä myös synnyttäjänä -liikehdinnän motivoimina tartumme rohkeasti kamppailuun synnytyksestä ja tutkimme ensimmäisenä yhteiskuntatieteellisenä hankkeena suomalaista synnytyskulttuuria ja sen murrosta. Kunnianhimoinen asetelma ylittää tieteiden sekä tieteen ja käytännön rajat kutsuen toimijat oman mukavuusalueen ylittävään yhteistyöhön. Rohkea yhteistyö kamppailun osapuolten kanssa aktivisteista hoidon ammattilaisiin pyrkii luomaan rakentavaa dialogia ja aiempaa kohtaavampaa synnytyskulttuuria.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Kuurne Kaisa, Leppo Anna, Sarlio-Nieminen Johanna, Vihreäsalo Katja
Muut työryhmän jäsenet: Katz Rothman Barbara

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT Kaisa Kärki 113 000 € Tarkkaavaisuuden eriarvoisuudet. Filosofisia näkökulmia tarkkaavaisuuden ja toimijuuden suhteeseen digitaalisessa yhteiskunnassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Hanke pyrkii ymmärtämään tarkkaavaisuuden ja toimijuuden suhdetta digitaalisessa yhteiskunnassa empiirisesti orientoituneen toimijuuden teorian avulla. Tähän pyritään kolmen tutkimustehtävän avulla, 1) kehittämällä ymmärrystä tarkkaavaisuuden roolista tarkoituksellisissa tekemättä jättämisissä yksilön toiminnan, poliittisen toiminnan ja kollektiivisen toiminnan tasoilla, 2) kehittämällä itseen kohdistuvan huomion yhteiskuntafilosofiaa tutkimalla sen vaikutuksia toimijuuteen, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen digitaalisessa yhteiskunnassa ja 3) kartoittamalla ja nimeämällä mahdollisia tarkkaavaisuuden eriarvoisuuksia ns. tarkkaavaisuustaloudessa, siten, että niitä voitaisiin mitata, testata ja ratkoa monitieteisessä yhteistyössä. Tutkimus viitoittaa tietä uusille tutkimustehtäville, jotka liittyvät toisaalta itseen suuntautuvan huomion, kilpailun ja kapitalismin ongelmiin, toisaalta taiteen, vapaaehtoistyön ja altruismin potentiaaliin yhteiskunnassa. Ylipäätään itseen suuntautuvan huomion ja itsen ”unohtamisen” käsitteellinen ja empiirinen ymmärrys on kesken. Myös tarkkaavaisuuden ja talouden ymmärrys on vasta kehitteillä. Tarkkaavaisuuden rooli yhteiskunnassa on muutoksessa, kun kaupallistuneet sisällöt pyrkivät kaappaamaan ja pitämään hallussaan ihmisten huomiota. Hanke tutkii filosofisia kysymyksiä tarkkaavaisuuden autonomiasta, toimijuuden luonteesta ja intentionaalisuudesta suhteessa informaatioympäristöön joihin filosofinen toimijuuden teoria voi auttaa vastaamaan.

Hanke tuo tarkkaavaisuuden filosofiaa uusille aloille; [1] tarkoituksellisten tekemättä jättämisten ymmärrykseen niin yksilön toiminnan kuin poliittisen ja kollektiivisenkin toiminnan tasoilla lisäten ymmärrystä toimijuuden dynaamisesta luonteesta; [2] yhteiskuntateoriaan, jossa itseen kohdistuvan huomion merkitys oikeudenmukaisemmalle yhteiskunnalle on toistaiseksi kartoittamatta ja [3] toimijuuden ymmärrykseen digiyhteiskunnassa jossa tarkkaavaisuustaitoihin voi liittyä eriarvoistumista.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden tohtori Hanna Laako 176 000 € Poliittiset Metsät: Luonnonsuojelupolitiikkaa kansainvälisillä rajamailla Mesoamerikan trooppisen Maya-sademetsän tapauksessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Projekti tutkii luonnonsuojelupolitiikkaa ja sen kehityskulkuja kansainvälisillä rajamailla. Viime vuosikymmeninä kansainvälisille raja-alueille sijoittuneet luonnonsuojelualueet ja luonnonsuojeluun liittyvät muut julkishallinnolliset toimenpiteet ovat merkittävästi lisääntyneet maailmalla. Rajoille sijoittuvasta luonnonsuojelusta on tullut myös osa kansainvälisten luonnonsuojelujärjestöjen strategiaa, jolla pyritään sekä suojelemaan luonnon monimuotoisuutta luonnonvaroiltaan rikkailla rajamailla sekä edistämään maiden välistä rauhaa. Tämä on herättänyt kiivasta keskustelua yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen piirissä. Tämä projekti edistää ymmärtämystä luonnonsuojelupolitiikan kehityskuluista, toteutumisesta, mahdollisuuksista ja ongelmakohdista kansainvälisillä rajoilla tutkailemalla teoreettisia yhteyksiä luonnonsuojelun ja rajamaiden välillä: Miten luonnonsuojelu muokkaa rajamaita, ja miten tämä muuttaa rajamaiden roolia kansainvälisissä suhteissa? Projekti tuo rajamaatutkimuksen näkökulmia kansainvälisten suhteiden tutkimukseen samalla kun se tutkailee rajojen ja luonnonsuojelun suhdetta toisiinsa. Projektin tapaustutkimuskohteena on "The Maya Forest". Termi on tutkijoiden ja luonnonsuojelijoiden antama maantieteellinen nimitys Meksikon, Guatemalan ja Belizen rajamailla sijaitsevalle trooppiselle sademetsälle, jonka rikas monimuotoisuus on uhattuna ja ympäristöpoliittiset haasteet kasvussa.

Kansainvälisten suhteiden tieteenala ei perinteisesti ole ollut kiinnostunut rajamaista, sillä ne on usein ymmärretty periferioiksi, korpimetsiksi. Myös luonnonsuojelupolitiikka pitkään ymmärrettiin "pehmeäksi politiikaksi". Globaalien ympäristöongelmien myötä nämä näkemykset ovat hiljalleen muuttuneet. Tämä projekti haastaa näitä perinteisiä näkemyksiä tuomalla yhteen ja analysoimalla luonnonsuojelupolitiikan ja rajamaiden roolia kansainvälisissä suhteissa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Eerik Lagerspetz ja työryhmä 267 000 € Demokratian monet kriisit (DEMKRI)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen

”Demokratian kriisistä” on puhuttu yhtä kauan kuin demokratiasta ylimalkaan. Tutkimuksessa pyritään analysoimaan, mitä demokratian eri kriiseillä tarkoitetaan, ja miten nykyinen puhe kriiseistä suhtautuu aiempiin erityisesti 1900-luvun alkuvuosikymmenien kriisipuheisiin. Samalla pohditaan, missä määrin kriisit ja samalla välttämättömyys vastata kriiseihin ovat itse asiassa demokratian pysyviä, sisäänrakennettuja ominaisuuksia. Lähemmin tarkastellaan parlamentaarisen politiikan tekemisen tavan aiempia ja nykyisiä kriisejä, keskustelua uuden teknologian käyttöönoton vaikutuksista, ja enemmistösäännön ongelmia sekä erilaisia kriisinhallinta- ja poikkeustoimia koskevaa keskustelua. Hankkeessa arvioidaan nykyisten demokratian kriisien vakavuutta suhteessa aiempiin, ja pohditaan demokratian tulevaisuutta. Tutkimus yhdistää valtio-opillisia, filosofisia ja historiallisia tarkastelutapoja.

Poikkitieteellinen painotus, historiallisen, filosofisen ja politiikkatieteellisen otteen yhdistäminen, on DEMKRI-hankkeen keskeinen vahvuus. Hankkeen lähtökohtana on, että tärkeisiin kysymyksiin ei yleensä ole helppoja vastauksia. Demokratian mahdollinen kriisi on äärimmäisen käytännöllinen kysymys. Silti se edellyttää perinpohjaista teoreettista tarkastelua. Hakkeessa pohditaan samalla demokratian tulevaisuutta ja selviytymismahdollisuuksia.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Soininen Suvi, Roman-Lagerspetz Sari, Pulkkinen Oili

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhteiskuntatieteiden tohtori Annukka Lahti 117 200 € Kun sateenkaaren päässä on ero

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Tutkimus pureutuu julkisuudessa vähän käsiteltyyn aiheeseen: eroihin ja ongelmiin sateenkaarisuhteissa ja -perheissä. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat joutuneet pitkään kamppailemaan suhteidensa tasa-arvoisesta asemasta lain edessä. Se on luonut paineita onnistua suhteissa, tilanteen, jossa mahdollisista ongelmista ja eroista helposti vaietaan eikä niihin haeta apua. Syrjivässä tilanteessa myös julkisessa keskustelussa on riskialtista tuoda esiin sateenkaariparisuhteissa ja -perheissä väistämättä esiintyviä ongelmia ja sitä, että niistäkin erotaan. Tilastojen valossa rekisteröidyt parisuhteet ja samaa sukupuolta olevien avioliitot päätyvät kuitenkin eroon yhtä todennäköisesti tai vielä todennäköisemmin kuin heteroavioliitot.

Onkin aika ryhtyä teoretisoimaan ja tutkimaan myös queer-rakkaudessa ja suhteissa epäonnistumista. Muuten suhteiden päättymisestä tulee jotakin, jota ei voi surra. Kehitän hankkeessa risteävien valtapositioiden ja affektien teoretisoinnista inspiroitunutta teoreettista viitekehystä sateenkaarierojen tutkimiseen. Se mahdollistaa eroamisen tutkimisen arjessa elävänä, muuttuvana, tunnepitoisena ja usein sotkuisena. Erot ajatellaan risteyksinä tai pahimmillaan kolareina, jolloin kussakin erossa monenlaiset elementit virtaavat yhteen. Usein ne ovat tietyllä tavalla järjestäytyneitä sukupuolien ja seksuaalisuuksien välisiä (valta)suhteita ja kipeitä affektiivisia dynamiikkoja, jotka voivat kuitenkin eroprosesseissa kulkeutua myös yllättäviin suuntiin.

Tutkimus tarttuu rohkeasti siihen, mistä syrjivässä tilanteessa on riskialtista puhua: sateenkaariläheissuhteissa väistämättä esiintyviin ongelmiin ja eroihin. Se katsoo kriittisesti myös normatiivisia parisuhde- ja perheideaaleja: miksi suhteen pituudesta on tullut niin kyseenalaistamaton hyvän suhteen mitta? Hanke kehittää uudenlaista affektiteoreettista viitekehystä sateenkaarierojen tutkimiseen ottaen huomioon sekä eroissa vaikuttavat moninaiset valtasuhteet että erojen prosessinomaisuuden.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tutkijatohtori Katja Lappalainen ja työryhmä 276 000 € Uudenlaisten esikäsittelymenetelmien ja kierrätettävien katalyyttien hyödyntäminen teollisuuden lignoselluloosapitoisten sivuvirtojen muuntamisessa peruskemikaaleiksi.

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Luonnonvarojen, kuten biomassan kestävä käyttö on yksi tärkeimmistä asioista maailmantaloudessa. Tässä tutkimuksessa pyritään edistämään jätebiomassan hyödyntämistä käyttämällä raaka-aineena eri teollisuuden aloilla syntyviä sivuvirtoja, kuten lignoselluloosapohjaista sahanpurua ja selluloosapitoista kuitulietettä. Tutkimuksessa sahanpurun selluloosa-, hemiselluloosa- ja ligniinikomponentit erotetaan toisistaan hyödyntämällä perinteisistä menetelmistä poikkeavia, uudenlaisia ja tehokkaita biomassan esikäsittelymenetelmiä, kuten ultraääni- ja mikroaaltokäsittelyä. Komponenttien erottaminen on haastavaa, mutta se mahdollistaa sivuvirtojen kokonaisvaltaisen hyödyntämisen. Selluloosa- ja hemiselluloosakomponenteista valmistetaan arvokkaita peruskemikaaleja, 5-hydroksimetyylifurfuraalia (HMF) ja furfuraalia, mikroaaltoaktivoinnin ja uudenlaisten kierrätettävien katalyyttien avulla. Katalyytit valmistetaan sahanpurusta erotetusta ligniinikomponentista yhteistyössä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa. Katalyyttien toimivuutta verrataan yhteistyössä Chalmersin teknillisen yliopiston kanssa valmistettuihin zeoliittipohjaisiin katalyyttimateriaaleihin. Lisäksi yhteistyössä Grenoblen yliopiston kanssa tutkitaan ultraäänikäsittelyn vaikutusta selluloosapitoisen kuitulietteen muuntamiseen HMF:ksi. Furfuraalista ja HMF:sta valmistettavia kemikaaleja voidaan käyttää mm. biopolttoaineina, biomuoveina ja lääkeaineina.

Hankkeessa mennään tutkijoiden omalta mukavuusalueelta kohti uusia avauksia. Aiemman tutkijavaihdon myötä syntyneitä uusia kontakteja otetaan mukaan hankkeeseen ja lähdetään sekä kotimaassa että Euroopassa tekemään yhteistyötä uuden paremman tulevaisuuden puolesta. Tavoitteena on yhdistää eri alojen tutkijoiden näkemyksiä ja luoda niiden avulla teollisuuden sivuvirroista raaka-aineita biopohjaisille tuotteille kestävän kehityksen näkökulmat huomioon ottaen.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Rusanen Annu, Laurila Iiris, Lappalainen Katja
Muut työryhmän jäsenet: Niemelä Matti

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti, yliopisto-opettaja Kirsi Laurén ja työryhmä 326 000 € Alastomuutta, allikoita ja kannanottoa: suotrendi kulttuuriperintöä muokkaamassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Monitieteisessä hankkeessa tutkitaan humanistisen ympäristötutkimuksen menetelmin soiden uusia, epäkonventionaalisia käyttömuotoja, jotka muokkaavat soihin liittyvää kulttuuriperintöä. Lähtökohtana on havainto 2000-luvulla voimistuneesta suotrendistä. Sen myötä soihin liittyvät tai siellä tapahtuvat kulttuuri- ja urheilutapahtumat sekä kantaa ottava taide ovat lisääntyneet. Soiden luonnontilaan jättäminen ja käytössä olleiden soiden ennallistaminen ovat myös suojelua korostavan suotrendin mukaista luonnonkäyttöä. Kyse on ilmiöstä, joka viestii sekä kulttuurisen luontosuhteen että soihin liittyvän kulttuuriperinnön merkittävästä muutoksesta. Tutkimuksessa kysytäänkin, millainen on vallitseva suotrendi ja miten se vaikuttaa soihin liittyvän uuden kulttuuriperinnön rakentumiseen? Hanke 1) paljastaa suotrendin kulttuurisia muotoja ja niiden vaikutuksia luonnonkäyttöön liittyviin arvoihin, asenteisiin ja merkityksiin soiden kulttuuriperinnön uusintamisessa, 2) tuottaa ajantasaista tietoa soiden monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä, 3) tuottaa kestävän kehityksen tavoitteisiin ja ilmastonmuutoksen haasteisiin sovellettavaa tieteellistä tietoa soiden kulttuurisesta kestävyydestä, ja 4) osallistuu soidenkäyttöä koskevaan monitieteiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tutkimusaineistoina käytetään 2000-luvun suokirjoituksia ja -kuvia, suourheilu- ja taidetapahtumiin osallistuvien haastattelu- ja havainnointiaineistoja, sekä kulttuurituotteita (media-aineistoja ja kirjallisuutta).

Hanke tuo humanistisen ympäristötutkimuksen näkökulmat mukaan ilmastonmuutoksesta käytävään asiantuntijakeskusteluun, jossa soista käytävää keskustelua hallitsevat ekologiset, poliittiset ja taloudelliset näkökulmat. Tutkimuksessa pureudutaan rohkeasti 2000-luvun suotrendin eri ilmenemismuotojen tarkasteluun ja tehdään näkyväksi soiden muuttuvaa kulttuuriperintöä. Analyysi kohdistuu aiemmin tutkimattomiin ja eri tavoin tuotettuihin aineistoihin pyrkimyksenään ilmiön laaja-alainen ymmärtäminen.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Latvala-Harvilahti Pauliina, Kaukio Virpi, Vikman Noora, Laurén Kirsi

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteen maisteri, toimittaja Anna-Lena Laurén 8 000 € Venäjä on maailman suurin samettidiktatuuri

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Mitä tarkoittaa samettidiktatuuri? Se tarkoittaa diktatuuria, joka on täynnä aukkoja. Venäjä on modernisoitunut kovaa vauhtia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Se on autoritaarinen maa, mutta se on myös osa globalisaatiota. Sananvapaus Venäjällä on jatkuvasti uhattuna ja silti Kremlin salaisuudet vuotavat jatkuvasti lehdistölle. Maan koulutusjärjestelmässä on vakavia ongelmia, mutta se tuottaa edelleen maailman parhaat ohjelmoijat. Kolmekymmentä vuotta sitten lännessä eli toivo, että Venäjä demokratisoituisi. Niin ei käynyt. Siitä tuli eräänlainen hybridi, autoritaarinen järjestelmä, joka on täynnä aukkoja. Venäläiset tutkijat kutsuvat sitä samettidiktatuuriksi ja minun tehtäväni vuodesta 2006 alkaen on ollut raportoida, miten tässä samettidiktatuurissa eletään.

Mikä on samettidiktatuurin suurin ongelma? Juuri se, että järjestelmä ei ole aukoton eikä yhtenäinen. Venäjällä ei ole vapaita vaaleja, mutta Venäjällä on vapaita mielipiteitä, joiden kirjo on valtava. Tieto kulkee yhteiskunnassa, jossa internet on edelleen vapaa. Siksi Venäjällä syntyy säännöllisin väliajoin protestiliikkeitä. Maassa on kasvava ryhmä kansalaisia, jotka eivät tyydy Putinin vakuutteluihin siitä, että pääasia on vakaus. Vuonna 2019 niin kävi taas: pitkä mielenosoitusten sarja valtasi Moskovan. Maailman suurin samettidiktatuuri näyttää ulospäin vakaalta, mutta sen pinnan alla kiehuu. Tästä minä haluan kirjoittaa.

Suomessa Venäjästä puhutaan usein joko jonkinlaisena hirmuvaltiona tai maana, joka on ymmärretty väärin. Minusta Venäjä ei ole kumpaakaan. Se on samettidiktatuuri, joka yrittää improvisoimalla pysyä pystyssä.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden tohtori Aki Petteri Lehtinen 33 600 € Journalismin totuudenmukaisuus -tietokirjahanke

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Julkisen sanaston muutos paljastaa aikakauden keskeisiä huolia ja mahdollisuuksia. Journalismiin ja julkiseen keskusteluun on vakiintunut sellaisia käsitteitä kuin totuudenjälkeisyys, vaihtoehtoiset faktat ja valeuutiset sekä maailmanpolitiikan nykykeinoista käytetty informaatiovaikuttaminen ja hybridisota. Toisaalta käyttämämme käsitteet ohjaavat ajatteluamme ja toimintaamme uusissa olosuhteissa sekä uusien ilmiöiden kohtaamisessa. Yllä mainittuja käsitteitä käytetään puhuttaessa nykymaailman tiedollisesta ja eettisestä hämäryydestä, mutta myös puolustettaessa valehtelua ja propagandaa. Samaan aikaan journalismissa ja sen tutkimuksessa on kartettu tiedollisesti tärkeiden ydinkäsitteiden – totuuden, objektiivisuuden ja totuudenmukaisuuden – käsittelyä, mikä juontaa juurensa 1900-luvun jälkipuoliskon akateemiseen relativismiin. Ilman näitä ydinkäsitteitä ja niiden perusteellista uudelleenmuotoilua sisällöllisellä rikastuttamisella journalismia on kuitenkin vaikea erottaa muusta informaatiosta itsenäisenä, luotettavana ja demokratiaa tukevana tietokäytäntönä.
Journalismin totuudenmukaisuus -tietokirjassani tiedollisia ydinkäsitteitä sekä niiden haastajiksi nousseita relativistisia ajattelusuuntauksia tarkastellaan kriittisesti ennen ko. käsitteiden uutta sisältörikastuttamista pragmatistisen filosofian käsitteellisellä välineistöllä ja journalististen esimerkkitapausten havainnollistavalla ja konkreettisella avulla. Totuudenmukaisuus nähdään asteittaisena prosessina.

Totuudenmukaisuus, totuus ja objektiivisuus ovat jääneet syrjään journalismin tutkimuksessa, vaikka ne ovat elintärkeitä käsitteitä journalismin demokraattisen tehtävän kannalta. Käsitteiden aiempien luonnehdintojen epämääräisyyden takia tarkastelen niitä kriittisesti ennen kuin tarjoan pragmatistisen filosofian tietokäsityksestä ammentavaa uutta sisältöä näille ydinkäsitteille journalismin erilaiset käytännöt huomioiden. Filosofinen tarkastelu on ylipäänsä uutta journalismin tutkimuksessa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Evoluutiobiologian ja ekologian dosentti Carita Lindstedt-Kareksela ja työryhmä (Evoluutiopajat) 297 000 € Evoluutiopajat: tieteen- ja taiteenvälisiä oppimiskokemuksia lajien monimuotoisuudesta ja evoluutiosta

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Tiedeyhteisössä monimuotoisuuden köyhtymisestä ja kuudennesta sukupuuttoaallosta on puhuttu jo 20 vuoden ajan. Ympäristöministeriön viime vuonna julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan kuitenkin vain viidesosa suomalaisista kokee luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen suurena uhkana. Yksi syy tälle voi olla, että tutkimustieto ja ymmärrys sukupuuttoaallosta ja sen syistä ei löydä tutkijayhteisön ulkopuolelle. Haettavan projektin tavoitteena on levittää tietoa lajien vuorovaikutussuhteista ja miten ne muokkaavat eliöiden evoluutiota. Haluamme lisätä ymmärrystä siitä, että evoluutio ei ole jotain mitä on tapahtunut vain historiassa, vaan miten eliöt (mukaan lukien ihmiset) kehittyvät vuorovaikutuksessa toisiinsa juuri tälläkin hetkellä. Tavoitteenamme on havainnollistaa, miten evoluutioteorian ymmärtäminen ja tutkiminen on tärkeää ilmastonmuutoksen ja elinympäristöjen häviämisen vaikutusten ymmärtämiseksi. Tavoitteiden saavuttaminen tapahtuu tutkijoiden ja taiteilijoiden koululaisille pitämien evoluutioaiheisten työpajojen kautta, järjestämällä kursseja kasvattajille, joissa heille opetetaan pajojen käyttöä omassa opetuksessaan sekä tuottamalla ilmaista evoluutioaiheista opetusmateriaalia esikoulun, peruskoulun ja lukion opetukseen. Kehitämme lisäksi uusia työkaluja opettaa evolutiivisia ilmiöitä monitieteisesti, taidetta ja tiedettä yhdistellen. Pitkän aikavälin tavoitteemme on tehdä evoluutiopajoista pysyvä osa suomalaista luonnontieteiden opetusta.

Päämäärämme on kasvattaa ihmisten ymmärrystä evoluutiosta, sen aikajänteistä ja luonnon vuorovaikutussuhteista, jotka ylläpitävät ja synnyttävät luonnon monimuotoisuutta. Tietämys evoluutiosta ja sen opetus peruskouluissa on hyvin vähäistä ja se selittää mielestämme osittain sen miksi suomalaiset eivät suhtaudu nykyiseen sukupuuttoaaltoon riittävän vakavasti. Kehittämämme monitieteinen leikkiä, taidetta ja tiedettä yhdistävä lähestymistapa luo uudenlaista ymmärrystä ja muutosvoimaa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Hirvonen Tiina, Lindstedt-Kareksela Carita, Casková Michaela, Margus Aigi, N N

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Harry Lönnroth ja työryhmä 208 000 € Kielen asiantuntijat, menneisyyden tallentajat. Kaupunginkirjureiden ammattikunta, toimijuus ja kielenkäyttö Ruotsin valtakunnassa varhaismodernina aikana (1614–1714)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Kaski-hankkeessa tutkimme kaupunginkirjureiden ammattikuntaa, toimijuutta ja kielenkäyttöä Ruotsin valtakunnassa Svean hovioikeuden perustamisesta isoonvihaan (1614–1714) kielen- ja historiantutkimuksen näkökulmasta. Meitä kiinnostaa, ketkä laativat varhaismodernilla ajalla Ruotsin ja Suomen historian tärkeimpiin lähdesarjoihin kuuluvat raastuvanoikeuden oikeudenkäyntipöytäkirjat eli tuomiokirjat. Hanke perustuu ajatukselle 1600-luvun merkityksestä ruotsin kielen historiassa ja Ruotsin valtionrakennuksessa. Kasvava suurvalta tarvitsi kieltä, monipuolistuva kieli mahdollisti monimutkaisemman hallinnon, ja tässä kaupunginkirjurit olivat avainasemassa. Hankkeen tärkein lähdeaineisto ovat raastuvanoikeuksien tuomiokirjat, joita hyödynnetään ensimmäistä kertaa tieteidenvälisesti saattamalla yhteen kielen- ja historiantutkimuksen teoreettista ja menetelmällistä osaamista. Hankkeella on kolme tavoitetta: 1) prosopografinen open access -kaupunginkirjuritietokanta, joka sisältää tietoja kirjureiden sosiaalisista ja ammatillisista taustoista, viranhoidosta ja elämänkulusta, 2) analyysi kaupunginkirjureista ammatti- ja kieliasiantuntijoina, kielen kehittäjinä ja tekstien tuottajina sekä 3) tapaustutkimukset kaupunginkirjureista paikallisyhteisöissään niin hallinnon osana kuin kirjurintoimen ulkopuolella. Lopputulos on ensimmäinen kokonaiskuva kaupunginkirjurikunnasta historian keskeisinä mutta usein näkymättöminä toimijoina: kielen asiantuntijoina ja menneisyyden tallentajina.

Yhdistämme ensimmäistä kertaa kielen- ja historiantutkimuksen lähestymistavat 1600-lukua koskevassa hankkeessamme, jossa tutkimme laajalla aineistolla, keitä kaupunginkirjurit olivat ja miten he vaikuttivat oman aikansa kielenkäyttöön. Nämä kielen asiantuntijat ja menneisyyden tallentajat olivat keskeisiä toimijoita Ruotsin valtionrakennuksessa ja kielen kehityksessä. Hyödynnämme ennakkoluulottomasti kieliasiantuntijuus-käsitettä ja turvaamme kielihistoriallisen osaamisen säilymisen maassamme.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Impola Petteri, NN NN
Muut työryhmän jäsenet: Karonen Petri

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral candidate Andrea Mancianti 57 600 € The living threshold / Altered States. An ecological approach to queering immersive experiences

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Immersion has been central for various art practices and fields, from music, painting or theatre to newer ones such as audiovisual or installation art. In recent years, with VR commercially available, immersion has been adopted as a buzzword by the entertainment and consumer electronics industries as part of their commercial strategies. As a result the term has become almost synonymous with specific technologies and experiences (often disengaging realistic visual spectacles), which are permeated by ideological qualities (realism, homogenisation, visual predominance, passivity, novelty), and responsible for practices leading to rapid obsolescence and waste proliferation.
This artistic research questions these problematic aspects, using poetic strategies and experimental and reflective practices, to expose the ideologies at work. At the same time it attempts to research alternative solutions for immersive artistic productions, exploring low-tech, DIY, DIT approaches – to adapt, recycle and repair rather than contribute to the production of electronic waste and corporate wealth.
If the industry seeks for a transparent, objectified technology, erasing its own agency as much as possible to create credible visual illusions, instead this research aims at producing sonic and embodied immersive pieces. It builds on the peculiar experience determined by the encounter with a technological interface, pointing at the intricacy of entanglement between material and immaterial layers.

Today’s climate, resource and waste crises urge artists working with media technologies to understand and commit to a paradigm’ shift. This research aims to foster critical, experimental and yet poetic approaches to challenge corporate practices and ideologies. Re-appropriating and re-defining ideas within an alternative framework, it attempts to queer immersive experiences, by researching and practicing fairer, more sustainable and imaginative, non-commercial strategies in sound and media art.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Taiteen maisteri Outi Martikainen ja työryhmä (Life among looms) 40 000 € Life among looms – a life time made public through a private collection

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kaksivuotinen

For centuries textiles for interiors and clothing have been produced by hand in most homes in Finland. Even with industrialization, urbanization and increasing economic wealth the access to looms remains and the possibility to create textiles by hand has been a desired activity. Today centrally located hand-weaving spaces can still be found in the largest Finnish cities. The fact that the interest in making has not stopped, when people did not have to weave out of economic need anymore, implies that the weaving process may mean more to people in Finland than solely the making of an object.

We wish to communicate this side of Finnish textile history by publishing the story of Finnish weaving teacher Kaija Mälkki. Kaija taught weaving between 1965–1993 and has been part of the lives of thousands of Helsinki citizens: her students. Their stories are taking place during Finland’s historical development from rural to urban society, they all have their starting point in leisure time hand-weaving, but also touch on family structures, urbanisation, education, gender equality and are extensively documented by Kaija through her diaries, guest books, photographs, textile samples and clothing a.o.

Kaija Mälkki´s material offers a micro history of the development of the Finnish society during a period of great change. By documenting and publishing this material, we wish to put focus on hand making in the privates sphere and discuss its relevance in today’s digitalized society.

With this project we wish to challenge the idea of the museum and the catalogue. The history of Finnish textiles is extensive, many textile designers and artists have received international recognition for their work. But there is also another side to Finnish textile history, which is less known, but nonetheless as extraordinary, namely textile making in the private sphere. By communicating Kaija Mälkki’s story we wish show a different side of history.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Tolnov Clausen Rosa

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tohtorikoulutettava Sampsa Martikainen 57 600 € Uusia menetelmiä nanohiukkaspäästöjen mittaamiseen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Hiukkaspäästöillä on vaikutuksia ympäristöön ja ihmisten terveyteen. Euroopan Unioni pyrkii rajoittamaan henkilöautojen hiukkaspäästöjä lainsäädännössä, mutta tällä hetkellä pienimmät, alle 23 nanometrin hiukkaset jätetään ajoneuvojen tyyppihyväksynnän päästömittauksissa huomiotta. Tämän kokoluokan nanohiukkaspäästöt ja niiden terveysvaikutukset voivat kuitenkin olla huomattavia.

Hiukkasten muodostumismekanismien ja terveysvaikutuksien arvioimiseksi, sekä ratkaisujen löytämiseksi hiukkaspäästöjen vähentämiseen täytyy tuntea joitain hiukkasten avainominaisuuksia. Tällaisia ominaisuuksia ovat muun muassa haihtuvuus ja kemiallinen koostumus. Työkalut näiden ominaisuuksien määrittämiseen ovat puutteelliset, erityisesti pienimmille nanohiukkasille.

Väitöskirjatyössäni ratkaisen nanohiukkasten mittaamiseen liittyviä ongelmia. Ratkaisuja käytetään erilaisten, erityisesti uusien ajoneuvoteknologioiden hiukkaspäästöjen fysikaaliseen ja kemialliseen karakterisointiin. Tavoitteena on kyetä tarkastelemaan nanohiukkaspäästöjä tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin.

Työssä ei pelkästään käytetä jo olemassaolevia työkaluja tai parannella jo tunnettuja mittausmenetelmiä, vaan kehitetään täysin uusia. Aihe on tärkeä: tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää apuvälineenä, kun tehdään kehitystyötä ja päätöksiä puhtaan ilman turvaamiseksi.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

KT, dosentti Reetta Mietola ja työryhmä 454 700 € Vammaisaktivismia tekemässä. Teoissa ja kerronnassa muotoutuva suomalainen vammaisliike

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Hankkeessa tutkitaan vammaisaktivismin ja vammaisliikkeen nykyisyyttä ja historiaa. Hankkeessa kysytään, millaisina aktivismi ja vammaisliike muotoutuvat aktivismin teoissa ja näitä koskevissa kertomuksissa. Metodologiselta orientaatioltaan hanke on etnografinen. Aktivismia lähestytään kansalaisuuden tekoina analysoiden aktivismiksi nimettyjä tekoja, toimintaa ja tapahtumista näitä koskevien havaintojen, kertomusten ja kuvausten kautta. Aineisto koostuu haastatteluista, työryhmän kenttätyön aikana tuottamista havainnointimuistiinpanoista, valokuvista ja videoista, historiallisista lähdeaineistoista, sekä erilaisista (historiallisista) kulttuurisista teksteistä, joilla vammaisaktivismia tehdään tai joissa aktivismia kuvataan ja määritetään. Teoreettisesti tutkimus ammentaa uudesta kansalaisuuden teoriasta, intersektionaalisuutta koskevasta teoretisoinnista ja identiteettipolitiikkaa kriittisesti analysoivasta tutkimuskeskustelusta, ja osallistuu erityisesti yhteiskuntatieteellisen vammaistutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen kentällä käytävään aktivismia ja sosiaalista liikehdintää koskevaan keskusteluun. Hankkeen tavoitteena on (1) rakentaa moninainen kuva vammaisaktivismista sekä tätä kautta (2) uudelleen hahmottaa ja kuvata suomalaista vammaisliikettä, sen moninaista nykyisyyttä ja historiaa.

Vammaisaktivismi ja vammaisliike usein itsestään selvästi yhdistetään ja jopa redusoidaan vammaisjärjestöihin ja näiden kautta tapahtuvaan politiikkaa koskevaan taisteluun. Käännämme katseen ja kysymyksenasettelun rohkeasti moninaisiin aktivismin tekoihin, ja kysymme millaisina aktivismi ja vammaisliike muotoutuvat näissä teoissa. Tutkimuksemme avaa uuden näkökulman sekä vammaisaktivismin tutkimukseen että vammaisliikkeen sisäiseen keskusteluun.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Mietola Reetta, Kauppila Aarno, Koskinen Pekka, Urhonen Amu, Blackie Daniel, Kauppila. Aarno

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Apulaisprofessori Eniko Molnár-Bodrogi 28 800 € Poikkitieteinen väitöskirjatutkimus aiheesta Millaiset kertomukset ylläpitävät vähemmistöjen identiteettiä?

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Väitöskirjassani, jonka aiheena on Millaiset kertomukset ylläpitävät vähemmistöjen identiteettiä, vertaan Pohjois-Ruotsin meänkielisten ja Norjan kveenien sekä Romanian unkarinkielisten csángójen etnisen ja kielellisen identiteetin rakentumista kielitieteen ja kirjallisuudentutkimuksen näkökulmasta. Tällaista vertailevaa tutkimusta ei ole vielä tehty. Väitöskirjallani aion paikata tätä tutkimuksellista aukkoa. Tutkimuksessani tietoisesti keskityn mainitun kolmen vähemmistökieliyhteisön niihin jäseniin, jotka osaavat ja käyttävät vieläkin omaa kieltään ja pitävät tärkeänä sen säilyttämistä.

Väitöskirjani aineistona käytän seuraavia materiaaleja: 1. vähemmistökielillä kirjoitettuja lehtiä ja 2. tutkimillani kielillä kirjoitettuja kaunokirjallisia teoksia. Väitöskirjan keskeisimpänä teoreettisena käsitteenä käytän narratiivia, jonka määrittelen tutkimukseni näkökulmasta minä- ja me-kertomuksena, joka nousee esille vähemmistökielellä kirjoitetuista teksteistä. Väitöskirjani tulee olemaan monikielinen (suomen-, unkarin-, englannin- ja meänkielinen) artikkeliväitöskirja, ja tieteiden rajoja ylittävä.

Koneen Säätiön apurahan turvin aion kirjoittaa väitöskirjani viimeisen artikkelin ja johdannon. Artikkeli tulee käsittelemään muistojen identiteettiä ja kuviteltua yhteisöä rakentavaa roolia kirjailijan Bengt Pohjasen teoksissa.
Tutkimukseni teoriapohjana käytän postkolonialistista ja narratiivista kirjallisuudentutkimusta ja aineiston analyysissa hyödynnän laadullisia menetelmiä.

1. Olen ottanut haasteeksi erota Pohjoismaiden vähemmistötutkimuksen valtavirrasta, ja keskittyä vähemmistökielten identiteettiä vahvistavaan rooliin monikielisyyden tutkimisen sijasta. 2. Vertailevaa tutkimusta ei ole vielä tehty meänkielisten, kveenien ja csángójen kielellisen tilanteen välillä. 3. Olen lähestynyt näitä vähemmistöjä osittain ulkopuolisena (kuulumatta yhteenkään tutkimaani ryhmään) ja osittain asianosaisena (romanianunkarilaisena). 4. Väitöskirjani tulee olemaan monikielinen.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tohtori Kaisa-Riikka Mustonen 110 000 € Arktinen veden kierto ilmastonmuutospaineen alla – vaikutukset pohjoisten vesiekosysteemien tulevaisuuteen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Pohjoiset vesistöt ovat kovan muutospaineen alla koko ajan kiihtyvän ilmastonmuutoksen myötä. Vesistöjemme tulevaisuuteen vaikuttavat arktiseen veden kiertoon liittyvät laajan mittakaavan prosessit, kuten ilman lämpötilan, merijääpeitteen, sademäärän ja sateen olomuodon muutokset. Veden kulkeutuessa valuma-alueen läpi puroihin ja jokiin kuljettaa se mukanaan vesiekosysteemin toiminnan kannalta elintärkeää orgaanista ainesta. Näin ollen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun vesistöissä vaikuttaa sitä kuljettavan veden määrä ja reitti valuma-alueella. Mikrobeilla on tärkeä rooli vesistöjen ravintoverkossa orgaanisen aineksen hajottajina muille organismeille käyttökelpoiseen muotoon. Hajotusprosessissa voi syntyä mm. kasvihuonekaasuja (CO2 ja CH4), jotka voivat olosuhteista riippuen edelleen vapautua ilmaan. Hajotusprosessin toiminta ja sen tuotteet tietyllä ajanhetkellä ovat riippuvaisia orgaanisen aineksen määrästä ja laadusta, sekä silloisesta mikrobiyhteisön koostumuksesta. Tässä tutkimushankkeessa kyetään nyt ensimmäistä kertaa reaaliajassa tutkimaan, miten globaalin mittakaavan muutokset arktisessa veden kierrossa heijastuvat pohjoisten valuma-alueiden veden kiertoon, sekä edelleen vesissä tapahtuviin mikrobilähtöisiin biologisiin prosesseihin. Näiden yllämainittujen eri mittakaavalla toimivien prosessien ja niiden muutosten yhtäaikainen mekanistinen ymmärtäminen on eriarvoisen tärkeää, mikäli haluamme ennustaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia pohjoisessa ympäristössä.

Tässä erittäin monitieteellisessä ja kansainvälisessä tutkimushankkeessa hyödynnetään huippuluokkaisia tutkimusmenetelmiä, joiden avulla saadaan tuotettua täysin uutta tietoa arktisen alueen veden kierron globaalin mittakaavan muutosten vaikutuksista valuma-alueiden veden kiertoon, sekä edelleen vesissä tapahtuviin biologisiin prosesseihin.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Eveliina Mäntylä 115 200 € Väitöskirjatyö Imperatiivi ja liitepartikkelit affektisissa konstruktioissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Tarkastelen väitöstutkimuksessani suomen kielen imperatiivimuotoisia verbejä ja niihin liittyviä liitepartikkeleja (esim. Uskallakin tehdä se / Yritäpä tehdä se / Unohdahan tehdä se) kognitiivisen kielentutkimuksen, erityisesti siihen kuuluvien kognitiivisen kieliopin ja konstruktiokieliopin, näkökulmasta. Kognitiivisessa kieliopissa keskeistä on se, ettei kielen oleteta olevan riippumaton järjestelmä, joka olisi kuvattavissa ilman olennaisia viittauksia kognitiivisiin prosesseihin. Konstruktiokieliopissa puolestaan kieli nähdään vakiintuneina muodon ja merkityksen yhteenliittyminä, konstruktioina. Esimerkiksi tapauksissa, kuten "uskallakin", "älä uskalla", ilmauksen kieltoa implikoiva merkitys ei yksinomaan selity summaamalla yhteen uskaltaa-verbin ja kin-liitepartikkelin (’myös’) perusmerkitykset.

Tutkimukseni tarkoituksena on tuoda uutta tietoa suomen kielen keinoista ilmaista affektisuutta, etenkin kielteisyyttä, sekä lisätä tietoa imperatiivin ja liitepartikkelien ominaisuuksista ja käyttökonteksteista. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa konstruktiolähtöisessä kielenopetuksessa. Kerään tutkimusaineiston kieliopillisesti koodatuista korpuksista, joissa subjektiivisten näkemysten ilmaiseminen ja affektiset ilmaukset ovat mahdollisia. Tällaisia tekstejä sisältää muun muassa Kielipankin Suomi24-korpus. Tutkimuksessa perustelen aineistoon pohjautuvat havaintoni aineistoesimerkein sekä erilaisin parafraasi- ja kielioppitestein.

Tutkimukseni valottaa ihmiskielen innovatiivisuutta kuvaamalla tapauksia, joissa tuttuja kielen elementtejä on yhdistelty uusiksi, uusia merkityksiä kantaviksi rakenteiksi. Lisäksi tutkimus korostaa kielteisyyden ja epäsuoruuden tarpeellisuutta kielenkäytössä tavallisesti arvossa pidetyn suoruuden sijaan. Otettani tutkimukseen kuvaakin hyvin ennakkoluulottomuus: tutkin tapauksia, joiden merkitys ei selviä sukeltamatta pintaa syvemmälle, vanhoihin määritelmiin ja käsityksiin tukeutumalla.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dr. phil Frank Möller ja työryhmä (Peace videography) 204 300 € Peace videography: visual dissonance as a social practice in everyday life

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Based on a non-stop flow of digital data and cooperation between researchers and “antisocial neighbors,” our project will mash up dissonant conversations and restless public encounters into an imaginary peace videography. The project aims to create peace imaginaries in social circumstances characterized by the absence of peace and expectations of peaceful adjustment to expand the range of possible human activity. Employing new visual recording technologies, the project will produce new knowledge on the operation of visual images in the context of everyday life, peace and conflict in the digitized Finland of the 21st century. We will further develop our earlier work by analyzing visual media other than photography, especially video art; focusing on communicative practice and resulting affects rather than product; rethinking earlier work in light of digitization; and equalizing the loudest voices on the top with the critical cries from the margins. We will achieve this through a series of mash up workshops where the team’s research output and analytical expertise is tapped for enhancing peaceful communication.

As an exercise in inter-disciplinary practice and trans-disciplinary method, the project is paradigmatic of boundary crossing as requested in the call. It will create peace imaginaries in everyday social circumstances characterized by the absence of such imaginaries by combining in a unique and innovative manner research on peace with research on the arts. We initiate a new analytical way – a dialogical mash up – to collect, produce and combine research material towards peace videography.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Möller Frank, Bellmer Rasmus

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT, dosentti Päivi Naumanen ja työryhmä 21 000 € Ihmisen kohtaaminen ja sen etäännyttäjät – asiakaspalvelun ihanteet ja työn arki uudelleen organisoituvissa työvoimapalveluissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Suomessa työvoimapalvelutyö on voimakkaassa murroksessa. Hankkeessa tutkimme tapaustutkimuksen avulla, miten työvoimapalvelun työntekijät kokevat oman työnsä tekemisen toimintaympäristössä, jota ohjaavat yhtäältä odotukset post-byrokraattisesta asiakaslähtöisestä palvelusta ja toisaalta palvelujen standardisointi, digitalisointi sekä aktivointipolitiikan tiukkenevat vaatimukset työttömien kontrolloinnista työttömyysturvan vastikkeellisuuden täyttämiseksi. Lisäksi työtä sääntelee vahvasti uudenlainen kokeilukulttuuri, jossa työn sisältöjen uudistaminen yhdistyy epävarmuuden ja epäonnistumisen sietämiseen. Miten työntekijät tarjoavat asiakaslähtöistä palvelua ympäristössä, joka samaan aikaan voi etäännyttää heitä ihmisen kohtaamiselta ja tämän todellisten tarpeiden huomioimiselta?

Tutkittavana tapauksena on Turun alueellinen työllisyys- ja elinkeinokokeilu, joka toimeenpantiin vuosina 2017–2018. Hyödynnämme tutkimuksessamme olemassa olevaa laadullista aineistoa, joka kerättiin kokeilun arviointitutkimusta varten. Aineistot on kerätty eri vaiheissa kokeilua haastattelemalla työvoimapalveluiden työntekijöitä sekä Turun kaupungilta että Varsinais-Suomen TE-toimistosta. Haastatteluaineistot sisältävät laajasti tietoa kokeilun toimeenpanoon liittyen, mutta antavat mahdollisuuden tarkastella syvällisemmin työn tekemisen edellytyksiä.

Tutkimuksella nostamme esiin käytännön työn näkökulmaa poliittisiin uudistuksiin. Hankkeessa haastetaan näkemystä uudistusten suoraviivaisesta siirtymisestä poliittisesta mallista käytännöiksi. Tutkimus antaa välineitä dialogiin asiakasrajapinnassa työskentelevien työntekijöiden ja johdon välille: poliittisella tai hallinnollisella johdolla ei välttämättä aina ole kovin hyvää ymmärrystä siitä, millaisissa institutionaalisissa konteksteissa uudistuksia toimeenpannaan.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Naumanen Päivi
Muut työryhmän jäsenet: Ylikännö Minna

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, suomen kielen professori Urpo Nikanne ja työryhmä (Langnet) 100 000 € Kielentutkimuksen tohtorikoulutusverkosto Langnetin toiminta kaudella 2020–2023

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Kielentutkimuksen tohtorikoulutusverkosto Langnet hakee Koneen Säätiön rahoitusta toimintaansa kaudelle 2020–2023. Langnetin tavoite on, että kaikki kieliaineiden väitöskirjatutkijat yliopistosta riippumatta pääsevät verkostoitumaan muiden Suomessa työskentelevien kielentutkijoiden kanssa ja osallistumaan kansainvälisesti korkeatasoiseen kieliaineiden tutkijakoulutukseen. Langnetin tärkein toimintamuoto on teemaryhmien eri puolilla Suomea järjestämät tekstiseminaarit ja muita tapahtumat, jotka tukevat suoraan väitöskirjahankkeita. Langnet tekee myös täysin uusia avauksia: Lönnrot-ohjelmassa väitöskirjatutkijat matkustavat muihin kotimaisiin yliopistoihin viikoksi opettamaan omaa erityisalaansa. Kieli ulos! -kampanjassa väitöskirjatutkijat asettuvat keskustelemaan kielentutkimuksesta suuren yleisön ja erityisesti lukiolaisten kanssa. Langnet järjestää muulla säätiörahoituksella myös vuotuisia kesäkouluja. Langnet on enemmän kuin tohtorikoulutusverkosto: sähköpostilistan ja tapahtumakalenterin kautta se yhdistää kaikki suomalaiset ja Suomessa toimivat kielentutkijat. Langnetilla on vahva kentän tuki: mukana ovat kaikki kotimaiset yliopistot, joissa on kieliaineiden tutkijakoulutusta. Monilla kielentutkijoilla on omia hyviä kokemuksia nyky-Langnetia edeltäneestä tutkijakoulusta ja näin myös intoa pitää verkosto-Langnetia elinvoimaisena. Langnetin toimintaa kaudella 2020–2023 koordinoi Åbo Akademi.

Langnet toimii rohkeasti ja toisinaan vastoin yleistä tiedepolitiikkaa: toiminnassa mukana olevat yliopistot eivät kilpaile keskenään, vaan verkostoituvat ja tekevät yhteistyötä. Tämän hakemuksen uusissa avauksissa otetaan riskejä ja kokeillaan aivan uudentyyppisiä menetelmiä. Jos kokeilut tieteen yleistajuistamisesta (Kieli ulos! -kampanja) ja kotimaisesta opettajaliikkuvuudesta (Lönnrot-ohjelma) onnistuvat, myös muut tohtorikoulutusverkostot voivat ottaa toimista mallia.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden maisteri, psykoterapeutti Pia Oksanen 15 100 € Extaasi-ryhmän kollektiivinen omaelämäkerta. Pilotissa ideoidaan Extaasin historian tallentamisen sisällöt ja muodot sekä kartoitetaan olemassaoleva materiaali

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Suomalaisessa queer- ja lesbohistoriantutkimuksessa on merkittävä aukko: siitä puuttuu anarkofeministisen Extaasi-ryhmän tarina. Extaasi-ryhmä ryhmä toteutti vuosina 1984–1994 kymmeniä performansseja, katutaidetta, keskusteluja, talonvaltauksia, kahvila- ja näyttelytoimintaa, sarjakuvia, bileitä ja teoksia. Toiminnassa mukana olevia ihmisiä yhdisti mielenkiinto mukautumattomuuteen ja uudenlaiseen tekemiseen. Ryhmä näkyi vapautuvassa valtamediassa, taide- ja kulttuurielämässä, samoin uuden city-kaupunkilaisuuden ytimessä – myös sen haastajana ja kriitikkona. Extaasin toiminnan muodot venyttivät tuon ajan feminismin, taiteen ja politiikan määritelmiä. Esimerkiksi Julmia naisia – sadomasokistinaiset kertovat -teoksessa lesboutta ei lähestytä mukautumispolitiikan kautta vaan omaehtoisesti.

Extaasi on jättänyt suomalaiseen feminismiin jäljen, jonka on väitetty näkyvän queer-tutkimuksen painottumisena sukupuolentutkimuksen sisällä. Sitä, miten extaasilaiset hahmottivat protoqueerit toiminnan tavat, seksuaalisuuden, sukupuolen, ja näiden yhteyden yhteiskuntaan, yhtenäistyvään Eurooppaan ja avautuvaan suomalaiseen yhtenäiskulttuuriin – ja näiden kautta identiteettikysymyksiin – on keskeinen suomalaista ja laajemmin queerhistoriaa valottava kysymys. Tämä historia ansaitsee tulla muistetuksi. Pilotissa annetaan tilaa myös menneisyyden läpi tätä päivää reflektoivalle ja tulevaisuuteen katsovalle analyysille, halki- ja poikkitaiteelliselliselle historiankirjoitukselle.

Pilotti, jossa ideoidaan Extaasi-ryhmän kollektiivinen omaelämäkerta, on kokeileva, keskeneräisyyttä ja ennalta määrittelemättömyyttä vaaliva. Kaikkea tuota oli Extaasi-ryhmän toiminta, ja siksi Extaasin historia on kirjoitettava samoja periaatteita noudattaen. Ajassamme, jossa monien marginaalissa eläneiden ryhmien historiankirjoitus on unohdettu, piilotettu tai toteutettu ulkopuolisten taholta, on rohkeaa antaa historian dokumentointi niiden ihmisten käsiin, joiden elämänhistoriasta on kyse.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Ph.D. Beñat Olascoaga 110 000 € Citizen involvement in the transformation of urban lawns into grasslands and its societal-environmental effect

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

There is a decrease in biodiversity in cities due to urbanisation and habitat fragmentation. Consequently, human-nature interactions and experiences in nature by citizens are greatly reduced. This project aims to increase biodiversity in Helsinki by transforming urban lawns into grasslands through pro-biodiveristy actions conducted by citizens. During its three year period, this multidisciplinary project will study the environmental and societal effects behind the transformation of species-poor lawns into species-rich grasslands. The environmental effects will be analysed in terms of changes in soil physichochemical parameters, soil fauna and vegetation parameters as well as soil-atmosphere greenhouse gas emissions. The societal effects will be analysed in terms of citizen well-being and pro-environmentalism as well as in terms of social relationships between individuals engaged in the project via questionnaires and follow-up interviews.

It is a bottom-up, grassroots approach to empower citizens to take pro-biodiversity actions as a mean to combat urban biodiversity loss and citizens' "extinction of experience" phenomenon. This is a voluntary non-monetary approach to conservation, wich is scarce in peer-reviewed research literature and therefore could be a seminal work. Yet, it will entirely depend on citizen engagement for its success. It is bold to believe in the power of individuals to fight massive challenges.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Osuuskunta Trialogi (TRIA) 7 000 € Roma-trilogiaa-2: Mobilising for mobile Roma -teoksen julkaisukulut

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

1) Huomio! Romaneja tiellä. Like 2012; 2) Mobilising for mobile Roma, Trialogue Books 2019; 3) Voices of Roma women, Trialogue Books 2020.

Tutkimukseen ja toimintakokemukseen perustuva trilogia, jossa esillä
1) itäisen Euroopan EU-romanien tulo Suomeen (vapaan liikkuvuuden turvin), heidän kohtaamansa vihapuhe ja vihateot (ml. häätämiseen tähtäävä poliittinen ja hallinnollinen toiminta (Huomio-kirja, 2012);
2) vastaliikkeeksi syntynyt solidaarinen liike (Mobilising for mobile Roma-julkaisu, 2019);
3) romanien oman äänen kuuntelu (Voices of Roma women 2020).

– Euroopan marginalisoiduimman ryhmän ääni
– Kirjoittajaryhmällä erityiset mahdollisuudet toimia 'välittäjinä': kielitaito, aktivismi, työtehtävät (Liite, CV-ASM+Vita-ryhmä)

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Saarinen-Manninen Aino, Enache-Kotilainen Anca, Markkanen Airi, Puurunen Heini

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM, FM Anna Ovaska 100 800 € Reading Experiences of Pain: Enactive and Social Perspectives on Narrative Fiction

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Postdoc-hanke tutkii kaunokirjallisten tekstien ja lukijoiden välistä vuorovaikutusta erityisesti kivun kokemusten esittämisen ja niiden välittämisen näkökulmasta. Se kehittää lukemisen teoriaa sekä uusia kriittisen, yhteiskunnallisesti orientoituneen lähilukemisen käytäntöjä enaktiivisen mielenfilosofian, lukemisen fenomenologian sekä uusformalististen teorioiden avulla. Sen sijaan, että lukeminen nähtäisiin ruumiittomana, yhteiskunnasta irrallisena toimintana, kysyn tutkimuksessa: Mitä lukeminen on ruumiillisesta ja tilanteisesta näkökulmasta? Millaista lukijuutta kipua ja traumaa kuvaavat tekstit kutsuvat ja miten tekstit ohjaavat lukemista? Millaista on yhteiskunnallisesti ja poliittisesti tiedostava lähilukeminen, joka kiinnittää huomiota paitsi esteettisiin ja kerronnallisiin, myös teksteissä ilmeneviin poliittisiin rakenteisiin? Millaisia käytäntöjä kirjallisuus ja kirjallisuudentutkimus voivat tarjota kivun ja trauman kokemusten keskellä eläville ja niiden parissa työskenteleville?

Tutkimus avaa kerronnallisia keinoja ja lukutapoja, jotka mahdollistavat tiloja, joissa kohdataan äärimmäisen henkilökohtaisina ymmärrettyjä fyysisen ja psyykkisen kivun kokemuksia. Lisäksi tutkimus luo konkreettisia metodeja kirjallisuuden hyödyntämiseen opetuksessa ja oppimisessa: tutkimuksen piirissä kehitettyä teoriaa ja teosanalyyseja sovelletaan lähilukemisen opettamiseen monitieteisessä kirjallisuuden opetuksessa.

Tutkimus tarkastelee kriittisesti nykynäkemyksiä kirjallisuuden lukemisen hyödyistä ja edistää ymmärrystä lukemisesta ruumiillisena ja yhteiskunnallisena toimintana. Se edustaa monitieteistä kirjallisuudentutkimusta, joka laajentaa alan rajoja ja nojaa samalla vahvaan narratologiseen perustutkimukseen ja tuo sen tuloksia osaksi monitieteistä keskustelua kivun kokemuksista, tarjoten uusia tapoja kirjallisuudentutkimuksen hyödyntämiseen eri aloilla, joissa tarvitaan erityisiä vuorovaikutustaitoja.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

tutkija, FT Teemu Paavolainen 130 500 € ReFusing Performativity: Theatre History, Human Responsibility, and Activist Theory / Performatiivisuuden paluu: teatterihistoriasta, ihmisen vastuusta, aktivismin teoriasta

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Hanke kehittää uutta ihmistoiminnan teoriaa suhteessa globaalin kapitalismin ja kiihtyvän ympäristötuhon kaksoiskriisiin. Performatiivisessa maailmassa näistä kumpikaan ei palaudu sen enempää olemukselliseen ihmisluontoon kuin aineen emergenttiin liikkeeseenkään, vaan näkymättömäksi normalisoituun sosiaaliseen toimintaan, joka kaikesta huolimatta on edelleen myös inhimillisesti muutettavissa. Näin siis työn teoreettinen kärki kohdistuu perinteisen teatterin ja esitystutkimuksen sekä humanistisiin että posthumanistisiin juonteisiin, joissa vaarana on yhtäältä ’luonnon’ pelkistäminen lavasteiksi, toisaalta ’ihmisen’ vapauttaminen vastuusta ja pelaaminen, vaikka vahingossakin, uusmaterialismin nimissä fossiilikapitalismin pussiin. Andreas Malmia mukaillen tavoitteena on herätellä, ei haudata, aktivismin mahdollisuuksia.

Artikkeleina julkaistavan tutkimuksen kolmesta teemakokonaisuudesta ensimmäinen perkaa suoraan teatterin ja esityksen suhdetta kapitalismin historiaan. Toinen keskittyy eräisiin synkkinä ja nyt posthumanisteinakin luettuihin 1900-luvun tekijöihin, mutta korostaa näiden modernismia, anarkismia ja huumoria (Franz Kafka, Tadeusz Kantor). Kolmannessa kartoitetaan laajimmin globaalin kapitalismin ’posthumanismia’ ja inhimillisen aktivismin edellytyksiä jo alkaneen antroposeenikauden varhaisvaiheessa. ’Monikollisen performatiivisuuden’ mallissa Judith Butlerin teoriaa terästetään David Graeberin ja John Hollowayn visioilla inhimillisen toiminnan luovasta vapaudesta.

Hanke tarttuu marginaalisesta oppialasta käsin kapitalismin ja ilmastonmuutoksen kaikenkattavaan teemaan, kyseenalaistaen vallitsevia posthumanistisen tutkimuksen juonteita, jotka saattavat vahingossa asettua kapitalismin puolelle aktivismia vastaan. Kun ihmiskeskeisyys on teoreettisessa paitsiossa, on muutosvoima kuitenkin vielä löydettävä inhimillisen toiminnan piiristä. Juurikin tehokkuutensa vaarantamassa maailmassa tutkimus myös luottaa hitaan ja moniaalle avautuvan tekemisen merkitykseen.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti Emilia Palonen ja työryhmä (Now-Time CEE) 376 000 € "Nyt" ja "me" hegemoniakamppailuissa: ajan ja tilan politiikka Keskisessä Itä-Euroopassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Tutkimus tuo uuden näkökulman ja työkaluja hegemonian ja populismin tutkimukseen. Tähän asti populistiset liikkeet on ymmärretty niiden merkitysten kautta ja populismia on tutkittu "tyhjänä ideologiana". On toki tärkeä tunnistaa, miten esimerkiksi muukalaisvastaisuus valtavirtaistuu, mutta keskeistä näille liikkeille eivät ole merkitykset vaan uudet politiikanteon ja merkitysten luomisen ja kiinnittämisen tavat. Populistiset liikkeet haastavat ja luovat hegemoniaa. Tutkiessamme Keskistä Itä-Eurooppaa, huomasimme, että valtavirran populistirinnalle on tullut uusia liikehdintöjä. Nykyiset populismin ja hegemonianteoreetikoiden tarjoamat työkalut eivät riitä analysoimaan näitä merkityksenannon prosesseja. Hanke kehittää Weimarin tasavallan aikaan kirjoittaneen kulttuuriteoreetikon Walter Benjaminin teoreettisia käsitteitä. Niillä analysoimme, mikä merkitys on fyysisten paikkojen ja niiden monumenttien käytöllä politiikassa ja mielenosoituksissa, miten arkistointi ja uudelleen tuottaminen myös virtuaalitiloissa kiinnittävät merkityksiä ja tuottavat vahvan tunnesiteen. Miten "me" syntyy – tilassa? Benjaminin "Nyt-aika" mahdollistaa populismin klassikkoteoreetikko Laclaun teoriasta kehitetyn uuden anti-essentialistisen populismin formulan soveltamisen. Testikenttämme on nationalismin historiastaan tunnettu keskinen Itä-Eurooppa, jossa tarkastelemme historian, urheilun ja arkkitehtuurin käyttöä poliittisiin tarkoituksiin mutta myös uuden "meidän", LGTBQ+ yhteisön mobilisoitumista.

1. Siirtää keskustelun populismin sisällöistä hegemoniaan ja sen haastamiseen. 2. Hyödyntää ja kehittää sivuun jääneen kulttuuriteoreetikon Walter Benjaminin ajattelua politiikan käytäntöjen ymmärtämiseen. 3. Näyttää miten politiikka on tilallista ja ajallista, ja miksi juuri menneisyyden käsittely ja fyysiset paikat ovat merkityksellisiä, miksi ja miten niitä jaetaan ja tuotetaan uudelleen virtuaalisissa tiloissa. 4. Tukee erityisesti postdoc-tutkijoita ja yhteisöllisyyttä tieteen tekemisessä.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Chiruta Ionut, Volk Sabine, Seelinger Ilana, Czigány Katinka, Sibinescu Laura, Kazlauskaite Ruta, Vulovic Marina
Muut työryhmän jäsenet: Vuolteenaho Jani, Lindroos Kia, Salmela Mikko

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT, yliopistotutkija Samu Pehkonen 122 100 € Poliisin ensimmäiset sanat: poliisi puheviestijänä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Tässä kolmivuotisessa tutkimushankkeessa tarkastellaan poliisin puheviestintää kielitieteellisen vuorovaikutustutkimuksen näkökulmasta. Huomio kohdistetaan niin kielellisen kuin kehollisen ilmaisun ja niitä ohjaavien ammatillisten käytänteiden tarkasteluun. Menetelmänä käytettävä multimodaalinen keskustelunanalyysi yhdistää kielitieteellistä tutkimusta yhteiskuntatieteellisesti motivoituihin kysymyksenasetteluihin: kieli on poliisin tärkein ja elimellisin työväline, mutta sen käytöstä aidoissa poliisitehtävissä tiedetään hälyttävän vähän ja rajatusti. Tutkimuksella on siten välitön tarve: Ilman akateemista tutkimusnäyttöön tukeutuvaa perustutkimusta ei ole perusteita eikä näkemystä kehittää poliisin vuorovaikutustaitoja ja niiden koulutusta vastaamaan polarisoituvan yhteiskunnan haasteisiin. Hankkeessa tarkastellaan kolme poliisin puheviestinnän kontekstia: kansalaisten ja poliisin kohtaamisia julkisessa tilassa, poliisin ja tiedotusvälineiden edustajien kohtaamisia sekä poliisin kuulustelukoulutuksia. Hankkeessa selvitetään, millaisia puheviestinnän käytänteitä poliisi työssään hyödyntää ja tukevatko poliisin ammatillisessa koulutuksessa käytettävät simulaatiokoulutukset poliisin näiden käytänteiden oppimista. Hankkeen tutkimustuloksia jalkautetaan poliisiorganisaation sisällä soveltamalla keskustelunanalyyttistä roolipelimenetelmää, jossa tutkija ja tutkittavat yhdessä tunnistavat videoaineistosta hyviä tai kehitettäviä käytäntöjä.

Puutun tieteellisen perustutkimuksen keinoin kestämättömään tilanteeseen poliisin puheviestinnän koulutuksessa: kukaan ei tiedä, mitkä vuorovaikutuskäytännöt ylläpitävät kansalaisten luottamusta poliisiin. Tarjoan vankkaa empiiriseen tutkimukseen perustuvaa näyttöä käytännöistä, jotka jo nyt toimivat. Vaikka luottamus poliisin on yhä korkea, tilanne voi muuttua nopeasti: luottamus pitää ansaita jokaisessa kohtaamisessa; siksi poliisin sanoilla, jo aivan ensimmäisillä, on merkitystä.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM, väitöskirjatutkija Sini Pentikäinen 28 800 € Välimuotoinen Erôs Platonin rakkauden filosofiassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Loppuvaiheessa olevassa väitöskirjassani käsittelen Platonin rakkauden filosofiaa ja erôs-käsitettä Pidot ja Faidros -dialogeissa. Työ sijoittuu sekä filosofian historian että rakkauden filosofian tutkimusaloille. Osoitan, että Platonin ajattelussa rakkauden ja filosofian tehtävät kietoutuvat yhteen: rakkaus on sekä ihmisen suhdetta itseensä ja toisiin ihmisiin että tie filosofiseen viisauteen. Tarkasteluni keskittyy Platonin rakkauden filosofialle tyypillisiin vastapariasetelmiin. Filosofinen rakkaus toteutuu vastapariasetelmissa dynaamisen liikkeen ja jännitteen säilyttävässä yhdistymässä, välimuotoisuudessa, jota erôs Platonilla edustaa.

Osallistun tällä tulkinnallisella avauksella Platonin rakkauden filosofiaa ja seksuaalietiikkaa koskevan tutkimuskeskustelun uuteen konsensukseen, jossa perinteiset kritiikit koskien ainutlaatuisten yksilöiden välisen rakkauden tai toisaalta ruumiillisuuden mahdottomuutta Platonin rakkauskäsityksessä asettuvat uuteen valoon. Dialoginen tapa tehdä filosofiaa tarjoaa tärkeitä näkökulmia myös nykypäivänä käytävään usein polarisoituvaan keskusteluun. Antiikin ajattelun analysoinnin avulla avautuu mahdollisuus tarkastella kriittisesti, mutta rakentavasti nykykäsityksiämme rakkaudesta, sukupuolesta ja seksuaalisuudesta.

Olen työskennellyt Koneen Säätiön rahoituksella kaksi vuotta ja vuoden lisärahoituksella väitöskirjani valmistuu suunnitellussa aikataulussa.

Rakkauden ja filosofian tarkastelu uudesta yhteisestä näkökulmasta on uusi rohkea avaus ihmistä syvimmin koskettaviin teemoihin. Ajattelullemme tyypillinen vastakohtaisuuksien rakentaminen purkautuu tulkinnassani Platonin erôksesta. Tämä haastaa paitsi tapaamme tulkita Platonin filosofiaa, myös länsimaisen filosofian perinnettä laajemmin. Huomaamme samalla, että toisinkin on ajateltu rakkaudesta, seksuaalisuudesta ja sukupuolesta, ihmiselämän keskeisistä kysymyksistä, ja voidaan yhä ajatella.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Akatemiatutkija Virve Peteri ja työryhmä (Testaamisen sosiologia) 298 000 € Testaamisen sosiologia: Persoonallisuustestit työelämän ideaalisubjekteja rakentamassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Tässä hankkeessa kuvaamme ja analysoimme tieteen ja journalismin keinoin henkilörekrytoinnissa ja opinto- ja uraohjauksessa käytettyjä persoonallisuustestejä sekä testaamiskäytänteitä. Analyyseista rakentuu kuva ihannesubjektista, joka testeihin on koodattu. Ymmärrämme persoonallisuustestit hallinnan muotona, joka tuottaa sukupuoleen, ikään, luokkaan, etnisyyteen, ruumiilliseen toimintakykyyn ja seksuaalisuuteen liittyviä erontekoja ja merkityksiä. Näennäisesti testien subjekti on universaali ihminen, työntekijä, jota arvioidaan vain piirteidensä ja ominaisuuksiensa summana, mutta testit samalla tuottavat esimerkiksi sukupuolittuneita ja luokkaan sidottuja ideaalisubjekteja. Testit tarjoavat testattaville tietoa siitä, mihin ryhmään tai kategoriaan he kuuluvat ja samalla testit tulevat välittäneeksi tietoa siitä, minkälaiset kategorisoinnit ovat tärkeitä, relevantteja ja mahdollisia työelämässä. Testit muovaavat kulttuurisia käsityksiä siitä, mikä esimerkiksi ymmärretään luovuutena ja innovatiivisuutena. Näin ne rajaavat ja normittavat sitä, mikä kulttuurissa voidaan ylipäänsä tunnistaa luovana toimintana tai tuotoksena.

Psykologisia testejä ei ole ikinä aiemmin asetettu kriittisen yhteiskuntatutkimuksen kohteeksi. Projektissa psykologisia persoonallisuustestejä lähestytään monien erilaisten aineistojen ja näkökulmien avulla yhtäältä kulttuurisina teksteinä ja toisaalta testaustilanteina. Projekti pureutuu siihen, miten persoonallisuustestit tuottavat ja uusintavat ymmärrystä esimerkiksi luovuudesta, työssä suoriutumisesta ja työelämän keskeisistä muutostekijöistä.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Liinamo Sara, Ahopelto Teija, Tommola Anna
Muut työryhmän jäsenet: Ruusuvuori Johanna, Peteri Virve

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Sirke Piirainen 50 400 € Miksi lajit uhanalaistuvat ja miten niiden käy tulevaisuudessa?

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Euroopan laajuinen lintukantojen väheneminen nousi uutisotsikoihin Suomessakin keväällä 2018. Lintukantojen romahdus on osa maailmanlaajuista luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Ihmistoiminnasta johtuvat muutokset maankäytössä sekä ilmastonmuutos ovat tärkeimpiä lajien runsauksia sääteleviä tekijöitä, joiden yhteisvaikutuksen on esitetty voimistuvan tulevaisuudessa, mutta vaikutusten voimakkuus ja mekanismit tunnetaan edelleen monelta osin puutteellisesti.

Tutkimuksessani selvitän, mitkä ilmastonmuutokseen ja maankäyttöön liittyvät tekijät vaikuttavat lajien runsauksiin ja niiden riskiin tulla uhanalaisiksi, ja miten nämä tekijät toimivat yhdessä. Tutkin asiaa sekä yksittäisen lajin tasolla, tutkimuslajeina uhanalaiset peltosirkku ja riekko, että lajiyhteisötasolla, kohteena koko Fennoskandian lintuyhteisö. Tutkimuksessa hyödynnän uraauurtavia ekologisia mallinnusmenetelmiä, jotka perustuvat ajatukseen siitä, että lajien runsaus riippuu sopivien elinolosuhteiden, kuten ilmaston ja elinympäristön, lisäksi myös muiden lajien läsnäolosta.

Lisäksi ennustan neljään eri ilmastoskenaarioon perustuen, miten lajien runsaudet tulevat vuoteen 2050 mennessä muuttumaan. Selvitän, mitkä ovat tulevaisuuden uhkatekijöitä ja miten lajien uhanalaistumista voitaisiin ennaltaehkäistä. Tutkin myös kriittisesti sekä ennustusmenetelmien luotettavuutta että toimivuutta eri lajiryhmillä ja eri mittakaavoilla, ja teen ehdotuksen menetelmien luotettavuuden parantamiseksi.

Luonnon monimuotoisuus vähenee vauhdilla eikä ilmastonmuutos helpota tilannetta. Uhanalaisten lajien suojelu pitäisi perustua tutkittuun tietoon, mutta tällä hetkellä ilmastonmuutoksen vaikutukset tunnetaan edelleen puutteellisesti. Tutkimukseni luo uutta tietoa järkevien suojelupäätösten tueksi. Vaikka tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, tartun silti haasteeseen, tuon parannusehdotukseni käytettyihin menetelmiin ja lopulta ennustan, miten lajien tulevaisuudessa käy.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, tutkija Jari Pirhonen ja työryhmä 341 000 € Kuoleman ja kukkaron välissä: muistisairaan vanhuksen elämän loppuvaiheen hoidon haasteet

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Miltä tuntuisi kuolla pikkuhiljaa tulematta tunnistetuksi kuolemaa lähestyväksi ihmiseksi? Suomessa yhä useammat vanhukset jäävät ilman kunnollista elämän loppuvaiheen hoitoa, koska hauraiden vanhusten kuolemanprosessi palvelutalossa on hidas ja lähestyvän kuoleman tunnistamisen vaikeaa. Tilannetta vaikeuttaa myös muistisairaiden ihmisten kommunikaation erityisluonne. Tilanteen parantamiseksi haluamme tässä tutkimuksessa tarkastella kuolemaa palvelutalossa sosiaalisen kuoleman käsitteen kautta. Aiemman tutkimuksen mukaan ihminen määrittyy sosiaalisesti kuolleeksi, kun toiset eivät enää näe häntä sosiaaliseen vuorovaikutukseen kykenevänä ja siten pitävät häntä käytännöllisesti katsoen kuolleena hänen ollessaan kuitenkin vielä elossa.

Tässä tutkimuksessa kuvataan etnografisen ja taiteellisen tutkimuksen avulla sosiaalisen kuoleman prosessi palvelutalossa. Kuolemaa tutkitaan monitieteisesti ja rohkeasti havainnointi- ja haastatteludatan sekä filosofisten ja taiteellisten työpajojen tuotosten kautta. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, mikä sanotaan rivien välissä, mutta ohjaa kuitenkin eri toimijoiden (asukkaat, läheiset, henkilöstö) vuorovaikutusta asukkaan kuoleman prosessin aikana. Tarkoituksemme on tutkia, voisiko sosiaalisen kuoleman prosessin kuvata sellaisella tarkkuudella, että sen avulla voisi myös fysiologisen kuoleman läheisyyden tunnistaa nykyistä paremmin. Hauraan vanhuksen kuoleman hitaus voisi muuttua ongelmasta mahdollisuudeksi kunnollisiin jäähyväisiin.

Kuolema palvelutaloissa on Suomessa uusi ja nopeasti yleistyvä ilmiö. Olemme yhteiskuntana aivan uudenlaisen kuoleman edessä. Tässä hankkeessa menemme palvelutaloon kysymään, katsomaan ja tekemään näkyväksi uudenlaisen kuoleman olosuhteita. Samalla rikomme tabuja ja puhumme siitä, mistä jotkut mieluummin vaikenevat. Herkistymme rohkeasti erilaisille äänille ja yritämme kuulla myös sen, mikä rivien välissä voisi ohjata meitä uuden tiedon lähteille.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Pirhonen Jari, Virtanen Kari, Harju Maija, Blomqvist Katarina
Muut työryhmän jäsenet: Pietilä Ilkka

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Väitöskirjatutkija Susanna Pirnes 52 800 € Aika, paikka ja tila Venäjän identiteettipolitiikassa – havaintoja arktisen alueen geopoliittisesta mielikuvituksesta

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Venäjä on arktisen alueen suurin valtio sekä pinta-alansa, merirajansa pituuden että alueelle sijoittuvien intressiensä tähden. Tila ja sen laajuus määrittävät Venäjän (suurvalta)politiikan suuntaa. Arktinen alue tilana ja sen historiallinen ulottuvuus liittyvät olennaisesti myös venäläisessä filosofiassa käytyyn keskusteluun äärettömän tilan ja venäläisen mielenlaadun (sielun) yhteydestä. Geopolitiikan näkökulma yhä usein sanelee Venäjä-tutkimuksen suuntaa. Konstruktivistisessa ajattelussa geopolitiikka voidaan kuitenkin ymmärtää mielikuvituksena, jonka merkitys neuvotellaan aina uudelleen riippuen kontekstista, missä tuo neuvottelu käydään. Suomessa geopoliittinen mielikuvitus rakentuu idän ja lännen vastakkainasettelulle. Keskustelussa arktisesta alueesta Venäjän sisäinen näkökulma on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle. Venäjällä julkinen keskustelu arktisen alueen ”megaprojektista” keskittyy hyvin paljon alueen historiaan ja Venäjän vahvaan tieteelliseen panokseen pohjoisten alueiden tutkimuksessa.

Tutkimus ottaa osaa keskusteluun arktisten alueiden roolista identiteettipolitiikassa ja kansakunnan rakentamisessa. Viitekehyksenä toimivat historian käytön ja muistin politiikan ulottuvuudet osana venäläistä nykypolitiikkaa. Tutkimus haastaa nykyisen vallalla olevan arktisen muutosdiskurssin ja korostaa jatkuvuutta ja historiallista perspektiiviä pohjoisten alueiden tutkimuksessa ja erityisesti Venäjän arktisen politiikan ymmärtämisessä.

Tutkimus tarjoaa valtavirran voimapolitiikkaan keskittyvästä arktisen tutkimuksesta poikkeavan tulokulman tärkeään aiheeseen. Tutkimus pyrkii avaamaan historiallisen venäläisen ajattelun ja erilaisten paikkojen historioiden avulla niitä narratiiveja, jotka ovat havaittavissa nykyisen Venäjän arktisen politiikan taustalla. Tutkimuksella pyritään myös vahvistamaan kansallista, suomenkielistä arktisen alueen Venäjä-tutkimusta ja tuomaan tutkimustuloksia suuren yleisön tietoisuuteen.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden tohtori Janne Poikolainen 37 000 € Lasten musiikkifanius ja muuttuva lapsuus

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tutkimus tarkastelee alle 10-vuotiaiden lasten musiikkifaniutta ja sen kasvun heijastelemia lapsuuden murroksia. Tutkijat ja kasvattajat ovat havahtuneet viime vuosina siihen, että nuorisoon totutusti yhdistetty populaarimusiikin fanikulttuuri on alkanut ulottua yhä vahvemmin myös aikuisten ja lasten arkeen. Aiempi tutkimus on keskittynyt toistaiseksi ikääntyviin yleisöihin, siinä missä lasten fanius on jäänyt tiedejulkaisuissa lähinnä maininnan tasolle. Mediassa lasten muuttuva musiikinkulutus ja uudenlaiset, popkulttuurista nousevat idolit ovat sen sijaan herättäneet kiivastakin debattia. Aiheesta käyty mediakasvatuksellinen keskustelu on kuitenkin jäänyt tutkitun tiedon puutteessa ohueksi.

Tämä tutkimus tuo lasten musiikkifaniutta ja lasten musiikkimaun "poppiutumista" akateemisen keskustelun valokeilaan kahden suomalaisen popidolin, Sannin ja Mikael Gabrielin, nuorimpien ihailijoiden näkökulmasta. Lasten teemahaastatteluille rakentuva tutkimus tarjoaa samalla tuoreen näkymän lapsuudessa viime vuosikymmeninä tapahtuneisiin murroksiin. Niitä ovat muun muassa lapsuuden digitalisoituminen, kaupallistuminen ja seksualisoituminen. Murrosten myötä monet aiemmin nuoruuteen ja aikuisuuteen assosioituneet ilmiöt ovat alkaneet ”valua” yhä voimakkaammin lapsuuden piiriin. Kehitys voidaan nähdä myös osana laajempaa iän merkityksiin liittyvää muutosta, jossa kronologisen iän rooli on pienentynyt ja nuoruudesta on tullut ihannoitu ikävaihe kaikkien ikäryhmien keskuudessa.

Hanke nostaa akateemisen keskustelun agendalle teemaa, joka on jäänyt tutkimuksessa lähes käsittelemättä ajankohtaisuudestaan huolimatta. Lapsia lähestytään hankkeessa rohkeasti aktiivisina toimijoina ja oman kokemusmaailmansa itsenäisinä tulkkeina. Monitieteinen tutkimus tuo yhteen populaarimusiikin tutkimuksen, fanitutkimuksen ja lapsuudentutkimuksen teoriapohjaa ja mahdollistaa tekijälleen poikkitieteellisten yhteistyöverkostojen rakentamisen kansainvälisen tiedeyhteisön suuntaan.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professor of Environmental Philosophy Christopher Preston 5 250 € The Resurgent Wild

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Climate change, habitat transformation, and urbanization make the future of wildlife look bleak. Hidden amongst all the bad news, however, are some slender rays of hope. A number of wildlife species are making surprising recoveries. Through their resilience and adaptability to changing conditions, some wildlife species will provide humanity with a second chance. This project examines the success stories and considers the bio-cultural conditions that make them possible. It proposes a vision for rebuilding wildlife in the Anthropocene. Kone Foundation funding will support research for the concluding chapter on recent shifts in cultural values which offer hope that humanity will not make the same mistake with wildlife twice.

This initiative is bold because it challenges the dominant Anthropocene story. While climate change, habitat loss, and development pressures are certainly devastating for wildlife, this project examines the cases where the opposite is true. Boldness also lies in its interdisciplinary character. Wildlife ecology, meets philosophical ethics, meets climate science, meets the forces of cultural change. I plan to weave together a complex fabric that may surprise and encourage many people.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Väitöskirjatutkija Laura Puumala 97 000 € Väitöskirjatutkimus: Heroic Action in an Ethical Emergency

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Väitöskirjahankkeessa tutkitaan moraalin vaatimuksia eettisissä hätätilanteissa. Keskeisin tutkimuskysymys on, millä perusteilla kriisi-, konflikti- ja katastrofitilanteita voidaan luonnehtia hätätilaeettisiksi toimintaympäristöiksi. Soveltava jatkokysymys on, kuinka paljon moraali voi tällaisissa tilanteissa vaatia. Voivatko äärimmäiset katastrofit ja konfliktit vaatia jopa tekoja, jotka muissa tilanteissa olisivat supererogatorisia? Supererogatorisilla teoilla tarkoitetaan moraalin vaatimukset ylittäviä, sankarillisia tekoja. Eettisellä hätätilalla tarkoitetaan sellaista eettistä valintatilannetta, jossa jokaiseen toimintavaihtoehtoon liittyy huomattavia eettisiä riskejä, mutta jokin vaihtoehdoista on kuitenkin valittava.

Tavoitteenani on muotoilla vaativampi, mutta helposti käytäntöön sovellettava katastrofieettinen teoria, joka tarjoaa konkreettisia eettisiä työkaluja hätätilaeettisiin valintatilanteisiin. Tutkimukseni selvittää 1) Millaisen eettisen toimintaympäristön modernit katastrofit, kriisit ja konfliktit muodostavat, 2) Miten uusi eettinen toimintaympäristö muuttaa kriiseissä ja konflikteissa toimivien (ammatti)eettisiä vaatimuksia ja 3) Mitä eettisesti paras mahdollinen toiminta edellyttää modernien kriisien keskellä?

Tutkimus kuuluu soveltavan etiikan alaan ja se suoritetaan Turun yliopistossa 4 vuoden työskentelyn aikana. Väitöskirja on monografia ja se kirjoitetaan englanniksi. Tutkimusmetodit ovat soveltavan etiikan perinteisiä tutkimusmenetelmiä.

Tutkimukseni on rohkea avaus, sillä se haastaa perinteiset hätätilaeettiset näkemykset. Eettisen hätätilan on nähty traagisen luonteensa vuoksi oikeuttavan sellaisia pahojakin tekoja, jotka tavallisesti olisivat tuomittavia. Tutkimukseni astuu rohkeasti tavanomaisesta utilitaristisesta hyöty-haittasuhteen arvioinnista ja marginaalisesta vahinkojen minimoinnista vaativampaan moraalikäsitykseen, jossa painottuvat hyvän tekemisen periaate ja eettisesti hyvä ja jopa paras mahdollinen toiminta.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Kaisa Raatikainen ja työryhmä 80 000 € Pyhä paikka? Suomalaisen luontosuhteen diskurssit ja paikkaan sidottu merkitys

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Luonnon tila heikkenee kaikkialla maailmassa hälyttävää vauhtia. Globaalin ympäristökriisin taustalta löytyy väestönkasvun ja jatkuvasti lisääntyvän luonnonvarojen kulutuksen yhteisvaikutus, jota pönkittävät yhteiskunnan arvot ja normit. Nämä heijastuvat luontoon ja ympäristöön liittyviin diskursseihin; käsitykseemme luonnosta ja luontosuhteeseemme. Pyhä paikka? -hanke selvittää suomalaista luontosuhdetta kuvaavien ja ohjaavien diskurssien kirjoa. Osa niistä kannustaa kestävämpään elämäntapaan ja luonnon arvostamiseen, osa ei. Diskursseja tarkastellaan yhdistämällä luonnon- ja yhteiskuntatieteellisiä sekä humanistisia tutkimusmenetelmiä ja esittävää taidetta. Tapaustutkimuksen ja hankkeessa rakennettavan taideteoksen näyttämönä toimii keskisuomalainen suojelualue, Hitonhaudan rotkolaakso. Tutkimus kohdistuu suojelukohteeseen itseensä ja kolmeen ihmisryhmään (hankkeen työryhmä, esitettävän teoksen yleisö, suomalaiset yleisemmin). Kohde-esimerkin avulla pureudutaan suomalaisen luontosuhteen määritelmiin hyödyntäen laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä sekä flamenco- ja butotanssin liikekieliin pohjautuvaa ilmaisua. Pyrkimyksenä on yhdistää tiedettä ja taidetta aidosti. Hankkeessa luodaan teos, joka ilmentää luontosuhteen erilaisia muotoja ja niiden ulottuvuuksia, haastaen esiintyjiä ja katsojia tutkimaan omaa kokemustaan ja tulemaan tietoiseksi ajattelustaan ja uskomuksistaan. Teosta esitetään hankkeen tutkimuskohteella, osana Jyväskylän Kesä -kaupunkifestivaalia.

Pyhä paikka? -hanke on tieteen ja taiteen, ihmisen ja luonnon välisiä rajoja rikkovan luovan ajattelun ja tekemisen karkelo. Se kutsuu ennakkoluulottomasti osallistujiaan ja tekijöitään arvioimaan omaa luontosuhdettaan uudelleen ja tutkii luontoon kohdistuvia käyttäytymismalleja älyllisesti, sanallisesti ja kehollisesti. Tässä hankkeessa perinteiset roolit heittävät häränpyllyä, kun tutkijasta tulee taiteilija ja taiteilijasta tutkija; yleisöstä osa esitystä ja näyttämöstä keskeinen roolihahmo.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: N N, Laulumaa Anna-Mari

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Heli Rantala ja työryhmä 229 000 € Sanojen liike ja tiedon paikat – oppineet kirjalliset yhteisöt 1800-luvun alussa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Monimediaalisessa maailmassamme painotuotteiden merkitys on vähentynyt ja erityisesti nuorison lukuhalu kateissa. Kahdensadan vuoden takaisessa Suomessa lukutaito ei kuulunut kaikille ja kirjallisen tiedon saavuttamiseksi oli nähtävä vaivaa. Toisaalta kirjallisuus oli ihmisiä voimakkaasti liikuttava voima. Sanojen liike -hanke tarkastelee 1800-luvun alun Suomen varhaisia kirjallisia keskuksia – Porvoota, Turkua ja Viipuria – painotuotteiden ja niiden vaikutusten kautta. Tutkimuskohteina ovat paitsi kokoelmat, myös aikakauden arkinen kokemusmaailma kuten painotuotteiden hankinta ja kuljetus, lukemisen konventiot ja kirjaharrastusten pohjalta syntyneet yhteisöt ja verkostot.
Aiempi kirjahistoriallinen tutkimus on Suomessa keskittynyt erilaisten kirjallisten instituutioiden kehityksen tarkasteluun. Hankkeessamme keskiössä eivät ole instituutiot vaan painotuotteiden kulttuurinen merkitys ja se tapa, jolla painettu sana oli läsnä lukevien aikalaisten elämässä.
Hankkeen tutkimusryhmä koostuu viidestä kokeneesta tutkijasta, joiden asiantuntemuksen yhdistäminen tarkoittaa hankkeessa muun muassa yhteisjulkaisemista. Puhtaan tieteellisen toiminnan lisäksi keskeinen osa hankkeen toteutusta on projektin alussa järjestettävä vanhaa kävelyreittiä seuraava kirjavaellus sekä sen loppuvaiheessa Turkuun toteutettava tarinallinen pop up -kirjakauppa.

Bibliofiilit ovat katoavaa kansanperinnettä kulttuurissamme. Kirjakokoelmat pilaavat sisustuksen eikä lukeminen kuulu nuorison suosikkiharrastuksiin edes akateemisissa piireissä. Hanke tutkii aikaa, jolloin asiat olivat toisin. Tutkimus nostaa esille kokoelmia ja lukevia yhteisöjä, jotka eivät kuulu kirjallisuushistoriamme kaanoniin mutta jotka aikanaan uskoivat painotuotteiden voimaan ja kykyyn muuttaa maailmaa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Rantala Heli, Hakkarainen Heidi, Tunturi Janne, Ijäs Ulla, Sarjala Jukka

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tutkijatohtori Marjaana Rautalin ja työryhmä (ESA-RN15 MidTerm2020 Organizing Committee) 6 000 € ESA-RN15-tutkimusverkoston konferenssi Global Social Change: Ideas, Beliefs and Interests

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Aktiivinen ESA:n (European Sociological Association) tutkimusverkosto RN15 Global, transnational and cosmopolitan sociology järjestää kansainvälisen MidTerm-konferenssin keväällä 2020. Konferenssin teemana on Global Social Change: Ideas, Beliefs and Interests. Kokoontumisen organisaattorina toimivat Tampereen yliopiston TCuPS-tutkimusryhmä (Tampere Research Group for Cultural and Political Sociology) sekä Tutkijakollegium (Institute for Advanced Social Research). Konferenssi pidetään 16.–17.4.2020 ja pitopaikaksi on valittu Rooman Frascati, mm. tutkimusverkoston runsaan itä- ja eteläeurooppalaisen jäsenistön, helpon saavutettavuuden sekä lyhyempiin lentoreitteihin liittyvän ympäristövastuullisuuden vuoksi. Konferenssi on mainio mahdollisuus markkinoida Tampereen yliopiston osaamista ja konferenssinjärjestämiskykyä sekä kohota keskeiseen rooliin tutkimusverkoston kasvattamisessa.

Konferenssin tavoitteena on laajentaa aktiivista tutkimusverkostoa yhä suuremmaksi ja houkutella maailmallisesti merkittävän ja ajankohtaisen aiheen äärelle tutkijoita ympäri maailmaa. Saavutettavuuden ja ympäristövastuullisuuden vuoksi konferenssi järjestetään Rooman Fracatissa, Italiassa. Tapahtuma tarjoaa Tampereen yliopistolle loistavan mahdollisuuden markkinoida tiedeosaamistaan konferenssin järjestäjänä.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Rautalin Marjaana

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Jaakko Reinikainen 57 600 € Väitöskirjatutkimus kielellisestä merkityksestä ja normatiivista asenteista

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Eräs Immanuel Kantilta nykyfilosofialle periytynyt ajatus on, että käsitteellinen ajattelu ja merkityksellinen kieli tulee ymmärtää eräänlaisina sääntöinä tai normeina, joilla sidomme itsemme. Uudempi ajatus taas pyrkii käsittämään normit itsessään normatiivisten asenteidemme tuotteina. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ottaa kantaa kielellisten normatiivisten asenteiden sisäiseen rakenteeseen Robert Brandomin vaikutusvaltaisen teorian viitekehyksessä. Pääongelma Brandomin teoriassa on, että se ei argumenttini mukaan pysty selittämään kaikkien tarvittavien normien olemassaoloa pelkkien asenteiden nojalla. Hypoteesini mukaan tämä on kuitenkin mahdollista, mutta se edellyttää uutta teoriaa sekä asenteiden että normien luonteesta. Tutkimuksen tuloksilla on merkitystä paitsi Brandomin teorian tulkinnalle, myös laajemmille keskusteluille normatiivisudesta filosofisessa semantiikassa.

Tutkimus on rohkea, koska se pyrkii tarjoamaan sisäistä kritiikkiä eräälle nykypäivän laajimmista filosofisista teorioista, jonka tuotanto on tekijänsä osalta vielä kesken, ja siten vaikuttamaan kyseisen projektin suuntaan tulevaisuudessa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti Johannes Remy 21 000 € Ukrainan anarkistijohtaja Nestor Mahnon vallankumousmuistelmien (1917–1918) kääntäminen ja toimittaminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Nestor Mahno, Russkaja revoljutsija na Ukraine (Ot marta 1917 g. po aprel 1918 god). Pariisi: Biblioteka Mahnovtsev, 1929. Teoksen nimi suomeksi: Venäjän vallankumous Ukrainassa maaliskuusta 1917 huhtikuuhun 1918.
Nestor Mahno, Pod udarami kontr-revoliutsii (aprel – ijun 1918 g.). Pariisi: Komitet N. Mahno, 1936. Suomeksi: Vastavallankumouksen iskujen alla huhtikuusta kesäkuuhun 1918.
Nestor Mahno, Ukrainskaja revoljutsija. (ijul – dekabr 1918 g.). Pariisi: Komitet N. Mahno, 1937. Suomeksi: Ukrainan vallankumous kesäkuusta joulukuuhun 1918. Kirjoitan teokseen esipuheen ja selventävät huomautukset. Nestor Mahno (1888–1934) oli Venäjän ja Ukrainan vallankumousten merkittävimpiä johtajia. Kun muualla Venäjän valtakunnassa anarkistien merkitys oli vähäinen, Mahno johti itäisessä Ukrainassa kokonaista anarkistista armeijaa ja hallintoa. Anarkistit taistelivat bolsevikkien liittolaisina Ukrainan kansallismielisiä, venäläisiä valkoisia ja saksalaisia vastaan. Keskeneräisiksi jääneet muistelmat eivät valitettavasti kerro anarkistien myöhemmästä sodasta bolsevikkeja vastaan, mutta ne sisältävät eloisan kuvauksen vallankumouksen ja sisällissodan varhaisesta vaiheesta. Mahnon liike perustui talonpoikien kannatukseen. Ukrainan vallankumouksen erityinen Venäjästä poikkeava luonne ilmenee teoksessa. Vaikka Mahno vastusti itsenäisyyteen pyrkineitä Ukrainan kansallismielisiä, hän sangen vahvasti tunsi itsensä ukrainalaiseksi. Teoksen kustantaa Gaudeamus.

Mahnon aatetta ei moni nykyään kannata. Hänen muistelmansa sisältävät Suomessa vähän tunnetun näkökulman Venäjän vallankumoukseen. Teos on harvinainen sikäli että sotarikollinen kertoo siinä avoimesti rikoksistaan.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti, yliopistonlehtori Martina Reuter 47 000 € Mary Wollstonecraftin moraalifilosofia

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Mary Wollstonecraft omaa kiistattoman aseman feministisen ajattelun klassikkona ja hän on viime vuosina saanut huomiota myös yhteiskuntafilosofian alalla. Tämä hanke lähestyy Wollstonecraftin ajattelua toisesta näkökulmasta, fokusoimalla hänen moraalifilosofiaan ja tutkimalle miten järki, tunteet ja kuvittelu ovat vuorovaikutuksessa keskenään, aihe jota tutkimuskirjallisuus on tähän mennessä vain sivunnut. Hankkeen puitteissa näytetään miten nämä mielen kyvyt muodostavat perustan Wollstoncraftin tavalle ymmärtää moraalista toimijuutta. Tutkimus on ensisijaisesti filosofianhistoriallinen ja se pyrkii huolellisiin ja kontekstia huomioiviin tekstitulkintoihin. Samalla haluan kuitenkin myös osoittaa, että Wollstonecraftin tapa yhdistää järkeä ja tunteita sekä korostaa kuvittelukyvyn merkitystä, on hyvin relevantti kohta alkavan 2020-luvun moraalifilosofiaa ajatellen.

Hankkeen tuloksena syntyy englanninkielinen monografia Wollstonecraftin moraalifilosofiasta. Teos tulee koostumaan kuudesta pääluvusta, jotka jakautuvat temaattisesti niin, että niissä käsitellään järkeä, tunteita, kuvittelukykyä, tietoa, hyvettä ja velvollisuuksia. Monografia perustuu tutkimustyölle, jonka pohjalta olen jo julkaissut artikkeleita ja kirjalukuja alan eturivin aikakausilehdissä ja kokoomateoksissa, mutta kirjan luvut ovat kaikki uudelleen kirjoitettuja kokonaisuuksia.

Hankkeen rohkeus perustuu tapaan millä naispuolisen moraalifilosofin ajattelun kriittinen tulkinta osallistuu filosofianhistorian kaanonin purkamiseen ja uudelleen kirjoittamiseen. Kerron miksi Immanuel Kantin lisäksi kannattaa lukea myös Wollstonecraftia, jos haluaa ymmärtää mitä tarjottavaa valistusajan moraalifilosofialla on.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, Filosofian tohtori Matti Roitto 148 400 € Poliittisen talouspuheen lempilapsi vai käenpoika? Vientipuheen synty, paradoksit ja polkuriippuvuus poliittisessa talouspuheessa suhteessa materiaaliseen todellisuuteen 1918–2018

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Taloutemme on muuttunut. Silti kapea-alainen vientipuhe toistuu jatkuvasti talouspoliittisessa keskustelussa ja vaikuttamisessa. Se pyrkii tuottamaan kielenkäytöllä haluamiaan muutoksia materiaaliseen todellisuuteen, vaikuttamaan päätöksentekoon. Samalla talouskeskustelun ja siihen osallistumisen legitimiteetin tilasta käydään voimakasta kamppailua. Teknokraattinen, taloustiedevetoinen suuri kertomus on vallalla, mutta kasvavan kritiikin kohteena. Talouspoliittinen keskustelu on vahvasti narratiivista, mutta kvantitatiivisen ja tilastollisen tulkinnan saturoimaa ja ”poliittinen”, muussa kuin kontekstimielessä puuttuu. Voidaksemme ymmärtää vientipuheilmiön vaikutuksia ja merkityksiä kriittisesti päätöksentekoakin ajatellen, meidän tulee ymmärtää sen juuret, syntyehdot ja pitkän aikavälin vaikutukset. Siksi tutkin ilmiötä historiallisena, tietyissä materiaalisissa olosuhteissa kielellisesti tuotettuina merkityksinä, joiden muutosta ja pysyvyyttä voidaan ymmärtää vain analysoimalla niitä riittävän pitkällä aikavälillä. Suomalainen taloushistoriallinen, yhteiskuntatieteellinen taloustutkimus ja taloustiede ovat seuranneet pääosin kulloinkin vallalla olevia ulkomaankauppateorioita ja sivuuttaneet poliittisen ulottuvuuden puheteot, joilla vaikutetaan todellisuuteen. Vertailen tutkimuksessa julkisen talous- & vientipuheen syntyä ja kehitystä materiaalisella tasolla, ja sen resilienssiä ja suurta näkyvyyttä poliittisena toimintana, diskursiivisella tasolla kielellisenä vaikuttamisena

Tämä tutkimus avaa uudenlaisen paradigman julkisen talouspuheen ymmärtämiseen: Edetään vastavirtaan, nostetaan esiin poliittinen, ei kontekstina vaan kielellisenä toimintana ja vaikuttamisena vientipuheessa ja suhteessa aikaan. Tätä suhteutetaan materiaalisen todellisuuteen ja rakennetaan teoriaa selittämisestä käsitteellistämällä ilmiötä ”diskursiiviseksi polkuriippuvuudeksi”. Näin talouskeskustelun ymmärtämiseen ja toiminnan tueksi saadaan uusi kriittinen ulottuvuus.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral Student Tatiana Romashko 32 800 € Development of Contemporary Russian Cultural Policy: from Liberal Decentralization towards Conservative Hegemony (2007–2019)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

My research examines the political reasons for a conservative turn in Russian cultural policy development. It identifies two phases: a post-Soviet period that was influenced by EU cultural policy and the post-2012 period of Kremlin’s conservative approach. The conservative approach is a part of a broader political strategy aimed at establishing Russian national unity based on essentialist notions of Russian culture and tradition. I explain this shift through an analysis of the changing political, institutional and legislative context, which is understood as an ensemble of power relations and discourses.

The basis of my PhD thesis is the claim that cultural policy is framed by a conflict between a logic of sovereignty (i.e. the people, a supreme leader) and logic of governance (i.e. the population, the management of human rights). In the Russian case, these logics coexist with the sovereign becoming dominant after the empowerment of presidential apparatus and reduction of civil rights. To analyse the phenomenon, I use the Foucauldian perspective on ‘governmentality’ that stresses cultural pluralism and Laclau and Mouffe’s hegemonic approach that emphasises political contingency and discursive nature of ‘subject positions.’ Combining these frameworks, I theorise the EU-Russian relations as governmentality versus sovereignty. Therefore, I propose that cultural policy in Russia is formed by a hegemonic relation of domination and antagonism.

My project is a bold research initiative because it will establish a new explanation of Russian cultural policy emphasising its political dimension. It is based on new data and sources, which have not been analysed previously. And, it overcomes the theoretical opposition between governmentality and hegemony approaches which are usually seen as incompatible. Also, considering the growing censorship in Russia, this project is feasible only abroad, i.e. in critically thinking academic environment.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden maisteri Jonatan Ropponen 86 400 € Challenges to Liberal Democracy: the Normative Significance of the Deterioration of Institutions and Practices

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Väitöskirjani aiheina ovat liberaalin demokratian normatiivinen luonne sekä siihen liittyvät argumentit, käsitteet ja käytännön seuraukset. Liberaalia demokratiaa haastetaan heikentämällä sen perusteita ja ottamalla käyttöön vaihtoehtoisia hallintomalleja kuten illiberaaleja demokratioita ja autoritäärisiä järjestelmiä. Demokraattinen hallinto voidaan määritellä ja ymmärtää monin eri tavoin, eikä ole ilmeistä, millaisia kriteereitä liberaalille demokratialle pitäisi tarkkaan ottaen asettaa. Vaalien järjestämisen lisäksi siltä voidaan edellyttää myös muita elementtejä kuten tiettyjen instituutioiden itsenäisyyttä sekä tiettyjen vapauksien ja oikeuksien turvaamista. Jos demokratian normatiivinen arvo perustuu liberaalin demokratian periaatteisiin kuten joissakin argumenteissa esitetään, sen reunaehtojen rikkoutuminen saattaa heikentää perusteita noudattaa poliittisen prosessin tuottamia päätöksiä.

Tutkimus arvioi ja selventää demokratiaan liittyviä normatiivisia teorioita sekä niissä käytettyjä käsitteitä ja argumentteja ja auttaa kehittämään uusia näkemyksiä aiheeseen liittyen. Tarkempi ymmärrys demokratiasta on arvokasta filosofian ja yhteiskuntatieteiden tutkimukselle mutta myös yhteiskunnallisessa toiminnassa laajemmin. Aihepiiri on usein esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa, mutta hyvään argumentaatioon ja käsitteelliseen tarkkuuteen ei aina kiinnitetä riittävästi huomiota.

Väitöskirjan aihe on ajankohtainen ja liittyy läheisesti viimeaikaisiin poliittisiin tapahtumiin. Illiberaaleja hallinnon piirteitä on edistetty ja otettu käyttöön myös sellaisissa maissa, joita on tyypillisesti pidetty liberaaleina demokratioina. Näillä institutionaalisilla muutoksilla voi olla merkittäviä seurauksia harjoitettavalle politiikalle. Tällaista toimintaa on esiintynyt jo pitkään, mutta viime vuosina ilmiötä koskeva keskustelu on voimistunut.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, Dosentti, yliopistonlehtori Riikka Rossi ja työryhmä 280 000 € Arktinen hysteria: oudot pohjoiset tunteet

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Hanke tutkii tunteita ja tuntemuksia kertomuksissa pohjoisesta ja Suomesta ”Pohjolana” sekä tarkastelee näiden kertomuksien rakentamaa käsitystä suomalaisesta kansanluonteesta. Hanke keskittyy taiteessa ja kirjallisuudessa kuviteltua pohjoista luonnehtiviin negatiivisiin ja ambivalentteihin tunteisiin, joita tutkitaan monitieteisen tunteiden tutkimuksen valossa. Hankkeessa selvitetään "arktiseksi hysteriaksi" kutsuttua pohjoisten tunteiden kirjoa, jotka ovat rakentaneet suomalaiskansallista omakuvaa. Hanke avaa uusia uria pohjoisuuden ja nationalismin tutkimukseen tutkimalla taiteen ja kirjallisuuden kuvittelemaa kansakuntaa (Benedict Andersonin termiä mukaillen) suomalaisina ahdistuksina: yksinäisyyden, melankolian, ärtymyksen, häpeän ja vihan lannistamana ja voimaannuttamana tunneyhteisönä, jota tunteiden vaihtelut äärioloissa ovat muovanneet. Tutkitaan myös ekstaasin ja hengellisten tunteiden merkitystä pohjoisen kokemuksessa. Hankkeessa kysytään, miten kuvitellun pohjoisen tunteet ja arktisen hysterian esitykset ovat syntyneet suhteessa historiallisiin tunnerakenteisiin ja kognitiiviseen kokemukseen tilasta ja ajasta? Millaisiin poetiikkoihin, luontokäsityksiin, poliittisiin ideologioihin tai lääketieteellisiin diskursseihin ja taidekäsityksiin ”outojen pohjoisten tunteiden” esittäminen kytkeytyy? Hanke selvittää myös arktisen hysterian esitysten synnyttämiä moraalisia asetelmia, poliittisia ja kulttuurisia vaikutuksia eri tapaustutkimusten valossa.

Arktinen hysteria tuo uuden monitieteisen tunteiden tutkimuksen näkökulman kuvitellun pohjoisen tutkimukseen sekä tutkii kansallistunteita tavanomaisesta poikkeavalla tavalla kielteisten tunteiden näkökulmasta. Hanke uudistaa kirjallisuudentutkimuksen paradigmaa tunteiden tutkimuksen valossa. Pohjoisten elinehtojen herättämiä tunteita tutkimalla hanke lisää ymmärrystä ilmastokriisin ja kansalaisuuden kokemuksen emotionaalisista tekijöistä sekä kielteisten tunteiden kulttuurisista vaikutuksista.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Rossi Riikka, Nykänen Elise, Kankkunen Sarianna, Isomaa Saija, Ahmala Antti, Coutu Charlotte

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tohtorikoulutettava Anniina Runtuvuori-Salmela 28 800 € Faagien ja bakteerien väliset vuorovaikutukset kalanviljelyssä faagiterapian kehittämisen näkökulmasta -väitöskirjan viimeistely

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Maailman terveysjärjestö WHO on julistanut antibioottiresistenssin yhdeksi suurimmista uhista ruoantuotantoa ja kansainvälistä terveyttä vastaan. Bakteriofageja (faageja) eli bakteerien omia viruksia voidaan hyödyntää faagiterapiana bakteeri-infektioita vastaan antibioottien sijasta. Faagit ovat isäntäspesifisiä ja kykenevät hyödyntämään lisääntymisessä bakteerin omaa koneistoa. Kalanviljelylaitoksilla taloudellista ja tuotannollista vahinkoa aiheuttava Flavobacterium columnare (F. columnare) -bakteeri aiheuttaa columnaris -tautia poikastuotannon vaiheessa. Taudin puhjetessa bakteerit leviävät nopeasti ja aiheuttavat laajoja kalakuolemia. Infektioita voidaan hoitaa vain antibiooteilla. Columnaris -tauti puhkeaa kesän aikana säännöllisin väliajoin, jolloin antibioottihoitojen määrä myös kasvaa. Tämä voi johtaa antibioottiresistenttien kantojen kehittymiseen ja leviämiseen kalanviljelylaitoksilta vesistöihin. Väitöskirjatyössäni olen eristänyt ja karakterisoinut 63 uutta faagia sekä tutkinut niiden vaikutusta F. columnare -infektion etenemiseen kirjolohen poikasilla. Tutkimme työssä myös faagiresistenssimekanismeja ja resistenssin vaikutusta bakteerin virulenssiin. Eristetyistä faageista loimme yhdistelmän, ns. faagikoktailin, faagiterapiakokeisiin. Väitöskirjatyöstä saaduilla tuloksilla tuotimme lisää tietoa F. columnare -bakteeria infektoivista faageista ja loimme hyvän pohjan F. columnare faagiterapialle. Faagiterapia tulee olemaan yksi tulevaisuuden hoitomuodoista.

Aikaisemmin ei ole tehty ison mittakaavan tutkimusta F. columnaren faageilla. Erityisesti faagien yhdistämistä ja muodostetun "koktailin" vaikutusta bakteeri-infektioihin ei ole tutkittu kalakokeilla. Vaati sitkeyttä ja päättäväisyyttä, jotta pystyimme tiukan aikataulun puitteissa, erilaisista haasteista ja sääolosuhteista huolimatta saamaan paljon uutta tietoa ja tuloksia kokeista.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Sanna Ryynänen 63 000 € Lähiöbaareissa ja seurantaloilla. Tutkimus teatterista ja esitystaiteesta yhteiskunnallisina tekoina

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Hankkeessa tutkitaan teatterin ja esitystaiteen roolia ja merkityksiä yhteiskunnallisena toimintana ja keskusteluna. Siinä tuotetaan uutta, yhteiskuntatieteellisesti orientoitunutta ymmärrystä teatterin ja esitystaiteen yhteiskunnallisuudesta kolmesta temaattisesta näkökulmasta: yhteiskunnallinen toiminta ja toimijuus, katsojuus, kokijuus ja kohtaaminen sekä dialogi. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu sosiaalitieteellisen, sosiaalipedagogisen, taiteensosiologisen, sekä taide- ja teatteriteoreettisen keskustelun risteyskohtaan.
Hanke perehtyy ruohonjuuritason genrerajoja rikkoviin sekä monenlaista yhteiskunnallisuutta ja poliittista toimintaa toteuttaviin toimijoihin ja teoksiin. Samalla se tuo näkyviin vapaan teatterikentän tekijöiden toimintaa, joka monesti jää hegemonisen taidekeskustelun katveisiin.
Hanke koostuu neljästä tapaustutkimuksellisesta aineistokokonaisuudesta. Olen itse mukana yhteiskuntatieteilijänä ja tutkijana kolmen tutkimuskokonaisuuteen kuuluvan projektin työryhmässä. Toimintani Saimaan Teatterissa ja Puhekupla-kollektiivissa kiinnittyy tutkimukseen (auto)etnografis-toiminnallisesti koko hankkeen ajan. Varsinaisen tutkimuksen rinnalla kulkee toimintatutkimuksellinen prosessi koskien sitä, mitä kaikkea esittävän taiteen ammattilaisten ja yhteiskuntatieteilijä-tutkijan yhteistyö voi olla sekä millaista uutta ajattelua ja toimintaa se parhaimmillaan tuottaa tieteen ja taiteen kentille.

Hanke lähestyy esittävien taiteiden kenttää yhteiskuntatieteilijän katsomana ja kokemana heittäytymistä vaativalla otteella, paitsi tutkijan empiirisin ja teoreettisin välinein myös kokemuksellisesti. Se vahvistaa yhteiskuntatieteellistä ymmärrystä esittävien taiteiden yhteiskunnallisesta roolista ja merkityksestä tavalla, joka ei edellytä taiteelta hyödyllisyyttä.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti, yliopistonlehtori Elina Räsänen ja työryhmä 266 000 € Fragmentaarisuus ja kuvakalskeen jäljet keskiajan ja uuden ajan alun esineissä

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Nelivuotinen

Hankkeessa tutkitaan fragmentaarisuutta pyhäksi koetussa esineessä. Tutkimusmateriaali koostuu aikavälillä 1300–1600 Itämeren alueella valmistetuista esineistä, kuten maalatuista puuveistoksista, relikvaarioista, koruista ja tekstiileistä. Aineisto on vaikeasti tutkittavaa uhanalaista kulttuuriperintöä. Hankkeessa tuotetaan tietoa siitä, miksi esineitä on hajotettu osiin sekä siitä, miten ne ovat jatkaneet ’elämäänsä’ fragmentteina. Miten esineen merkitys muuttuu sen hajotessa osiin tai kun siitä tulee fragmentti? Mitä fragmentit oikeastaan ovat, miten niiden kanssa tulisi toimia? Kuinka fragmentit vaikuttavat tapaamme nähdä ja ymmärtää menneisyyden esineitä ja ylipäänsä menneisyyttä? Hankkeen teoreettinen lähtökohta nousee taidehistorian ja materiaalisen kulttuurin tutkimuksen yhtymäkohdasta. Hankkeessa kehitetään edelleen Bruno Latourin ajatuksia ikonoklasmista ja sen monitahoisuudesta erityisesti liittyen Latourin luomaan iconoclash-käsitteeseen ('kuvakalske') – ’kalskahdukset’ eivät yksiselitteisesti ole tuhonneet esineitä tai kuvia, vaan muuttaneet niitä ja synnyttäneet niiden fragmentteja.

Kolmevuotisessa hankkeessa toimii kolme tutkijaa, jotka ovat keskiajan taiteen ja esineistön parhaimpia asiantuntijoita Suomessa. Kolmivuotinen hanke yhdistää tiedettä ja taidetta usealla tavalla: sen keskeinen yhteistyökumppani on irlantilais-ranskalainen arkeologi ja taiteilija Céline Murphy.

Hanke nostaa rohkealla tavalla tutkimuskenttään aiemmin väheksyttyjä ja piilotettuja fragmentteja. Rehabilitoitavien esineiden merkitystä korostetaan tärkeänä osana aineellista kulttuuriperintöä. Hanke kiinnittyy inhimillisen elämän ja toiminnan perusteisiin ja ihmisen tarpeeseen muuttaa ympäristöään olosuhteiden ja arvojen muuttuessa. Vastikään menehtyneen runoilija Leevi Lehdon sanoin ”tehtävänä on löytää tie jatkuvaan muutokseen, joka säilyttää”.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Räsänen Elina, Vuola Katri, Lahti Sofia
Muut työryhmän jäsenet: Murphy Céline, Holmqvist-Sipilä Elisabeth, Korpisaari Antti

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Saamelaismuseosäätiö 300 000 € MUITÁT – Repatriaatiosta revitalisaatioon saamelaisilla museokäytännöillä. Saamelaismuseo hakee uusia menetelmiä ja käytäntöjä yhteisöllistää repatriaatiota

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kolmivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Saamelaismuseo Siidan ja Oulun yliopiston Giellagas-instituutin yhteinen hanke tutkii ja tulkitsee saamelaista kulttuuriperintöä herättelemällä yhteistä muistia. Tämä tapahtuu luomalla ja kokeilemalla uusia museokäytäntöjä, jotka tieteen ja taiteen lisäksi perustuvat saamelaisyhteisöjen omaan tietotaitoon. Yhteisöjen käsityöläisiä ja muita arjen asiantuntijoita osallistetaan tulkintojen tekemiseen kahdessa temaattisessa työpaketissa.
Máhcat ja máhcahit (Palata ja palauttaa) -osiossa saamelaisalueen ulkopuolelta palautettujen, osin jo unohtuneiden aineistojen palautus eli repatriaatio nostetaan revitalisaation tasolle palauttamalla esineistön saamelaista tieto- ja kokemussisältöä. Gulahallat báikiin (Maan ja ihmisen suhde) -osiossa tehdään näkyväksi saamelaisen kulttuuriympäristön ajatusta, jossa maisema nähdään saamelaisen kokemustiedon ”arkistona” ja tietopankkina.
Hankkeen tavoitteena on kehittää ja kokeilla uusia, osallistavia ja toiminnallisia museopedagogisia tapoja tuottaa tietoa ja tutkia, valita ja laittaa esille esineitä saamelaisyhteisöjen kanssa. Sitä kautta voidaan tuottaa tietoa myös muille saamelaiskulttuurista kiinnostuneille. Hanke liittyy Siidan päänäyttelyn uudistamishankkeeseen. Syntyvää ja käsiteltyä tietoa tuodaan esille paitsi julkaisuina myös Siidan näyttelyihin sijoitettavina minirepatriaatioina, joissa esineistöä palautetaan maisemaan ja joissa ”puhtaisiin” luontokuviin tehdään kulttuurisia interventioita.

Hanke testaa kulttuuriperinnön uudistumista “uudelleen muistamisen“ (muitát) avulla. Saamelaismuseolle repatrioitavat eli palautettavat esineet herätetään eloon tutkimuksen lisäksi taiteellisina interventioina ja yhteisöjen avulla. Repatriaatio johtaa revitalisaatioon. Saamelaisen kulttuuriympäristön näkyväksi tekeminen haastaa länsimaisen tavan nähdä luonto ja kulttuuri erillisinä. Saamelaisille luonto on yhteistä muistia heijastava kirjasto ja arkisto, myös osa revitalisaatiota.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Lehtola Veli-Pekka, Wesslin Heini, Mattus-Kumpunen Ulpu, Magga Bigga-Helena
Muut työryhmän jäsenet: Laiti Jouni. S, Guttorm Anni, Magga Päivi, Pieski Outi, Heikkilä Darja, Ojanlatva Eija

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

KT, dosentti Antti Saari ja työryhmä 239 000 € Aktivismia toivon ja toivottomuuden tuolla puolen – itsekasvatuksen mahdollisuudet ekokriisin aikakaudella

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Kokemuksemme ilmaston lämpenemisestä on muuttunut oudoksi, sillä se sisältää ristiriitaisia elementtejä. Tilanne vaatii sekä perustavanlaatuisia rakenteellisia muutoksia, että yksilöiden panostusta. Samalla ilmaston lämpeneminen on tulevaisuuden uhka, johon voi vielä vaikuttaa, mutta toisaalta jo tapahtunut katastrofi, johon on sopeuduttava. Ilmaston lämpenemisen outouden kanssa eläminen on itsekasvatuksellinen haaste. Itsekasvatuksella tarkoitamme omien toimintaamme ohjaavien arvojen ja päämäärien asettamista. Haaste ilmenee erityisen selvästi ilmastoaktivismissa, jossa pyritään vaikuttamaan ilmaston lämpenemistä kiihdyttäviin rakenteisiin.

Hankkeemme paikantaa toimintakyvyn säilymistä koskevan haasteen toivon ja toivottomuuden ongelmaan. Pelkästään toivoon nojautuminen ei nykytietouden valossa enää riitä. Toivon suhteuttaminen tilanteen monimutkaisuuteen saattaa taas johtaa helposti toivottomuuteen ja apatiaan. Siksi itsekasvatuksen tulisi pyrkiä niiden tuolle puolen. Tämä tarkoittaa näkökulman muutosta, jossa ilmaston lämpenemiseen liittyvät oudot piirteet sisällytetään osaksi ilmastoaktivismia. Näin ajatus toivosta ei rajoita toisenlaisia tulevaisuuden skenaarioita, eikä toivottomuus taas johda toimintakyvyttömyyteen. Tutkimme hankkeessamme ilmastoaktivismia itsekasvatuksena, joka tunnistaa toiminnan välttämättömyyden ja joutuu samalla tekemisiin ilmaston lämpenemisen valtavan mittakaavan sekä muuttuneen ajallisen horisontin kanssa.

Toivon ja toivottomuuden tuolle puolen siirtyminen on rohkea avaus ilmastoaktivismin ja itsekasvatuksen tutkimuksessa. Etsimme toimintakyvyn mahdollisuuksia, jotka tunnustavat muuttuvaa ympäristöä koskevan kokemuksemme perimmäisen outouden. Siinä sekoittuu ristiriitaisia elementtejä, joiden käsitteleminen on nykyihmiselle välttämätöntä. Näkökulmamme virittää uudenlaista keskustelua ilmaston lämpenemisestä kyseenalaistamalla toivon itsestään selvänä pidetyn aseman aktivismin taustalla.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Saari Antti, Kallio Johanna, Varpanen Jan

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Toni Saarinen 115 200 € End of the World Narratives and Discourses in Modernity -väitöskirja

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Väitöskirja lähestyy modernin ajan maailmanloppu-uskomusten hajautunutta ja monipuolista kenttää poikkitieteellisesti myytti- ja kulttuurintutkimuksen sekä sosiologian teorioiden kautta. Neljän seuraavan vuoden aikana englanniksi kirjoitettava väitöskirja tutkii nykypäivän eskatologisten visioiden tarinallisuutta ja kieltä, jolla näitä vahvasti symbolisia kertomuksia välitetään eteenpäin.

Artikkelimuotoinen väitöskirja käsittelee neljässä osassa eri maailmankatsomusten tulkintoja lopunaikojen läheisyydestä. Maailmanloppukertomusta välittävät omalla tavallaan eteenpäin muun muassa kristillisen apokalyptismin perinne, uushenkisyys, salaliittoteoreettisuus, tiede, politiikka, ympäristöaktivismi ja populaarikulttuuri. Ydintuho ja ilmastonmuutos ovat 2000-luvun hallitsevat uhkakuvat, mutta niidenkään merkityksiä toisintavat narratiivit eivät välttämättä pääse yksimielisyyteen siitä, millainen maailmanlopun "loppu" on – tai edes siitä, mikä on se "maailma", joka on loppumassa.

Tutkimus paneutuu täten myöhäismodernin ihmismielen myyttiseen, posthumanistisesti orientoituvaan ajatteluun, joka heijastaa suurimpia toiveitamme ja pahimpia pelkojamme verkottuneessa ja ristiriitojen repimässä globaalissa yhteiskunnassa. Kamppailevat kertomukset sijoittuvat pitkään historialliseen jatkumoon, mutta moni niiden ominaispiirre on myös muuttanut muotoaan tai syntynyt vasta modernisaation ja antroposeeniksi nimetyn ajan myötä.

Ihmiskunnan loppu ei ole enää vain uskonnollinen ennustus: se on sisäistetty populaarikulttuurista ja todistettu tieteen kielellä, ja ilmastonmuutos tekee ajatuksesta arkipäiväisen. Kriittinen myyttitutkimus katsoo tulevaisuusvisioita tarkkaan osoittaakseen arvostettujenkin narratiivien haitat ja paheksuttujen hyödyt: tavoite on selittää, mikä kertomuksissamme edesauttaa ja mikä uhkaa ihmisarvoista tulevaisuutta. Myyttejä, tiedettä ja arkista elämää ei tällöin ole enää syytä pitää erillään.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

LT, professori Antti Sajantila ja työryhmä (Levänluhta group) 436 000 € Levänluhdan ja Käldamäen vesihaudat – ratkaisevatko muinais-DNA ja isotooppitutkimukset mysteerin?

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Levänluhdan arkeologisista ihmislöydöksistä on julkaistu viimeisen vuoden aikana merkittäviä tuloksia, ehkä merkittävimpänä niistä muinais-DNA-teknologian avulla ihmishampaista saadut DNA-tulokset. DNA-tulokset viittaavat joidenkin Levänluhtaan haudattujen muistuttavan genetiikaltaan nykyisiä saamelaisia. Tulokset perustuvat kuitenkin vain neljään näytteeseen. Tämän vuoksi monitieteinen tutkimusryhmämme pyrkii jatkamaan tutkimuksia laajentaen DNA-tutkimukset ihmisviruksiin ja isotooppitutkimuksiin. Ihmisen DNA:n avulla pyrimme tarkentamaan Levänluhdan ja sen lähellä sijaitsevan Käldamäen vesihaudan luunäytteistä niihin haudattujen ihmisten alkuperää. Julkaistuissa DNA-tutkimuksissamme oli lisäksi mukana ainakin yksilö, jonka perimä viittaa muualle Skandinaviaan. Useamman väestöryhmän hautaamista Levänluhtaan tukee myös työryhmämme toistaiseksi julkaisematon tutkimustulos luiden stabiileista isotoopeista, jonka mukaan Levänluhdassa haudattujen ihmisen ravinto oli peräisin kolmesta eri lähteestä. Tämä tukee DNA-tuloksia eri alkuperää olevien ihmisten hautaamisesta alueelle. Olemme kehittäneet tutkimusryhmässämme myös menetelmät tutkia muinaisten virusten DNA-sekvenssejä. Tavoitteemme onkin hyödyntää tätä uutta teknologiaa ja selvittää Levänluhdan ja Käldamäen vesihautoihin haudattujen sairauksia, erityisesti infektioita. Olemme ensimmäisinä maailmassa osoittaneet, että ns. persistoivia viruksia voidaan löytää menetelmällämme ihmisen luista ja hampaista.

Näin mittavaa yksittäistä arkeologista löydöstä ei ole aiemmin tutkittu yhden ryhmän toimesta monitieteisesti. On myös rohkeaa jatkaa vaikealuonteista ja tieteellisesti merkittävän haastavan arkeologisen kohteen tutkimusta usean laboratorion kesken tilanteessa, jossa rahoituksesta ei ole takuuta. Kehittämämme menetelmät mm. virusten tutkimiseen luista ja hampaista ovat uusia ja menetelmällisesti rohkeita avauksia muinais-DNA-kentällä. Riskin ottaminen on aina rohkeaa, tuloksista ei ole takeita.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: N. N.
Muut työryhmän jäsenet: Wessman Anna, Mannermaa Kristiina, Hedman Klaus, Perdomo Maria F., Arppe Laura, Oinonen Markku, Pratas Diogo

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Apulaisprofessori, dosentti, VTT Inari Sakki ja työryhmä (MobiPopi) 377 000 € Populismin vetovoima: mielikuvat, tunteet ja identiteetit

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Populismi on yksi 2000-luvun yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kuumimmista tutkimusaiheista, mutta toistaiseksi tiedetään hyvin vähän siitä, mikä populistisessa retoriikassa vetoaa ja saa äänestäjät liikkeelle. Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten populistinen viesti houkuttelee ja mobilisoi kannattajia. Perinteisestä politiikan tutkimuksen näkökulmasta poiketen, hanke rakentaa sosiaalipsykologista lähestymistapaa populismin tutkimukseen tarkastelemalla mielikuvien, tunteiden ja identiteetin roolia populistisen viestin mobilisoinnissa kolmen näkökulman kautta: 1) kansalaisten, 2) populistijohtajien ja 3) populistisen median. Näin ollen hanke lähestyy populismia dynaamisena tripolaarisena suhteena, jonka osallisina ovat poliittisten toimijoiden lisäksi media ja kansalaiset. Tarkastelussa on kolmen Euroopan maan suosituimman populistipuolueen vetovoima: Kreikan Syriza edustaen vasenta laitaa, Ranskan Rassemblement National oikeata ja Suomen Perussuomalaiset sijoittuen näiden kahden väliin. Hankkeessa syvähaastatellaan populistipuolueita äänestäneitä sekä tarkastellaan populistijohtajien puheiden ja populistipuolueiden vaalikampanjoiden retoriikkaa ja vastaanottoa hybridimediassa.

Hanke on rohkea avaus, koska se tarttuu suomalaista, eurooppalaista ja globaalia yhteisöä puhuttelevaan aiheeseen: populismin suosioon. Perinteisestä näkökulmasta poiketen hanke uudistaa populismitutkimusta tarkastelemalla sitä kolmen sosiaalipsykologisen käsitteen kautta – mielikuvien, tunteiden ja identiteettien– kolmesta näkökulmasta, populistiäänestäjien, populistijohtajuuden ja populistimedian. Aiempaa vertailevaa sekä oikeisto- että vasemmistopopulismia tarkastelevaa tutkimusta on vähän.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Martikainen Jari, Pettersson Katarina, N.N -, N.N. -, N.N -

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tutkijatohtori Mikko Salminen 33 600 € Yhteistyö digitaalisissa ympäristöissä – mitä voimme oppia kilpapelaajilta?

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteistyö tapahtuu yhä useammin digitaalisissa ympäristöissä. Digitaaliset oppimisympäristöt, yritysten käyttämät digitaaliset jaetut yhteistyötilat, mutta myös pelit ja virtuaaliympäristöt mahdollistavat hajautettujen ryhmien toimisen yhteisen tehtävän parissa. Teknologiavälitteinen vuorovaikutus ei kuitenkaan ole yhtä tehokasta kuin kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus; mm. ilmeiden, eleiden ja muiden sanattomien vihjeiden puuttuminen saattaa johtaa helpommin väärinymmärryksiin ja konflikteihin. Tunneilmaisut ovat voimakkaita sosiaalisia viestejä, ne tarttuvat tehokkaasti ja parhaimmillaan vahvistavat ryhmän yhteenkuuluvuutta. Teknologiavälitteisesti toimivat ryhmät joutuvat ratkaisemaan rajattuun vuorovaikutukseen liittyvät ongelmat. Hankkeessa tutkitaan teknologiavälitteisen yhteistyön mahdollistavia prosesseja ja käytäntöjä. Hankkeessa tutkitaan mm. tehokkaiden kilpapelaajajoukkueiden sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä ja yhteistyötä tehostavia emotionaalisia prosesseja ja kehitetään näiden pohjalta yleistettävä malli, jonka avulla voidaan kehittää yhteistyön tehokkuutta myös muissa yhteyksissä. Tehokkaan yhteistyön mahdollistavia emotionaalisia prosesseja tutkitaan hankkeessa survey-kyselyllä sekä haastatteluilla ja havainnoinnilla. Hanke tuottaa uutta tieteellistä tietoa teknologiavälitteisestä sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja myös parhaita käytäntöjä jaetuissa digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvan yhteistyön kehittämiseen.

Pelaamiseen on perinteisesti liitetty negatiivisia mielikuvia, mutta pelaamalla voi myös oppia ja kehittää itseään. Pelit ovat teknologisen kehityksen eturintamassa ja e-urheilu on nopeasti kasvava urheilun ja viihteen muoto, joten teknologiavälitteisen yhteistyön käytäntöjen kehittyminen on tehokasta kilpapelaamisessa. Näistä oppimalla voidaan tehostaa yhteistyötä myös muissa yhteyksissä. Samalla opitaan ymmärtämään paremmin kilpapelaamisen kulttuuria ja sen yhteiskunnallisia ulottuvuuksia.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Väitöskirjatutkija Maria Sandberg 28 800 € Kestävyyssiirtymät kohti riittävyyttä: Miksi, mitä ja miten?

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tutkimukseni käsittelee ympäristöongelmien vaatimia muutoksia länsimaisiin kulutustasoihin ja -tapoihin. Tutkijat ovat yksimielisiä tarpeesta kiireellisesti vähentää kulutuksen ympäristövaikutuksia. Suuri osa kestävää kuluttamista käsittelevästä tutkimuksesta keskittyy kuitenkin tehokkuuskysymyksiin, eikä analysoi tarvittavia perustavanlaatuisempia muutoksia kulutustasoissa ja -tavoissa. Lisäksi siirtymiä kohti kestäviä kulutustasoja ja -tapoja on tutkittu ainoastaan vähän. Tutkimukseni vastaa tähän tarpeeseen. Tutkimukseni kartoittaa esteitä siirtymiselle kestäviin kulutustasoihin ja -tapoihin sekä ehdottaa ratkaisuja, miten edistää kulutussiirtymiä.

Väitöskirjani osoittaa kulutuksen tason laskemisen välttämättömyyden analysoimalla kestävän kulutuksen mallien taustaoletuksia ja normatiivisia oikeutuksia. Väitöskirja myös kartoittaa kirjallisuutta kulutussiirtymistä. Lisäksi väitöskirja tutkii kulutussiirtymiä asumisessa analysoimalla mahdollisuuksia vähentää asumisen ympäristövaikutuksia pienentämällä asumusten kokoa. Väitöskirjan jälkeinen tutkimustyöni syventyy edelleen kysymykseen, miten edistää siirtymiä kulutustasoissa ja -tavoissa.

Nykyiset toimemme ympäristöongelmien ratkaisemiseksi eivät ole riittävät, vaan tarvitsemme merkittäviä muutoksia länsimaisiin kulutustasoihin ja -tapoihin. Tutkin kulutuksen vähentämiseen tähtääviä toimia, jotka sekä tieteellisessä että yhteiskunnallisessa keskustelussa nähdään useimmiten marginaalisina ilmiöinä. Esitän kuitenkin, että nämä muutokset ovat välttämättömiä, minkä vuoksi tarvitsemme tutkimusta keinoista toteuttaa tarvittavia siirtymiä kulutustasoissa ja -tavoissa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD Samira Saramo 225 000 € Deep Mapping the “Uncharted Territories” of Finnish Immigrant History

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

This transdisciplinary project creates a multilayered and multisensory digital map platform to challenge entrenched assumptions about Finnish immigrant history in North America. By allowing platform users to layer maps, narratives, photographs, soundscapes, statistics, and archival documents, the project provides new ways of seeing complicated claims on place, belonging, and history. Through the digital map platform, Finnish immigrant history is situated not only in the community’s own significant cultural and everyday places, but also over time in the changing contexts of the physical environment, Indigenous place-views, state-imposed colonial frameworks, and overviews of historical population/economic data. The project encourages dialogue among Finnish society, immigrant communities, and scholars about the assumed “natural” place of Finns in Canada and the USA.

To successfully develop this ambitious map platform, I will collaborate with University of Saskatchewan’s HGIS Lab, engage Finnish immigrant communities, conduct extensive archival research, and create reflexive ethnographic photographs, soundscapes, and interviews. The project will be communicated to academic audiences (3 articles, conferences) but connecting to public dialogues on Finnishness, belonging, and place is of central importance. Ways to accomplish this include: a photography & soundscape exhibit, a public forum on Finns & Colonialism Abroad, and events where people can use and discuss the map platform.

This project is bold because it calls to question entrenched ideas about Finnish immigrant history in an effort to understand Finnish involvement in North American colonialism and environmental impact. By creating a multilayered and multisensory digital map platform, the project offers a tool for engaging with Finnish immigrant history from several different perspectives. Through this ambitious and exploratory project, I aim to spark meaningful dialogue, rather than simply offer “results."

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Maria Sarhemaa 72 000 € Ei(kö) nimi miestä pahenna. Etunimien appellatiivistuminen suomen kielessä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Onko kohteliaampaa kutsua toista uunoksi kuin urpoksi? Miksi laukusta saattaa löytyä taskumatti eikä vain taskupulloa? Voiko baarimikko olla nainen tai lappuliisa mies? Voiko mikä tahansa nimi saada kuvaavan merkityksen? Entä voiko nimen kantama sivumerkitys jopa vaikuttaa Urpon tai Jonnen identiteettin? Väitöstutkimuksessani etsin vastauksia näihin ja muihin etunimien appellatiivistumista koskeviin kysymyksiin. Tähänastinen tutkimukseni osoittaa, että yhdyssanan osana appellatiivistuneet etunimet ovat usein tavallisia suomalaisia miehennimiä (maajussi) ja toisinaan naisennimiäkin (parkkipirkko). Appellatiivistuneiden nimien käyttö on osittain sukupuolittunutta: nainen voi olla baarimikko, kun taas miehestä käytetään lappuliisan sijaan uudismuodostetta lappulasse. Artikkeliväitöskirjassani tarkastelen etunimien appellatiivistumista pääosin kognitiivisen semantiikan viitekehyksessä. Tutkin, mitä appellatiivistuneet ilmaukset tarkoittavat ja millaisissa rekistereissä ja konteksteissa niitä käytetään. Tarkastelen myös appellatiivistuneen nimen vaikutusta nimenkantajansa identiteettiin. Fennistiikassa appellatiivistumisen tutkiminen on aiemmin jäänyt pro gradu -töihin, joten väitöskirjani on ensimmäinen laaja kuvaus appellatiivistumisesta kielenilmiönä.

Appellatiivistumista ei aiemmin ole fennistiikassa kattavasti kuvattu, vaikka kyse on laajasta ja jatkuvasti uudistuvasta sanaston osa-alueesta, jolla on annettavaa käsitykselle siitä, mitä kieli ja ihmisen kognitio ovat. En määrittele tutkimukselleni ennalta tarkkaa viitekehystä vaan kokeilen rohkeasti lingvistiikan eri teorioita ja metodeja pyrkiessäni syvällisesti ymmärtämään tutkimaani kielenilmiötä.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Ulla Savolainen 186 800 € Kohti muistin ekologiaa. Mediat, modaliteetit ja toimijuudet inkerinsuomalaisten menneisyyksien rakentamisessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Tutkimus analysoi erilaisten modaliteettien, medioiden sekä toimijuuksien yhteistoimintaa inkerinsuomalaisten menneisyyksien muistamisessa. Se koostuu kolmesta tapaustutkimuksesta. 1) Se analysoi rikkaita inkerinsuomalaisten muistoihin keskittyviä arkistoaineistoja omakohtaisen muistelun modaliteettien (verbaalinen, visuaalinen, materiaalinen, performatiivinen), medioiden eli välineiden (haastattelupuhe, kirjoitettu muistelma, muistoesineet) ja toimijuuksien (muistelevat yksilöt, esineet, muistiorganisaatiot) yhteistoiminnan näkökulmasta. 2) Se tarkastelee inkerinsuomalaisten historiaa, kokemuksia ja muistoja käsittelevää museonäyttelyteosta eri toimijuuksien kohtauspisteenä, jossa tuotetaan kulttuurista muistia ja rakennetaan kulttuuriperintöä. 2) Se analysoi inkerinsuomalaisten julkisia juhlia ja tapahtumia Suomessa, Virossa ja Ruotsissa sekä kotiseutu- ja historiamatkoja menneisyyden merkittäville paikoille performatiivisen ja affektiivisen muistelun areenoina. Tapaustutkimuksia yhdistää se, että ne kaikki kytkeytyvät omakohtaisen ja jaetun, yksityisen ja julkisen, sekä inhimillisen ja ei-inhimillisten toimijuuden välisen suhteen kysymyksiin. Tapaustutkimusten kautta tutkimuksen päätavoitteena on kehittää radikaalisti uudenlainen ekologinen lähestymistapa kulttuurisen muistin analyysiin. Tämä tarkoittaa muistin tarkastelua kokonaisvaltaisesti ja rajoja ylittäen modaliteettien, medioiden ja toimijuuksien dynaamisessa yhteistoiminnassa syntyvänä kulttuurisena ilmiönä.

Tutkimus pureutuu vähän tutkittuun ilmiöön, inkerinsuomalaisten ylirajaisiin muistikulttuureihin ja tuottaa tietoa Neuvostoliiton harjoittamien sortotoimien jälkivaikutuksista. Tieteidenvälisenä se tarkastelee kriittisesti muistin tutkimuksen suuntausten välisiä eroja ja yhteyksiä ylittäen niiden välisiä rajoja. Tutkimuksen päätavoite on kehittää radikaalisti uudenlainen ekologinen lähestymistapa kulttuurisen muistin analyysiin, jossa muistia tarkastellaan kokonaisvaltaisesti rajoja ylittäen.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Viulisti Pia Siirala ja työryhmä (Ensemble XXI) 230 400 € Polar Voices – musiikillisia kohtaamisia Koillis-Siperian alkuperäiskansojen lauluperinteen kanssa

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kolmivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Hankkeen taustalla on Lygia O’Riordanin Moskovassa perustama kamariorkesteri Ensemble XXI. Orkesterin missio on ollut viedä musiikkia syrjäseudulle, kauas musiikin keskuksista: kiertueet ovat vieneet meidät Venäjän arktiselle tundralle, jossa soitimme nenetsiporopaimentolaisille. Kun O’Riordan kuuli Sahalinissa nivhien musiikkia, perustimme Polar Voices -hankkeen, jonka on tallentanut ja tutkinut Koillis-Siperian alkuperäiskansojen arkaaista musiikkia. Tämä musiikki on häviämässä, sillä vanha perinne on elossa enää harvan vanhuksen muistissa.
Hankkeen ydin on viulisti Pia Siiralan taiteellinen tutkimustyö Sibelius-Akatemian tohtorikoulutuksessa. Hän tutkii koillissiperialaista lauluperinnettä säveltämällä ja soittamalla siihen pohjautuvaa uutta musiikkia sekä sen kautta länsimaisen taidemuusikon kuulonvaraista havainnointia ja hahmottamista. O’Riordan on hänen tohtorikonserttiensa taiteellinen ohjaaja ja tutkii hankkeessa musiikin esittäjän ja yleisön suhdetta sekä kahden toisilleen vieraan musiikkikulttuurin kohtaamista.
Hankkeen toimijat ovat taiteilijoita – meille koillissiperialainen musiikki on inspiraation lähde uuden taiteen tekemisessä. Tavoitteemme on tässä kolmivuotisessa hankkeessa palauttaa kerätty materiaali takaisin sen kotiseudulle mutta myös esittää sitä uuden musiikin muodossa, jatkaa Siiralan kenttämatkoillaan perinteenkantajien kanssa aloittamaa musiikillista dialogia, sekä viedä tietoisuutta tästä ainutlaatuisesta perinteestä laajemmalle yleisölle.

Polar Voices -hanke on syntynyt rakkaudesta musiikkiin ja sen esittäjien katoavaan elämäntapaan paimentolaisina. Länsimainen taidemusiikki kohtaa alkuperäiskansojen musiikin avoimen uteliaasti ja tasaveroisena. Hankkeessa ei vain viedä omaa musiikkia muualle vaan vaihdetaan musiikkeja, kommunikoidaan musiikilla. Arkaaiset laulut ja laulajat kaukaa Siperiasta soivat yhdessä hankkeessa syntyneen uuden taiteen kanssa uusille yleisöille.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: O'Riordan Lygia, Ensemble XXI viulisti/muusikko, Ensemble XXI viulisti/muusikko, Ensemble XXI viulisti/muusikko, Ensemble XXI viulisti/muusikko, Ensemble XXI viulisti/muusikko, Ensemble XXI viulisti/muusikko, Ensemble XXI alttoviulisti/muusikko, Ensemble XXI alttoviulisti/muusikko, Ensemble XXI alttoviulisti/muusikko, Ensemble XXI sellisti/muusikko, Ensemble XXI sellisti/muusikko, Ensemble XXI sellisti/muusikko, Ensemble XXI kontrabasisti/muusikko
Muut työryhmän jäsenet: Siirala Pia

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Siirtolaisuusinstituutti 18 000 € Kansainvälisen Colonial/Racial Histories, National Narratives and Transnational Migration -konferenssin järjestäminen 12.8.–14.8.2020 Helsingin yliopistossa

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Colonial/Racial Histories, National Narratives and Transnational Migration on sekä pohjoismaisten muuttoliiketutkijoiden järjestön (Nordic Migration Research, NMR) että Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura ETMU ry:n yhteinen konferenssi. Konferenssin järjestävät NMR, ETMU, Siirtolaisuusinstituutti ja Helsingin yliopiston CEREN. Konferenssissa paneudutaan vaiettuun kolonialismin ja rodullistamisen historiaan Pohjoismaissa. Alkuperäiskansojen ja kansallisten vähemmistöjen narratiivit tai heidän asemoimisensa hierarkkisesti alhaalla oleviin asemiin eivät ole päässeet esiin kansallisissa kertomuksissa, joissa keskiössä on ollut homogeenisten kansakuntien rakentaminen. Myös maahanmuuttotutkijat ovat usein olleet sokeita tai tietämättömiä Pohjoismaita koskettavasta kolonialismin historiasta. Konferenssin tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, kuinka kolonialismin ja rodullistamisen historia vaikuttaa edelleen Pohjoismaissa oleviin diasporisiin yhteisöihin, rodullistettuihin vähemmistöihin ja alkuperäiskansoihin. Kysymme myös, ottavatko muuttoliiketutkijat riittävällä tavalla huomioon pohjoismaisissa yhteiskunnissa vaikuttavat rodulliset kategoriat ja rakenteellisen epätasa-arvon? Onko kansallisia kertomuksia mahdollista kirjoittaa uudelleen niin, että niihin sisällytettäisiin myös ylirajaiset prosessit ja globaalit voimasuhteet? Entä mikä voisi olla taiteiden rooli kuulumisen tunteen, yhteisöjen tarinoiden ja historian uudelleen kirjoittamisessa?

Konferenssissa 1) käsitellään sitä, kuinka Pohjoismaat eivät ole olleet ”viattomia” kolonialismin suhteen, vaan se vaikuttaa edelleen diasporisiin yhteisöihin, rodullistettuihin vähemmistöihin ja alkuperäiskansoihin; 2) käännetään katse myös tutkijoihin ja pohditaan rodullistamisen ja rakenteellisen epätasa-arvoisuuden näkymistä/näkymättömyyttä tutkimustyössä; 3) tuodaan näkyväksi taiteen rooli mahdollisuutena kuulumisen tunteiden, identiteettien ja historian uudelleen kertomiseen.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Arkkitehti Kari Silfverberg ja työryhmä (Ilmastometsitys-kirjatiimi) 15 000 € Ilmastometsitys-tietokirjan laatiminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Työryhmän tarkoituksena on laatia kantaaottava ajankohtainen tietokirja, jossa käsitellään maapallonlaajuisesti metsien nykytilannetta, metsäkadon ehkäisemisen mahdollisuuksia sekä ilmastometsityksen edellytyksiä, keinoja, mahdollisuuksia ja hyviä esimerkkejä (toteutettuja ja suunnitteilla olevia). Ilmastometsityksen osalta tarkastellaan potentiaalisia metsänkasvatuksen ja puuston lisäämisen kohteita sekä globaalissa etelässä että pohjoisessa. Kirjatyöllä pyritään vaikuttamaan Suomen ilmastonmuutosdebattiin, kansalaistoimintaan ja merkittävien toimijatahojen (ml. valtionhallinto) näkemyksiin ja toimintalinjauksiin.

Uusimpien ilmastonmuutosta käsittelevien tutkimusraporttien (IPCC ym.) mukaan ei ilmastokatastrofia kyetä estämään, jollei merkittävien päästövähennysten lisäksi vahvisteta suuressa mittakaavassa maapallon luonnollisten hiilinielujen toimintaa. Tekeillä oleva kirja tarjoaa ajankohtaisen kokonaistarkastelun ilmastometsityksen edellytyksistä, mahdollisuuksista ja menetelmistä ym. globaalimittakaavassa.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Pohjonen Veli, Luukkanen Olavi, Kaarakka Vesa, Nummelin Matti, Isomäki Risto, Paloheimo Eero, Murole Pentti, Kontula Eero

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM, tohtorikoulutettava Satu Siltaloppi 31 800 € Väitöskirja: Finland-Swedish Sign Language – Constructional Approach on listing events

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Suomenruotsalaisen viittomakielen käyttäjät viittovat informatiivisia viestejä käyttäen erilaisia tapoja ilmaista listoja: numeraaliviittomaan pohjautuvaa listapoijua, osoituksia tilaan joko sormella, pään tai kehon liikkeillä ja käyttäen erityisiä viittomia (ALSO, AND, ADDITIONALLY). Tutkimuksessa dokumentoidaan listaamisen tapoja ja samalla uhanalaisen viitotun kielen käyttöä. Näitä vertaillaan muissa kielissä raportoitujen tapojen kanssa ja tulosten pohjalta muotoillaan konstruktiokielioppiin pohjautuva yleistys. Näin tutkimus kertoo uutta paitsi suomenruotsalaisesta viittomakielestä myös ylipäätään kielestä ja ihmisen kognitiosta. Työ on osa suomenruotsalaisen viittomakielen elvytystoimenpiteitä: pienen kieliyhteisön (n. 90 kuuroa äidinkielistä) kieltä elvytetään tutkimuksella, tulkkikoulutuksella ja omakielisellä sisällöntuotannolla televisiossa ja internetissä. Työn aineisto koostuu internetissä julkaistuista asiapitoisista videoista. Tutkimuksessa yhdistellään erittäin uhanalaisen kielen dokumentointia, kielten välistä vertailua ja konstruktiokieliopin tapaa esittää kielioppi: kieltä on turha jakaa tarkasti leksikkoon eli sanastoon ja syntaksiin eli lauseisiin. Nämä ovat sen sijaan konstruktioita, jotka ovat osa leksikko-syntaksijatkumoa. Väitöstyön tavoitteena on tämän näkemyksen soveltaminen viitottuun kieleen.

Hihat ylös käärittynä teen osani kuolevan kielen elvyttämiseksi. Dokumentoin, kuvaan kielen rakennetta ja käyttöä. Teen sen sekä yhteisölle itselleen että kansainväliselle yleisölle – kirjoitan englanniksi ja teen tiivistelmiä viittoen. Hyppään pois perinteisestä tutkimusraamista ja testaan uutta: voiko konstruktionäkemystä käyttää viitottuun kieleen? Onko tutkimusta tehtävä samojen kaavojen mukaan? Uhanalaisuus ei ole este uuden testaamiseen.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctor Sumugan Sivanesan 20 000 € Baracca do Sound System

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

‘Baracca do Sound System’ is a public radio shack: a portable recording studio and a bicycle-mounted public radio intervention. The project will research and publishing on local—often migrant—rhythm cultures. Over a series of workshops, Baracca do Sound System will produce music to be made available for voicing, ‘versioning’ and remixing. It will engage with local rappers, singers, poets, (oral) historians, citizen journalists, community spokespersons, DJs and musicians to produce freestyle live radio, experimental audio essays, interviews and site-specific commentary. The Baracca will culminate as a series of live public radio interventions. Podcasts and audio bundles will be made available online. Baraccas are informal shack bars that can be found on the beaches of Rio. Often fitted out with powerful sound systems to attract patrons, they effectively broadcast suppressed histories documented as popular music. Baracca do Sound System emphasises the capacity of radio to produce (counter) publics and music as a record of social struggles and histories.

My proposal is bold because it involves working with lesser known and more recent histories of migration. It emphasises the desires, concepts and strategies that emerge in marginalised communities. It will establish a bicycle-mounted sound system as a community-managed resource.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT, sosiologian dosentti Karoliina Snell ja työryhmä 278 000 € Ihmiskeskeinen datatalous – totta vai tarua?

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Suomeen ollaan luomassa vahvaa digitalisoitumiseen ja tietovarantojen hyödyntämiseen perustuvaa alusta- ja datataloutta. Erityisesti terveysdatalla nähdään olevan suuri potentiaali niin talouskasvun kuin hyvinvoinnin edistämiseen. Suomella sanotaan olevan mahdollisuus olla edelläkävijä ihmisekskeisessä ja eettisessä datataloudessa. Tutkimuksessa kysytään: mitä tarkoitetaan ihmiskeskeisellä tai eettisellä datataloudella ja miten se toteutuu Suomessa? Erityisesti tutkimme terveysdatan hyödyntämistä ja siihen liittyviä hankkeita ja lainsäädäntöä. Analysoimme aihetta sosiologian ja oikeustieteen näkökulmista. Tutkimuksessa analysoidaan empiirisesti, miten eri toimijat käsittävät ihmiskeskeisyyden ja eettisyyden sekä ihmisten oikeudet. Toisaalta otamme lähtökohdaksi biolääketiedekonventiossa ja EU:n tietosuoja-asetuksessa korostettu ihmisarvon ensisijaisuuden ja kysymme, miten suomalainen terveystietojen käsittelyä koskeva järjestelmä ottaa huomioon ihmisen ja hänen oikeutensa. Tutkimuksessa kysytään, mitä ihmiskeskeinen datatalous Suomessa tarkoittaa toisaalta käytännön ja politiikan tasolla ja toisaalta lainsäädännön tasolla. Sosiologisen ja oikeustieteellisen analyysin yhdistäminen mahdollistaa aihepiirin syvemmän ymmärtämisen. Terveysdatan käyttöön liittyvät lainsäädäntö, poliittiset strategiat ja tietojärjestelmien kehittämishankkeet ovat voimakkaasti riippuvaisia toisistaan ja niitä ei voi ymmärtää ilman toisiaan ja näiden kahden alan asiantuntemusta.

Haastamme rohkeasti vallalla olevan retoriikan ihmiskeskeisyydestä, ja tarkastelemme sen oikeutusta. Analysoimme kriittisesti datatalouden eettisyyttä ja yksilön oikeuksien toteutumista sosiologian ja oikeustieteen näkökulmista. Koko hanke rakentuu ennakkoluulottomasti vahvalle tieteidenväliselle yhteistyölle, jossa eri osuudet auttavat niin aineiston määrittelyssä ja keräämisessä, tarkempien tutkimuskysymysten muotoilussa kuin analyysissä.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Snell Karoliina, Salokannel Marjut

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden tohtori Ville Soimetsä ja työryhmä 308 800 € Teiniliitto, vimma ja rakkaus. Tunneregiimin murros oppikoulumaailman loppuvaiheessa 1960–75

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Nelivuotinen

Korkeakouluopiskelijoiden radikalismia ja yhteiskunnallista toimintaa on tutkittu pitkään ja runsaasti, mutta koulumaailmaan keskittyvää vastaavaa tutkimusta on olemassa vasta vähän. Nelivuotisessa hankkeessa syvennymme kotimaisen lähihistorian merkittävimmän nuorisojärjestön, Suomen Teiniliiton historiaan oppikoulumaailman murrosvaiheessa vuosina 1960–75. Nuoruusaika on usein tunteiden paloa ja idealismin vimmaa, ja tämä konkretisoitui oppikoululaisten organisoimassa teinitoiminnassa. Tutkimme hankkeessamme niitä kehityskulkuja ja konflikteja, jotka syntyivät, kun Teiniliitossa toimineet oppikoululaiset haastoivat koulumaailmassa ja laajemminkin yhteiskunnassa vallinneet käyttäytymisnormit. Asetamme lähihistoriallisen tutkimuskohteen tunteiden historian teoreettiseen viitekehykseen ja tutkimme, millaisia ilmaisutapoja ja tulkintoja vallitsevan tunneregiimin haastaminen sai aikaan teinitoiminnassa. Hanke rakentuu muistelutyöpajoissa tapahtuvaan tutkijoiden ja muistelijoiden väliseen dialogiin ja kollektiiviseen menneisyyden rekonstruointiin. Muistelutyöpajoissa osallistamme entiset teiniaktiivit rakentamaan itse historiaansa muistojensa ja kokemusmaailmansa kautta. Yhdistämme tieteen ja taiteen menetelmiä, sillä muistelu- ja tutkimusaineistojen pohjalta laaditaan sekä tutkimusjulkaisuja että käsikirjoitetaan muistelijoiden henkilökohtaisia kokemuksia esiin tuova dokumenttielokuva Liiton voima.

Hankkeemme avaa uuden näkökulman nuorison yhteiskunnallisen osallistumisen mekanismeihin. Tuloksia voidaan soveltaa nuorisotutkimuksen ajankohtaisiin kysymyksiin esimerkiksi globaalista ilmastoaktivismista, jossa uusi nuori sukupolvi on eturintamassa. Nuorten toiminta myös aiheuttaa jälleen tunnepohjaisia reaktioita vanhemmissa, konservatiivisemmissa sukupolvissa – osin juuri heissä, joiden nuoruuden toimijuus ja vimma ovat tämän hankkeen tutkimuskohteena. Historian ironiaako?

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Soimetsä Ville, Jouhki Essi, Lalu Liisa, Okkonen Ville, Aaltonen Jouko
Muut työryhmän jäsenet: Rentola Kimmo

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Anna Solin 46 000 € Etnografinen tutkimus kirjoittamisen käytännöistä monikielisessä työyhteisössä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Suunniteltu tutkimus tarkastelee kirjoittamista työssä. Kiinnostuksen kohteena ovat työyhteisöt, joissa tuotetaan säännöllisesti tekstejä usealla kielellä. Monessa suomalaisessa julkisyhteisössä ja yrityksessä monikielinen viestintä on arkea; tyypillisin kielivalikoima lienee suomi, ruotsi ja englanti. Näissä yhteisöissä tehdään rutiininomaisesti kieliversiointia esimerkiksi tuotettaessa monikielisiä verkkosivuja, markkinointimateriaalia tai ohjeita. Kielityö saatetaan ulkoistaa käännöstoimistoille, mutta usein versiointia tehdään työyhteisön omin voimin. Tutkimuksessa kysytään muun muassa mikä säätelee kielenvalintaa, ketkä tekevät monikielistä tekstityötä ja millaisin resurssein, mitä teknologioita työssä hyödynnetään ja millaisia kieli-ideologioita yhteisössä on havaittavissa. Tutkimus on etnografinen. Kerään aineiston yhdessä työyhteisössä keskittyen muutamaan keskeiseen genreen ja niiden kieliversiointiin. Aineisto kerätään haastatteluiden ja havainnoinnin avulla. Lisäksi tutkimuksen kuluessa kartoitetaan tekstihistorioita (esim. kieliversioiden tuottamisen eri vaiheita).

Kirjoittamisen etnografioita on tehty niin Suomessa kuin kansainvälisestikin jo pitkään, myös työyhteisöissä. Monikielisen kirjoittamisen tutkimus on kuitenkin toistaiseksi ollut vähäistä. Voimme olettaa työyhteisöjen kielellisen moninaisuuden pikemmin lisääntyvän kuin vähenevän, joten on tärkeää lisätä ymmärtämystä työssä kirjoittamisen käytännöistä ja reunaehdoista.

Työn tekeminen niin yrityksissä kuin päiväkodeissa on tekstien välittämää ja arki tekstityön leimaamaa. Työelämän kirjoittamista onkin tutkittu melko runsaasti myös etnografisista näkökulmista. Varsin vähän on kuitenkin toistaiseksi pohdittu sitä, miltä kirjoittaminen näyttää yhteisöissä, joissa tekstejä tehdään rutiininomaisesti monilla kielillä. Millä resursseilla tätä tekstityötä tehdään ja kuka sen tekee? Kuka päättää mitä kieliä milloinkin käytetään ja millaista kieli saa olla?

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori, vapaa tutkija Susanna Suomela 16 800 € Väsyneet: esseitä heikkouden kulttuurihistoriasta

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Väsyneet: esseitä heikkouden kulttuurihistoriasta on dialoginen ja osin omakohtainen vaellus maailmanhistorian väsyneiden, voimattomien, sairaiden ja masentuneiden merkkihenkilöiden jalanjäljissä. Teos vie lukijan kulttuurihistorialliselle tutkimusmatkalle, joka liikkuu tehoyhteiskunnan luovasta ja melankolisesta marginaalista vallan linnakkeiden salattuihin sairauksiin. Samalla esseet tarkastelevat väsymyksen, heikkouden ja sairauden yhteiskunnassa eri aikoina saamia merkityksiä myös yleisellä tasolla.

Omakohtaisuus väsymystä ja heikkoutta käsittelevässä teoksessa vaatii tekijältään jopa uhkarohkeutta. Rohkeutta vaaditaan myös heikkouden yleisempään esiin nostamiseen vahvuutta ja menestystä ihannoivassa nyky-yhteiskunnassa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Suomen Luonto -lehti / Suomen luonnonsuojeluliitto ry 150 000 € #muutos – Sata ääntä luonnolle

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Suomen Luonnon #muutos-verkkolehti uudistuu ja kasvaa vuonna 2020. #muutos aloitti vuonna 2016 panemalla kymmenen luonnontieteiden tutkijaa aikakauslehtitoimittajan töihin, Suomen Luonnon toimituksen tuella. Reseptistä tuli menestys ja #muutoksesta käsite tutkijoiden kesken. #muutoksen juttuja on luettu kymmeniätuhansia kertoja, ja se on rohkaissut monia nuoria tutkijoita yhteiskunnallisiksi keskustelijoiksi.

Vuonna 2020 Suomen Luonto laajentaa konseptin kaikille luonnontutkijoille avoimeksi koulutukseksi. Aiemmin suuri joukko halukkaita on jäänyt rannalle, koska lehden toimituksen aika ei ole riittänyt kymmentä kokelasta laajemman joukon ohjaamiseen. Uudistunut #muutos alkaa kahden päivän koulutuksesta, jonne tutkijoilla on avoin pääsy. Koulutus suunnitellaan sadalle osallistujalle aiemman kymmenen sijasta. Journalistisen hevoskuurin jälkeen tutkijat ovat vapaita kokeilemaan siipiään bloggaajina, ja toimitus poimii blogitekstien perusteella ne, jotka sopivat hitaan journalismin tekijöiksi, noin kymmenen vahvaa tekijää vuodessa. Jotta lukijat kuulevat tutkijoiden äänen entistä paremmin, #muutos nivotaan vuonna 2020 rohkeammin osaksi Suomen Luonnon muuta toimintaa. Tutkijoiden jutut ja podcastit julkaistaan Suomen Luonnon nettisivuilla avoimesti luettavina, kuunneltavina ja jaettavina. Näin tieteellinen luonto- ja ympäristötieto pääsee sinne, missä lukijat jo ovat. Juttujen parhaimmisto voidaan myös julkaista Suomen Luonnon paperilehdessä, mikä laajentaa yleisöä edelleen.

#muutos 2020 on rohkea toiminnan skaalaamisessa. Otamme uuden askeleen ja avaamme hyväksi koetun koulutuksen huomattavasti aiempaa suuremmalle tekijäjoukolle. #muutos 2020 on rohkea roolien sekoittamisessa. Raja-aita tutkijoiden ja toimittajien väliltä kaadetaan, ja tutkija saa itse käteensä journalismin tuotantovälineet. #muutos 2020 on rohkea kulkiessaan journalismin höttöistymisessä vastaan. Emme tarjoa nopeita self help -vinkkejä tai klikkiotsikoita, vaan punnittua tiedejournalismia.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Halkka Antti, Kaartinen Riikka, Tikkanen Jouni, Vasamies Heikki, Vänttinen Annakaisa

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD Elina Suoyrjö ja työryhmä 101 600 € Aquatic Encounters: Art and Hydrofeminisms

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Aquatic Encounters is a two-year research project, which aims to summon, employ and activate knowledges from the fields of contemporary art, hydrofeminisms, ecofeminisms, and feminist new materialist theory. The project is driven by the simple, or rather, simply terrifying fact that water as a resource and an all-encompassing matter is radically shared by human and non-human bodies - bodies which are porous and are never sealed. We are specifically interested in the affective capacities of hydrofeminisms to mobilize embodied thinking about water as a body that is in an urgent condition of stress. We suggest that to think about fluid and malleable water with visual arts is an explicitly political matter.

Grounding the project in our expertise as feminist affect scholars working with new materialisms, we locate ourselves, artworks, artistic practices, and their affective powers to awake and mobilize human watery bodies by offering aquatic artistic encounters with various embodiments in crisis. We claim that the usage of water/watery/hydro or other derivatives in arts are never mere metaphors or poetic sociolinguistic fixations.

The project consists of four different kinds of elements and process-based outputs: research period with field trips for the grant holders, a public reading group programme, public lectures with leading researchers in hydrofeminisms, and a publication.

The research project, conducted by researchers located in an academic and a curatorial setting respectively, aspires to bring together knowledges regarding the relatively new and locally unknown area of hydrofeminisms, which has recently attracted and inspired both artists and researchers. Summoning these knowledges from the fields of art and academic research through individual and collective methods, the project unravels the fertile concept from affective, aesthetic, and sociopolitical angles.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Suoyrjö Elina, Khodyreva Anastasia

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Venla Sykäri 137 700 € Temporaalinen kompositio ja suullisen runouden lajit

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Kansanrunoudentutkimus suosi pitkään perinnesuuntautuneita kertovia ja myyttisiä lauluja sekä kiteytyneitä aihelmia argumentatiivisten lajien jäädessä syrjään. Vasta 1990-luvulla näkökulma muuttui merkittävästi. Samaan aikaan improvisaatioon perustuvat kilpalauluperinteet nousivat suosioon Etelä-Euroopassa ja nuorten hiphop-kulttuurissa. Tänä päivänä perinnesuuntautuneiden runojen ja improvisaation tutkimusta tehdään kuitenkin edelleen eri kielillä ja eri tutkimustraditioiden piirissä, eikä eri lajien vertailevaa kansainvälistä tutkimusta ole lainkaan. Hankkeen tarkoituksena on ymmärtää esityshetkellä tapahtuvaa runomuotoista kompositiota sekä suullisen runon eri lajien tavoitteita ja estetiikkaa niin, että kaikkia lajeja voidaan analysoida tasavertaisina osina suullisen kommunikaation lajijärjestelmää.

Monitieteisen ja monimenetelmäisen tutkimuksen aineisto koostuu arkisto- ja esitysaineistoista sekä etnografisin menetelmin tuotetuista aineistoista. Tapaustutkimusten kohteina ovat esimoderni ja moderni itämerensuomalainen runolaulu, Bretagnen uudelleen suosioon noussut balladiperinne, Välimeren alueen kilpalauluperinteet sekä improvisoitu rap eli freestyle. Vertailevan analyysin pohjalta selvitetään, miten semanttiset ja säetason rakenteet ja toisaalta eri runokielten runokeinot toimivat runon tuottamisen edellytyksinä ja yksiköinä sekä miten yksilön taito niveltyy osaksi yhteisöjen kulttuurista tai alakulttuurista pääomaa.

Puran hankkeessa suullisen runouden eri lajien tutkimukseen liittyvää dikotomiaa. Dikotomia koskee erityisesti argumentointisuuntautuneen improvisoinnin marginalisointia perinnesuuntautuneen suullisen runouden rinnalla. Tutkin runontuottajien omia näkemyksiä sekä eri lajien ominaispiirteitä vertailevasti. Liikkuessaan esimodernin ja modernin rajojen yli tutkimus tuo aidosti uuden näkökulman kulttuuriin ja kumoaa perinnelajeihin liittyviä arvottavia käsityksiä.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Sami Taipale ja työryhmä (BIOTRANS) 300 000 € Superfood from microplastics? – Microbial degradation of microplastics and biotransformation into essential biomolecules

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Microplastics (MP) has become of greatest environmental concern since relatively high quantities of MPs has been found from ocean and lakes, however, the fate of the MP carbon in microbial and pelagic food webs at biomolecule level is still unclear. In the BIOTRANS project we focus on the biodegradation and biotransformation of the three most common plastics by using 13C-labelled materials, metabolomics, metatranscriptomic analysis and compound specific stable isotope analysis. This project will generate new approaches for studying degradation and utilization of recalcitrant compounds in the environmental systems, and has a large potential to change our understanding of the fate of MP carbon in the microbial food.

Presently plastic particles are considered only as contaminants, but the proposed project would reveal if microbes can use MP as carbon source and if it is further biotransformed into essential biomolecules in microbial food chain. More specifically the project will change current understanding of persistency of the three most common petroleum-based MPs for biodegradation and the possibility to facilitate their mineralization by fungal inoculum with ability to decompose natural polymers.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Mag Ph, Doc Ph
Muut työryhmän jäsenet: Kukkonen Jussi, Peltomaa Elina, Tiirola Marja

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tampereen yliopiston tutkijakollegium 170 000 € Jatkorahoitus Kone Foundation Scholars at Risk Senior Fellow’n palkkaamiseen Tampereen yliopiston tutkijakollegiumiin

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Koneen Säätiö on vuodesta 2017 alkaen myöntänyt IASR:lle eli Tampereen yliopiston tutkijakollegiumille rahoitusta yhden yliopistotutkijatasoisen Scholars at Risk Fellow’n palkkaamiseen ja yliopisto on resursoinut omalla perusrahoituksellaan toisen. Haemme nyt jatkoa mainitulle tutkijapaikalle vuosiksi 2020–2021. Perusteluna on sorron jatkuminen tutkijoiden kotimaassa, joka tässä tapauksessa on Turkki.

Jatkorahoitus ei voi olla uusi umpihankeen hiihdetty latu, mutta muiden yhteisöjen tavoin myös maailman tutkijayhteisö edelleen kärsii monissa maissa inhimillisesti ja akateemisesti kestämättömistä olosuhteista. Tutkijoiden pelastaminen Turkin kaltaisissa maissa heitä kohtaan harjoitettavan väkivallan otteesta voidaan nähdä askeleeksi olemassaolon rauhoittamista kohti ja Suomen kaltaisissa suhteellisen vakaissa yhteiskunnissa elävien toimijoiden moraaliseksi velvollisuudeksi

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Anne Tarvainen 4 000 € Matka-apuraha hankkeeseen Laulamisen tuntu: esteettinen kehotietoisuus kuurojen, laulutaidottomien ja ääniongelmaisten vokaalisissa kokemuksissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tarkastelen tutkimuksessa laulunharrastajia, joiden ääni-ilmaisu ei täytä perinteisiä hyväksyttävän laulamisen kriteerejä. Tuon esille laulamisen merkityksen esteettisenä toimintana riippumatta äänen esteettisestä laadusta. Lisäksi tarkastelen suomalaisen kulttuurin äänellisiä normeja. Tutkimukseni pääkysymyksenä on: Millaisia ovat kuurojen, laulutaidottomien ja ääniongelmaisten laulunharrastajien vokaaliset kokemukset ja miten niissä ilmenevä esteettinen kehotietoisuus lisää ymmärrystämme laulamisen merkityksestä kulttuurisena ja inhimillisenä toimintana? Tarkasteltavana on myös, miten ympäröivän kulttuurin ääneen ja kehoon kohdistuvat vaatimukset ja ihanteet vaikuttavat esteettisten kokemusten muodostumiseen. Teoreettis-metodologisina lähtökohtina ovat etnomusikologia, soomaestetiikka, pragmatistinen estetiikka, vammaistutkimus, kulttuurinen fenomenologia sekä voice studies -tutkimus. Tavoitteena on demokratisoida äänellisiä normeja nostamalla esille äänenkäytön muotoja, jotka ovat jääneet aiemmin marginaaliseen asemaan. Aineisto koostuu haastatteluista, kyselyistä ja sosiaalisen median keskusteluista. Tutkimuksen laajemman tason teoreettisena tavoitteena on lanseerata kansainvälisestikin uusi ihmisäänen tutkimuksen ala, vokaalinen soomaestetiikka.

Tutkimuksessa kyseenalaistetaan rohkeasti käsitykset siitä, mitä on ”oikeanlainen” tai ”hyvä” laulaminen ja kehitetään vokaalista estetiikkaa, joka ei perustu kuultuun ääneen vaan kehon proprioseptisiin aistimuksiin. Tutkimuksessa haastetaan perinteinen käsitys, jonka mukaan proprioseptio ei voisi olla esteettinen aistialue. Lisäksi nostetaan ennakkoluulottomasti esille sellaiset laulajuudet, joita on tähän saakka tarkasteltu lähinnä vammaisuuden, osaamattomuuden ja ongelmallisuuden kehyksissä.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti Sara Taskinen ja työryhmä 68 500 € Uusia tilastotieteen menetelmiä ekologian lajiyhteisöjen mallintamiseen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Tutkimustyön tarkoituksena on tuottaa uusia mallipohjaisia lähestymistapoja moniulotteisen runsausdatan analysointiin. Työssä tarkastellaan menetelmien tilastollisia ominaisuuksia, ja kehitetään nopeita ja luotettavia laskenta-algoritmeja mallien sovittamiseksi. Menetelmiä sovelletaan kahteen ekologian yhteisöaineistoon. Tarkoituksena on selvittää ennallistamisen vaikutuksia lajiyhteisöihin suomalaisissa soissa ja metsissä. Ekologian lisäksi menetelmiä voidaan soveltaa useilla muillakin tieteenaloilla. Esimerkkinä toimivat sosiaalitieteet, psykologia, ekonometria ja bioinformatiikka.

Millaisia lajiyhteisöjä eri elinympäristöissä tavataan? Miten lajiyhteisöt kehittyvät ajan kuluessa? Miten ympäristötekijät vaikuttavat lajiyhteisöihin? Muun muassa näihin tutkimuskysymyksiin pyritään löytämään vastauksia työssä kehitettävien tilastotieteen menetelmien avulla. Ilmastonmuutoksen vuoksi luonnon monimuotoisuuden tutkiminen korostuu ja uusia luotettavia tilastotieteen menetelmiä monimuotoisuuden tutkimiseksi tarvitaan.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Pasanen Tiia-Maria
Muut työryhmän jäsenet: Taskinen Sara, Högmander Harri

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD, dosentti, vastaava tutkija Miika Tervonen 70 000 € Tieteellinen monografia Whitewashed History: Nation, Race and Coloniality in Finnish Historiography

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Nykypäivän nationalistiset liikkeet nojaavat kansallisiin myytteihin, joiden rakentumisessa 1800- ja 1900-luvun historioitsijoilla on ollut keskeinen rooli. Kirjahanke Whitewashed History: Nation, Race and Coloniality in Finnish Historiography jäljittää ja purkaa näitä myyttejä suomalaisen historiankirjoituksen kohdalla. Käsittelen julkaisuhankkeessa 1800-luvulta alkaen rakentunutta ”valkopestyä” suomalaista historiankäsitystä, jossa yhteiskunnan liikkuvuus, monikulttuurisuus, ja kytkeytyminen rotuajattelun ja kolonialismin historiaan on häivytetty näkyvistä.

Hanke tähtää korkeatasoiseen vertaisarvioituun monografiaan avoimena julkaisuna. Kirja käsittelee historioitsijoiden roolia suomalaisen kansallisen kertomuksen rakentajina, ja tutkii suomalaisuuteen, vähemmistöihin ja ”rotuun” liittyviä käsityksiä historian yleisesityksissä. Lisäksi käsittelen kirjan ”päähenkilöiden” (historioitsijat Gunnar Suolahti, Jalmar Jaakkola, Eino Jutikkala ja Aira Kemiläinen) kautta suomalaisen historiantutkimuksen yhteyksiä kansainvälisiin aatevirtauksiin nationalismin, kolonialismin ja rotuajattelun kultakautena. Kirja laajentaa Vuoden tiedekynä -palkittua artikkelia Historiankirjoitus ja myytti yhden kulttuurin Suomesta (2014). Se tuo uusimman suomalaisen historiantutkimuksen tuloksia kotimaisen ja kansainvälisen yleisön saataville ja edistää suomalaisen tieteen kansainvälisyyttä. Hankkeen puitteissa tuotetaan lisäksi viisiosainen suomalaista nationalismia käsittelevä podcast.

Hanke on rohkea suhteessa tieteellisiin ja julkisiin keskusteluihin. Se haastaa valkopestyn historiankäsityksen, joka on vinouttanut suomalaista julkista keskustelua suhteessa liikkuvuuteen, monikulttuurisuuteen, rasismiin ja kolonialismiin. Samalla se tekee kansainvälisesti merkittävän uuden avauksen tutkien historiankirjoituksen ja nationalismin ylirajaisia kytköksiä, sekä nationalismin, rotuajattelun ja kolonialismin monitahoista vuorovaikutusta.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhteiskuntatieteiden maisteri Olli Tiikkainen 115 200 € Vaikuttavuuden rationaliteetit. Monipaikkainen etnografia vaikuttavuusinvestoimisesta

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Käsittelen tutkimuksessani yhtä globaalisti nopeiten yleistyvää vastuullisen liiketoiminnan muotoa, vaikuttavuusinvestoimista. Vaikuttavuusinvestoiminen on sijoitustoimintaa, jossa tavoitellaan samanaikaisesti sekä taloudellisia tuottoja että kehitystuloksia, kuten YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Käytännölle keskeistä eritoten sen Suomeen kotoutumaisillaan olevassa versiossa on myös vaikutuksien mallinnus ja mittaus, jossa pyritään mahdollisimman eksaktisti arvioimaan, kuinka tietty sijoituskohde (esim. maahanmuuttajien kotoutumisohjelma tai hiilipäästöjä vähentämään pyrkivä hanke) näyttäytyy eri vaikuttavuuksina kuten euroina tai työllistettyjen määränä.

Lähtökohta tutkimukseeni on, että vaikuttavuusinvestoiminen voi olla yhteiskuntapoliittisesti hyödyllinen strategia, mutta se ei ole automaattinen win-win-ratkaisu. Siinä missä käytäntö voi tuottaa positiivisia vaikutuksia, voi sillä olla myös epäsuoria negatiivisia vaikutuksia, kuten liiallista hoivan kytkeytymistä taloudellisiin tulostavoitteisiin. Täten tarkastelen vaikuttavuusinvestoimista sekä siinä ilmentyvien yhteiskunnan ydinoperaatioiden (talous, politiikka, hoiva) että siinä uusilla tavalla määrittyvien organisatoristen suhteiden (sijoittajat, julkinen sektori, palveluntuottajat) kannalta. Monipaikkaista etnografiaa metodinani hyödyntäen tutkin sitä, millaisia vaikuttavuuden järkeilyn muotoja eli rationaliteetteja käytännössä ilmenee sekä millaisia jatkuvuuksia ja jännitteitä tästä näkökulmasta piirtyy.

Tutkimushankkeeni on avauksena tuore ensinnäkin siksi, että se pyrkii ymmärtämään murroksessa olevien vaikuttavuusinvestoimisen ja vaikuttavuuden arvioinnin ydindynamiikkojen suhteita kokonaisvaltaisesti ja yhteiskuntateoriaa hyödyntäen. Toisaalta tutkimus pyrkii tarjoamaan vaihtoehtoisia ratkaisuja nykyisille toimintamalleille ja -menetelmille. Hankkeessa siis yhdistyvät sekä rohkeat tieteellis-kriittiset että yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen pyrkivät tavoitteet.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Master of Arts, Doctoral Student Emilia Tikka 86 400 € Väitöskirjatyö: Xeno-Genealogies – Heredity after CRISPR

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Maailman historian ensimmäiset, perimältään geenimanipuloidut kaksoset, syntyivät viime vuonna Kiinassa. Ihmisen perimän eli ituradan muokkaaminen tulee vaikuttamaan lähtemättömästi ihmisen evoluutioon, sillä ituradan geneettiset muutokset periytyvät suoraan seuraaville sukupolville. Geenimuunteluteknologia CRISPR haastaa käsityksemme perinnöllisyydestä ja ihmisyydestä yleensä. Minkälaisia yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä seurauksia tällä teknologialla mahdollisesti tulee olemaan lähitulevaisuudessa? Vahvasti tieteidenvälinen väitöskirjatyöni lähestyy tätä kysymystä spekulatiivisen design metodin, feministisen tieteentutkimuksen sekä yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen näkökulmasta. Useat kansainväliset, miljoonin dollarein rahoitetut geeniteknologiayritykset näkevät CRISPR:n mahdollisuutena ihmisten fyysiseen ja henkiseen ”optimointiin”. Työni pyrkii haastamaan tämän yksipuolisen näkökulman kysymällä: mitä näille hegemonisille päämäärille vaihtoehtoisia tulevaisuuksia voimme kuvitella? Työni haastaa muotoilun keinoin alojenväliseen keskusteluun CRISPR:n mahdollisista vaikutuksista jokapäiväiseen elämään ja ihmisyyden ehtojen muokkaamiseen. Työn metodologisena innovaationa luon ja analysoin fiktiivisten skenaarioiden avulla konkreettisia mielikuvia ’mahdollisista biopoliittista tulevaisuuksista’. Työni muodostuu taiteellisesta osuudesta, spekulatiivisista skenaarioista, laboratorio kokeiluista ja näiden ja kirjallisuuden pohjalta laadittavasta monografiasta.

Työni pureutuu eettisesti, poliittisesti ja lääketieteellisesti ristiriitaiseen ja kansainvälisesti kiisteltyyn aiheeseen, geenimuunteluun, täysin uudenlaisesta näkökulmasta muotoilun välityksellä. Yhdistän spekulatiivisen muotoilun metodin, hands on -laboratoriokokeiluihin ja yhteiskuntatieteellisiin kysymyksenasetteluihin. Tieteellis-taiteellinen väitöstyöni haastaa alojenväliseen keskusteluun siitä, minkälaisia perimän ja sukulaisuuden tulevaisuuksia haluamme olla luomassa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tutkijatohtori Sanna Tirkkonen ja työryhmä (Logos ensyklopedian toimituskunta) 49 000 € Filosofian ensyklopedia Logoksen artikkelien laatiminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Hakemus koskee filosofian ensyklopedia Logoksen julkaisutoimintaa. Logos on suomenkielinen, avoimeen julkaisemiseen perustuva ja jatkuvasti päivittyvä verkkotietosanakirja filosofisesta käsitteistöstä ja tärkeimmistä filosofisista teemoista (ks. http://www.filosofia.fi/ensyklopedia). Kun suurin osa tutkimuksesta julkaistaan englanniksi, Logoksella on tärkeä rooli suomenkielisen filosofisen termistön kehittäjänä, levittäjänä ja turvaajana. Toimintansa aikana Logos onkin vakiinnuttanut paikkansa merkittävänä toimijana suomenkielisen filosofian kentällä yliopistoissa, lukioissa sekä laajemman yleisön keskuudessa. Ensyklopediassa on kuitenkin edelleen huomattavia aukkoja useiden filosofian osa-alueiden kohdalla.

Tavoitteena on paitsi kattaa filosofian tradition tärkeimmät sisällöt myös täydentää ensyklopediaa artikkeleilla, jotka tarjoavat käsitteellisiä työkaluja ajankohtaisimpien yhteiskunnallisten ilmiöiden (esim. ilmastonmuutoksen, mielenterveyden, rasismin ja tekoälyn) käsittelemiselle. Hakemus sisältää myös suunnitelman Logoksen vertaisarviointi- ja viestintäkäytäntöjen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Tavoitteena on tehdä Logoksesta entistäkin parempi ja vahvistaa sen asemaa Suomen tärkeimpänä, laadukkaana ja luotettavana filosofisena verkkotietolähteenä.

Filosofisia sisältöjä käsittelevä suomenkielinen ensyklopedia on hankkeena täysin ainutlaatuinen. Sisältö on käyttäjilleen ilmainen ja kaikkien saatavilla. Filosofian alalle tyypilliset vinoumat ovat kuitenkin heijastuneet myös ensyklopedian artikkeleiden aihevalintoihin. Apurahakaudella tulemme korjaamaan painotuksen nykyistä henkilökeskeisyyttä ja epätasa-arvoista sukupuolijakaumaa. Logoksen toiminta on pitkäjänteistä sivistystyötä, joka tulee pitää ajankohtaisena ja osallistuvana.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Roinila Markku, Puolakka Kalle, Jauhiainen Ilmari, Telivuo Julius, Jakola Lassi

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT, Filosofian dosentti Juhana Toivanen ja työryhmä 9 000 € Yhteinen hyvä ja yksilöllisyyden nousu keskiajan ja varhaismodernin ajan filosofiassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Hankkeemme tarkoituksena on toimittaa yhteisen hyvän ja yksilön hyvän välistä suhdetta käsittelevä tieteellinen kokoomateos. Teos esittää uuden tulkinnan näiden kahden käsitteen erottamiseen johtaneesta filosofisesta keskustelusta keskiajan ja varhaismodernin ajan välillä. Pyrimme vastaamaan siihen, miten länsimaisessa filosofian historiassa alettiin hahmottaa yksilön hyvä käsitteellisesti erillisenä yhteisestä hyvästä ja miten tämä erottelu vaikutti tapoihin ymmärtää moraalin ja yhteiskunnan rooli ihmisten välisten suhteiden ohjaamisessa. Teos toteutetaan kansainvälisten huippututkijoiden välisenä yhteistyönä.

Teos tuottaa tietoa käsitteellisestä muutoksesta, jonka vaikutus länsimaiseen kulttuuriin on huomattava. Se purkaa yhteiskunnallisissa ja filosofisissa keskusteluissa ilmenevää jännitettä, joka koskee sekä moraalin roolia että politiikan perimmäistä tehtävää (ristiriitaisten intressien yhteensovittaminen/yksilöiden välittömän edun ylittävän yhteisen hyvän tavoittelu). Ymmärrys eri näkemysten syntyhistoriasta luo väyliä uusille avauksille ja lisää keskusteluiden käsitteellistä selkeyttä.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Haara Heikki

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Kirsi Tuohela 88 500 € Särkyneet mielet. Psyykkisesti sairastunut yksilö ja suomalaisen hyvinvoinnin historia

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Psyykkisistä syistä johtuva vajaakuntoisuus on kasvava huoli yhteiskunnassamme. Ilmiöllä on pitkä historia, jonka tunnemme kuitenkin huonosti. Tämä hanke kysyy, miten psyykkinen kärsimys, sen pitkäkestoisuus ja sairastuneen yksilön osallisuus on kohdattu ennen, 1800-luvun jälkipuolelta nykyaikaan ulottuvana hyvinvointiyhteiskunnan synnyn aikana. Miten yksilö, perhe ja yhteiskunta ovat ymmärtäneet psyykkisen sairastumisen, sen pitkittymisen tai siitä vain osittain tervehtymisen. Miten aiemmin toimittiin, miten tilanteet koettiin?

Tutkimuksessa analysoidaan neljä elämäntarinaa ja hyödynnetään uutta biografista tutkimusotetta, jossa psyykkinen ja fyysinen elämä kietoutuvat yhteen.

Tutkimushanke on rohkea avaus sillä se asettaa aivan uudella tavalla psyykkisen vajaakykyisyyden (mental disability) tutkimuksen keskiöön. Vammaisuuden historia ylipäätään on Suomessa uusi tutkimusala ja sen yhdistäminen biografiseen tutkimukseen sekä uusmaterialistisiin lähtökohtiin mielen ja materian yhteenkietoutuneisuudesta on haastavaa, kokeilevaa ja uutta.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT Salla Tuomivaara 17 100 € Suomenkielinen tietokirja sosiologian eläinkäsitysten muotoutumisesta

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Haen rahoitusta saattaakseni loppuun väitöskirjaani pohjautuvan teoksen Eronteon jäljet kirjoittamisen. Kyseessä on sosiologian eläinkäsitysten muotoutumista käsittelevän englanninkielisen väitöskirjani pohjalta tehty suomenkielinen, populaaritieteellinen kirja. Teoksen julkaisee Vastapaino. Väitöskirjastani muokattu teos Animals in the sociologies of Westermarck and Durkheim ilmestyi syyskuussa 2019 Palgrave Macmillan -kustantamon Animal Ethics -sarjassa. Väitöskirjatyössäni on runsaasti sisältöä, joka kiinnostaa myös sellaista suomalaista yleisöä, joka ei todennäköisesti saa käsiinsä, tai pysty lukemaan englanninkielistä opinnäytettä. Näinä teemoina pidän etenkin eläinkäsitystemme kehitystä 1800-luvun loppupuolelta tähän päivään, suomalaisen tutkijan Edvard Westermarckin edistyksellisiä eläinsuojelua ja eläinten moraalista kohtelua koskevia ajatuksia sekä posthumanistista ajattelusuuntausta, joka haastaa ihmiskeskeisen maailmankuvan. Myös evoluutioteoreettisen ajattelun vastaanotto 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa on nykyisen yhteiskunnallisen keskustelun näkökulmasta kiinnostava aihe. Teos antaa lisätietoa eläinsuhteemme ja erontekojen historiasta ja tarjoaa näkemyksiä vähemmän ihmiskeskeisen maailmankuvan mahdollisuuksista. Eronteon jäljet kertoo vaihtoehtoisista tavoista nähdä ihmisen asema suhteessa muihin eläimiin ja vie eteenpäin keskustelua eläinten hyväksikäytön oikeutuksesta sekä luotaa posthumanistisen ajattelun mahdollisuuksia siirryttyämme antroposeenin aikaan.

Väitöskirjani oli uraauurtava selvittäessään sosiologian ihmis- ja eläinkäsitysten taustaa. Vahva ihminen–eläin -eronteko on ollut keskeinen osa sosiologiaa. Väitöskirjaani pohjautuva teos Eronteon jäljet auttaa ymmärtämään tämän eronteon historiaa ja tarjoaa vaihtoehtoisia, vähemmän ihmiskeskeisiä ja posthumanistisia näkemyksiä. Teos kyseenalaistaa, olemmeko ikinä täysin hyväksyneet evoluutioteorian ajatusta ihmisen ja eläinten välisestä yhteydestä ja sen moraalisia seurauksia.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM, tohtorikoulutettava Saara Turkka 86 400 € Tietämisen politiikkaa: näyttöön perustuvan päätöksenteon paradigma ja tietämisen ehdot suomalaisessa päätöksenteon valmistelussa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Tutkin artikkeliväitöskirjassani ns. näyttöön perustuvan päätöksenteon paradigman diskursiivista tuottamista suomalaisessa ministeriötason päätöksenteon valmistelussa sekä kyseiseen tiedontuottamisen paradigmaan liittyviä epistemologioita eli eräänlaisia tietämisen normeja. Väitöskirjan lähtökohtana ovat havainnot suomalaisen päätöksentekotavan muutoksesta. Kansainvälistä suosiota kerännyt näyttöön perustuvan päätöksenteon ajatus on saanut Suomessa tuulta alleen viime vuosina. Paradigmaa on kuitenkin tutkittu vain vähän kriittisesti, vaikka sillä millaisille käsityksille tiedosta ja tietämisestä päätöksenteko perustuu, on merkitystä niin päätöksenteon lopputulosten kannalta kuin myös demokratian näkökulmasta. Näyttöön perustuvaa päätöksentekoa on muun muassa kritisoitu epädemokraattiseksi valmistelumalliksi.

Lähestyn näyttöön perustuvaa päätöksentekoa globaalina tiedontuotannon paradigmana, eli diskurssina, jonka kautta tuotetaan käsityksiä siitä, millaista on hyvä poliittinen päätöksenteko ja millä tavalla tietoa tulisi tuottaa päätöksentekoon. Näitä paradigmaattisia puhetapoja ja käytäntöjä on tärkeää tutkia, koska ne ilmentävät sitä, millaisille normeille päätöksenteko nojaa: kuka voi tietää, mitä ja miten.

Empiirisesti tutkimus keskittyy 1) valtioneuvoston kanslian toimiin uuden diskurssin muodostajana ja levittäjänä sekä 2) näyttöön perustuvan päätöksenteon diskursiiviseen tuottamiseen ja tulkintaan ministeriöiden sosiaalipoliittisessa päätöksenteossa.

Tutkimus on rohkea avaus, koska se nostaa suosiota keränneen politiikkaparadigman kriittisen tarkastelun kohteeksi. Joskus laajastikin yhteiskunnassa hyväksyttyjen tavoitteiden, kuten vaikkapa poliittisen päätöksenteon tietopohjan vahvistamisen taakse voi kätkeytyä puhe- ja toimintatapoja, joilla on kielteisiä vaikutuksia. Tiedon roolia päätöksenteossa on tärkeää tutkia kriittisesti nyt, aikana, jolloin kansalaisten luottamus poliittiseen päätöksentekoon on monessa maassa heikentynyt.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tutkimusyhdistys Suoni ry 563 000 € Musiikintutkijat yhteiskunnassa: Aktivistinen musiikintutkimus yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistäjänä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Hanke tutkii yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta musiikissa. Luonteeltaan aktivistinen tutkimus pyrkii osoittamaan musiikin sosiaalisen muutosvoiman ja korjaamaan sukupuoleen, rodullistamiseen, kansalaisuuteen ja ympäristöongelmiin liittyviä eriarvoistavia käytäntöjä suomalaisessa musiikkikulttuurissa. Tutkimuskohteina ovat soiva musiikki, orkesteritoiminta, musiikkikritiikki, musiikkipalkinnot, dj-kulttuuri, musiikkiarkistot, urheiluseurojen musiikkitoiminta sekä naissäveltäjien ja työläisten soiva historia. Yhteistyössä musiikkialan toimijoiden, instituutioiden ja kansalaisten kanssa hanke 1) tuottaa uutta tietoa musiikista muutosvoimana, 2) muuttaa musiikkikäytäntöjä yhteiskunnallisesti vastuullisemmiksi sekä 3) luo uuden aktivistisen musiikintutkimuksen toimintamallin. Metodologiassa yhdistyy taisteleva ja toiminnallinen tutkimus, sukupuolen ja valkoisuuden kriittinen tutkimus, instituutiokritiikki, ekokriittinen musiikintutkimus sekä mikro- ja marginaalihistoria. Tutkimusaineistona ovat musiikkitoimijoiden dokumentit, media-aineisto, historialliset arkistoaineistot, muistitieto, nuotit ja äänitteet sekä etnografiset aineistot. Kuuden tutkijan projekti tuottaa tutkimusartikkeleita ja muita tekstejä sekä tutkimuspohjaisia, kaikille avoimia keskustelevia musiikkitapahtumia, tietopaketteja, ohjeistuksia, laulukirjoja ja radio-ohjelmia. Hanketta varten on perustettu riippumaton, tieteen itseisarvoa korostava tutkimusyhdistys Suoni ry.

Hanke väittää, että musiikintutkijat voivat valjastaa musiikin yhteiskunnalliseksi muutosvoimaksi. Väitettä testataan aktivistisella ja toiminnallisella tutkimuksella, jossa musiikkialan toimijat/instituutiot ja kansalaiset osallistetaan tiedon tuottamiseen ja käytäntöjen muuttamiseen. Perustamansa omaehtoisen tutkimusyhdistyksen puitteissa hanke etsii ruohonjuuritason musiikillisia ja musiikintutkimuksellisia tapoja maailman parantamiseksi.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Torvinen Juha, Välimäki Susanna, Rantanen Saijaleena, Ramstedt Kim, Ahlsved Kaj, Mononen Sini

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Kai Tuuri ja työryhmä 246 400 € Pelimusiikkiin kiinnittyneet maailmat – Digitaalisten pelien kokeminen ja merkitykset vaalittujen musiikkimuistojen kautta

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Musiikintutkimusta ja pelitutkimusta yhdistävässä projektissa lähestytään digitaalisten pelien kokemista pelimusiikkimuistojen kautta. Projektissa selvitetään, millä tavoin pelimusiikki ja pelaaminen kiinnittyvät merkityksellisesti ihmisten elämään, ajatteluun ja mielikuvitukseen. Olemme erityisesti kiinnostuneita pelimusiikkimuistoista, joita ihmiset vaalivat mielessään. Vaalittujen pelimusiikkikokemusten tutkiminen avaa tarkasteltavaksi, miten ihmiselle tärkeäksi muodostunut musiikkimuisto sisällyttää sekä pelikokemuksen elementtejä että pelin ulkopuolelle ulottuvia merkityksiä.

Tutkimuksen ytimenä on laaja, tarinakuvauksin ja haastatteluin kerättävä aineisto ihmisille tärkeiksi muodostuneista pelimusiikkikokemuksista. Projektin tavoitteena on aineiston pohjalta muotoilla teoreettinen ja metodologinen viitekehys pelillisen estetiikan ymmärtämiseksi. Musiikki ei ole irrallinen osa pelikokemusta vaan sen kokeminen yhdistyy pelin toiminnallisuuteen, pelin tarjoamaan kuvitteelliseen maailmaan, sekä pelin kanssa muodostuneeseen suhteeseen pelaajan elämässä.

Projekti on organisoitu kolmeen työpakettiin, joissa tutkitaan pelimusiikkimuistoja kirjoitettujen tarinoiden (1) sekä mikrofenomenologisten haastatteluiden (2) kautta, päämääränä aineistolähtöinen teorian muodostaminen ja testaaminen (3). Projektin tulokset tarjoavat näkökulman, joka jäsentää pelien ja musiikin merkityksiä toiminnallisesti organisoituneina rakenteina sekä musiikin kuuntelemista aktiivisena toimintana.

Projekti haastaa vakiintuneita tapoja tutkia musiikkia ja pelejä erillisinä esteettisinä objekteina. Enaktiivisen kognition idean mukaisesti se rakentaa tapaa ymmärtää ihmisen mielen ja kognition ulottumista teknologian ja taiteen parissa toimimiseen. Samalla tutkimus auttaa hahmottamaan pelillisyyttä uudella tavalla sekä musiikkia että digitaalisia pelejä toisiinsa integroivana estetiikan muotona.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Tuuri Kai, Koskela Oskari, Vahlo Jukka, Tissari Heli

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yliopistonlehtori, FT Tanja Vahtikari ja työryhmä 226 300 € Äitiyspakkaus tunne-esineenä: hyvinvointivaltion sosiomateriaaliaalinen kokemus 1930-luvulta 2000-luvulle

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Vuonna 1937 nykymuodossaan ensimmäisen kerran esitelty ja vuodesta 1949 lähtien Suomessa universaaliksi etuudeksi muodostunut äitiyspakkaus on kaikille suomalaisille tuttu hyvinvointi-innovaatio, jonka terveydelliset vaikutukset ovat kiistattomat. Samalla äitiyspakkauksesta on tullut hyvinvointivaltion yksituumaiselta näyttävä symboli. Hankkeessamme tarkastelemme äitiyspakkauksen sosiomateriaalista historiaa pakkauksen sen universaaliuteen pohjaavaa narratiivia moniäänisempänä ja ristiriitaisempana.

Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat sosiomateriaalisuus ja tunne-esine. Kontekstistaan irrotettuna esineenä äitiyspakkaus on pahvilaatikko, joka sisältää tarvikkeita vastasyntyneen hoitoon. Kuitenkin heti kun pakkaus annetaan pienokaistaan odottaville vanhemmille, se latautuu emotionaalisilla merkityksillä. Äitiyspakkaus tunne-esineenä toimii yksilön emootioiden tason ohella kollektiivisesti. Tässä laajemmassa sosiomateriaalisessa tarkastelussa äitiyspakkaukseen kytkeytyy valtava määrä erilaisia arvoja ja merkityksiä. Tutkimusprojektimme tarkastelee sekä yksilöllisiä että jaettuja, paikoin ristiriitaisia kokemuksia äitiyspakkauksesta historiantutkimuksen ja teatteritaiteen keinoin. Tutkimuksessa huomioidaan inklusiivisesti valtaväestön ja vähemmistöjen sekä kaupunkien ja maaseudun kokemukset. Teoreettisemmalla tasolla hanke tarkastelee, mitä äitiyspakkauksen historian kautta voi sanoa materiaalisuuden, muistin, tunteiden ja kokemuksen yhteyksistä.

Hanke on rohkea avaus, koska se luo uutta tietoa ja moniäänistää kuvaa suomalaisessa yhteiskunnassa itsestään selvänä pidetystä äitiyspakkauksesta. Toteutuessaan hanke on osa kansainvälistä tutkimuskonsortiota, jonka tavoitteena on käyttää tutkittua tietoa suomalaisen äitiyspakkauksen historiasta lähtökohtana kulttuurisesti sensitiiviselle sosiaaliselle tuotekehitykselle kehittyvissä maissa. Hanke yhdistää taiteen ja tieteen menetelmät yhteisten kysymysten tarkastelussa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Mattjus Henrik, Väitöskirjatutkija NN, Vahtikari Hanna, Taiteilija NN
Muut työryhmän jäsenet: Reid James

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Topi Vainikainen 115 200 € Väitöskirja: Taistolaisuuden muistaminen KOM-teatterin esityksissä Viimeinen kukkahuivi, Baikalin lapset ja KONE

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Väitöskirjaprojektissani tarkastelen taistolaisuuden muistamista teatterissa. Tarkennan käsittelyni KOM-teatteriin ja kolmeen sen ohjelmistossa eri aikoina olleeseen esitykseen: Viimeinen kukkahuivi (1981), Baikalin lapset (2002) ja KONE (2010). Näitä teoksia tutkin kulttuurisen/kollektiivisen muistin teoreettisessa näkökulmassa yhdistäen teatterin- ja kirjallisuudentutkimuksen sekä historian- ja kulttuurintutkimuksen analyyttisiä välineitä.

Taistolaisuus-käsitettä käytetään nykyisin monilla aloilla kuvaamaan 1970-luvulle paikantuvaa vasemmistoradikalismin muotoa. Liikkeen etääntyessä ajallisesti yhä kauemmas se on saanut myyttisiäkin piirteitä; se elää toisaalta laululiikkeen perintönä elävissä nostalgisissa aate- ja rakkauslauluissa, mutta myös kollektiivisena traumana. Työni tarkentaa huomion taistolaisuuden jälkivaikutukseen tarkastelemalla tapoja, joilla sitä muistellaan. KOM-teatterin tutkiminen taistolaisuuden muistamisen kontekstissa on erityisen olennaista, sillä KOM-teatteri ja taistolainen kulttuuriliike on yhdistetty toisiinsa erityisen vahvasti. Tarkastelen esimerkkiesitysten avulla, millaisin keinoin tämä teatteriryhmä on käsitellyt taistolaisuutta taiteessaan. Keskeistä on ajallinen etäisyys: tarkastelen nimenomaan esityksiä, joissa taistolaisuutta muistellaan. En siis tarkastele sinällään sitä, millaisia ”taistolaisia” esityksiä teatteri ”taistolaisaikana” tuotti, vaan millaisia muotoja taistolaisuus ja suhde siihen sai ajallisen välimatkan päästä.

Tutkimukseni tarjoaa uuden ja rohkean tulokulman taistolaisuuden käsittelyyn. Tutkimukseni osallistuu nyky-Suomessa käytävään keskustelun taistolaisuuden muistamisesta. Se on tärkeä avaus käsitellessään ensimmäisen kerran tällä tutkimuksen tasolla taistolaisuuden käsittelyä taiteessa. Erityisesti teatterin ja teatterintutkimuksen osalta tämä tutkimus on tärkeä, sillä taistolaisuus on vaikuttanut suomalaiseen teatteriin voimakkaasti, mutta sitä ja sen vaikutuksia ei ole vielä tutkittu.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Anni Valkonen 76 600 € Tapaoikeudet valtion byrokratian ja arktisen poliittisen ekonomian paineessa. Maanhallintanäkemyksien ja -käytäntöjen tutkiminen saamelaisten kotiseutualueella

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Taloudellisten mahdollisuuksien avautuessa arktisille alueille paine maanhallintaa kohtaan lisääntyy ja kysymys saamelaisten tapaoikeuksien tunnustamisesta ja kunnioittamisesta herää uudestaan henkiin. Tässä yhteiskuntapoliittisessa tilanteessa post doc -tutkimukseni tarkastelee saamelaisten ja Suomen valtion maanhallinnan näkemyksiä ja käytäntöjä. Analysoin yhteneväisyyksiä ja eriäväisyyksiä niiden välillä kiinnittäen huomion valtapeleihin. Tarkoituksena on kriittisesti tutkia vaihtoehtoja kestävään maanhallintaan.

Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä käytän maanhallinnan, ympäristön oikeudenmukaisuuden ja kestävien polkujen käsitteitä, jotka juontuvat etenkin poliittisesta ekologiasta ja kehitysmaatutkimuksesta. Tarkastelen alkuperäiskansojen oikeuksia kansainvälisessä viitekehyksessä, jossa vertaan Suomen esimerkkiä globaalin etelän tapauksiin. Tutkimusmenetelmäni ovat laadullisia. Ne perustuvat mm. kirjallisuuden analyysiin, politiikan seurantaan, haastatteluihin saamelaisten ja valtion edustajien kanssa ja ryhmäkeskusteluihin.

Tutkimus johtaa neljään kansainväliseen artikkeliin ja yleisiin lehtijuttuihin. Lisään näkyvyyttä esittämällä tuloksia seminaareissa ja konferensseissa. Yhteistyö Aalto-yliopiston kiinteistötalouden tutkimusryhmän kanssa edistää keskustelua kriittisen yhteiskuntatieteellisen tutkimukseni ja johtavien teknisten alojen välillä. Ylläpidän suhteita myös East Anglian yliopiston ympäristönoikeudenmukaisuutta tutkivaan huippuyksikköön.

Saamelaisten tapaoikeudet Suomen valtion maanhallinnassa on herkkä kysymys. Tässä yhteydessä tuon rohkeasti esiin uusia näkökulmia ja tarkastelen ennakkoluulottomasti eri maanhallintamuotoja. Pyrin rikkomaan rajoja, en ainoastaan näkökantojen ja käytäntöjen, vaan myös tiedekuntien ja toiminta-alojen välillä. Laaja lähestymistapa ja monipuoliset tutkimusmenetelmät mahdollistavat syvällisen tarkastelun. Se pukee sanoiksi toimijoiden intressit ja etsii yhteneväisyyksiä niiden välillä.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Pasi Valtonen 67 200 € Epistemic view of slurs, Kaplanian inferences and substitutions

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Tutkimus käsittelee etnisesti halventavia termejä. Se käsittelee aihetta kahden ongelman valossa. Toista voidaan kutsua kaplanilaisiksi päätelmiksi ja toinen on korvaavuuden ongelma. Osoitan tutkimuksessani, että yksikään tämän hetkinen kanta ei pysty vastaamaan molempiin ongelmiin. Ne pystyvät vastaamaan vain toiseen.

Tästä syystä esitän kokonaan uuden näkemyksen, joka pystyy ratkaisemaan molemmat ongelmat. Keskeisessä roolissa on ajatus, että käsitteet ovat merkityssisällön kuljettimia. Eli käsitteitä ei identifioida niiden sisällön vaan niiden alkuperän mukaan. Tämä näkemyksen ansioista valinta halventavan termin ja neutraalin termien välillä heijastaa eroja ajattelussa ilman, ilman eroa sanojen merkityksessä.

Tutkimus soveltaa ennakkoluulottomasti varsin radikaalia teoriaa käsitteiden roolista ajattelussa tuottaakseen ratkaisun kahteen merkittävään ongelmaan. Ratkaisun tärkeyttä lisää se, että mikään nykyisistä halventavia termejä koskevista näkemyksistä ei pysty ratkaisemaan esittämäni kahden ongelman yhdistelmää.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Ulla Vanhatalo ja työryhmä (Klaara-verkosto) 381 900 € Selkokielen ytimessä. Selkokielen tutkimuksen jatkaminen Klaara-verkostossa 2020–2022

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Selkokielen ytimessä -hankkeessa tutkimme sitä, millaista suomalainen selkokieli on – ja millaista sen pitäisi olla. Jopa 750 000 ihmistä Suomessa on päivittäin vaikeuksissa siksi, että he eivät ymmärrä yleiskieltä. Heitä auttaa selkokieli. Myös uusi lainsäädäntö korostaa selkokielen tarvetta. Tutkimustiedon pohjalta selkokielestä voidaan tehdä entistä toimivampaa. Tässä hankkeessa pureudumme selkokielen kielelliseen olemukseen, sen ongelmiin ja mahdollisiin ratkaisuihin. Osahankkeet tuovat uutta tietoa selkokielen ohjeistamisesta, selkokielisestä selittämisestä, selkokielen ja yleiskielen eroista, selkokielen ymmärtämisen mittaamisesta sekä kaikkein helpoimman selkokielen sanastosta. Lisäksi hanke tukee Klaara-verkostossa tehtävää selkokielen monitieteistä tutkimusta mm. järjestämällä tapahtumia ja jakamalla artikkelipalkkioita. Teemme tutkimusta vuoropuhelussa selkokielen kohderyhmien, käytännön toimijoiden, sidosryhmien ja päättäjien kanssa. Osallistumme suunnitelmallisesti julkiseen keskusteluun. Kiinnitämme erityistä huomiota uusien tutkijoiden ja asiantuntijoiden kasvattamiseen. Pyrimme vakiinnuttamaan selkokielen tutkimuksen uudeksi monitieteiseksi tieteenalaksi. Hankkeen valmistelu on aloitettu vuonna 2019 Koneen Säätiön ponnistusrahoituksella. Hyvä selkokieli kohtaa tarvitsijansa ja yhdistää ihmisiä. Vahvistamalla yhdenvertaisuutta ja osallisuutta selkokieli lisää koko yhteiskunnan vakautta ja hyvinvointia.

Tutkimuskohteemme vaatii tiedepoliittisesti uhkarohkeaa näkemyksellisyyttä: tähtäämme uuden tieteenalan vakiinnuttamiseen. Tämä voi herättää myös muutosvastarintaa. Rakennamme keskusteluyhteyksiä eri tieteenalojen välille ja tiedeyhteisön ulkopuolelle väärinymmärrysten riskeistä huolimatta. Tarkastelemme selkokielen perinnettä kriittisestä näkökulmasta, mikä voi aiheuttaa myös ristiriitoja. Tajuamme, että uutta rakentaessa voimme tehdä virheitä. Virheistä emme aio lamaantua, vaan ottaa oppia.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Vanhatalo Ulla, Uotila Eliisa

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

University Lecturer Gutu Wayessa 116 000 € Large-scale land deals and local livelihoods in Ethiopia: A political ecology of a contested scheme

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Large-scale land deals between African states and foreign investors are among the most challenging development issues of today, leading to a substantial reconfiguration of access to land and land-based social relations. Ethiopia ranks among the top in terms of the size of land leased out during the last decade. While some see such investments as vital for economic transformation, others view it as a “land grabbing” and impoverishing scheme. These competing framings should be substantiated by empirical evidence showing the implications of such transactions for local livelihoods. The study critically examines the premises forwarded and the promises pledged by the government and investment companies on the one hand, and the realities lived by the local people on the other. It employs political ecology as a theoretical framework, constituted of power relations in decision-making processes and distributive justices in relation to outcomes, i.e. the distribution of costs and benefits. It employs a mixed-methods approach, involving a combination of quantitative and qualitative methods. The primary data, to be collected using household survey, interviews, and focus-group discussions, will be complemented with systematic content analysis of secondary data. The study aims to provide new insights into the relationships between land rights, local livelihoods, and global investments relevant for future development research and policy.

Large-scale land deal is one of the most challenging development issue of today. It is a major factor leading to a considerable reconfiguration of access to land, especially in developing countries. Ethiopia ranks among the top in terms of the size of land leased out in recent years. In addition to the urgenc associated with the theme of the resesarch, this is a bold and innovative initiative in terms of its methodological approach (mixed methods) and theoretical framing (environmental justice).

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

OTM Alina Wernick ja työryhmä 259 000 € Älykaupunkiteknologian pitkän aikavälin ihmisoikeusriskit sekä kaupunkiympäristön valvonnan ja älykaupunki-innovaatioiden hyödyntämisen laillisuuden ja legitimiteetin turvaaminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Älykaupunkiteknologioiden kehittäminen on Suomessa parhaillaan hyvin vilkasta. Älykaupunkiteknologia perustuu usein datan keräämiseen ja hyödyntämiseen - ja siten valvontaan ja valvontaperusteiseen päätöksentekoon. Siksi optimistista odotuksista huolimatta, älykkäiden teknologioiden hyödyntäminen kaupunkiympäristössä nostaa esiin myös lukuisia kysymyksiä kaupunkilaisten oikeuksista, datan hallinnasta ja automatisoidusta päätöksenteosta yksityisten ja julkisten toimijoiden rajapinnassa. Älykaupunkiratkaisun eri komponenteilla saattaa olla hyvin erilaiset elinkaaret, infastruktuuri saattaa toimia kymmeniä osia, tietoteknisten ratkaisujen vanhetessa muutamassa vuodessa. Älykaupunki-infrastruktuurin pitkän aikavälin vaikutuksia kaupunkilaisten oikeuksiin, kaupungin suvereniteettiin tai turvallisuuteen ei ole tähän mennessä tutkittu, vaikka älykaupunkiteknologian toteuttajat saattavat vaikuttaa myös seuraavien sukupolvien kaupunkilaisten ihmisoikeuksien toteutumiseen. Miten taataan nykykaupunkeihin pysyvästi asennettavan valvontateknologian laillisuus ja legitimiteetti? Entä miten suojata kaupunkilaisia tulevaisuuden riskeiltä joutua esimerkiksi poliittisen vainon, tai muun ihmisoikeusloukkauksen kohteeksi älykaupunkiteknologian ansiosta? On tunnistettava jo nyt, mitä oikeudellisia, hallinnollisia ja eettisiä kysymyksiä älykaupunkiteknologian pitkäaikaiseen soveltamiseen liittyy ja miten sen aiheuttamat riskit kaupunkilaisten ihmisoikeuksien toteutumiselle ovat ratkaistavissa.

Älykaupungeissa käytettävää teknologiaa voi käyttää sekä kaupunkilaisten hyvinvointia tukevalla tavalla että tavoin, jotka heikentävät ihmisoikeuksia, rajoittavat kilpailua ja rapauttavat demokraattista kehitystä. Älykaupunkiteknologian pitkän tähtäimen riskejä, kuten syrjivää valvontaa, ei ole tutkittu - siksi lukuisten teknisten pilottihankkeiden rinnalla on välttämätöntä teknologiaan liittyviä oikeudellisia ja eettisten ongelmia ja niiden soveltuvia ohjauskeinoja.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: N N, Wernick Alina
Muut työryhmän jäsenet: Koulu Riikka, von Grafenstein Maximilian

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Ella Viitaniemi ja työryhmä 199 700 € Pätkätyön pitkä historia: lyhytkestoiset työt ja niiden tekijät osana suomalaista yhteiskuntaa 1450–1860

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Pätkätyön pitkä historia -hankkeen lähtökohtana on usein unohdettu fakta, että pitkät, koko aikuisiän kestävät työsuhteet yleistyivät ja muuttuivat normeiksi vasta teollistumisen yhteydessä. Hankkeessa tutkitaan pysyvän virkasuhteen tai maanomistuksen ulkopuolelta elantonsa hankkineiden, lyhytkestoisilla tai kausiluontoisilla töillä elättäneitä yksilöitä ja ammattiryhmiä esiteollisen ajan Suomessa suunnilleen 1450 ja 1860 välisenä aikana. Tutkimuksessa tarkastellaan pätkätyötä sekä yhteiskunnallisena ilmiönä että yksilötasolla. Pätkätyön pitkä historia -hankkeessa tarkastellaan lyhytkestoisia töitä osana esimodernin yhteiskuntaa rakenteellisena, laadullisena ja kvantitatiivisena sekä sosiaalisena kysymyksenä. Hanke kysyy, mitä pätkätyöt olivat ja miksi ja milloin lyhytkestoisia töitä tehtiin? Mikä oli pätkätöiden yhteiskunnallinen poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen merkitys ja laajuus sekä kaupungeissa että maaseudulla? Yksilötasolla tutkitaan, ketkä pätkätöitä tekivät sekä millainen oli pätkätyöläisten asema ja sosiaalinen liikkuvuus? Pätkätyötä ja sen tekijöitä tutkitaan pitkällä aikavälillä, mikä mahdollistaa ilmiössä tapahtuneiden muutosten tarkastelun. Samalla se mahdollistaa vertailun ja sekä luo keskusteluyhteyden nykytilanteen kanssa.

Hanke tutkii erittäin ajankohtaista ja yhteiskunnallisesti merkittävää ilmiötä, josta myös monella hankkeen tutkijalla on myös omakohtaista kokemusta. Hanke tuo merkittävää uutta tietoa yhteiskunta- ja työntekemisen historiasta, sillä moderniksi mielletty ilmiö onkin vuosisatoja vanhempi. Merkittävää on ilmiön ja käsitteiden uudelleen määrittely ja ajoittaminen myös kansainvälisesti. On myös rohkeaa lähestyä yhteiskuntahistoriaa ensi sijassa muutoksen ja vaihtuvuuden kautta.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Viitaniemi Ella, Miettinen Tiina, Gustafsson Sofia, Talvitie Petri
Muut työryhmän jäsenet: Lamberg Marko, Ojala-Fulwood Maija, Miettinen Riikka, Östman Ann-Catrin

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Järjestelykomitean sihteeri Birgitta Vinkka ja työryhmä (Sosiologipäivät 2020 -järjestelykomitea) 8 000 € Vuotuisen Sosiologipäivät-konferenssin järjestäminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Westermarck-seuran Sosiologipäivät ovat osallistujamääriltään suurin yhteiskuntatieteellisen alan konferenssi Suomessa. Vuonna 2020 Sosiologipäivät järjestetään jo 50:nnen kerran, tällä kertaa Lapin yliopiston järjestämänä Rovaniemellä.

Vuonna 2020 Sosiologipäivät haastaa yhteiskuntatieteilijät pohtimaan mitä ovat yhteisöt tämän hetken kulttuurisesti ja poliittisesti ristiriitaistuvassa sekä kokonaisuuksia hajottavassa maailmassa.

Sosiologipäivät on osallistujamääriltään suurimpia eurooppalaisia sosiologian tieteenalan vuotuisia konferensseja. Päivät on silti järjestäjälleen aina taloudellinen riski, sillä menot katetaan suurimmaksi osaksi osallistumismaksuista: mikäli osallistujamäärä ei syystä tai toisesta ole odotuksen mukainen, on menot paikattava Westermarck-seuran muista tuloista. Konferenssi on kuitenkin tieteenalalle ja sen harjoittajille niin merkittävä, että riski kannattaa ottaa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Virittäjä 19 000 € Virittäjän 125 vuotta – juhlat verkossa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Virittäjä, yksi Suomen vanhimmista edelleen toimivista tiedelehdistä, täyttää 125 vuotta vuonna 2022. Merkkivuosi tarjoaa mahdollisuuden tehdä tunnetuksi paitsi lehteä myös fennistiikkaa ja suomalaista tiedejulkaisemista. Hankkeen tavoitteena on saada erityisesti tulevat sukupolvet, nykyiset ja tulevat opiskelijat, ymmärtämään suomenkielisen tiedejulkaisemisen merkitys ja osallistaa heitä tiedeyhteisön jäsenyyteen. Samalla opiskelijat voivat omaksua työelämässä tarvittavia taitoja.

Projektissa Virittäjän historiaa ja nykyisyyttä esitellään tuorein, nuorta sukupolvea puhuttelevin keinoin ja sitä osallistaen. Hankkeessa on kolme osaa:
1) Juhlasivuston julkaisu verkossa. Sivustolle kootaan monipuolinen otos Virittäjän historiasta ja nykyisyydestä: nykyisten ja entisten toimihenkilöiden haastatteluja (podcastit, videotallenteet) tai muita esittelyjä, aikajana, kuvamateriaalia jne. Suurin osa materiaalista tuotetaan eri yliopistoissa toteutettavilla kursseilla.
2) Juhlavuosikerta. Vuonna 2021 ilmestyvä 125. vuosikerta sisältää Virittäjän historiaa valaisevia kirjoituksia ja opiskelijoille suunnatun kirjoituskilpailun parhaimmistoa.
3) Virittäjän 125-vuotisjuhla maaliskuussa 2022

Tällä hakemuksella anomme rahaa verkkosivuston (1) ja juhlavuosikerran (2) toteuttamiseen. Projektin kokonaisuudesta vastaa koordinaattori, joka hoitaa samalla Virittäjän varapäätoimittajan tehtäviä.

Virittäjä ei ole muinaismuisto vaan dynaaminen toimija, jolla on kiinnostava historia. Historia muodostuu yksilöiden ja ryhmien valinnoista. Hanke nostaa näitä valintoja näkyviin nykymedian ja tiedeviestinnän keinoin. Virittäjä suuntautuu tulevaisuuteen osallistamalla opiskelijat keskeisiksi toimijoiksi sekä valmistaa heitä monipuolisesti oman alan työtehtäviin ja sitouttaa osaksi tiedeyhteisöä. Juhlavuosi ei tuota vain ohikiitäviä puheita ja esityksiä vaan pysyviä jälkiä julkaisujen muodossa.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Komppa Johanna, Siiroinen Mari, Onikki-Rantajääskö Tiina

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MA Katarzyna Wisniewska 86 400 € Description of Force Dynamics and Cognitive Retention in Literary and Audiovisual Translation

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

The presented research is concerned with the notion of Force Dynamics in the context of Cognitive Retention in translation. The main aim of the study is to find out whether Force-Dynamic event structures are retained in translation and subtitling based on different language pairs.

The global aim of the entire research is to model certain aspects of the cognitive process of translation based on ideas derived from Cognitive Semantics, with a special focus on Force Dynamics. The study follows the theoretical framework mostly developed by Talmy, as well as the schema coined by Mäkisalo and Lehtinen in which the linguistic and cognitive information retention level is distinguished. The idea is to explore the extent to which information is retained at both these levels in literary and audiovisual translation. The study aims at testing the results against the Cognitive Retention Hypothesis, according to which translation is likely to retain more cognitive than linguistic similarities. Based on the existing research and available evidence, it is anticipated to prove its validity.

The stated issues are being investigated based on small-scale self-compiled corpora of fragments of literary texts and subtitles by taking a multimodal approach in which the stated hypothesis is to be validated or discredited with the use of quantitative data obtained, whereas the qualitative part of the study is to analyse how Force Dynamics is expressed if it is retained in the translation process.

The research constitutes a part of a bigger innovative research, seeking international recognition. The reason behind it is the lack of means and tools necessary for a cognitive description of translation. The goal is to present a comprehensive body of knowledge and empirical findings to an international audience. The work contributes to the description of the human cognitive system from a wider perspective than most cognitive theories and can be used to develop these theories further.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori, tutkijatohtori Johanna Vuorelma 100 800 € Ironia kansainvälisessä politiikassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Kolmivuotisessa tutkimushankkeessa tarkastellaan ironian ilmentymiä kansainvälisen politiikan kielessä. Hankkeessa ironiaa käsitellään trooppina, joka haastaa vallitsevaa tulkintaa, ottaa siihen kriittistä etäisyyttä ja tarjoaa uudenlaisen tavan tarkastella kohdetta. Hankkeessa on kolme keskeistä tutkimuskysymystä. Miten ironista kieltä käytetään kansainvälisessä politiikassa ja politiikan analyysissa? Mitkä politiikkakysymykset ovat ironisoinnin kohteena kansainvälisissä suhteissa? Millaiset yhteiskunnalliset olosuhteet, kehityskulut tai tapahtumat ruokkivat ironisia tulkintoja? Tutkimushanke koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa keskittyy ironian käyttöön poliittisessa retoriikassa. Tämän osion aineisto koostuu poliittisten päättäjien puheista viidessä eri maassa: Isossa-Britanniassa, Turkissa, Ruotsissa, Unkarissa ja Yhdysvalloissa. Toisen osan aineisto koostuu kansainvälisen politiikan analyyseista. Aineisto kerätään Foreign Affairs -lehdestä 1920-luvulta alkaen. Aineistoa tutkitaan paradigmaattisen narratiivitutkimuksen menetelmällä. Hankkeessa tuotetaan tiedekirja Ironia kansainvälisessä politiikassa sekä kaksi vertaisarvioitua tiedeartikkelia. Hankkeen puitteissa järjestetään kaksi keskustelutilaisuutta sekä yleistajuistetaan hankkeen tutkimusta suurelle yleisölle suunnatuilla julkaisufoorumeilla.

Tutkimushanke on rohkea avaus, koska se yhdistää uudella tavalla eri tutkimusalojen teoriaperinnettä ironian käsitteestä kansainvälisen politiikan tutkimukseen. Ironian ilmentymiä kansainvälisessä politiikassa on tutkittu vain niukasti, joten hanke tuottaa uutta tietoa politiikan kielestä ja tulkintatavoista. Ironian tutkiminen ja tunnistaminen kansainvälisessä politiikassa on yhteiskunnallisesti tärkeää, koska ironian käytössä on vaarana, että se tuottaa laajaa poliittista kyynisyyttä.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhteiskuntatieteiden maisteri Lasse Väänänen 77 200 € Väitöskirjatyö Vihreää kultaa itään: Kiinalaiset investoimassa Suomen metsäbiotalouteen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Tutkin, mitkä tekijät vaikuttavat suomalaisen biojalostamohankkeen toteutumiseen, sekä mitä haasteita toteutuneiden biojalostamohankkeiden käynnistämiseen liittyy. Tarkastelen biojalostamohankkeen toteutumista ja alkuvaiheen kehitystä kolmen näkökulman kautta.

Tutkimuskysymykseni ovat:
1. Millainen vaikutus erilaisilla hallinnollisilla prosesseilla on suomalaisille biojalostamohankkeille?
2. Mikä on Kiinan ja kiinalaisinvestointien rooli Suomen biotalouden kehityksessä?
3. Kuinka paikallinen konflikti vesistön mahdollisesta pilaantumisesta vaikuttaa tehdashankkeeseen?

Tutkimukseni tavoitteena on löytää keinoja sujuvoittaa biojalostamohankkeeseen liittyviä hallinnollisia prosesseja, kuten lupakäytäntöjä. Prosesseja optimoimalla voidaan säästää niihin käytettyjä resursseja, kuten aikaa ja rahaa. Selvitän hankkeessani, mitkä tekijät vaikuttavat kiinalaisinvestointien toteutumiseen ja kuinka näitä tekijöitä tehostamalla voidaan kehittää suomalaista biotalousympäristöä. Tutkimukseni avulla voidaan ymmärtää paremmin konfliktin osapuolia ja luoda menettelytapoja välttää konflikteja tulevaisuudessa. Lisäksi tutkimukseni tuloksia voidaan käyttää kehittämään Itä-Suomen yliopiston biotaloustutkimusta, maakuntien alueellista toimintaa ja suomalais-kiinalaista yhteistyötä.

Aineistonani on suomalaisten ja kiinalaisten sidosryhmien teemahaastattelut. Kansalaisyhteiskuntaa tutkiessani käytän myös muuta materiaalia, kuten uutisointia ja digitaalista mediaa.

1. Haastava toimintaympäristö: aihe herättää Pohjois-Savossa voimakkaita tunteita. Kiina on ulkomaalaiselle haastava työympäristö. Nuorelta tutkijalta vaaditaan rauhallisen määrätietoista ja objektiivista työskentelyotetta.
2. Rohkeus käyttää kiinan kieltä, minkä ansiosta saa suurempaa arvostusta ja paremmat haastattelumahdollisuudet johtotason henkilöiltä.
3. Korkeimman tutkinnon saavuttaminen heikosta opintotaustasta huolimatta (peruskoulun kuuden keskiarvo ja ammattikoulun rakennuslinja).

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Visual Artist Sheung Yiu 33 200 € The Twinkling of An Eye: transdisciplinary artistic research exploring the impact of computer-generated imagery (CGI) and its entanglement with our reality

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

The Twinkling of An Eye is an artistic research that culminates into two new artworks for two exhibitions and a research publication in 2020.

Computer vision and simulations are undeniably changing the world. The project employs a critical perspective to investigate the technologies and cultural ideas surrounding CGI through theoretical research and artistic work, advocating for awareness of their power on our society.

The theoretical research elaborates on philosopher Vilém Flusser's notion of 'technical images' to discuss the social significance of CGI. Collaborating with doctoral researcher Daniel Schraik, the research studies the different ways geoinformatics produce and analyse images of forests using computer algorithms. The research investigates the impact of CGI on our perception of self, of reality and of the physical world.

The artistic work centres around the research of water splashes by British physicist Arthur Worthington. The project simulates Worthington well-documented experiment from his book ’Study of A Splash’ using 3D modelling software. The experimental installation, photo-objects and videos produced using a combination of photographs, CGIs and 3D-printed objects explore how the way CGI fundamentally changes the very notion of reality and knowledge. Each work poses as a critical enquiry to disrupt the representational view of images. The project explores a progressive approach to understand the complexity of contemporary images.

The project aims to extend the understanding of CGI beyond impressive visual effects in movies. Computer vision, DeepFake and facial recognition surveillance have shown that CGI has profound implications in politics and the arts. Reality is ever entangled with image, yet CGI is increasingly detached from the physical world. Contemplating on the ever abstract connection between images and reality, the project problematises the traditional understanding of images as a window to the world.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT, Dosentti Oili-Helena Ylijoki ja työryhmä 367 300 € Akateemisten affektien etnografia: Tutkimusstrategiat tunteiden tihentymänä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Tutkimuksemme kohteena ovat tutkimusstrategiat affektiivisena ilmiönä. Kysymme, millaisiin arvoihin ja miten tutkijoita pyritään tutkimusstrategioilla sitouttamaan, millaisia tunteita nämä prosessit tutkijoissa herättävät sekä miten tutkimusstrategioiden ja niiden liikuttamien affektien kautta muovataan yliopistojen valtasuhteita niin tieteenalojen välillä kuin niiden sisälläkin. Tutkimuksemme avaa tuoreen tavan tarkastella akateemisen työn piiloisia, hienosyisiä, vaiettuja ja vaiennettuja merkityksiä sekä näiden sosio-materiaalisia seurauksia. Tutkimuksemme kuuluu organisaatioetnografian alaan. Aineistomme koostuu yliopistojen johdon haastatteluista, osallistuvasta havainnoinnista, eri asemissa olevien tutkijoiden fokusryhmähaastatteluista sekä sosiaalisessa mediassa käytävän keskustelun netnografiasta. Analysoimme aineistojamme affektiivisen luennan kautta. Etsimme tiheitä kuvauksia, jotka kiteyttävät tutkimusstrategiaan ja sitä koskevaan puheeseen liittyviä arvoja, ideaaleja ja päämääriä ja sisältävät siten voimakkaan affektiivisen latauksen. Tutkimuksemme keskittyy humanistisiin tieteiseen ja yhteiskuntatieteisiin, jotka ovat jääneet marginaaliin nykyisessä tiedepolitiikassa. Toteutamme tutkimuksemme Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistoissa, joissa itse työskentelemme. Tämän asetelman kautta on mahdollista päästä kiinni tutkimusstrategiaprosessin hienovaraisiin ja monisäikeisiin tunnetiloihin ja niiden materiaalisiin seuraamuksiin akateemisen työn arjessa.

Aiheemme on sensitiivinen. Kohteenamme ovat paitsi toiset tutkijat, myös meitä korkeammassa asemassa olevat päättäjät, joilla on institutionaalista valtaa meihin nähden. Teemme etnografista tutkimusta ja kirjoitamme monografian, jotka eivät ole suosiossa nopeaa tiedettä arvostavassa nyky-yliopistossa. Nostamme esiin tiedepolitiikassa marginaaliin jäävien humanististen tieteiden ja yhteiskuntatieteiden merkitystä ja erityislaatua, mutta myös niiden sisäisiä jännitteitä ja valtadynamiikkaa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Hokka Johanna, Suopajärvi Tiina, Olsson Pia
Muut työryhmän jäsenet: Ylijoki Oili-Helena

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT, tutkijatohtori Tuukka Ylä-Anttila 174 200 € Moraalinen polarisaatio 2020-luvun suomalaisessa julkisuudessa (Mopo)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Suomalaisen julkisen keskustelun väitetään kulkevan kohusta kohuun, joissa "pöyristytään" milloin mistäkin, "tahallisesti väärinymmärtäen" toisia, ja aina joku "uhriutuu". Jotkut kokevat ettei "mitään saa enää sanoa", toiset ettei heitä kuunnella, ja keskustelua dominoivat "ääripäät". Poteroihin kaivautuneet kansalaiset ja poliitikot puhuvat toistensa ohi. Erkanemme vastakkaisiin leireihin. Onko todella näin ja mitä voimme tehdä? Toimiva julkinen keskustelu on toimivan demokratian elinehto, joten suomalaisen julkisen keskustelun tila 2020-luvulla on diagnosoitava.

Kehittämälläni moraalisen polarisaation käsitteellä haluan tehdä eroa olemassa oleviin, liian yksinkertaistaviin polarisaatioteorioihin. Moraalinen polarisaatio on sitä, kun kansalaisten on vaikeaa neuvotella moraalisesti merkityksellisistä asioista siten, että jaettu moraalitausta mahdollistaisi toisten ymmärtämisen. Tutkin moraalista polarisaatiota prosessina, sen arkipäiväisiä ilmenemismuotoja sekä sen tuottamista. Miten moraalinen polarisaatio 2020-luvun suomalaisissa julkisissa keskusteluissa toimii? Millaisten mekanismien kautta? Kuka sitä tekee, missä, milloin ja miten?

Mopo-hanke tutkii valtavaa aineistoa sosiaalisen median, vastamedian, valtamedian ja eduskunnan keskusteluista monietäisyysmenetelmin. Hanke tuottaa kansalaisille ja poliittisille toimijoille välineitä tunnistaa ja ymmärtää moraalista polarisaatiota demokraattisen keskustelun edistämiseksi.

Hanke tarttuu suomalaisen yhteiskunnan moraalisiin polttopisteisiin. Lähestyn kohdettani tieteenalarajoista välittämättä käyttäen hyödyksi tuloksia, menetelmiä ja teorioita sosiologian, politiikan tutkimuksen, poliittisen psykologian, yhteiskuntafilosofian ja viestinnän aloilta. Onnistuessaan hanke uudelleenmäärittelee julkisen sfäärin tutkimusta sekä auttaa julkisiin keskusteluihin osallistuvia kansalaisia ja poliittisia toimijoita ymmärtämään paremmin keskusteluiden dynamiikkaa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Hannu Ylönen ja työryhmä (MERG (Mammalian Ecology Research Group)) 30 000 € Peto-saalis-suhde ja yhteistyö tutkimuksen keskiössä – ja tutkijoiden urapolulla

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Peto-saalis-suhde, kilpailu ja yhteistyö ovat evoluutiotutkimuksen keskeisiä kysymyksiä. Niissä kyseessä on eliöyhteisön jonkun jäsenen kelpoisuuden tai säilymisen paraneminen, joko toisen yksilön kustannuksella tai useiden yksilöiden yhteistyöllä. Peto-saalis-suhde on näistä erikoisin, koska saalis menettää henkensä, se syödään, mikäli se ei ole kehittänyt keinoja pedon välttämiselle tai sen hampaista pakenemiselle. Peto-saalis-vuorovaikutukset ovat tutkimukseni keskiössä. Tutkijan urapolulla on allegorisesti piirteitä evolutiivisista prosesseista, jopa raadollisesta kilpailusta uran alussa ja yhteistyötä tieteen hyväksi myöhemmissä vaiheissa. Tutkimusryhmäni työ on ollut uraa uurtavaa peto-saalis-suhteen evoluution, eläinten vaaran aistimisen, kognition, käyttäytymissopeumien ja nisäkkäiden hajuainekommunikaation alalla.

Tämä hakemus 1) tukee tutkimusryhmämme peto-saalis-tutkimusta kesällä 2020 ja viimeisen väittelevän oppilaani tutkijanuran alkuvaihetta, 2) varmistaa ryhmäni kansainvälisen yhteistyön vuonna 2020 ja osallistumisen Gordon Research Conference – Predator-Prey Interaction -kongressiin sekä 3) varmistaa tutkijanurani rohkean lopetuksen poikkitieteellisen, tieteiden välistä yhteistyötä korostavan Mikä meitä tieteessä yhdistää – historian kautta tulevaisuuteen -symposion muodossa.

Tutkijanuran loppuvaiheessa professoritason tutkijakin saattaa hellittää ja siirtyä hallintoasioihin, joita kyllä riittää. Tämän hakemuksen turvin jatkan aktiivista ja korkeatasoista tutkimusta, tieteellistä yhteistyötä sekä tieteenfilosofian pohdiskelua poikkitieteellisesti biologien, historioitsijoiden, kulttuurintutkijoiden ja filosofien kanssa eläköitymiseeni saakka. Rohkea avaus voi olla myös rohkea ja tekemisestään ylpeä lopetus.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Sievert Thorbjörn
Muut työryhmän jäsenet: Haapakoski Marko

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Associate Professor Ali Ünlü 45 000 € The challenges of establishing drug consumption rooms in Helsinki and an evidence-based policy design

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

According to the latest European Drug Report, the average drug-induced mortality rate among adults in Finland above the European average (53 vs 22 deaths per million) in 2017. Drug consumption rooms are one of the effective intervention tools to reduce overdose deaths and infectious diseases. Helsinki City Council has started an initiative to establish a drug consumption room in the city.

This study aims to contribute to the policy transfer process of this intervention. Although the intervention has been already implemented in many countries, policy transfer always requires structural and contextual adjustments. A solution of a country may not fit well to another country’s expectations. Public and stakeholder opinions substantively impact policy decisions and should be considered for the development of harm reduction strategies such as drug consumption rooms. However, little is known in Helsinki, particularly decisions of stakeholders such as the police and government sector. To identify resistances and concerns, a qualitative study will be held by conducting interviews with community stakeholders. Then, the results and outcomes of the previous implementation in other countries will be combined to identify the best evidence-based interventions according to the performance outcomes.

The research aims to improve knowledge about the opinions of stakeholders in Finland and to develop an intervention plan tailored for Finnish settings.

Designing a harm reduction intervention such as drug consumption rooms is a challenging task for policymakers. A public resistance, political hesitancy and unwillingness of public administrators sometimes make it difficult to design a well-structured program. This research will enlight the concerns of the stakeholders and facilitate policy transfer process in order to support the well-being of the society.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD student Jure Zrim 24 000 € Doctoral research on short- and long-term effects of biochar and other soil amendment materials on soil biota

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Biochar as a soil amendment shows promising results improving soil and crop quality and increasing crop yields, however there is lack of field-scale evidence of its effects on soil biota. Hence, in this proposal, the objective is to study short and long term underlying processes in biochar amended soils and its effects on earthworms and microbial community composition. While the data is already collected, it still has to be analyzed and the results needs to be published. During the grant period, I plan to publish two peer-reviewed scientific articles.

World is currently facing issues as global warming, food security and water pollution. Biochar as a fertilizer and a tool to store carbon in a soil is one of the most promising way to face those problems. The research regarding biochar must continue in order to widen the opportunities. However before the concept of biochar as a solution can be implemented in a wider scale, it should be tested in a long-term field experiments and its effects on soil biota studied.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti