Yleinen apurahahaku: Tieteen arvioijaprofiilit (7.12.2018)

Selaa arkistoa

Filosofian maisteri Lotta Aarikka 55 200 € Murteentutkimuksen metodit ja ideologiat 1871–2018

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Tutkimukseni tavoite on selvittää, millaisia metodologisia ratkaisuja fennistiikan alalla ilmestyneissä murreväitöskirjoissa on tehty. Miten väitöskirjojen aineisto on kerätty ja keiden puhetta tallennettu? Miten aineistoa on käsitelty? Tarkastelemalla kootusti eri aikoina tehtyjen väitöskirjojen metodologisia ratkaisuja pääsen käsiksi tutkijoiden kieli-ideologioihin eli siihen, millaisena kielimuotona ”murretta” on eri aikoina pidetty.

Tutkimukseni toinen tavoite on analysoida murteita tutkivaa kielitieteilijää toimijana: Miten tutkijat perustelevat tekemiään metodologisia valintoja? Miten he tuovat esille omaa kielellistä taustaansa osana tutkimusprosessia? Kolmas tutkimukseni tavoite on hahmottaa, minkälaisena tutkimuskohde – ”murre” – aineistossani näyttäytyy ja millaisista komponenteista sen ajatellaan koostuvan.

Tutkimukseni neljäs, viimeinen ja pääasiallinen tavoite on osoittaa, että tutkijoiden tekemät näennäisesti epäideologiset metodologiset valinnat tuottavat tietynlaisen kuvan tutkimuskohteen käsitteestä – tässä tapauksessa murteesta. Tutkimukseni osoittaa, että metametodologinen analyysi ja tutkijoiden kieli-ideologioiden tarkasteleminen on tieteenalan itseymmärryksen ja kehityksen kannalta välttämätöntä.

Esitellessäni tutkimustani ensimmäisiä kertoja minulle sanottiin, että turvallisinta olisi, jos tutkisin jo kuolleita tutkijoita ja heidän tutkimuksiaan. Olen valinnut toisin. Tutkimusaineistossani käsittelen monien tieteenalan merkkihenkilöiden tutkimusta pelottomasti, sillä ajattelen, että metametodologinen tarkastelu ja tutkimusalan historian kriittinen analyysi lisää tieteenalan itseymmärrystä.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Janika Aho 120 500 € The Saints, the Sinners and the True Evil - Morals Depicted in Medieval Church Wall Paintings in the Kingdom of Sweden

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Keskiajan kirkoissa olevat kuvat olivat kirkkointeriöörin hallitsevia elementtejä ja sisällöltään voimakkaita esityksiä. Niissä esiintyy kuvauksia niin raamatun ja pyhimyskertomusten hyveellisistä hahmoista kuin myös helvetin hirviöistä viimeisen tuomion toimeenpanolla sekä piruhahmoista viettelemässä ihmistä syntiin. Kaikki nämä hahmot ja kohtaukset ovat nykypäivänkin näkökulmasta voimakkaita ja tunteita herätäviä. Keskiajan yhteisössä kirkko oli yksi harvoista paikoista, joissa oli nähtävillä suurikokoisia ja näyttäviä kuvia.
Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on tutkia Ruotsin valtakunnan keskiaikaisten kirkkojen seinämaalauksia paneutuen niihin kohtauksiin, joissa on visualisoitu eri tavoin hyvää tai pahaa tai kyseisenlaisia tekoja, useimmiten narratiivisin esimerkein. Hyvän ja pahan erottaminen toisistaan oli olennainen osa keskiajan yhteisöllisyyttä, teologiaa ja hyvää kristillistä elämää. Aiemmin taidehistorian tutkimuksessa maalauksia on tutkittu juuri seurakuntaa opettavina ja ohjaavina teoksina. Sittemmin tutkimus on painottanut käsitystä niiden hartaudellisesta ja meditatiivisesta roolista. Maalauksilla on todennäköisesti ollut useita käyttötarkoituksia ja merkityksiä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella maalauksia niiden hartaudellinen ja opetuksellinen luonne huomioiden ja luoda niihin uusia näkökulmia aikansa yhteisöä vahvistavina ja rakentavina visuaalisina esityksinä.

Keskiaikaisten kirkkojen kalkkimaalaukset ovat vakiintuneet osaksi Pohjoismaisen taidehistorian kaanonia. Silti niistä ei ole riittävästi ajankohtaista tutkimusta. Tämä tutkimus tähtää aineistoon nähden uusiin näkökulmiin tulkita keskiajan kuvia ja niiden tarkoituksia. Tarkoituksena on myös tuottaa tieteenalojen rajat ylittävää keskustelua kuvien merkityksestä keskiajan yhteisölle. Tutkimushankkeen on tarkoitus hyödyttää suorasti myös eri yhteistyötahoja ja -hankkeita (Kts. hakemusteksti)

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhteiskuntatieteiden maisteri, pääekonomisti Jussi Ahokas 14 000 € Tietokirja John Maynard Keynesistä.

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Olen kirjoittamassa suomenkielistä tietokirjaa John Maynard Keynesistä. Vaikka Keynesiä pidetään kautta aikojen yhtenä tärkeimmistä taloustietelijöistä, toistaiseksi hänestä on kirjoitettu hyvin vähän Suomessa ja suomeksi. Tietokirjani onkin tarkoitus vastata juuri tähän puutteeseen. Pyrin kirjassani esittelemään tiivistetysti Keynesin elämäntarinan sekä hänen talousajattelunsa kehityksen ja perusteet. Sen lisäksi pyrin avaamaan sitä, miten Keynes ja hänen talousteoriansa ovat vaikuttaneet taloustieteen kehitykseen, talouspolitiikkaan ja yleisempään yhteiskuntapolitiikkaan maailmalla ja erityisesti Suomessa hänen kuolemansa (1946) jälkeisten vuosikymmenten aikana.

Käytän tietokirjani aineistona erilaisia kirjallisia lähdemateriaaleja, kuten Keynesin elämänkertoja sekä taloustieteellisiä artikkeleita ja kommentaariteoksia. Lisäksi pyrin haastattelemaan kirjaa varten taloustieteilijöitä, historioitsijoita, virkamiehiä ja poliitikkoja sekä Suomessa että ulkomailla (ennen kaikkea Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa). Haastatteluaineiston avulla elävöitän kirjan esitystapaa ja toisaalta monipuolistan kuvaa siitä, miten Keynesin ajattelu on vaikuttanut niin taloustieteeseen kuin talouspolitiikkaankin eri puolilla maailmaa.

Kirja on tarkoitus julkaista vuonna 2021, jolloin Keynesin kuolemasta tulee kuluneeksi 75 vuotta ja hänen pääteoksensa General Theory of Employment, Interest and Moneyn (Yleinen teoria) julkaisusta 85 vuotta.

Nykyään unohdamme helposti aikaisempien ajattelijoiden opit yhteiskuntapolitiikkaa suunnatessamme. Julkisuudessa esitetään myös usein, että vain tuorein tutkimus on arvokasta politiikkasuositusten muodostamisessa. Hankkeeni lähtökohtana on rohkeasti kyseenalaistaa tätä näkemystä ja osoittaa, että John Maynard Keynesin teoreettiset näkemykset sekä politiikkasuositukset ovat polttavan ajankohtaisia esim. globaalin talouden ekologiseen kestävyyden tai rahataloudellisen vakauden kannalta.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kasvatustieteen maisteri, lehtori Outi Ahonen 75 000 € Karjalan kuurot evakot: viittomakielinen muistitietotutkimus

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Viittomakielisen muistitiedon monografiaväitöskirjani tavoitteena on tallentaa siirtokarjalaisten kuurojen kertomuksia muistiin tulevia sukupolvia varten ja myös tutkia, millä tavalla kuurot evakot muistavat ja muistelevat viittomakielellä kokemuksiaan v.1939–44. Haastattelin vuonna 2014 eri-ikäisiä karjalaisia kuuroja ja heidän ystäviään yhteensä 50, mutta minun suomalaisen viittomakielen väitöskirjatutkimuksen aineistoni koostuu Karjalan 12 kuuron evakon kertomuksista. Analysoin aineistojani litterointitekstin avulla siirtokarjalaisten kuurojen tapaa muistella viittomakielellä 1940-luvulla tapahtuneita asioita. Pyrin ymmärtämään syvällisemmin kuurojen kulttuuria kertoa asioita. Miten viittomakielellä muistellaan asioita? Millainen on karjalaisten kuurojen identiteetti?

Karjalan kuuroista ei ole tehty tutkimuksia. Suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli on virallisesti tunnustettu, mutta karjalaista ei. Karjalan kuuroilla on erittäin rikas kieli ja kulttuuri, joka on uhanalainen. Viipuri ylläpiti Karjalan kuurojen kulttuuria 1944 asti. Viittomakielistä kerrontakulttuuria pitää tallentaa tallentaa tulevia sukupolvia varten.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Lehtori, VTM Alex Aissaoui 28 800 € A Regional International System or an International Society of States? – Near Eastern Diplomacy during the Second Millennium BCE

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Heettiläisvaltion hallitsija Hattusili III ja Egyptin farao Ramses II solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen ja jakavat Syyrian alueen etupiireihinsä noin vuonna 1274 ennen ajanlaskun alkua.

Tämä kryptiseltä kuulostava virke toimii lähtölaukauksena väitöskirjalleni, jossa tarkastelen toisen vuosituhannen ajan muinaista Lähi-itää. Väitän tutkimuksessani, että voimme jo tuolloin nähdä alueen valtioiden välillä pitkälle vietyä diplomaattista vuorovaikutusta, joka täyttää valtiojärjestelmän tunnusmerkistön. Väitöskirjani osoittaa, että muinaisessa Lähi-idässä vallitsi systeeminen vuorovaikutus toimijoiden välillä. Tämä asettaa uuteen valoon maailmanpolitiikan perinteisen narratiivin, jossa oppiaineen konstitutiiviset ilmiöt, kuten valtionmuodostuminen, suvereniteetti, voimatasapaino ja kansainvälinen anarkia nähdään ennen muuta Euroopassa vallinneiden valtiosuhteiden lopputuotteina.

Tarkastelen väitöksessäni kvalitatiivisen tekstianalyysin keinoin maailmanpolitiikan eri teoriasuuntauksia hyödyntämällä poliittista kirjeenvaihtoa, jota toisen vuosituhannen Lähi-idässä käytiin. Keskeisinä primaarilähteinä toimivat mm. Amarna-kirjeet sekä Mari-kaudelta löydetyt valtioiden välistä vuorovaikutusta kuvanneet dokumentit. Aikalaislähteitä tutkimalla rakennan pääargumentin, jonka mukaan valtio-opillisessa tutkimuksessa tulisi kiinnittää huomiota myös itäisen Välimeren maailmaan, joka yli vuosituhat ennen Thykudideen esitystä peloponnesolaissodasta muodosti toimivan valtiojärjestelmän

Väitösprojektissani kyseenalaistan maailmanpolitiikan tutkimuksessa yhä korostuvan Eurooppa-keskeisen ja lähimenneisyyteen nojaavan tutkimusparadigman. Muinaisen Lähi-idän diplomatiaa analysoimalla kysyn väitöksessäni, miten kauas valtiosuhteiden historiaan voimme mennä löytääksemme toimivan valtiojärjestelmän. Tutkimukseni avaa uusia näkökulmia maailmanpolitiikan teoriaan osoittamalla valtionmuodostuksen, suvereniteetin ja voimatasapainon juurien ulottuvan tuhansien, ei satojen, vuosien päähän.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Assistant Professor of Philosophy Andreea Smaranda Aldea 39 000 € Transcendental Phenomenology as Critique – Limits, Possibilities, and Beyond

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

The project, entitled 'Transcendental Phenomenology as Critique – Limits, Possibilities, and Beyond,' challenges the pervasive view that given phenomenology’s commitment to studying the universal structures of experience, it cannot do justice to its historically constituted layers. Through analyses and developments of Edmund Husserl’s work, the project sheds new light on what phenomenology can accomplish socio-culturally and politically. Phenomenology emerges as a distinctive kind of radical immanent critique uniquely situated to diagnose and address current unjust and oppressive practices of marginalization and exclusion in registers such as gender, race, and disability.

The proposed research project, entitled 'Transcendental Phenomenology as Critique – Limits, Possibilities, and Beyond,' develops powerful phenomenological tools able to perform an incisive socio-cultural critique addressing acute and escalating problems of equality and justice in today’s world.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral student Rukhsana Ali 119 200 € After the Taliban: The new role and scope of the Language/Linguistic Association in Pakistani Language Policy

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

The purpose of study is to examine language policy practices promoted by two main Pakistani linguistic Associations, as they aim at supporting teachers in the multilingual social context of post-Taliban Pakistan. The preliminary findings reveal that the major actors promote English as a global language, resulting in inner tensions with the regional languages. The coalition of US partnership, in turn, provides support for language policy development as a part of their post-Taliban policies. The study provides opportunities to develop language planning and language policies in the Pakistani and other Asian post-colonial contexts. Finland has an edge in language education policy with a priority in mother tongue based teaching; the Centre for Applied language studies at the University of Jyvaskyla is unique in providing research assistance on language education policies. This study will
contribute to the current theories of language policy and planning by adopting a bottom up approach which is less researched in the domain of LPP (Language Policy Planning). LPP conventionally was studied as an administrative, bureaucratic plan of actions with State specific rules but the current practices indicate to the practicing grounds in the specific social context.

The data reveals the major themes on the pretext of Globalization agenda and developmental funds induction in Asia, specifically Pakistani context. Language education policy practices are promoted by the two main actors, British colonial Masters and the Imperialist (US developmental funds in connection with the post Taliban coalition). State narratives is superficial policy document which is defective in practice, negligent of the fact of contributing practitioners in social context.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral Candidate Irfan Ameer 15 400 € The Evolution and Control of Institutionalized Bribery: A study of pharmaceutical sales environment in developing country markets

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Topic significance:
Bribery control is one of the biggest challenge for multinational companies (MNCs) operating in developing country markets. These widespread practices are istitutionalized as they are strongly linked to weak socio-economic conditions and collective norms of those countries.

Key objective and sub- objectives:
The main objective of this research is to explore the evolution and control of institutionalized bribery in sales environment of developing country markets. This dissertation is a compilation of four articles. Each article's objectives are mentioned below:

Paper 1- To propose a practice based approach to study unethical behavior in sales.
Paper 2- To investigate the evolution process of bribery.
Paper 3- To design a framework for multinationals to control institutionalized bribery.
Paper 4- To study the strategic responses of multinationals' towards the pressure of institutionalized bribery.

Implications:
First, practice based approach employed in this research is a new and unique way to study unethical behavior in sales. Second, it sheds light on the dark side of business relationships by showing how bribery spread through the relationships and established as industrial and societal level norms. Third, I explore firm’s social responsibility role to fight against an important and a chronic problem for both business and society. Finally, study explores strategic ways through which firms can cope with institutionalized bribery.

The study is multi-disciplinary in the fields of corporate social responsibility, international business and marketing. Along with benefits for research community, study has important implications for industry, regulatory authorities and multicultural societies. Better understanding of coping bribery can provide actionable knowledge and guidelines to Finnish as well as global societies, regulatory authorities and firms to better operate and interact in ethically complex environment.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Anarâškielâ servi ry 60 000 € "1 000 sivua nuortenkirjallisuutta inarinsaameksi"

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Hankkeen tarkoituksena on tuottaa inarinsaamen kielellä käännöskirjallisuutta. Se suunnataan erityisesti 12-18 -vuotiaille varhaisnuorille ja nuorille. Tämä ikäryhmä on kiireellisin kielenelvytyksen kohderyhmä useammasta syystä:

- Nuorille ei vielä ole riittävää kielellistä tukea, koska ensivaiheen kielenelvytys on keskittynyt alle kouluikäisiin ja työikäisiin aikuisiin.
- Nuoret ovat kielen potentiaalisia kirjoittajia: he ovat ensimmäinen sukupolvi, joka oppii koulussa lukemaan ja kirjoittamaan saameksi.
Huolestuttavaa sinänsä on jo se, että varhaisnuorten ja nuorten lukuharrastus on maanlaajuisesti vähäistä. Inarinsaamen osalta tilanne on huono siksi, että tämän ikäryhmän nuorimmille kaunokirjallista lukemista on vain vajaat 10 kirjaa, vanhimmille ei mitään. Alakoululaisten lukutaito ei tällä hetkellä ole erityisen hyvä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että oppikirjojen lukeminen saameksi on hidasta.

Tämä osaprojekti haluaa parantaa tilannetta ja käännättää lisää nuorten itsensä valitsemaa luettavaa inarinsaameksi vuosien 2019 - 2020 aikana. Tavoitteena on, että nuoret itse osallistuisivat mahdollisuuksien mukaan käännöstyöhön.

Hanke on vaativa ja laaja, ja pyrkii osallistamaan nuoria. Nuorten innostaminen tällaisiin hankkeisiin ei ole tehtävänä ihan helpoimmasta päästä, mutta hyvin tärkeä sellainen.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Rani-Henrik Andersson ja työryhmä (HUMANA) 311 700 € Siirtolaisuus ja verkostoanalyysi: Uusia tutkimusmenetelmiä siirtolaisuuden ja yhteiskunnallisen muutoksen tutkimukseen (HUMANA)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Ihmisten liikkuvuuden ymmärtäminen on ajassamme ensiarvoisen tärkeää. Ilman siirtolaisuuden tutkimusta on mahdotonta ymmärtää menneisyyttä tai nykyisyyttä. 2000-luvun globaalissa ja verkottuneessa maailmassa se on entistäkin tärkeämpää. Liikkuessaan paikasta toiseen ihmiset tuovat mukanaan ajatuksia, uskomuksia ja arvoja, jotka vaikuttavat heidän uusiin yhteisöihinsä. Samalla pois muuttavat ihmiset jättävät jonkinlaisen tyhjiön entisiin yhteisöihinsä. Muuttoliikettä on tutkittu käyttäen perinteisiä historian, sosiologian, antropologian ja tilastotieteen menetelmiä. Nämä tutkimukset ovat rikastaneet omia tutkimusalojaan ja muita aloja, kuten taloustiedettä ja politiikantutkimusta. Tutkimusryhmämme HUMANA uskoo, että verkostoanalyysi voi tuoda paljon lisää ymmärrystä siihen, miten tutkimme, tulkitsemme ja ymmärrämme siirtolaisuutta. Projektimme tutkii suomalaista siirtolaisuutta 1900-luvun alun Yhdysvaltoihin. Aineisto koostuu aidosta väestölaskentamateriaalista ja kirkonkirjoista sekä lähtö- että kohdemaassa, mikä auttaa meitä luomaan paikoista sekä poliittisista, koulutuksellisista, uskonnollisista ja perhesuhteista verkostomallin, joka tarjoaa yksityiskohtaista, todellista tietoa useasta sukupolvesta. Samalla kehitämme menetelmää luomalla käytäntöjä ja työkaluja verkostoanalyysin tuomiseksi laajempaan humanistiseen käyttöön tutkijoille, joilla ei ole ohjelmointitaitoja.

HUMANA kehittää menetelmää, jolla siirtolaisuutta ja sen aiheuttamia yhteiskunnallisia muutoksia voidaan tutkia mullistavalla tavalla. Toisin kuin perinteinen historiantutkimus, HUMANA luo dynaamista verkostoanalyysia ja historiallisia aineistoja yhdistämällä mallin todellisesta siirtolaisyhteisöstä ja sen sisäisistä suhteista ja dynamiikasta. Tällaista ei ole koskaan aiemmin tehty. Kehitämme ”työkaluja”, joilla menetelmä saadaan tutkijoiden ulottuville, vaikka he eivät osaisi ohjelmoida.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Kekki Saara, N N
Muut työryhmän jäsenet: Flavin Francis

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Hanna Arola 93 000 € Raakaa menoa Pyhäjärvellä - ovatko hormonihäiritsijät syyllisiä kuhan lisääntymiskyvyn heikkenemiseen ja havaitaanko vastaavaa muilla kalalajeilla?

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Tampereen Pyhäjärven pohjoisosassa havaittu kuhien heikompi lisääntymisvalmius verrattuna muiden lähijärvien kuhapopulaatioihin on herättänyt pohdintaa ilmiön aiheuttajasta. Yksi mahdollinen selitys on hormonihäiritsijät, joita ovat esimerkiksi hormonit ja jotkin kotitalouksien kemikaalit. Vesistöön päätyessään ne voivat häiritä kalojen luontaista hormonitoimintaa, ja siten myös niiden lisääntymiskykyä. Pyhäjärven syvänteistä on havaittu EU:n ehdottamien laatunormien ylittäviä naishormonipitoisuuksia.

Hormonihäiritsijätutkimuksessa on peräänkuulutettu biokemiallisten vasteiden yhdistämistä populaatiotason vasteisiin. Tässä tutkimuksessa selvitetään, johtuuko Tampereen Pyhäjärven pohjoisosassa havaittu kuhien heikompi lisääntymisvalmius hormonihäiritsijäaltistuksesta, ja onko vastaavaa havaittavissa myös särjillä. Merkkejä hormonihäiritsijäaltistuksesta haetaan biokemiallisten ja yleiskuntoon liittyvien vasteiden avulla. Tulosten perusteella voidaan 1) tarkemmin arvioida havaittujen naishormonipitoisuuksien merkitystä Pyhäjärvessä, 2) arvioida Pyhäjärven kuhakannan kuntoa ja sen hoitoa ja 3) osallistua ja vaikuttaa jätevedenpuhdistamoiden puhdistustekniikan kehittämisestä käytävään keskusteluun sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Tässä tutkimuksessa on ainutlaatuinen tilaisuus selvittää, liittyvätkö kuhapopulaatioiden lisääntymiskyvyssä havaitut erot hormonihäiritsijöiden aiheuttamiin biokemiallisiin vasteisiin. Lisäksi tutkimus tukee EU-tasolla käytävää keskustelua hormonihäiritsijätesteistä. Hormoni-indikaattoreita saatetaan EU alueella tulevaisuudessa ottaa kemiallisten analyysien rinnalle seurantatyökaluiksi, joten työ tukee varautumista tähän muutokseen. Paikallisesti tulokset ohjaavat myös kuhakantojen hoitoa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Laura Arppe ja työryhmä 231 500 € Kotiseutumme jäljet – esihistoriallisen ajan alkuperätutkimusta luuston isotooppisignaalien nykysystematiikan valossa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Luusto on elämän arkisto. Elinympäristömme leimaa meidät isotooppisignaalein, jotka ovat myöhemmin tulkittavissa historiaksi elämänaikaisista muuttoliikkeistä. Arkeologiselle alkuperätutkimukselle isotooppimenetelmä on tärkeä, ja tutkimussuunta on vahvassa kasvussa.

Tutkimuksemme kokoaa yhteen isotooppiarkeologeja, isotooppitutkijoita, rautakausitutkijoita, oikeuslääkäreitä, mallintajia ja geneetikkoja projektiin, joka tutkii isotooppimenetelmin tehtävän ihmisalkuperätutkimuksen perusoletusten pitävyyttä, menetelmän tarkkuutta ja sen asettamia rajoituksia arkeologiselle tulkinnalle, ja tutkitaan saatuun tietoon nojaten Suomen tärkeimmän rautakautisen kalmiston vainajien alkuperää ja kotipaikkaliikkuvuutta Sr-isotooppianalytiikan keinoin.

Tutkimuksen nykyihmisistä kerättäviin luunäytteisiin perustuva metodinen osa tarkastelee luukudosten uusiutumistahtia selvittääkseen mitä ajanjaksoa isotooppiarkeologisten tutkimusten näytteenotto todella edustaa, ja luurangonsisäistä luontaista isotooppiarvon vaihtelua asettaakseen realistiset virherajat arvojen tulkinalle. Karttuneen tiedon avulla selvitämme Euran Luistarin kalmistoon haudattujen ihmisten maantieteellistä alkuperää Sr-isotooppien avulla. Lopulta pyrimme laajaan ymmärrykseen ihmisten alkuperän monista ulottuvuuksista yhdistämällä Sr-isotooppien maantieteellinen alkuperäinformaatio ihmisten geneettisistä juurista kertovaan tietoon, ja aiemmin tekemämme C/N/O/S-isotooppitutkimuksen tuottamaan informaatioon.

Suomen arkeologiset luuaineistot ovat tutkimuksellisesti haasteellisia. Rohkeutta on se sinnikkyys ja pitkäjänteisyys, jolla ryhmämme jäsenet pureutuvat fragmentaarisen materiaalin kimppuun, uskoen sen mahdollisuuksiin ja nojaten uusiin, epätavallisiin tutkimuskumppanuuksiin, jotta aineistojen merkitys ja tulkinnan rajat voidaan selvittää. Rohkeutta on myös pyrkiä aineistojen kertomasta tarinasta aitoon yhteisymmärrykseen usein kuin eri kieltä puhuvien tieteenedustajien välillä.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Heli Etu-Sihvola, N. N.
Muut työryhmän jäsenet: Heyd Volker, Oinonen Markku

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Associate Professor Laura Beloff ja työryhmä (Beloff & O'Reilly) 28 800 € Learning With Ticks

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Our project focuses on ticks, the biological invertebrate organism which increasingly is our unavoidable companion in this era of climate change. Using artistic research & practice, with an emphasis on art, science and technology, this project proposes to address the tick as a critical other within the emerging ecologies exacerbated by climate change. How might we reconceive the human/tick relationship, with all the inherent dangers for human health with its increasing capacity as a disease vector? In what ways might we think ecologically about this deeply uncharismatic organism and the futures it holds for us, and we for it? We intend to gain insights into the lifespan of this small creature and its role in changing complex ecosystems, which include, with increasing occurrence humans.

We are addressing the theme of ‘Our Vital Neighbors’ by widening up the perception of ticks to a more ambivalent status, that of neighbor species. Within the global context of climate change, to identify approaches that are of the local and the proximal notion of neighbourliness, by paying critical attention to the evolving relationships we have with nonhuman others, in this case - ticks.

In comprehending the reordering our world is undergoing; art & science practices offer methods that potentially enable unanticipated material and conceptual positions, and experiences for audiences. We will do something that is challenging, to view a subject, the uncharismatic tick, that is from a human perspective contentious, unpleasant and alarming; and to respond by means of thoughtful, collaborative, rigorous, ethical and aesthetic art & science practices.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Beloff Laura, O'Reilly Kira

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

theatre and cinema director Vasya Berezin ja työryhmä (Binary Biotheatre) 31 300 € Binary Biotheatre and The Institute "FACT"

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

The repertoire of Biotheatre is made of many shows. Fifty people work here. Previous year and this year opera “Gospel”is a participant of the festival NET (New European Theatre). The main festival of Russia– Golden mask– is interested in our theatre. We were participants of Volkovs Festivals in Yaroslavl and many others.

We are looking for a new theatre of freedom. We raise important and sore themes. And we may say that we are one of the mighty postdramatic theatre in Russia. So we are bold and promising theatre and we believe in our future. And we are a developing institute "FACT". Our students study the director art, acting and modern music. So we are teaching prospective directors, actors and composers. We help homeless people and we do inclusive theatre.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Vasiliy Berezin
Muut työryhmän jäsenet: Kokhanov Alexey, Marchenkova Maria, Kiselev Alexey, Filippov Andrey

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Post-Doctoral Researcher Samir Bhowmik 108 200 € Imaginary Natures: On Extractive Media and the Cultural Memory of Environmental Change

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

The proposal examines environmental change through citizen engagement with advanced imaging technologies. Through field expeditions in the Nordic-Baltic region, the proposal seeks to assemble an intelligent archive of environmental and cultural memory. Combining theory and practice, wild habitats and media infrastructures, machine learning and archival methods, it engages memory institutions with the representation of environmental change. What are the ecological entanglements of media technologies with memory and representation? How does one represent environmental change? Could an excavation of visual practices along with an awareness of the political economy of media inform a methodology for the representation of cultural and environmental memory? How could the technologies of deep seeing, machine learning and analysis, in other words, depth’s technical capacities be re-oriented towards opening up new ways of environmental thinking? How does this affect society’s knowledge of entangled geographies and comprehension of environmental change? The proposal aims to synthesize learning outcomes from literature, participatory field studies and archive co-construction into working principles for media, cultural and environmental research. These principles will lead to a multi-disciplinary social, cultural and digital framework and may offer novel methods and resources towards environmental awareness for society.

The proposal presents a novel approach to citizen engagement with advanced imaging technologies and machine learning to explore environmental change. It conducts field expeditions to sites of media infrastructures, mineral and energy extraction overlapped with wild habitats. Collaborating with memory institutions, a large intelligent archive is co-constructed for environmental memory. New tools and methods are developed to enhance society’s knowledge and comprehension of environmental change.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Master's degree, doctoral student Filipe Chichorro de Carvalho 30 400 € Trait-based prediction of extinction risk

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Biological diversity is eroding at an increasing pace and most probably more species fall into extinction than are described every single day. Useful knowledge for the conservation of most species is extremely scarce and the current population trends for most of them are unknown. Identifying ecological or functional trait characteristics of species that are the ultimate causes of extinction may be extremely useful to circumvent the lack of knowledge on species trends. In this project, our aim is to identify which are the biological traits (like body size, diet) of species that make them more prone to becoming extinct. To identify such traits, we employ two approaches. The theoretical approach aims to understand the underlying mechanisms governing the relationship between a given trait (for example, body size) and extinction risk. In this approach, we create "virtual" species, or artificial species, which are all similar to each other except in the focus trait, and simulate different threatening scenarios (like habitat loss or hunting) to see which will be the winner. In the empirical approach, the objective is not to understand mechanisms, but rather to find real evidence of correlations between biological traits and extinction risk, for that crossing real species and their known biological traits with threat status. Finally, we will link the theoretical and empirical approach, into a tool that will useful in predicting the extinction risk of poorly known species.

Linking the extinction risk to biological traits has been performed for many different groups of organisms. But an analysis integrating all of them, from mosses, to pines, corals to elephants, from all biogeographical regions has not yet been attempted. This is exactly what I will do, through integration of computational tools that despite having been developed long ago by computer scientists, are yet to be used at a more generalized level in Ecology and Conservation biology.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral researcher Ranajoy Choudhury 32 000 € Hybrid logics in the BoP: Resolving multidimensional tensions to create sustainable impact

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

With over 1.5 bn people living without access to energy, and a staggering 1.6 mn people dying every year due to the effects of indoor pollution caused by traditional biomass fuelled cooking stoves, clean, affordable and accessible energy is one of the most pressing imperatives of our time. International grant-funding organizations have responded by funding projects in the global south. For-profit and non-profit organizations, both local and international, are competing as well as collaborating to access this funding. The resulting partnership blends multiple, and often conflicting, institutional logics at both the inter-organizational level, as well as within the management.

Using a set-theoretic configurational approach, I study 110 rural electrification projects in Eastern and Southern Africa funded by the EEP (Energy & Environment Partnership) program, for which the Ministry of Foreign Affairs of Finland is the lead donor. I study these organizations as configurations of hybrid logics – commercial and social welfare, as well as local and international logics. The research uses project proposals, monitoring and evaluation reports, surveys and interviews to uncover the specific combinations and hierarchies of stakeholder orientations that lead to favourable environmental and social outcomes, while creating a financially sustainable venture.

At the macro level, my research studies the market distortion effects of large-scale, donor-led grant funding interventions.

This research addresses the understudied phenomenon of for-profits and non-profits competing and collaborating. By taking a configurational approach it highlights the complementing effect of multiple sets of logics to the outcomes of hybrid social ventures. Additionally, this multidisciplinary research combines perspectives from the fields of social entrepreneurship and developmental economics to link the international grant funding selection process to its potential market distortion effects.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Master of Arts Gintaras Dautartas 115 200 € Controversies of Hate Speech Regulation in Lithuania: A Critical Cognitive Linguistic Study

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Hate speech as a term has multiple, ambiguous, and even competing definitions which might expose it to political manipulations. Good examples of this are three legal cases in Lithuania: 1) a left-wing activist protesting against official immigration politics and the maltreatment of refugees by hanging a poster saying “deport the government” was prosecuted for inciting hate toward state officials; 2) a same-sex couple had their request to initiate investigation for online harassment denied and the blame shifted on them for their “eccentric behavior”; 3) a fairy tale book depicting two same-sex couples was accused of desecrating “traditional family values” and withdrawn from bookstores.

Thus, in my doctoral dissertation I will analyse a corpus composed of political, legal, and media texts directly related to these three legal cases and to hate speech in general through the framework of Cognitive Linguistic Critical Discourse Analysis (a recent blend of cognitive theories on language and critical methodologies of text analysis). By doing so I aim to create an account of how specific linguistic strategies shaping our ideas on hate speech affect and restrict speech that does not conform to the dominant ideologies of Lithuania. While this research project is focused on Lithuanian politics, its results will be significant for the international community, let alone Finland, as a critique of hate speech beyond the clear-cut opposition between "political correctness" and "free speech"

Not only will this research contribute to understanding the work of power in language, but it will reframe the discussion on linguistic violence altogether. Rather than asking “what is and is not hate speech and what are the limits of free speech?”, the focus will be shifted to the question, “who has the power to decide what is hate speech, and to regulate it?”. This will open up possibilities for alternative community-driven rather than state-imposed modes of action against hate and oppression.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Research Keshia D'silva 124 200 € Defining dangers to women: a social representations approach to women's rights campaigns of advocacy organizations in India

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

In this project, I explore how dangers to women are represented by different organisations working for gender justice in India. This topic is pertinent given India’s status as the most dangerous country in the world for women, generating public debate on the treatment of women in India. I will focus on representations at three levels- at the level of production by interviewing communication managers of the organizations, at the level of content by analysing campaign material and at the level of reception by exploring public response to these campaigns. This will provide a multi-faceted picture on how dangers to women in India are constructed by agencies promoting gender justice, the politics involved in such constructions and the messages derived by the public from these campaigns.

The theoretical framework of this project is social representations (SR), a social psychological theory that deals with everyday constructions of knowledge. The project will use mixed methods in collecting data and a range of analytical approaches including social representations, visual rhetoric and semiotics. It is also multi-disciplinary, connecting social psychological research with tools of media and communication studies. The findings will be used to publish four articles in international peer reviewed journals. Indian newspapers and blogs of think tanks with a wide following such as the Center for Social Research could be another channel for disseminating my findings beyond academia.

Sexual harassment, rape and violence towards women are tabooed subjects in India. Women’s experiences are often silenced and public institutions working for gender justice deny the magnitude of the problem, emphasizing instead the rights women enjoy in India. This project is a bold move to deconstruct a sensitive subject, move the focus from a detached rights-based perspective onto lived realities and reveal issues of power behind the representations of different organisations.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Lena Englund 139 550 € Maastamuuton ajalliset ulottuvuudet zimbabwelaisessa kirjallisuudessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Historia näyttää toistavan itseään, sillä Zimbabwen parlamentti- ja presidentinvaalit heinäkuussa 2018 saivat väkivaltaisen käänteen ja johtivat vaalivilppisyytöksiin. Vuoden 2008 vaalien yhteydessä ilmeni samankaltaisia tapahtumia, jotka pidensivät Robert Mugaben hallintokautta. Hänet on sittemmin syösty vallasta. Maareformin alku vuonna 2000 ajoi monia zimbabwelaisia työttömyyteen, ja moni on myös lähtenyt maasta vuoden 2000 jälkeen etsiäkseen itselleen parempaa ja vakaampaa tulevaisuutta muualta sekä paetakseen poliittista vainoa. Onko Zimbabwe juuttunut ajalliseen kehään? Vuoden 2000 jälkeen julkaistu englanninkielinen zimbabwelainen kirjallisuus kuvaa yksityiskohtaisesti näitä tapahtumia ja erityisesti maastamuuton kokemuksia. Romaanit, novellit ja omaelämäkerrat viestittävät, että maastamuutto ei luo pelkästään fyysistä ja spatiaalista juurettomuutta vaan myös uudenlaista ajallisuutta. Esimerkiksi Irene Sabatinin ja Petina Gappahin teokset kuvaavat maastamuuton seuraukset menneisyydessä, nykyhetkessä ja tulevaisuudessa, suhteessa yksittäiseen ihmiseen ja koko kansakuntaan. Aika voidaan nähdä myös tilana, jolloin juurettomuus luo ajallisen välitilan. Ajallisuuden tutkiminen zimbabwelaisissa teoksissa, jotka kertovat maastamuutosta, voi luoda uudet tavat puhua juurettomuuden kokemuksista, sekä lisätä keskustelua maasta- ja maahanmuuton vaikutuksesta yksittäisten ihmisten elämään.

Kirjallisuudentutkimus antaa tilaa yksittäisten ihmisten kokemuksille ja tarinoille tavalla johon esim. tilastotiede ei pysty. Maasta- ja maahanmuutto ovat nykyhetken tärkeimpiä ja vaikeimpia tunteita herättäviä aiheita. Projektini osallistuu keskusteluun tuomalla esille zimbabwelaisten kirjailijoiden näkemyksiä maastamuuton mullistavasta ja hajottavasta vaikutuksesta, jolla on kauaskantoisia seurauksia sekä yksilön että kansakunnan menneisyyttä, nykyhetkeä ja tulevaisuutta ajatellen.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tutkijatohtori Veikko Eranti ja työryhmä (Totaalidemokratia) 236 000 € Totaalidemokratia. Parademokraattinen järjestelmä ja osallistumisen kulttuuriset työkalut 2010-luvun Suomessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Suomessa miljoonat ihmiset elävät totaalisen demokratian tilassa. He asioivat demokraattisessa ruokakaupassa, käyttävät demokraattista pankkia, heidän kirkkonsa opinkappaleista päätetään demokraattisessa elimessä, ja he asuvat demokraattisesti hallinnoiduissa taloyhtiöissä.

Kutsumme näiden muodostamaa kokonaisuutta parademokraattiseksi järjestelmäksi: siihen kuuluminen on vapaaehtoista, se on olemassa virallisen demokratian rinnalla, ja se vaikuttaa arkeen merkittävästi. Virallista demokratiaa on kaikki se, mitä olemme normaalisti tottuneet kutsumaan institutionaaliseksi demokratiaksi: edustuksellinen demokratia eli kunnallis-, eduskunta-, ja eurovaalit, sekä muut osallistamistavat kuten kuulemiset ja kansalaisaloitteet.

Totaalidemokratia-hanke tutkii sitä, miten suomalainen institutionaalinen demokraattinen järjestelmä toimii kokonaisuutena. Se on ensimmäinen tutkimus, joka huomioi virallisen demokraattisen järjestelmän lisäksi koko parademokraattisen järjestelmän sekä näiden väliset yhteydet.

Hanke keskittyy tutkimaan suurten osuuskuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja taloyhtiöiden demokratiaa, näissä tapahtuvan osallistumisen taustalla olevia kulttuurisia työkaluja sekä näiden yhteyksiä virallisen demokratian vastaaviin.

Totaalidemokratia on ensimmäinen tutkimushanke, jossa parademokraattisen järjestelmän – kirkon, osuuskuntien ja asumisdemokratian – vaikutus kansallisen demokratian kokonaisuuteen otetaan tutkimuksen kohteeksi. Tämä rohkea avaus määrittelee koko tutkimusalan perspektiiviä uudelleen ja ylittää totuttuja empiirisiä jakolinjoja siitä, mitä tutkitaan demokratiana. Onnistuessaan hanke avaa demokratian ja liiketalouden, kaupunkirakenteen sekä kirkon yhteenkietoutumista rohkealla tavalla.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Eranti Veikko, Boldt Georg, Niska Tuomas, Juvenius Jutta

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT Eerika Finell ja työryhmä 272 000 € Pienten lasten äitien keskinäiset suhteet monikulttuurisissa lähiöissä – monimetodologinen näkökulma

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

MAMANET on monitieteinen yhteistyöhanke Tampereen ja Nottingham Trent yliopistojen välillä. Hankkeessa tutkitaan pienten lasten äitien keskinäisiä ystävyys- ja tuttavuussuhteita monikulttuurisissa lähiöissä. Pienten lasten äidit ovat riippuvaisia sekä läheistensä tuesta että yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Siksi tämä ainutkertainen elämänvaihe tarjoaa erinomaisen tilaisuuden uusien positiivisten kontaktien muodostumiselle. Vaiheen tärkeydestä huolimatta näistä suhteista ja niiden tukemisesta monikulttuurisissa konteksteissa on olemassa vain vähän systemaattista tutkittua tietoa. Tämä tärkeä tutkimus tuottaa tietoa pienten lasten äitien keskinäisten suhteiden laadusta ja määrästä, millaisilla arkikäytänteillä näitä suhteita luodaan ja ylläpidetään sekä minkälaiset kulttuuri-, rakenne-, ryhmä- sekä yksilötasojen tekijät edistävät tai ehkäisevät sekä eri ryhmien sisäisiä että niiden välisiä suhteita. Aineisto kerätään etnografisella tutkimusotteella Helsingin monikulttuuristen lähiöiden leikkipuistoista ja perheryhmistä sekä edustavalla kyselytutkimuksella, joka on suunnattu Helsingissä asuville 6-36 kuukautta vanhojen lasten äideille. Kyselyaineisto analysoidaan monimuuttujamenetelmillä ja monitasomallintamalla, etnografinen aineisto analysoidaan useilla eri laadullisilla menetelmillä. Monitieteinen tutkimusryhmä raportoi tulokset kansainvälisissä ja kotimaisissa julkaisuissa. Projektista valmistuu yksi väitöskirja.

Kaikessa arkisuudessaan pienten lasten äitien päivittäinen hiekkalaatikkoelämä tuskin näyttäytyy keskeisenä tutkimuskohteena. Tällä arkisella toiminnolla voi kuitenkin olla tärkeä merkitys koko asuinalueen hyvinvointia edistävänä tekijänä. Se tarjoaa tilaisuuden samasta ja eri ryhmistä olevien perheiden tuttavuus- ja ystävyyssuhteiden muodostumiselle. Tämä tutkimus analysoi, mitkä tekijät edistävät ja ehkäisevät näitä hyvinvointia lisääviä suhteita monikulttuurisissa lähiöissä.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Finell Eerika, Paajanen Paula, Post-doc tutkija X
Muut työryhmän jäsenet: Stevenson Clifford, Repo Katja

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Johanna Frigård 73 000 € Luonnollista ja keinotekoista. Värin muuttuvat merkitykset valokuvauksen historiassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Valokuvien historian tutkimusta on Suomessa vähän, eikä värivalokuvien historiaa ole tutkittu juuri lainkaan. Kuvien tarkastelu taiteena ei pääosin sovellu värivalokuviin, joten sen kohdalla onkin keskitytty teknologioiden kehitykseen. Värivalokuvauksen käytännöt, värillisyyden saamat merkitykset ja siihen liittyneet arvot ovat jääneet huomiotta. Kolmivuotisessa tutkimuksessani tarkastelen värikuvien teknologioita materiaalisuutena, joka ohjaa ja muovaa kuvien tuotantoa, kulutusta ja esitystapoja. Kuvien (ja kuvaajien) materiaalisuus suuntaa huomion arkeen ja käytäntöihin, jotka puolestaan toimivat avaimina kuviin liittyviin sosiaalisiin ja kulttuurisiin arvoihin ja merkityksiin. Materiaalisuuden huomioiminen on suomalaisessa valokuvahistorian tutkimuksessa uusi lähestymistapa. Tutkimukseni onkin monitieteinen ja monimetodinen: hyödynnän taidehistorian, visuaalisen kulttuurin tutkimuksen, kulttuurihistorian ja populaarikulttuurin tutkimuksen teorioita ja metodeja. Tutkimus tuottaa uutta tietoa värivalokuvauksen aineistoista, kuvaajista ja kuvien käyttötavoista, ja samalla se valottaa mustavalkokuvauksen itsestäänselvyyksiä aiemmasta poikkeavasta näkökulmasta. Tutkimus antaa välineitä myös muistiorganisaatioiden käyttöön. Digitalisaatio onkin herättänyt huomaamaan materiaalisuuden valokuvien yhtenä ulottuvuutena. Lisäksi tutkimus auttaa näkemään myös nykyvalokuvauksen historiallisuuden ja pohtimaan valokuviin liittyviä arvoja ja merkityksiä.

Tutkimuksessani tarkastelen värivalokuvauksen vaiheita materiaalisuuden näkökulmasta. Tämä on suomalaisen valokuvauksen historian tarkastelussa aivan uusi näkökulma. Lähestymistapa mahdollistaa värivalokuvauksen merkitysten tarkastelemisen uusin silmin, ja myös mustavalkokuvaukseen liittyvät totunnaiset käsitykset tulevat paikoin haastetuiksi. Moninainen tutkimusaineistoni suorastaan vaatii monitieteisyyttä ja -metodisuutta sekä kulttuuristen luokittelujen ja raja-aitojen kyseenalaistamista.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT, tutkijatohtori Antti Gronow 188 000 € Institutions, echo chambers and political polarization: a longitudinal study of climate policy networks in four countries

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Tutkimus käsittelee poliittista polarisaatiota ja kaikukammio-ilmiötä, jossa samanmieliset tahot kommunikoivat keskenään tiheissä ja sulkeutuneissa verkostoissa. Tutkimus esittää, että kaikukammiot eivät itsessään välttämättä ole ongelma, mutta polarisaatio lisääntyy, mikäli uusia uskomuksia omaksutaan sosiaalisesti ”vääristyneesti” siten, että valmiiksi samanmieliset kontaktit toimivat uusien uskomusten lähteinä (biased assimilation). Tutkimus analysoi sitä, vaikuttavatko poliittiset instituutiot siihen, missä määrin saman- ja eri mieliset poliittiset toimijat omaksuvat toisiltaan uusia uskomuksia koskien ilmastonmuutosta.

Tutkimusasetelma vertailee keskenään ilmastonmuutoksen politiikkaverkostoja Suomessa, Ruotsissa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Maat eroavat toisistaan sekä polarisaation määrän että edustamiensa poliittisten instituutioiden suhteen. Oletus on, että korporatistisissa maissa kuten Suomessa ja Ruotsissa esiintyy polarisaatiota vähemmän kuin pluralistisissa maissa (Yhdysvallat, Japani), koska korporatistiset instituutiot tuovat eri näkemyksiä omaavia tahoja yhteen ja näin vähentävät kommunikaatiota samanmielisten kesken. Aineisto koostuu kussakin maassa kahteen otteeseen kerättävistä politiikkaverkostokyselystä ja analyysissa hyödynnetään uusimpia kvantitatiivisia verkostometodeja. Aineisto mahdollistaa sekä maiden välisen että ajallisen vertailun ja on täten ainutlaatuista politiikkaverkostoanalyysin kentällä.

Hanke käsittelee innovatiivisella tavalla erilaisten poliittisten instituutioiden vahvuuksia ja heikkouksia poliittisen polarisaation ja ilmastonmuutoksen asettamien haasteiden edessä. Tulokseksi saamme sekä huojentavaa realismia että selvityksen huolenaiheista: samanmielisten kommunikaatio keskenään kaikukammioissa ei välttämättä ole ongelma, mutta mikäli sosiaalista oppimista tapahtuu vain samanmielisten kesken, on poliittinen polarisaatio todennäköinen lopputulos.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

University lecturer (University of Helsinki) Toomas Gross ja työryhmä (Ethics and Religion) 281 800 € The Role of Religion in Contemporary Ethical Self-Making / Uskonnon rooli eettisen minuuden muodostumisessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Hanke tarkastelee uskonnon ja spirituaalisuuden merkitystä eettisissä diskursseissa ja käytännöissä. Se on vertaileva etnografinen tutkimus eettistä subjektiivisuutta muovaavista tiedoista ja tekniikoista ja vastaa kysymykseen siitä, miten uskonnolliset käytännöt ja puhetavat tukevat eettisten asenteiden muodostumista sekulaarissa julkisessa elämässä. Tutkimus on kontribuutio antropologiseen etiikan ja uskonnon tutkimukseen ja tarkastelee sekulaarin ja uskonnollisen välistä “harmaata aluetta.” Se perustuu Kamerunissa, Venäjällä, Meksikossa ja Indonesiassa tehtävään etnografiseen kenttätyöhön. Hankkeen pyrkimyksenä on ymmärtää, miten uskonto ohjaa ihmisten eettisiä valintoja hyvin erilaisilla sosiaalisen elämän aloilla. Näin hanke tarjoaa välineitä hahmottamaan uskonnon ja etiikan suhdetta, ei vain yksityiselämän henkilökohtaisissa ratkaisuissa, vaan myös ympäristö-, talous-, ja pakolaiskriiseissä, työ- ja talouselämän piirissä, perheen ja sukupuolen normatiivisessa käsitteellistämisessä, yksilöiden oman elämän hallintaa tukevissa palveluissa sekä monikulttuurisuuden ja kansalaisuuden politiikassa.

Etiikkaa antropologisesti tarkasteleva hanke auttaa ymmärtämään, mikä mahdollistaa eettisesti toimimisen silloin, kun lakien ja moraalisten sääntöjen merkitykset hämärtyvät tai murtuvat. Sen vertaileva lähestymistapa jäljittää eettisten impulssien lähteen arkipäivän kohteliaisuudesta kumpuavaan pohdintaan ja mielikuvitukseen. Se on rohkea avaus pyrkiessään löytämään eettistä subjektiivisuutta yllättävistä paikoista ja perinteistä, joihin länsimaiset etiikkaa määrittävät ajatusmallit eivät ulotu.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Virtanen Tea, Mikeshin Igor
Muut työryhmän jäsenet: Gross Toomas, Kaartinen Timo

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD student Ruslan Gunko 86 400 € State of the environment as a determinant of life quality: a local scale approach

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Life quality is a complex and interdisciplinary topic in social sciences, which consists of societal, economic and environmental factors. Scientific studies of life quality therefore require a multidisciplinary approach dealing with both objective and subjective assessments of societal and economical matters and the environment.

In previous studies of life quality, the socioeconomic effects (e.g. GDP) are emphasized whereas the impact of environmental quality has been underestimated. My project aims at understanding the relationship between (objective) estimates of the state of the coastal environment with (subjective) survey data on a local detailed scale. The objective environmental data consists of unique detailed assessments of the state of coastal waters, which has been collected in the Raseborg municipality. The socioeconomic data in the research will be obtained through a survey, where respondents can express their opinions about the state of the environment while I simultaneously receive demographic parameters about these inhabitants. Furthermore, I will use GIS tools to analyze how variation in land use practice affects coastal water quality and contributes to differences in subjective opinions of the state of the environment and life quality in general. Additionally, I will study how the state of environment is associated with real estate economy (the cost of land) in order to understand the economic benefits of mitigating climate change effects.

Usually, researchers use environmental sustainability as an alternative for a strictly economical view of life quality. However, most studies evaluate these issues on international level, using environmental indices at corresponding scales, e.g. Environmental Sustainability Index. Thus, all these indices are unsuitable for using at the local scale. My aim is to bring about a novel approach to assess the role of the environment in determining life quality on a local societal level.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Docteur en sciences sociales (YTT) Linda Haapajärvi 102 400 € Ylirajaisen kuoleman koitokset. Siirtolaisten hautauskäytännöt ja kuulumisen politiikka Suomessa ja Ranskassa.

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Aikaisempi ylirajaista kuolemaa koskeva tutkimus on keskittynyt lähinnä "rajakuolemien" tarkastelemiseen erityisesti Välimerellä tai Pohjois-Afrikan aavikkoilla. Suurin osa siirtolaisisten kuolemista tapahtuu kuitenkin kohdemaiden rajojen sisällä, kaukana median valokeilasta, paikoissa, joissa tavalliset kansalaisetkin päättävät elämänsä, sairaaloissa ja yksityisissä kodeissa. Arkipäiväisyydestään huolimatta nämäkin siirtolaisten kuolemat ovat jo lähtökohtaisesti luonteeltaan poliittisia ja ylirajaisia ja niiden tarkasteleminen avaa uusia näkökulmia kuulumisen politiikkoihin. Tällöin huomio ei kiinnity ainoastaan maahanmuutto- ja rajapolitiikkoihin vaan myös niihin laajempiin laillisiin ja kulttuurillisiin ehtoihin, jotka säätelevät siirtolaisten jäsenyyttä kohdemaassa. Monipaikkaiseen etnografiaan ja pragmaattiseen sosiologiaan pohjautuva tutkimukseni tuottaa uutta tietoa ylirajaisesta kuolemasta. Ensinnäkin se selvittää mihin ja miksi siirtolaiset toivovat tulevansa haudatuksi. Mihin ja keihin he kiinnittyvät kuoleman kautta? Osallistuva havainnointi hautaustoimistoissa ja järjestökentällä tarkastelee käytännön koitoksia, joita siirtolaisten hautausjärjestelyissä ilmenee. Miten "hyvä" kuolema tuotetaan kohtaamisissa viranomaisten ja markkinatoimijoiden kanssa? Ruumiin maasta toiseen kuljettamista säätelevien lakien, sopimusten ja käytäntöjen analyysi valottaa valtiovallan ylirajaista rakentumista. Suomi-Ranska -vertailu lisää tutkimukseen ennakoivan ulottuvuuden.

Siirtolaisten kuolemaa on Suomessa tutkittu hyvin vähän. Ylirajainen kuolema on aiheena uusi ja sen ansiokas työstäminen vaati ennakkoluulotonta, sensitiivistä, monitieteistä ja -paikkaista tutkimusotetta. Siirtolaisväestön kasvaessa ja vanhetessa kuoleman kysymykseen on tärkeä tarttua, jotta Suomeen muodotuneille vähemmistöryhmille voidaan taata yhdenvertainen mahdollisuus kunnialliseksi koettuun kuolemaan ja hautaamisen, maan rajojen sisällä tai niiden ulkopuolella.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT, tutkijatohtori Lotta Haikkola ja työryhmä (Ilmiö-sosiologinen media kaikille) 22 000 € Yhteiskunnan kasvot – ratkaisuja tiedeviestinnän kuvitukseen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Visuaalisuuden merkitys kasvaa verkkoviestintään nojaavassa ajassamme. Myös yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta on tarpeen viestiä kuvina. Kuvat pysyttävät tutkimuksen äärelle, havainnollistavat tuloksia ja tuovat vierasta tutkimusaihetta lähemmäksi katsojaa. Mutta miten kuvittaa sosiaalitieteen tutkimuskohteita? Entä itse sosiaalitieteitä? Tämä tutkivia työpajoja, tutkimusta ja valokuvasta yhdistävä hanke tarkastelee yhteiskuntatieteiden kuvittamisen problematiikkaa. Hankkeessa tutkitaan yhteiskuntatieteiden visuaalisia representaatioita ja tuotetaan valokuvaajan ja visuaalisen viestinnän asiantuntija ja tutkijoiden yhteistyössä kuvapankki uuden sosiologisen verkkomedia Ilmiön käyttöön ja kuvittamisen lyhyt ohjeistus yhteiskuntatieteilijöille.

Yhteiskuntatieteilijät tutkivat usein ilmiöitä tai ihmisryhmiä, joihin liittyy paljon ennakkokäsityksiä - ja joista riittää ongelmallisia mediarepresentaatioita ja kapeaa kuvastoa. Hankkeen tavoite on muokata kuvittamisen tapoja, niin että yhä useammat löytävät kuvista itsensä ja arkitodellisuutensa. Lisäksi tavoite on Hankkeen tarkoitus on löytää uusia, stereotypioita purkavia tapoja kuvittaa esimerkiksi yhteiskunnallisia epäkohtia ja marginalisoituja ryhmiä. Tämä on tärkeää, koska representaatiot rakentavat kohteilleen myös mahdollisuuksien horisonttia. Tutkimusviestinnästä raikkaat, innovatiiviset ja haitallisia stereotypioita ravistelevat representaatiot leviävät toivottavasti myös laajemmin mediaviestintään.

Verkko ja some vaativat, että myös tieteestä viestitään kuvin. Yhteiskuntatieteitä ja sen aiheita on kuitenkin vaikea kuvittaa. Hankkeessa tutkijat, valokuvaajat ja kuvittaja etsivät ennakkoluulottomasti uusia tapoja kuvittaa vaikeitakin aiheita, kuten riippuvuutta tai eriarvoisuutta. Samalla etsitään tapoja luoda kuvakieltä yhteiskuntatieteelle, jolta puuttuu selkeä kuvallinen identiteetti. Hanke on ainutlaatuinen tiedeviestintähanke.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Lähteenaro Inka
Muut työryhmän jäsenet: Haikkola Lotta, Adolfsen Veera, Kotilainen Noora

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Maisteri Anna Haukka 140 000 € Understanding the drivers and species ecological traits underpinning the global trade in wild birds

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Human beings live in close neighborhoods with other species and have a history of using and translocating other species for human use and benefits in multiple ways. Yet, despite other species uses for us, human actions in the Anthropocene have led to big declines in numbers of wildlife. Nowadays one of the most pressing issues in conservation science is to understand the drivers of unsustainable use of the Earth´s resources, including wildlife. As bird species are one of the groups most traded by humans both internationally and locally on illegal and legal markets, this PhD project aims at combining multiple data sources at different spatio-temporal scales to understand these drivers of threat to bird species. This is done based on both global existing datasets (CITES trade database, IUCN RedList, Birdbase database & bird distributions) as well as new local empirical datasets collected at markets in Southern Africa and Southeast Asia. The aims include understanding the ecological factors and traits that make wild birds vulnerable to trade as well as identifying regions for this threat both for birds known to be traded as well as those not currently listed for trade. The new information produced will be extremely timely and relevant for targeting conservation actions to the species and regions where trade represents a most pressing current or future threat. They can inform the relevant institutions, such as CITES.

This bold proposal combines multiple different global and local data sets to underpin one of the most pressing issues in conservation science, trade in wildlife. Novel understanding of threats to wild birds by legal and illegal trade will be gained at different spatial and temporal scales by combining multiple existing databases to new empirical information. As such, the timely and relevant conservation implications of this ambitious and visionary project are substantial and wide ranging.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM, AmO, projektitukija Reeta Hautaniemi 86 400 € Verkostosta hyvinvointia? – yhdistystoiminnan merkitys ja rakenteet erityisherkkyyden määrittelyssä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan erityisherkkyyttä ja siihen liittyvää yhdistystoimintaa ja sen merkitystä ilmiön määrittelyssä. Erityisherkkyydestä on Suomessa puhuttu vasta joitakin vuosia. Suomen Erityisherkät ry perustettiin vuonna 2013. Erityisherkkyys on psykologinen, yksilön identiteettiin liittyvä ominaisuus, ja sitä on tutkittu pääasiassa psykologian ja käyttäytymistieteiden näkökulmasta. Sosiologista tutkimusta ilmiöstä ei ole Suomessa vielä tehty. Hanke on yhteiskunnallisesti merkittävä, koska yhdistystoiminnan tutkimus paikantuu osaksi laajempaa keskustelua kansalaisyhteiskunnan merkityksestä ihmisten hyvinvoinnin tukijana.

Teoreettisesti tutkimus paikantuu bourdieulaiseen käytäntöjen teoriaan, toimijaverkostoteoriaan ja sosiaalisten liikkeiden tutkimukseen. Metodologisesti hanke rakentuu etnografisen tutkimusstrategian lisäksi toimintatutkimuksen strategiaan erityisherkkyyden ilmiön tarkastelussa. Haastattelu- ja havainnointiaineiston lisäksi hankkeessa kerätään Suomen erityisherkät ry:n jäseniltä valokuvia Herkkyyden kuva -aiheiseksi valokuvanäyttelyksi.

Erityisherkkyyttä ei ole vielä tutkittu sosiologian näkökulmasta, ja ilmiön yhteiskunnallista merkittävyyttä arvioiva näkökulma puuttuu. Tutkimuksiin pohjautuva arvio ilmiön laajuudesta haastaa nostamaan sen pois marginaalista ja velvoittaa ymmärtämään sen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Hanke laajentaa erityisherkkyyden tarkastelua yksilöpsykologisesta näkökulmasta yhteiskunnalliseen ilmiöön.

Erityisherkkyyttä ei ole vielä tutkittu sosiologian näkökulmasta, ja ilmiön yhteiskunnallista merkittävyyttä arvioiva näkökulma puuttuu. Tutkimuksiin pohjautuva arvio ilmiön laajuudesta haastaa nostamaan sen pois marginaalista ja velvoittaa ymmärtämään sen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Hanke laajentaa erityisherkkyyden tarkastelua yksilöpsykologisesta näkökulmasta yhteiskunnalliseen ilmiöön.

Tutkimuksessa korostuu myös monitieteisyys ja aineiston monipuolisuus.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Arkkitehti Pijatta Heinonen 110 000 € Autonomisten yhteiskunnallisten liikkeiden poliittisten tavoitteiden, käytäntöjen ja arkkitehtuurin väliset yhteydet protestileireillä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Väitöskirjassani tutkin autonomisten yhteiskunnallisten liikkeiden tavoitteiden ja käytäntöjen vaikutuksia protestileirien rakennettuun ympäristöön ja sen muodostumiseen. Liikkeiden ajama politiikka heijastuu protestileireillä leiriyhteisön elämisen ja järjestäytymisen tapoihin, ja leirin elinympäristöä luodessaan yhteisön jäsenet osallistuvat niin poliittisiin, sosiaalisiin kuin arkkitehtonisiin prosesseihin. Leirien moninaista arkkitehtuuria on kuitenkin tähän mennessä tutkittu vähän. Tutkimuksessani selvitän, kuinka liikkeiden ajama politiikka vaikuttaa leiriympäristön suunnittelu- ja rakentamistapoihin, ja millaisia yhteiskunnallisia rakenteita ja toiminnan muotoja leirien arkkitehtuuri ilmentää. Tutkimukseni lähtökohtana on käsitys arkkitehtuurista prosessina, joka muokkaa samanaikaisesti sekä tilallista järjestystä että tilassa mahdollisia kanssakäymisen tapoja.

Toteutan tutkimukseni kolmella eri protestileirillä, joilla kerään aineistoa osallistuvan havainnoinnin, haastattelujen sekä rakennetun ympäristön kartoittamisen ja piirtämisen avulla. Monimetodologinen lähestymistapa mahdollistaa poliittisten tavoitteiden, toteutuvien käytäntöjen sekä valmiin rakennuskannan välisten yhteyksien tutkimisen. Tarkoituksena on tutkia miten ja missä määrin leirien arkkitehtuuri ilmentää liikkeiden vaihtoehtoisia käytäntöjä ja rakenteita, ja tätä kautta tuottaa uutta tietoa ja uusia näkökulmia niin yhteiskunnallisten liikkeiden tutkimukseen kuin arkkitehtuurialan keskusteluun.

Tutkin poliittisten tavoitteiden, yhteiskunnallisten rakenteiden ja arkkitehtuurin välisiä yhteyksiä uudesta näkökulmasta, alallani vähän tutkitussa ympäristössä. Tutkimus haastaa vallitsevaa epäpolitisoitunutta arkkitehtuurikäsitystä ja tuo esiin liikkeiden vaihtoehtoisia yhteiskunnallis-arkkitehtonisia käytäntöjä. Tulosten näkökulmasta voidaan tarkastella mitä muutospyrkimyksiä nykyinen rakennettu ympäristömme sulkee pois, ja millaisia vaihtoehtoja ympäristömme kehittämiselle voisi löytyä.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Ph.D. Isabell Herrmans 95 000 € Dynamics of Religion at the Margins of Modern Indonesia

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

The Indonesian state is based on belief in one supreme God. Religious freedom is supported as long as one confesses to one of the six officially recognized “world religions” (agama), which are defined by a scriptural monotheistic doctrine. These world religions are contrasted with a variety of local traditions and belief systems. This research project explores what the norm-setting religious politics of the Indonesian nation-state means for Indonesia’s many minority religions, with a special focus on the Kaharingan religion as practiced by the Luangan Dayak. The project involves comparative research across two neighboring areas, the provinces of East and Central Kalimantan, in which a key condition to be studied – the recognition of local beliefs and practices as Religion for state purposes – differ. In my research I ask what work the agama concept accomplishes in practice. What does it include and what does it exclude? My research objective is two-fold: to explore how minority religious practices and discourse challenge national and global definitions of religion, and how they are articulated with local, national, and global hierarchies of value.

The project challenges normative conceptions of religion not only in Indonesia, but also in the academic study of religion. It questions Western concepts by exploring the concepts of marginal groups. The project is highly significant because Indonesia, despite being the country with the largest Muslim population in the world, is most often forgotten when Islam and politics is discussed.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM Emmi Holm 101 200 € Circular Textiles Economy: Social Values of Textile Waste

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Globaali vaateteollisuus on vastuussa 10% maailman hiilidioksidipäästöistä ja on öljyteollisuuden jälkeen toisiksi suurin saastuttaja. Maapallon väestön kasvaessa ja vaurastuessa kestävästi tuotetuille tekstiilikuidulle on selkeä tarve. Väitöskirjatutkimuksessani tarkastelen tekstiilien ja tekstiilijätteen kiertoa ja sen sosiaalisen arvon muutosta Ghanassa. Etnografian kautta tutkin tekstiilien tuotantoa, käyttöä sekä kierrätystä: mitä tekstiileille ja kuiduille tapahtuu, kun ne siirtyvät käyttötarkoituksesta toiseen. Selvitän tekstiilijätteen arvon sidonnaisuutta aikaan ja muotiteollisuuden sykleihin. Väitöskirja jatkaa akateemista keskustelua skaalautuvuudesta sekä materiaalisuuden suhteesta sosiaaliseen arvoon. Pureudun syvälle kankaan tuottamiin tuntemuksiin ja tutkin mihin kiertotalouden skaalautuvuus perustuu ja kuinka syvästi se on sidoksissa yhteiskunnan poliittismoraaliseen todellisuuteen.

Vaikka suuri osa tekstiilikierrosta tapahtuu informaaleissa verkostoissa, on saatavilla oleva laadullinen tutkimustieto näistä vähäistä. Tutkimukseni keskittyy näiden paikallisten informaalien verkostojen sisäisten roolien hahmottamiseen sekä niiden merkityksen määrittämiseen. Perinteisistä kankaistaan tunnettu Ghana toimii globaalin kapitalismin ja kaupan yhtenä näyttämönä, missä sekä paikalliset että kansainväliset voimat kohtaavat ja materialisoituvat tekstiiliin. Tutkimusaineisto kerätään etnografisin menetelmin vuoden pituisen kenttätyön aikana.

Väitöskirja on olemukseltaan monitieteinen. Kansainvälisesti sijoittuva etnografinen tutkimus tuo vähemmän tutkittuja informaaleja verkostoja mukaan keskusteluun ja kyseenalaistaa eurosentrisen kiertotalouden ilmiön. Ajankohtainen tutkimus tutkii voiko ympäristölle kestävää tekstiilikiertotaloutta implementoida ilman kokonaisvaltaista kulttuurialan tutkimusta tekstiilijätteestä sekä siihen liittyvien yhteiskunnallisten poliittismoraalisten tekijöiden huomioon ottamista.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti, YTT, Yliopistotutkija Riikka Homanen ja työryhmä 282 000 € Teknologia, etiikka ja lisääntyminen: kiistanalaisuus normalisaation aikakaudella

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Hanke käsittelee lisääntymisteknologioiden etiikkaa: eettistä arviointia, jota tarvitaan lisääntymisteknologioiden hyväksymiseen, sääntelyyn, markkinoistamiseen ja käytön yleistymiseen. Eettistä arviointia harjoittavat niin lainsäätäjät, bioeetikot, lääketieteen ammattilaiset, potilaat kuin sukusolulahjoittajatkin. Monitieteinen hankkeemme yhdistää sosiaalitieteitä ja bioeettistä tutkimusta. Hankkeessa tutkitaan monipaikkaisen etnografian ja teoreettisen analyysin avulla erilaisia teknologisia käytäntöjä, joita pidettään vaihtelevasti normalisoituneena osana hoitoja tai eettisesti kyseenalaisina teknologioina. Hankkeen osatutkimuksissa tarkastellaan trans- ja inteseksuaalisuuden hoitoja, etnisten vähemmistöjen hedelmöityshoitoja, kohdunsiirtoja, keinokohtuja, lisääntymiseen liittyvien terveystietojen käytön ja hallinnan teknologisia käytäntöjä sekä kansallisia ja kansainvälisiä sukusolumarkkinoita Suomessa. Tutkimus edistää tieteellistä keskustelua bioetiikasta sekä avusteisen lisääntymisen normalisoinnista ja kasvavien markkinoiden vaikutuksista yhteiskuntaan ja sosiaaliseen eriarvoisuuteen. Se tarjoaa myös hyödyllistä tietoa eettisiin pohdintoihin, terveydenhuollon ammattilaisille ja poliittisille päättäjille.

Lisääntymisteknologiat ovat aina herättäneet eettisiä kysymyksiä, joiden ratkaisemiseksi päättäjät kuulevat eritoten bioeetikkoja. Bioetiikan ja sosiaalitieteen näkemykset hoitojen etiikasta ja sen tutkimuksesta ovat olleet ristiriitaisia. Hanke yhdistää ristiriitojen historiasta huolimatta rohkealla tavalla sosiaalitieteitä ja bioetiikkaa yhteisen teoreettisen viitekehyksen avulla. Hanke tuottaa hienosyistä ymmärrystä lisääntymisteknologioista, jonka varaan voi perustaa eettisiä arvioita.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Blell Mwenza, Sudenkaarne Tiia, Sudenkaarne Tiia, Homanen Riikka, Rekrytoitava jatko-opiskelija

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Viljami Hukka ja työryhmä 30 300 € Georges Bataillen "L'expérience intérieure" -teoksen suomentaminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Haemme apurahaa Georges Bataillen teoksen "L'expérience intérieure" suomentamiseen. Olemme tehneet alustavan kustannussopimuksen Gaudeamuksen kanssa ja haemme apurahaa suomennostyöhön ja suomennoksen julkaisemisesta koituviin tekijänoikeuskuluihin.

Bataille on äärimmäisen kiintoisa, monipuolinen ja poikkitieteellinen ajattelija ja kirjoittaja, jonka teorioilla on ollut ranskalaisen filosofian kentän lisäksi valtaisa vaikutus myös taiteiden, kirjallisuustieteen ja taiteentutkimuksen saralla. Bataillea voisi kuvailla transgression ja äärimmäisyyksien ajattelijaksi. Vuonna 1943 julkaistu "L'expérience intérieure" on yksi Bataillen pääteoksista, ja siinä esiintyvät useat Bataillen koko tuotantoa lävistävät teemat, kuten ei-tieto, kommunikaatio, uhraus, nauru, ja mystiikka. Kyseessä on myös kokeellisen ajattelun merkkiteos, joka yhdistelee sujuvasti teoreettisia ja kaunokirjallisia tekstilajeja. Teos keskustelee sekä länsimaisen filosofian (Hegel, Nietzsche, Kierkegaard) että uskonnollisen mystiikan tradition kanssa.

Suomessa Bataillen tuntemus on tähän asti ollut hyvin vähäistä: tähän mennessä Suomessa on tiettävästi julkaistu vasta kolme Bataillea käsittelevää väitöskirjatutkimusta. Bataillen teoksien heikolla suomenkielisellä saatavuudella on varmasti ollut tässä osansa. Suomennoksemme tarpeellisuutta puoltaa teoksen avainasema Bataillen tuotannossa, ja siksi teos on myös oivallinen johdatus Bataillen ajatteluun.

Bataillen teos itsessään on rohkea, kokeellinen teos, joka yhdistelee teoreettisia ja kaunokirjallisia tekstilajeja ja akateemista korrektiutta kaihtaen ammentaa myös tekijän henkilökohtaisesta kokemuksesta. Sen keskiössä on ajatus subjektiiviteettia ravistelevasta äärikokemuksesta. Teoksen suomentaminen on siis haasteellinen tehtävä, joka vaatii sekä kielitaitoa, asiantuntemusta että kirjallisia lahjoja. Suomessa Bataillea on myös tähän asti käännetty ja tutkittu hyvin vähän.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Hukka Viljami, Nurminen Anna

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Marleena Huuhka 28 800 € Videopelikulttuurin muutos ja vastaanpelaamisen praktiikka Artaud'laisen esitystutkimuksen lähtökohdista

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Väitöskirjatutkimukseni analysoi ohjaaja ja teatteriteoreetikko Antonin Artaud’n ajatusten pohjalta an-arkkista esitystä ja esitystilaa videopelikontekstissa. Artaud´lle esitys on luonteeltaan anarkistista: esitys ei suostu neuvottelemaan vallan kanssa, vaan sen toimintatavat ovat lähtökohtaisesti esityksellisiä demonstraatioita normin ulkopuolelta.

Kuvattua esityksellisyyttä on videopeleissä mahdollista luoda vastaanpelaamisen strategioiden avulla. Vastaanpelaamisella on aiemmassa tutkimuksessa tarkoitettu pelaamista, jossa pelaaja etsii peliympäristössä toiminnan tapoja, joita pelien suunnittelijat eivät ole tarkoittaneet. Tutkimuksessani vastaanpelaaminen ulottuu pelaajien ruumiiden ja pelikoneiden materiaalisuuden kautta myös pelin ulkopuolelle. Ei-inhimillisen toimijuuden ottaminen osaksi vastaanpelaamisen prosesseja liiittää tutkimukseni osaksi uusmaterialismin kenttää.

Tutkimuksessani esitän uuden määritelmän vastaanpelaamiselle seuraavien kysymysten kautta: 1) millaisia performatiivisia subjektiviteetteja mimesiksen, virtuaalisuuden ja joksikin-tulemisen potentiaalit luovat esityksellisissä pelitilanteissa; 2) miksi Artaud’lainen, anarkistisen vastaanpelaamisen praktiikan soveltaminen videopeleihin avaa nomadisen olemisen mahdollisuuksia; ja 3) millaista uutta tietoa videopelien vastikkeellisesta luonteesta esityksellinen vastaanpelaaminen tuottaa?

Tutkimuksen aineistona ovat omat pelikokemukseni sekä järjestämieni työpajojen aikana tuotetut esitykset.

Tutkimukseni on ensimmäinen kriittinen tarkastelu vastaanpelaamisesta, jossa tarkoituksellisesti rikotaan peleille tyypillinen päämäärä- ja suorituskeskeisyys. Tutkimukseni auttaa tunnistamaan sekä uutta teoriaa että uusia arjen vastarinnan käytäntöjä. Se yhdistää rohkeasti teatterintutkimuksen, esitystutkimuksen, pelitutkimuksen ja posthumanistisen filosofian diskursseja uudeksi teoriaksi, joka palvelee kaikkia edellä mainittuja tieteenaloja.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTM, HK Pieta Hyvärinen 82 000 € (Irti)kytkentöjä: ruokaomavaraistuminen kumppanuuslajien verkostoissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Tässä hankkeessa tarkastellaan ruokaomavaraisuutta ja sen lisäämistä tulevaisuuden tekemisenä, jossa määritellään uudelleen toimeentulon ja hyvinvoinnin ehtoja sekä ihmisten ja lajien välisiä suhteita. Omavaraista ruoantuotantoa tutkitaan kumppanuuslajien verkostojen ja moninaisen talouden näkökulmista, jolloin huomio kiinnittyy toiminnassa muotoutuviin ihmisten keskinäisiin ja lajien välisiin suhteisiin. Hankkeessa kehitetään keskinäisen toimeentulon käsitettä, joka tuo yhteen materiaalisten elinehtojen uusintamisen kysymykset ja relationaalisen toimeen tulemisen etiikan.

Hankkeessa kysytään, miten omavaraisessa ruoantuotannossa tullaan toimeen toisten lajien ja toisten ihmisten kanssa, ja miten omavarainen ruoantuotanto on osa sitä harjoittavien taloudellista toimeentuloa. Kysymyksiä tarkastellaan neljän tapaustutkimuksen kautta, joista kolme keskittyy erilaisiin omavaraisen ruoantuotannon muotoihin (yhteisöllinen maatalous, kaupunkimehiläishoito, korvasienestys) ja neljäs omavaraistaitojen opettelemiseen. Tutkimuskysymyksiä käsitellään lisäksi Omavaraopiston kanssa yhteistyössä suunniteltavalla opintojaksolla sekä sen pohjalta taideyhteistyönä toteutettavass tutkimusta popularisoivassa pienlehdessä.

Hankkeessa tuotetaan uudenlaista ymmärrystä ja avauksia ruokaomavaraisuuden tavoittelun merkityksestä antroposeenin aikakaudella ja luodaan yhteyksiä eri toimijakenttien välille näiden elintärkeiden kysymysten äärellä.

Hankkeessa pureudutaan elämän perusteisiin: toimeentulon ja hyvinvoinnin arkisiin käytäntöihin, joissa muotoutuvat elintärkeät suhteet niin inhimillisiin kuin ei-inhimillisiinkin kasvinkumppaneihin. Omavarainen ruoantuotanto on arjen vallankumouksellisuutta, jonka yhteiskunnallinen merkitys on vasta hahmottumassa. Sen havainnoiminen ja käsitteellistäminen tutkimuksen, opetuksen ja taiteen keinon avaa tilaa vastuulliselle ja kokeilevalle yhteiskunnalliselle toimijuudelle ja vaikuttavuudelle.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MPhil Ismail I 100 000 € Designing and monitoring of restoration success on degraded peatlands in Indonesia

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Peatland restoration is a top national priority of Indonesian government and supported by Finland trough commitment and official agreement in 2017 between the nations ministries of Agriculture and Forestry. Peatland restoration is necessary to rehabilitate and conserve vast extend of degraded tropical peatland in Indonesia which now suffer to fire hazard and carbon emission. A restoration campaign under official national agency program is currently taking place in Padang island, and our group with collaborators (University of Oulu, Universitas Gadjah Mada Indonesia, and NIBIO Norway) act as partners to support scientific aspects of the restoration campaign.

We propose a multidisciplinary research to develop and establish an evaluation method for peatland restoration and vegetation recovery, as well as to provide scientific evidence and recommendations on restoration for future land and water management on peatlands in Indonesia. We will establish a holistic and comprehensive methodology and tool to evaluate the current pilot project of peat restoration in Indonesia by analyzing hydrology variables pre and post-restoration, and the vegetation response to restoration.

There is an urgent need to develop guidance and evaluation tools for implementation of peatland restoration. A multi-disciplinary study that integrate hydrology and vegetation response of native species on tropical peatland ecosystem is very rare. We will deploy the most advance sensors to measure and monitor relevant parameters of hydrology and the vegetation response with very high precision, enables us to observe even very small change of these parameters.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Ruth Illman ja työryhmä (Aboagora-työryhmä) 200 000 € Aboagora-symposiumin järjestäminen 2019-2023

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Nelivuotinen

Aboagora on vuosittain Turussa järjestettävä kolmipäiväinen symposium, joka luo uudenlaisia yhteistyömahdollisuuksia tieteen- ja taiteentekijöiden välille ja tuo yhteistyön tulokset laajan yleisön ulottuville. Hankkeen ytimen muodostavat Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaine sekä uskontotieteellinen Donner-instituutti. Yhteistyötä tehdään useiden taidetoimijoiden, kuten teatteriryhmä Kolmas Tilan sekä Grus Grus Teatterin kanssa. Tapahtuma koostuu pääpuheenvuorojen lisäksi temaattisista paneeliosuuksista ja esityksistä, jotka yhdistävät tieteen ja taiteen työmuotoja.

Vuosina 2019–2023 Aboagora rakentuu japanilaisen samurain Miyamoto Musashin vuonna 1645 kirjoittaman kirjan The Book of Five Rings ympärille. Musashin kirja käsittelee maailmaa ja ihmisen paikkaa siinä peruselementtien (maa, vesi, tuli, tuuli, tyhjyys) kautta. Näistä viidestä elementistä rakentuu viisi symposiumia, joissa tarkastellaan maapalloa ja sen geologiaa ja biologiaa sekä ihmisten roolia, mahdollisuuksia ja vastuuta. Peruselementit on ymmärretty ja niitä on eri aikoina ja eri kulttuureissa arvostettu eri tavoin.

Aboagora ylittää tieteiden ja taiteiden välisiä rajoja ja synnyttää sekä uutta tutkimusta, uutta taidetta, että näiden välisiä kohtaamis- ja leikkauspintoja. Yhteistyö moninaisten taiteellisten ryhmien kanssa avaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia monitieteiselle ja -taiteiselle yhteistyölle. Aboagora on vuodesta 2011 lähtien omaleimaisella ja tuoreella tavalla tuonut yhteen luonnontieteiden, taiteiden ja humanistisen tutkimuksen näkökulmia luoden näin vahvasti yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Lehtonen Malla, Haapalainen Anna, Leskelä-Kärki Maarit, Kärki Kimi, Fredriksson Malin, Kivinen Nina, Laine Silja

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Jenni Jarju 135 000 € Kohti uusiutuvaa energiataloutta: katalyyttisiä nanomateriaaleja hiilidioksidipohjaiseen vedyn varastointiin metaanihappona

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Tutkimusprojektin tavoitteena on valmistaa tehokkaita ja kierrätettäviä katalyyttisiä nanomateriaaleja hiilidioksidipohjaiseen vedyn varastointiin metaanihappona. Hiilidioksidi (CO2) on kasvihuonekaasu, jonka määrä ilmakehässä kasvaa jatkuvasti. Sen hyödyntäminen lähtöaineena eri kemikaalien ja polttoaineiden valmistuksessa on yksi keino hillitä ilmastonmuutosta. Metaanihapon synteesi CO2:sta ja vedystä (H2) on yksi lupaavimmista reaktioista, sillä sen avulla uusiutuvaa energiaa (H2) voidaan varastoida turvallisesti liuokoisessa muodossa ja tuotteena saadaan tärkeää peruskemikaalia, metaanihappoa.

Tutkimusprojektissa kehitetyt materiaalit ovat metalloftalosyaniineihin (MPc) perustuvia kovalenttisia orgaanisia runkorunkorakenteita (COF), joiden on tarkoitus toimia kierrätettävinä katalyytteinä hiilidioksidipohjaisessa metaanihapon synteesissä. MPc-COF materiaalit ovat kiteisiä, huokoisia materiaaleja, jotka tarjoavat kiinnitymispaikan katalyyttisesti aktiivisille metallikomplekseille. Koska tehokkaita, heterogeenisia katalyyttimateriaaleja ei ole vielä raportoitu tälle reaktiolle, tämä tutkimusprojekti mahdollistaa ensimmäistä kertaa ympäristöystävällisen hiilidioksidipohjaisen metaanihapposynteesin kierrätettävän katalyytin avulla.

Hiilidioksidipohjaiselle metaanihapposynteesille ei vielä ole kehitetty tehokasta ja kierrätettävää katalyyttiä ja siksi tämä projekti on ”hyppy tuntemattomaan”, mutta samanaikaisesti myös valtava edistysaskel uudenlaisten katalyyttimateriaalien (COF) käytölle tässä reaktiossa. Projekti mahdollistaa kaksi ympäristön kannalta tärkeää asiaa: 1. CO2:n käytön lähtöaineena tärkeän peruskemikaalin, metaanihapon, synteesissä ja 2. uusiutuvan energian (H2) varastoinnin liukoisessa muodossa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM, TaM Anna Jensen 58 400 € The Uncanny Soul of a Place and a Being - Creating Spaces, Places, and Encounters Through Art

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Kuratoriaalisen toiminnan ja teoreettisen tutkimuksen yhteen tuova väitöstutkimukseni käsittelee taidetta välittämisen paikkana, joka syntyy yhteisössä ja mahdollistaa yhteisöjä.

Tutkimuksen tavoitteena on pohtia taiteen mahdollisuuksia kokemuksellisen ja tutkimuksellisen, myös ei kielellisen ja paikkasidonnaisen, tiedon välittäjänä ja tuottajana, aikana, jolloin sekä yhteiskunnallinen tilanne että ympärillämme tuhoutuva luonto vaativat uudenlaista ymmärrystä ja toimintaa. Sen kautta haluan myös positioida taiteen uudelleen yksilötekijän ja -kokijan sijaan yhteisölliseksi toiminnaksi, joka syntyy yhteisössä ja on sille suunnattu. Tämä asettaa taiteelle, taiteilijalle ja taiteen tekemiselle uudenlaisia velvoitteita, jotka ylittävät yksilön neroutta juhlistavat teosobjektit. Praktiikan suhteen tämä tarkoittaa kollektiivisen tekemisen lisäksi huomion kiinnittämistä prosessiin ja tämän läpinäkyvyyteen.

Väitöstutkimuksessani tarkastelen taidetta tiedon tuottamisen ja välittämisen paikkana ja nostan esiin taiteellisen praktiikan kautta saatua tietoa jälkistrukturalistisen ja fenomenologisen sekä feministisen teorian avuilla. Yhteiskunnallisia rakenteita ja kokemuksellista tietoa lähestyn tilan kautta: tekemällä tiloja näkyväksi ja koettavaksi luemme niistä uudenlaisia tiloja ja tietoa ja tätä kautta voimme kokeilla taiteessa vaihtoehtoisia (yhdessä)olemisen tapoja ja paikkoja.

Tutkimukseni kyseenalaistaa ajatuksen taiteesta maailmasta erillisenä ja vain taiteen itsensä vuoksi olemassaolevana ilmiönä ja yksilöneron ilmaisun kanavana. Se painottaa taiteen tehtävää ja merkityksiä, jotka eivät kuitenkaan synny siitä, että taiteella olisi jokin välinearvo, esimerkiksi hyvinvoinnin lisääminen. Sen sijaan taiteella yhteisöllisenä toimintana on velvoitteita ja vastuita, joita se ei nykyisessä maailmantilanteessa voi paeta.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Väitöskirjatutkija Susanna Jernberg 34 000 € Merien luonnon monimuotoisuudesta ekosysteemipalveluihin: vuorovaikutus, vaihtoehtoiset käyttötavat ja yhteisvaikutukset

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Merien tila vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, ja myös Itämeri tuottaa meille monia hyödykkeitä eli ekosysteemipalveluita. Näihin kuuluvat kaikki virkistäytymisestä ravintoon ja meriluonnon tuottamaan ravinteiden kierrätykseen. Ihmispaineet merissä ovat voimakkaampia kuin koskaan aikaisemmin historiassa, mutta siitä huolimatta emme ole varmoja, kuinka paineet vaikuttavat merien meille tarjoamiin ekosysteemipalveluihin. Lisää tietoa tarvitaa siitä, kuinka meriluonto eli eri elinympäristöt ja lajit tuottavat ekosysteemipalveluita, ja mitkä ovat linkit näiden välillä. Tässä tutkimuksessa perehdytäänkin Itämeren monimuotoisuuden tilan arviointiin ja tilan indikaattoreihin sekä siihen, millaisia hyötyjä merten monimuotoisuus ihmisille tuottaa. Tutkimuksessa koostetaan myös jo olemassa olevaa tietoa Itämeren elinympäristöjen tuottamista palveluista käyttökelpoisempaan muotoon. Lisäksi tutkimuksessa tuotetaan malli, jonka avulla pystymme arvioimaan merialueilla tehtävien päätösten vaikutuksia niin meren ekosysteemissä, sen tuottamissa palveluissa kuin myös meren eri käyttäjäryhmissä. Meren tilaa kuvaavia indikaattoreita arvioidaan pitkäaikaisseuranta-aineistojen avulla ja mallia varten kerätään kyselytutkimusaineistoa meren käyttäjiltä. Tutkimuksen tulokset edistävät meriluonnon ja merten käyttäjien tuomista päätöksentekoprosessiin ja näin merten kestävää käyttöä nyt ja tulevaisuudessa.

Tutkimus yhdistää uudella tavalla tietoa Itämeren monimuotoisuuden tilasta, sen ihmisille tuottamista hyödyistä eli ekosysteemipalveluista sekä meren käyttäjistä. Näin pystymme huomioimaan monimutkaisen systeemin kokonaisvaltaisemmin päätöksenteossa ja edistämään merten kestävää käyttöä. Tutkimus toteutetaan käyttämällä pitkäaikaisseuranta-aineistoja Itämeren monimuotoisuuden indikaattoreista, ekosysteemimallinnusta, Bayes-verkkomallinnusta sekä merten käyttäjiltä kerättyä kyselyaineistoa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Toimittaja Nina Järvenkylä 45 000 € Irakin nousu terrorin raunioista

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Pystyykö Irak rakentumaan vuosikymmenten terrorin jälkeen? Suomeen on viimeisen kolmen vuoden aikana muodostunut merkittävä irakilaisyhteisö vuoden 2015 turvapaikkailmiön seurauksena. Vielä vuosia monien irakilaisten oleskelustatus Suomessa tulee olemaan epäselvä. Yksi merkittävä syy tähän on tiedon puute. Suomessa viranomaisten ja tutkijayhteisön sekä poliittisen tason tietämys Irakin ajantasaisesta yhteiskunta- ja turvallisuustilanteesta on hyvin kapea, paikoin olematon tai vanhentuneen tiedon ja kuulopuheiden varassa.

Hankkeen tavoite on kerätä ajantasaista tietoa Irakin yhteiskunnan toimivuudesta eri tasoilla ja eri konteksteissa, mahdollisimman lähellä sitä elinpiiriä, josta Suomeen tulleet ja asettuneet henkilöt ovat lähteneet. Fokuksessa ovat Suomessa asuvien irakilaisten kertomat yhteiskunnan ja henkilön turvallisuutta epävakauttavat tahot.

Tietojen pohjalta syntyy raportteja suomalaisviranomaisten käyttöön ja julkaistavaksi, samoin yksityiskohtaista empiiristä tietoa tieteentekijöiden hyödynnettäväksi. Lisäksi kenttätyön tuloksena julkaistaan kirja työnimellä "Selviytyjät. Irakilaisten nousu Isisin varjosta".

Hanke toteutetaan noin kuukauden kenttätyöllä Irakissa, pääosin Bagdadissa, Basrassa ja Mosulissa, joissa haastattelut ja kuvamateriaali kerätään. Kenttätyö kestää noin kuukauden. Sen tekevät hankkeen vetäjä, kuvaaja ja paikallinen avustaja.

Hankkeella on valtava yhteiskunnallinen merkitys Suomessa, koska nyt Irak-tuntemus on heikkoa. Menemällä paikanpäälle, puhumalla ihmiseille, rakentamalla ns. ison kuvan kenttätyön tuloksiin perustuen sekä tutkimus, politiikka että viranomaiset saavat kättä pidempää päätöksen- ja tieteenteon pohjaksi. Turvallisuussyistä vastaavaa tietoa ei ole aiemmin kerätty. Olemassa olevan oman verkoston ja tiiviiden Irak-kontaktien ansiosta ko. työ on nyt mahdollista toteuttaa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteen maisteri Miika Kabata 115 200 € Ihmiskone: työn filosofia koneiden ja automaation maailmassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Yhteiskunnallisessa keskustelussa on viime vuosina noussut usein esiin ajatus työn luonteen radikaalista muutoksesta lähitulevaisuudessa. Julkisuudessa esiintyvät keksinnöt, kuten kuljettajattomat autot tai talojen 3D-tulostaminen, tarjoavat ikkunoita tulevaisuuden teknologioihin, joiden leviäminen muuttaa yhteiskuntiamme monilla tavoilla. Samalla uusiin teknologioihin liitetyt odotukset ovat mielenkiintoisella tavalla ristiriitaisia: yhtäältä uudet koneet, lisääntyvä automaatio, digitalisaatio ja tekoäly sekä robotit herättävät huolta teknologisesta työttömyydestä ja toimeentulon menettämisestä, toisaalta ne antavat toivoa paremmasta elämästä ja lisääntyneestä vapaa-ajasta. Tutkimuksessa tarkastellaan työn muutosta ja koneiden ja automaation vaikutusta työn luonteeseen hyödyntäen kriittisesti filosofisia ajatuskokeita ja yhteiskuntatieteellisiä teorioita sekä malleja. Tutkimuksessa kehiteltävän käsiteellisen viitekehyksen avulla eritellään koneiden ja automaation käyttöönoton ristiriitaisia vaikutuksia eri ihmisryhmien asemaan yhteiskunnassa. Samalla tarkastellaan ihmistyön erityisluonnetta ja kapitalismin rajoja hyödyntäen filosofisia ajatuskokeita. Tutkimus osallistuu työn tulevaisuutta koskevaan keskusteluun puolustaen pyrkimystä palauttaa ihmisten kollektiivisesta hallinnasta karanneet yhteiskunnalliset prosessit takaisin heidän tietoiseen hallintaansa ja tarjoaa argumentatiivisia välineitä puolustaa ihmisten oikeutta mielekkääseen työhön ja runsaaseen vapaa-aikaan.

Yhteiskunnassa on käynnissä syvä murros, joka muuttaa työhön ja tekniikkaan liittyviä perusoletuksiamme. Filosofian historia tarjoaa esimerkkejä eri aikojen tavoista käsitteellistää työn roolia yhteiskunnassa. Sieltä ei kuitenkaan ole löydettävissä valmiita teorioita ja käsitteitä, joita tarvitaan parhaillaan tapahtuvan yhteiskunnallisen muutoksen ymmärtämisessä. Tutkimus tarttuu käynnissä oleviin muutosprosesseihin ja päivittää työn filosofiaa vastaamaan jo keskuudessamme olevaa tulevaisuutta.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, tutkijatohtori Aapo Kahilainen 69 700 € Talvehtimiskäyttäytymisen vaihtelevuus ja lajienväliset vuorovaikutukset muuttuvassa ilmastossa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Populaation sisäisen fenotyyppisen vaihtelun purkaminen ympäristöllisiin ja periytyviin geneettisiin tekijöihin on keskeinen osa evoluutiobiologista tutkimusta. Vaihtelun eri komponenttien selvittäminen on myös käytännöllistä, sillä niiden avulla voidaan ennustaa populaation sopeutumiskykyä muuttuvien valintapaineiden alla. Ihmisen aiheuttaman ympäristönmuutoksen edetessä populaatioiden sopeutumiskyvyn tarkastelusta onkin tullut keskeinen osa myös luonnonsuojelubiologista tutkimusta. Yllättäen kuitenkin erään ilmastonmuutokseen sopeutumiseen selkeästi liittyvän piirteen kohdalla populaation sisäinen vaihtelu on jäänyt vähälle huomiolle: diapaussin ajoittamista tutkitaan miltei poikkeuksetta vertailemalla eri leveyspiireillä sijaitsevia populaatioita keskenään. Taustalla on oletus siitä, että vuodenaikaisvaihtelun stabiilius karsii populaation sisäistä vaihtelua. Ilmastonmuutoksen edetessä vuodenaikaisvaihtelujen ennustettavuuden odotetaan kuitenkin heikkenevän, mikä voi ylläpitää populaation sisäistä vaihtelua diapaussin ajoittamisessa. Diapaussiin voi kohdistua valintapaineita myös lajienvälisistä vuorovaikutuksista, mikä voi osaltaan myös vaikuttaa populaation sisäiseen vaihteluun. Tässä tutkimuksessa selvitän ympäristöllisen ja periytyvän geneettisen muuntelun rooleja täpläverkkoperhosen diapaussin ajoittamisessa havaittuun populaation sisäiseen vaihteluun. Lisäksi tarkastelen ympäristöolojen ja loispistiäislajin eri diapaussistrategioihin kohdistamia valintapaineita.

Hanke haastaa perinteisen diapaussitutkimuksen keskittymällä populaatioiden välisten vertailujen sijaan populaation sisäiseen vaihteluun. Tämän lisäksi hanke pyrkii yhdistämään populaation sisäisen vaihtelun muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin ja lajienvälisiin vuorovaikutuksiin, mikä ei useimmilla tutkimussysteemeillä ole edes mahdollista, sillä riittävää ekologista aineistoa ei useimmiten ole saatavilla.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctor of Philosophy (Ph.D.) Katja Kahlina ja työryhmä (SEXDEM) 318 000 € Sexuality and democracy: Exploring the links and re-thinking the concepts for feminist politics (SEXDEM)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

SEXDEM project starts from the premise that in the contemporary moment when sexuality stands in the centre of political struggles in Europe, and when populist discourses are rapidly contesting the dominant regimes of liberal democracy, it is of crucial importance to rethink the connection between sexual emancipation and democracy, and to explore potential feminist responses to these challenges. In this regard, the project has two main aims. The first objective is to provide new perspectives on the interconnections created between sexual emancipation and democracy as historicised and localised phenomena, showing that the link between the two is contingent and contextual. At the same time, the project aims at offering new vocabularies, arguments and methods for feminist sexual politics in these challenging times. To achieve these objectives this interdisciplinary project creatively interweaves together three individual subprojects, each of which explores, unpacks and re-thinks the link between sexuality and democracy from different perspectives and disciplinary backgrounds: through analysis of Estonian and Swedish political debates on same-sex sexuality (c. 1987-2014) (Taavetti); through analysis of the interplay between sexuality and populism in both right-wing populist discourses and in the feminist re-appropriations of populism (Kahlina); and through analysis of the politics of feminist fiction and theory interweaving sexual and political agency (Rundgren).

The project boldly challenges the established view that democracy is guarantor of sexual emancipation. It thoroughly questions the link between sexual emancipation and democracy from diverse and, in some cases, such as literary studies, non-conventional disciplinary backgrounds, and within multilingual and transnational research group. The research also offers new daring perspectives, vocabularies, and practices for feminist politics of sexuality in times of an increasing backlash.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Kahlina Katja, Taavetti Riikka, Rundgren Heta

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Arkkitehti, tohtorikoulutettava Helmi Kajaste 79 200 € Näetkö jossain lukkoa? – sisä- ja ulkopuolisen väliset rajat elokuvien arkkitehtuurissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Tieteellinen tutkimus ja siihen pohjautuva työ

Tutkimus tarkastelee arkkitehtonisten rajojen käyttöä, niiden luonnetta ja niiden puhkomista elokuvissa. Tutkimus käsittelee rajoja sisä- ja ulkopuolisen sekä yksityisen ja julkisen välillä. Rajanteko on yksi arkkitehtuurin perustoiminnoista- ja tehtävistä ja keskeinen muotoilun aihe. Arkkitehtuuri luo rajoja sisä- ja ulkotilan sekä yksityisen ja julkisen välille järjestäen ympäristöämme. Rajat erittelevät muodon muodottomasta ja jakavat tilat eri luokkiin. Kaikki rajat kuitenkin ovat läpäiseviä. Elokuvan erikoisvahvuus taiteenlajina on ihmisen sisäisen maailman esittämisessä samaan aikaan ympäröivän maailman kanssa.

Arkkitehtuurin päätehtävä voidaan nähdä olevan olla suoja maailmassa. Kodin perustamisessa on kyse elämisen perustarpeista, mutta myös henkisestä paikasta maailmassa ja sen hallitsemisesta. Suojan rajaaminen on poliittinen teko ja tilan omistajuus vaikuttaa siihen, miten henkilöhahmot käyttäytyvät tilassa. Tutkimuksessa painotus on yksityisessä arjen arkkitehtuurissa ja tavallisten ihmisten asunnoissa. Samalla tutkimus pohtii ajatusta arkkitehtisuunnittelusta, joka alkaa ja etenee sisätiloista lähtien ulospäin. Suunta on yksityisestä julkiseen, kouriintuntuvasta visuaaliseen ja mittakaavallisesti pienemmästä suurempaan.

Tutkimus tuo uuden avauksen sekä suomalaiseen arkkitehtuuri- että elokuvakirjoittamiseen. Molemmat tieteenalat saavat toistensa avulla uusia näkökulmia tekemiseensä. Arkkitehtuurin kannalta keskeistä on arkkitehtonisten rajojen merkityksien tutkiminen ja näkökulman kääntäminen sisältä ulospäin suuntautuvaksi.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Tuomo Kalliokoski 158 000 € Metsät Suomen Energia- ja ilmastostrategiassa – onko meillä vaihtoehtoja?

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Suomen Energia- ja ilmastostrategia on saanut kovaa kritiikkiä liiallisesta nojautumisesta lisääntyvään metsien käyttöön. Ilmastokriisin selättäminen vaatii fossiilisten päästöjen ripeän leikkaamisen lisäksi ekosysteemien hiilinielujen voimakasta lisäystä. Tämä vaatii uudenlaista ajattelua metsäsektorilla. Hankkeessa mallinnetaan Suomen metsien kehitys erilaisissa skenaarioissa. Näihin skenaarioihin yhdistetään hankkeessa kehitetyt äkillisiä shokkeja kuvaavat taustaskenaariot. Näiden skenaariokuvausten avulla tutkitaan markkinatasapainomallinnuksella metsäsektorin ajautumista uuteen tilaan eri vaihtoehdoissa. Vaihtoehtoisen strategian kehittämisen lisäksi avainkysymys on, kuinka toimijat saadaan sitoutettua ilmastonmuutoksen torjuntaan. Hankkeessa selvitetään metsäsektorin toimijoiden tulevaisuuskuvaa ja muutosta mahdollisesti hidastavia asennekapeikkoja. Mallinnuksessa tuotetut skenaariokuvaukset ja määrälliset tunnusluvut, sekä aiemmassa hankkeessa kehitetty virtuaalitodellisuustyökalu toimivat taustamateriaaleina metsäsektorin toimija-analyysin haastatteluissa ja tulevaisuustyöpajassa. Hankkeen viimeisessä vaiheessa lisätään tavallisten kansalaisten, erityisesti nuorten, tietoisuutta Suomen ilmastopoliittisten valintojen vaikutuksista metsiin. Hankkeessa tehtävä menetelmäkehitys taustoittaa laajempia tutkimuksia liittyen EU:n maankäyttösektorin sääntelyn riskien vaikutuksista Suomen ilmastopolitiikkaan.

Tutkimus selvittää vaihtoehtoisen metsien käytön vaikutuksia Suomen E&I strategialle. Lisäksi hankkeessa selvitetään toimialan suhtautuminen tuotettuun vaihtoehtoon ja metsäsektorin valmiutta uudistua. Hanke on rohkea avaus monella tapaa; se yhdistää määrällisesti eri tieteenalat luonnontieteistä sosiaalitieteisiin ja ottaa kantaa formaalin mallinnuksen keinoin pienten todennäköisyyksien tapahtumiin. Tutkimuksen menetelmäkehitys avaa mahdollisuuksia LULUCF riskien laajempiin analyyseihin.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Mikko Kauko 84 000 € Jöns Budden versio Mechtildin ilmestyksistä. Tutkimus ja käännös

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Tutkin Jöns Budden tekstiä Mechtildin ilmestykset. Budden 1469 laatima ruotsinnos perustuu latinankieliseen alkutekstiin. Ruotsinnos on säilynyt käsikirjoituksessa Codex Holmiensis A13. Teksti on julkaistu editiona 1899, ja käsikirjoituksen digitoitu versio on käytettävissä vuoden 2018 lopussa. Tutkin Mechtildin ilmestyksiä vertaillen ruotsinnosta alkutekstiin. Keskiössä on Budden oppineisuuden osoittaminen. Tutkimuskysymykseni ovat: Miten latina vaikutti Budden morfologiaan nimissä ja lainasanoissa? Miten Budde käyttää harvinaisia sanoja? Mitä poikkeamia Buddella esiintyy verrattaessa latinankieliseen versioon? Mitä raamatullisia sitaatteja tekstissä esiintyy? Mitä ansioita ja puutteita editiolla on? Mitä editiosta puuttuvaa informaatiota käsikirjoituksessa on? Tutkimuksen lisäksi laadin Mechtildin ilmestysten suomennoksen kääntäen alkutekstille uskollisesti luontevaa suomea käyttäen. Varustan käännöksen selityksin. Tutkimustyö kestää kaksi vuotta ja käännösvaihe vuoden. Tuloksia esittelen tieteellisissä artikkeleissa seuraavasti: Ensimmäinen artikkeli käsittelee latinan sijapäätteitä ruotsinnoksessa painottuen vertailuun alkutekstin kanssa. Toinen artikkeli käsittelee harvinaisia sanoja ja käännösvirheitä ruotsinkielisessä versiossa alkutekstiin vertaillen. Kolmas artikkeli keskittyy raamatullisiin sitaatteihin. Neljännessä artikkelissa vertaan käsikirjoitusta editioon, jonka heikkouksia ja vahvuuksia arvioin. Käsittelen käsikirjoituksen reunamerkintöjä ja alleviivauksia.

Mahdollisuus naisnäkökulmaan tekee Mechtildin ilmestyksistä antoisan tekstin. Käytän digitoitavaa käsikirjoitusta, mikä kompensoi edition puutteita. Tutkimuksen lisäksi laadin suomennoksen. Keskiajan ruotsinkielisiä tekstejä on säilynyt monipuolisesti, mutta suurin osa on suomentamatta. Julkaisen artikkeleita julkaisuissa, joilla on eri yleisöt. Suomennos on suunnattu sekä tutkijoille että suurelle yleisölle. Julkaisulla on siten useita käyttötapoja ja -tarkoituksia.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD student Irina Khaldarova 15 000 € Strategic narratives constructed by the Russian television around the crisis in Ukraine

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

The power of actors in contemporary conflicts is no longer defined only by military equipment but by the public support at home and within the area of operations. Russia has mastered the ability to conduct an information war, as shown during its conflict with Ukraine, in which media has been in a key position. In this context, the concept of strategic narratives has become relevant as they are used to construct activities, themes and messages in a compelling story line with the aim of explaining events, obtaining legitimacy and gaining public support.

This research has the overall goal of examining the strategic narratives built around the Ukrainian crisis in the Russian television news. Two channels are selected for the study due to their exceptional role in the media landscape of Russia: Channel One as one of the most popular channels inside Russia, and RT that broadcasts Russia’s perspective to the international audience.

To accomplish the goal the study is divided into three parts: comparative study (to contrast the narratives produced by two media); retrospective study (to explore the narratives also as a process), and Internet study (to track the narratives in Internet environment). These three parts add “depth” and “breadth” dimensions to the analytical spectrum of the project.

Television news exhibits a communicative complexity that has been, so far, overlooked in studies. At the same time, the crisis in Ukraine has accentuated the position of Russian television as the government’s strongest asset in the information warfare. Therefore, there are two bold objectives for this project:
1. to develop a multidimensional and nuanced methodological approach to studying television news; and
2. to examine the strategic narratives constructed around the Ukrainian crisis.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Tapani Kilpeläinen 10 500 € Silvia Bovenschenin kirjan Älter werden suomentaminen

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ

Silvia Bovenschenin (1946–2017) Älter werden (2006) on merkittävän saksalaisen kirjailijan ja kirjallisuudentutkijan pohdiskeleva muistelmateos vanhenemisesta.

MS-tautia sairastavana, sukupuolivähemmistöön kuuluvana ja tyylillisesti korkeatasoisena kirjailijana Silvia Bovenschenilla oli poikkeukselliset lähtökohdat kirjoittaa ikääntymisestä. Hänen tuotantoaan ei ole aiemmin suomennettu.

Väestön keski-iän koko ajan noustessa vanhenemisen käsitteleminen on jo sinänsä arvokasta. Käytännön asioihin keskittyvän kirjallisuuden rinnalle tarvitaan myös punnittua pohdintaa, jossa vanhenemista ei pidetä pelkästään lääketieteellisenä ilmiönä.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dos., yliopistonlehtori Tintti Klapuri ja työryhmä (Pohjoiset naapurit. Luonto ja ihminen Venäjän arktisen alueen kirjallisuudessa) 164 800 € Pohjoiset naapurit. Luonto ja ihminen Venäjän arktisen alueen kirjallisuudessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Venäjän arktinen alue on 2000-luvulla noussut laajaan yhteiskunnalliseen tietoisuuteen. Alueeseen kohdistuneet ekologisesti kestämättömät toimet ovat herättäneet huolta pohjoisen luonnon peruuttamattomasta tuhoutumisesta ja alueen alkuperäiskansojen kohtalosta.

Hankkeessamme "Pohjoiset naapurit. Luonto ja ihminen Venäjän arktisen alueen kirjallisuudessa" näemme nykytilanteen pitkään jatkuneen modernisaatiokehityksen tuloksena. Tarkastelemme Barentsin ja Jamalo-Nenetsian alueiden oman kirjallisuuden tapoja työstää inhimillisen ja ei-inhimillisen suhdetta 1900-luvun modernisaatioprosessien kuten kolonisaation, teknologisoitumisen ja urbanisoitumisen kontekstissa.

Tutkimusmateriaalinamme on sekä alueen alkuperäiskansojen että etnisesti venäläisten kirjoittamaa kirjallisuutta, jota tarkastelemme posthumanistisessa ja jälkikoloniaalisessa kehyksessä kirjallisuudentutkimuksen ja lingvistisen antropologian menetelmin.

Lähtökohtanamme on ajatus naapuruudesta sekä arktisten yhteisöjen että ihmisen ja luonnon välillä. Ymmärrämme pohjoisen kirjallisuuden alkuperäiskansojen (kuolansaamelaisten ja nenetsien) ja pitkään alueella asuneiden etnisesti venäläisten ryhmien vuorovaikutuksessa syntyneenä. Samoin tarkastelemme pohjoisen kirjallisuuden tapoja käsitellä inhimillisen ja ei-inhimillisen suhdetta molemminpuolisena riippuvuussuhteena, jossa erontekojen sijasta rakennetaan yhteyksiä luonnon ja kulttuurin välille.

1) Näkökulma: Inhimillisen ja ei-inhimillisen suhdetta tarkastellaan pohjoisessa asuvien ihmisten näkökulmasta. 2) Käsitys ympäristöstä: Ympäristöä tarkastellaan sekä inhimillisen toiminnan tuottamana että luonnonympäristönä pyrkien murtamaan luonnon ja kulttuurin dikotomiaa. 3) Käsitys yhteisöjen vuorovaikutuksesta: Pohjoisia yhteisöjä tarkastellaan naapureina, ei toisensa poissulkevina ryhminä. 4) Metodologia: Läntisen ja venäläisen kirjallisuudentutkimuksen menetelmien yhdistäminen.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Perkiömäki Mika, Lukin Karina, Klapuri Tintti, Lappela Anni

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT, post doc tutkija Saara Koikkalainen ja työryhmä (Post Brexit London -työryhmä) 17 400 € Post-Brexit London. Tutkimus ja valokuvaessee pohjoismaisista muuttajista muuttuvassa kaupungissa.

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Lisääntynyt kansainvälinen liikkuvuus kaikissa muodoissaan on yksi globalisaation näkyvimpiä vaikutuksia. Euroopan vapaan liikkuvuuden alueella liikkuvuuden esteet ovat matalammat kuin missään muualla maailmassa. Lontoo on Euroopan johtava maailmankaupunki ja tärkein muuttokohde nykyajan liikkuville työntekijöille, olivatpa he sitten eri alojen korkeakoulututkinnon suorittaneita "osaajia", taiteilijoita, muusikoita, palvelualojen ammattilaisia tai sairaanhoitajia. Brexitin takia tilanne kuitenkin muuttuu, sillä kaupungin on arveltu menettävän jopa 100 000 työpaikkaa, kun tai jos Britannia eroaa EU:sta. Hankkeen tieteellinen osio pureutuu tähän problematiikkaan ja tarkastelee poikkeuksellista aikaa Lontoossa asuvien pohjoismaalaisten muuttajien näkökulmasta. Koneen säätiön rahoituksella tehdään 2 kk kestävä kenttätyömatka Lontooseen Brexitin toteutumisajankohtana. Kuvajournalisti Konsta Leppäsen taiteellinen osio koostuu kahdesta Lontooseen kohdistuvasta kuvausmatkasta, joiden tuloksena syntyy Brexit in London – valokuvanäyttely. Hanke ottaa osaa eurooppalaiseen muuttoliikekeskusteluun, tuo näkyviin Brexitin vaikutuksia yksittäisten muuttajien elämänpolkuihin ja antaa uutta tietoa Lontoosta kaupunkina, jonne pohjoismaiset ihmiset ovat juurtuneet, mutta josta heidän kenties on lähdettävä. Taiteellinen osio valottaa niitä vaikutuksia joita EU:n ja Britannian välinen neuvottelutulos ja ylätason päätökset aiheuttavat suurkaupungissa asuvien ihmisten arkeen.

Hanke on rohkea avaus, sillä se on ajankohtainen ja tarjoaa uuden näkökulman yhteiskunnallisesti merkittävään ilmiöön: Brexit-prosessiin, joka huipentuu keväällä 2019. Se pohjaa korkeatasoiseen yhteiskuntatieteelliseen muuttoliiketutkimukseen ja tuo sen tuloksia näkyväksi valokuvataiteen keinoin. Taiteellisessa osiossa pohditaan, kuinka poikkeuksellinen aika näkyy Lontoon kaduilla ja pohjoismaalaisten muuttajien silmin. Onko tämä Prahan kevään tai Berliinin muurin murtumisen kaltainen tapahtuma?

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Leppänen Konsta
Muut työryhmän jäsenet: Leppänen Konsta

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Musiikin maisteri, valtiotieteiden kandidaatti Laura Kokko 28 800 € Volter Kilven elämäkerta

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Volter Kilven (1874–1939) elämäkerran on tarkoitus esitellä yksissä kansissa, miten Kilvestä kehittyi se kirjailija, jona hänet nykyään tunnetaan sekä miten Kilpi liittyi aikansa aatevirtauksiin ja kirjallisiin koulukuntiin. Kyseessä on mittava hanke, sillä toistaiseksi Kilvestä ei ole olemassa kokonaista elämäkertaa. Varsinaisen kirjoitustyön lisäksi hanketta varten on tehtävä vielä laajaa tutkimustyötä. Merikapteenin poika Kilpi oli perheensä miehistä ainoa, joka ei syttynyt matkusteluun. Volter Kilven kohdalla tarkastelu kääntyy nimenomaan sisäänpäin, hänen ajattelunsa kehittymiseen. Kilpi oli ajattelultaan kosmopoliitti, vaikka hän ei elinaikanaan matkustanut ulkomaille kuin kerran elämänsä lopulla Viroon. Kilven sisäinen elämä oli rikasta ja vivahteikasta, samalla kun häntä ulkoisesti rajoitti voimakas velvollisuuden tunne. Kilven luonne vaati kirjalliselta työltä pitkäjänteistä sisäistä kehittämistä, mutta hänen tuotantonsa syntymiseen vaikutti olennaisesti myös ulkoisen, todellisen elämän kulku. Hilja Kilven kuolema vuonna 1927 vaikutti voimakkaasti siihen, että Kilven kaunokirjallinen pato lopulta murtui. Miten Volter Kilven elämän eri kehitysvaiheet kuuluvat yhteen ja rakentuvat kokonaiseksi? Miksi Kilven kaunokirjallisessa tuotannossa oli kolmenkymmenen vuoden mittainen tauko 1903–1933? Mitä tällä välillä tapahtui, joka sai Kilven kerronnan muuttumaan niin paljon? SKS on valmis kustantamaan teoksen, jos käsikirjoitus valmistuu siinä muodossa kun nyt on suunniteltu.

Tämä on ensimmäinen kokonaisesitys Volter Kilven elämästä. Kilpi oli omalakinen taiteilija ja ajattelija, joka erosi massasta myös edustamansa mieskuvan kautta. Kilven kolmekymmentä vuotta kestänyt kaunokirjallisen vaikenemisen kausi ohjaa arvioimaan uudelleen käsityksiämme 1900-luvun alussa vallinneista sukupuolistereotypioista. Kilven ajatukset suomalaisen yhteiskunnan ongelmakohdista ovat yhä osuvia ja ajankohtaisia. Ratkaisuissaan Kilpi painotti yhteisyyttä, sivistystä ja eurooppalaisuutta.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti Katve-Kaisa Kontturi ja työryhmä 413 300 € Taidetyö ja taloudet uudet muodot: Yksilöyrittäjyydestä kestäviin kollektiiveihin

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Projekti tutkii taiteilijoiden työn muutoksia nyky-Suomessa. Se tarkastelee taiteen, työelämän laajempien muutosten ja talouden kytköksiä yhdistäen innovatiivisesti taiteiden tutkimuksen, yhteiskuntatieteiden ja taiteellisen tutkimuksen menetelmiä. Paneudumme taiteilijoiden (kuvataiteilijat, muusikot, kirjailijat) moninaisesti liikkeessä oleviin työnkuviin tapaustutkimusten (etnografia, haastattelut), kirjallisuusanalyysin sekä kuva- ja esitystaiteilijoille suunnatun kyselyn kautta. Tutkimme tuotannon ja talouden nykymuotojen ilmenemistä taiteilijoiden päivittäisessä toiminnassa ja eletyssä kokemuksessa kohdentaen yrittäjyyden ja yhteisöllisyyden moniin muotoihin. Kysymme, miten talouden eri dynamiikat rajoittavat ja mahdollistavat taiteilijoiden työtä? Miten ne nivoutuvat heidän työtapoihinsa ja identiteetteihinsä? Kuinka kuva- ja esitystaiteilijoiden toimintaprofiilit havainnollistavat työn ja talouden laajempia muutoksia jälkiteollisessa yhteiskunnassa? Projekti kehittää uusia analyysitapoja ja käsitteitä taiteiden tutkimuksen aloille, työn ja talouden tutkimukseen sekä uusmaterialistiseen kulttuurin- ja yhteiskunnan tutkimukseen hyödyttäen myös esimerkiksi taiteensosiologiaa ja taiteellista tutkimusta. Hanke tuottaa referee-lehden erikoisnumeron (suom.), kolme kansainvälistä yhteisartikkelia, laajalle yleisölle suunnatun näyttelyn, ääniteoksen ja taidetyön sanaston, joka soveltuu tutkimus-, hallinto- ja mediakäyttöön. Lisäksi projekti toimittaa tulokset kokoavan kirjan.

Hanke ylittää raja-aitoja yhdistäessään taiteentutkimuksellisia, yhteiskuntatieteellisiä ja taiteellisen tutkimuksen menetelmiä ja tuottaessaan tietoa tekstien lisäksi näyttelyn ja ääniteoksen muodossa. Hanke kokeilee tutkimuskohteeseen innovatiivista lähestymistapaa, jossa yhdistyvät työn ja talouselämän, eletyn todellisuuden sekä taiteiden materiaalisuuden ja affektiivisuuden tutkimus. Taidetyö-sanastolla hanke vaikuttaa työvoimapolitiikkaan, median taidepuheeseen ja taiteilijoiden asemaan.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Kontturi Katve-Kaisa, Tiainen Milla, Jakonen Mikko, Kurikka Kaisa, Jonker-Hoffrén Paul, Rantala Varpu, Riikonen Taina

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Teemu Koskimäki 179 400 € Rakenteelliset ympäristöhaitat ja kestävän kehityksen tavoitteet: Haaste vihreälle kasvulle

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Maailmanlaajuisten ympäristöongelmien ratkaiseminen vaatii nyt holistisesti kriittisen näkökulman omaksumista, joka on valmis kyseenalaistamaan nykyisen yhteiskunnallistaloudellisen paradigman perusrakenteet. Väitöskirjatyössäni aion tutkia, kuinka yhteiskunnallistaloudellinen järjestelmämme on rakenteellisesti kudoksissa maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin ja kuinka hyvin yleisimmät ratkaisuehdotukset ottavat tämän huomioon. Pääosin teoreettisessa työssäni aion määritellä uuden tieteellisen käsitteen ”rakenteelliset ympäristöhaitat”, jonka auttaa ymmärtämään näitä monimutkaisia ihmiskuntaa koettelevia ongelmia järjestelmäajattelua hyödyntäen. Hyödynnän myös tätä uutta näkökulmaa tutkiakseni sekä yhteiskuntien olemassa olevia suunnitelmia ympäristöongelmien ratkaisemiseksi että ”vihreän kasvun” kykyä vastata kestävän kehityksen haasteisiin. Väitöskirjatyöni pyrkii kehittämään uuden rakenteellista ajattelua hyödyntävän paradigman akateemiseen ja yhteiskunnalliseen diskurssiin ja auttamaan täten ihmiskuntaa saavuttamaan ilmasto-, biodiversiteetti- ja kestävän kehityksen tavoitteet.

Tutkimalla kuinka yhteiskuntajärjestelmämme perusrakenteet itsessään aiheuttavat ympäristöllistä harmia ja asettavat ympäristön epäedulliseen asemaan, väitöskirjatyöni kyseenalaistaa valtaosan tutkijoista ja päättäjistä, jotka lähestyvät asioiden korjaamista vain nykyistä talousjärjestelmää säätämällä. Työni tuo pinnalle järjestelmäajatteluun perustuvan ympäristöperspektiivin, eikä pelkää tutkia mahdollista tarvetta epämukavalle ja kokonaisvaltaiselle yhteiskunnallistaloudelliselle muutokselle.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Artist/researcher Karolina Kucia 158 000 € Monstrous Agencies - Resisting precarisation in the arts through organisation of cooperation and authorship

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kolmivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

What we live in Europe, seems monstrous, incomprehensible, deceptive, like a horror, where one cannot define a body of crisis from another. Are though immediate practical solutions, or performative arrangements that can have political and societal effects, impossible? This is a question I ask through the means of artistic research and applied contemporary political theory. When precarisation of labour/life and self-entrepreneurship parasitically divides and rules beings into parallel universes, how can we organise art production and ourselves as artists to stand to the political and economic changes in labour structures and form of society?

My research proceeds in developing organisational tools and settings, for the methodology of cooperation and alternative model for authorship. My proposal consists of a three-part device: Monstrous, Parasitic and Glitch - concepts, practices and tools.

Monstrous (ethics and authorship) is for understanding collective mutability within the patched working structures, for the organisations based on multiple and mutable memberships and for resistance as an assemblage of ambivalent and inappropriate/d bodies.

Parasitic is for recognising the interdependency and disrupting the patterns of power structures. Parasitic claims a different kind of common, unpurified but already cohabited. It concerns human and non-human agencies.

Glitch is for resisting the formation of self-representation in individual and collective productive entities.

My research aims to provide practical tools as an answer to the complex questions. I feel there is a need for reinventing practices of organising art production. I don’t intend for this research to become widely known as such. It aims to contaminate practices of organising and self-organising and to offer possibilities for “right now” changes as much as long structural ones. In this way, I believe this work can be part of a larger movement of reinventing society.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Suvi Kuokkanen 103 800 € The Mechanisms, Motives and Changing Manifestations of Exclusion in Classical and Hellenistic Greece

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Selvitän tutkimuksessani klassisen (n. 480–330 eaa.) ja hellenistisen (n. 330–27 eaa.) kauden kreikkalaisten motiiveja sulkea yksilöitä ulos kansalaisyhteisöistään. Samalla jäljitän syitä julkisesta elämästä poistamisen motiiveissa ja instituutioissa tapahtuneille historiallisille muutoksille. Tärkeimmät tutkimusteemat liittyvät 1) kansalaisidentiteettiin ja ihannekansalaisen kriteereihin, 2) yhteisöstä ulossulkemisen emotionaalisiin ja rankaiseviin motiiveihin sekä 3) vihamielisyyden ja aggression kontrollointiin yhtenä yhteisöstä sulkemisen motiivina. Viimeksi mainittu tutkimusteema liittyy sekä rankaisemisen aatehistoriaan että kunnian, häpeän ja hybriksen teemoihin, ja sitä tutkiessani pyrin selvittämään ristiriitaa henkilökohtaisen kunnian varjelemisen ja suorapuheisen, joskus loukkaavankin sanankäytön välillä. Samalla pyrin valottamaan myös poliittisen vakauden ja yhteisöstä karkottamisen välistä mahdollista yhteyttä.

Tutkimukseni yhdistää poliittisten instituutioiden historian tutkimusta moraalisten, sosiaalisten ja uskonnollisten arvojen analyysiin. Analysoin, vertailen ja tulkitsen lähdekriittisesti epigrafisia, arkeologisia ja kirjallisia antiikin kreikkalaisia lähteitä konteksteissaan. Lisäksi hyödynnän sosiaalisen identiteetin teoriaa ottamalla teoreettiseksi lähtökohdaksi sen perusajatuksen, että ryhmät määrittelevät itseään jakamalla ihmiset ”meihin” ja ”heihin”. Yhteisöstä sulkemisen emotionaalisia motiiveja tutkiessani hyödynnän myös tunteiden tutkimusta.

Tarkastelen tutkimuksessani antiikintutkijoille tuttuja mutta harvoin kokonaisen monografian aiheiksi nousseita ulossulkemisen instituutioita kokonaan uudesta kulmasta. Luon uutta tietoa tutkimalla näitä julkisen aseman epäämiseen johtaneita järjestelmiä yhteisön emotionaalisten ja rankaisevien tarpeiden ja motiivien näkökulmasta. Päästäkseni tähän tavoitteeseen yhdistelen ennakkoluulottomasti instituutioiden historian tutkimusta arvojen ja ihanteiden analyysiin sekä tunteiden tutkimukseen.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti, yliopistotutkija Hanna Kuusela ja työryhmä (Tampere3-työryhmä) 245 000 € Kohti parempaa yliopistomaailmaa: strateginen johtaminen ja yliopistoyhteisön kokemukset Tampere3-fuusiossa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Hankkeessa tutkimme Tampereen yliopisofuusion kriisiytymistä ja fuusion synnyttämän vastaliikkeen syitä sekä prosessin vaikutusta yliopistoyhteisöön ja kartoitamme näin edellytyksiä tulevaisuuden yliopistoille ja yliopistopolitiikalle. Hankkeemme näkökulma on viestinnällinen: tutkimme, miten organisaation ja johtamisjärjestelmän yhä syvempi strategisoituminen ja ”tarinallistuminen” suhteutuvat yliopistoyhteisön kokemuksiin sekä näkemyksiin muuttuvasta yliopistosta ja lopulta tieteentekemisen ehdoista. Monitieteisessä tutkimusryhmässä kartoitamme konfliktiin johtaneita ja sitä ylläpitäviä kokemuksen ja tulkinnan malleja tutkimalla Tampere3-hankkeen ja sen johdon viestintää organisaatiotarinankerrontana, jota vasten ja vastaan yliopistoyhteisön jäsenet kerronnallistavat omaa kokemustaan.

Hanke on rohkea avaus, koska siinä tutkitaan yliopistolain mahdollisia vakavia epäonnistumisia ja haastetaan koulutuspolitiikan nykyistä linjaa, joka nojaa vahvasti säätiöyliopiston ja strategisen johtamisen malleihin. Lisäksi tutkimuksen tekeminen oman yliopiston ja oman työnantajan ongelmista on aina rohkeaa, koska siinä tutkija asettaa oman asemansa ja työpaikkansa alttiiksi.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Kuusela Hanna, Poutanen Mikko, Mäkelä Maria, Tervasmäki Tuomas, Haastattelijat/tutkimusavustajat, joita ei vielä nimetty

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral Candidate Martins Kwazema 98 400 € The Irony of ‘Economic Miracle’: Spotlight on Past Futures in Ghana 1982–1992

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

This doctoral thesis investigates and deepens the political history of Ghana’s ‘economic miracle’ in the 1980s using a new conceptual framework termed "past futures". The concept of 'past futures' proceeds from the assumption that every future has a history, which is a written account in the present, based on bits and traces inherited from the past. In specificity, this project deconstructs the period, 1982–1992 into two distinct past futures. The first past future consists of the political future vision of the nation between 1982 and 1983. This period in the nation’s history is dominated by "revolutionary" rhetoric in governance under the regime of Jerry Rawlings. The second past future consists of the nation’s political future vision between 1983 and 1992. This period is dominated by the implementation of the IMF and World Bank sponsored structural adjustment programmes and policies in Ghana. The goal behind deepening the historical analysis of these events is to investigate connections and disconnections in policy as these political visions culminated in past futures. Finally, the thesis demonstrates the potency of applying futures research methodologies to historical research. The thesis applies Causal Layered Analysis (CLA), a futures research method to conduct research in history. By investigating past futures, futurists and historians can create alternative pasts and further radical alternative futures for the world.

It is a bold initiative because it develops a new theory for critically questioning political history on the postcolonial global south, specifically West Africa. This theory termed 'past futures' advocates for the possibility to analyze futures in the past. Globally, a major political challenge, especially in the global south, is a search for alternative futures. This theory, therefore, inspires ingenious thought on alternative pasts and creation of radical alternative futures for the world.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

TaM, FM Nina Laaksonen 86 400 € Värin uudelleenajattelu moniaistisena kokemuksena taidepedagogiikassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Värin uudelleenajattelulla on vaikutuksia laajasti taiteen opetukseen tulevaisuudessa ja värinopetuksen kehittämiseen eri koulutusasteilla. Väriopetus on perusopetuksessa ja taiteenopetuksessa pysynyt pitkään samanlaisena ja opetus perustuu edelleen valmiisiin, olemassa oleviin teorioihin. Tavoitteena tällaisessa oppimisessa on, että opiskelija oppii tunnistamaan värejä, niiden sävyjä ja valöörejä ja täyttää näin nykyisen koulutuksen värinopetukselle asetetut perustavoitteet.

Tämä tieto ei kuitenkaan enää ole riittävää, vaan kommunikaatio ympäröivän maailman, luonnon, ympäristöhaasteiden ja käytössä olevan teknologian kanssa, vaatii uudenlaisten kielten opettelua. Kysyn tutkimuksessani, miten värikokemuksen moniaistinen ymmärtäminen voi laajentaa käsityskykyämme maailmasta ekologisena haasteena ja itsestämme ihmisinä muiden lajien joukossa? Mitä väri voi opettaa näkemään?

Tutkimukseni keskittyy tulevaisuuden värinopetuksen laajempaan ymmärtämiseen ja sen mahdollisuuksiin kehittyä monialaiseksi ja monikulttuuriseksi oppisisällöksi, joka luo uusia yhteyksiä muiden oppiaineiden ja erilaisten toimijoiden kesken. Väri ymmärretään silloin aktiivisena toimijana ja prosessina. Tarkastelu ei keskity ainoastaan ihmisten kokemuksiin toisistaan vaan myös kommunikaatioon mm. kasvien, eläinten, bakteerien, tuulen, veden ja teknologian kanssa. Myös oppijalla on aktiivinen rooli tiedon hankinnassa, tuottamisessa ja käsittelemisessä.

Väriajattelu perinteisten tieteenlajien parissa pysyttelee sitkeästi omissa lokeroissaan. Tutkimuksessani irrotan väriajattelun prosessinkaltaiseksi, aktiiviseksi toimijaksi. Värin uudelleenajattelun kautta syntyy kommunikaatiota muiden lajien, erilaisten entiteettien ja teknologian kanssa. Tutkimus luo uudenlaisen tavan ymmärtää ja liittyä maailmaan taiteen ja ilmiöpohjaisen oppimisen kautta. Se kehittää merkittävästi taidepedagogiikkaa ja värinopetuksen sisältöjä.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Lauri Lahikainen 106 800 € Kaupungit ja ilmastovastuu

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Hanke Kaupungit ja ilmastovastuu selvittää millä tavoin kaupungit kollektiivisina toimijoina ja kaupunkilaiset nimenomaan kaupunkilaisina voivat olla vastuussa ilmastonmuutoksesta. Ilmastovastuuta tarkastellaan syyllisyyden näkökulmasta, toimintavastuun näkökulmasta sekä hyve-eettisesti. Voidaanko kaupunkeja ja kaupunkilaisia moittia ilmastonmuutoksesta ja mitä tästä seuraa? Entä velvoittaako kaupunkilaisuus toimimaan ilmastonmuutoksen hillinnän ja oikeudenmukaisen sopeutumisen puolesta? Millä tavoin? Millaisia vastuullisia toimijoita kaupungit ovat verrattuna valtioihin, yrityksiin tai yksilöihin? Näihin kysymyksiin vastataan filosofisen analyysin kautta, mutta myös poikkitieteellisesti aikaisempaa kaupunkitutkimusta sekä empiiristä aineistoa hyödyntäen ja yhteistyössä sosiologien ja organisaatiotutkijoiden kanssa.

Kaupungit ja ilmastovastuu -hanke esittää uuden näkökulman ilmastovastuuseen. Tarkastelemalla kaupunkeja ja kaupunkilaisuutta keskeisinä ilmastovastuun paikkoina, viedään ilmastoeettistä ja julkista keskustelua ratkaisevalla tavalla eteenpäin. Hanke on myös metodologisesti rohkea, sillä se hyödyntää asiantuntijahaastatteluja (nojatuolifilosofian lisäksi) aikalaisanalyysin muodostamiseen.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori, filosofia, Tampereen yliopisto Arto Laitinen ja työryhmä (Filosofian valtakunnallinen tohtorikoulutusverkosto) 100 000 € Filosofian valtakunnallinen tohtorikoulutusverkosto

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Filosofian valtakunnallinen tohtorikoulutusverkostoon kuuluvat kaikki yliopistot, joissa on mahdollista tehdä filosofian jatkotutkintoja; koordinoijana toimii tällä hetkellä Tampereen yliopisto. Verkosto järjestää vuosittain konferenssin, jossa väitöskirjatutkijoiden työtä kommentoivat varttuneemmat tutkijat eri yliopistoista. Lisäksi verkosto jakaa matka-apurahoja kansainvälisiin konferensseihin. Filosofian valtakunnallinen tohtorikoulutusverkosto hakee jatkorahoitusta neljäksi vuodeksi 2020–2023.

Yliopistojen rahoituksessa on meneillään trendi, jossa yritetään saada yliopistot kilpailemaan keskenään, sekä trendi, jossa filosofian perustutkimuksen arvostus on heikkenemässä. Tämän kaltainen verkosto tukee pikemminkin yliopistojen yhteistyötä myös perustutkimuksen osalta. Mottomme olkoon: kaikkien yliopistojen filosofit, liittykää yhteen!

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Lagerspetz Eerik, Marchionni Caterina, Yrjönsuuri Mikko, Lagerspetz Olli, Vehkavaara Tommi

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dipl. Designer, Doctoral Researcher Gloria Lauterbach 45 600 € The Open Seam. On Becoming a Knot with a Storm-Sculpted Roof, on Speaking-With from Within

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Executed in the field of contemporary art, the research applies methods of artistic research.

Part I of the study focuses on debating and scouting a material-based language – a language allowing a respectful and equal dialogue between non-human and human material – arising from art-making processes. Therefore, the Finnish sculptor Eila Hiltunen (1922–2003) and her metal works, created in the period 1961–1969, I selected as a case study for this research. I review Hiltunen’s workscapes (sculptures, material studies, art processes) from the perspective of Vitalist Art/New Materialism and revisit her legacy with the contemporary concept of “Material Correspondence” by Tim Ingold and the writing “I and Thou” by Martin Buber.

In part II of the thesis, I re-sculpt (finalized Aug. 2018) a part of a copper roof, torn off by a heavy storm from a church in Zurich, Switzerland in 2015. It is a public artwork in progress, adapting to and being in dialog with its surrounding.

The research study discusses the entanglement of all matter, a view making way for post-anthropocentrical lifeworlds. To leave the human-centered world, we need to be able to express this step (the being-towards, becoming-with) in language.

The possibility of expressing the existence of the Self only by also expressing the existence of the surrounding would fundamentally change how we define ourselves from inhabitants to cohabitants as well as where we draw the borders of our kinesthetic space.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Kaisa Lehosmaa 88 000 € Nevasirppisammal (Warnstorfia fluitans) valumavesien biopuhdistajana

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Veden ravinteet ja raskasmetallit ovat jo pieninä pitoisuuksina haitallisia ympäristölle ja ihmisen terveydelle, ja käytössä olevien vesienpuhdistusmenetelmien rinnalle tarvitaan innovatiivisia menetelmiä. Biopuhdistuksessa hyödynnetään eliöiden kykyä muuntaa, sitoa ja haihduttaa haitta aineita vaarattomampaan muotoon. Esimerkiksi nevasirppisammalen tiedetään adsorboivan arseenia vedestä ilman metalloidin myrkyllistä vaikutusta sammalen kasvuun. Sammalen kyvystä sitoa raskasmetalleja ja ravinteita omaan biomassaansa tai sammalen mikrobikumppanien osuudesta aineiden sitoutumiseen tiedetään kuitenkin verrattain vähän. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia nevasirppisammalen biopuhdistuspotentiaalia sekä identifioida puhdistusprosessiin osallistuvat mikrobikumppanit kylmissä kenttäolosuhteissa. Hankkeesta julkaistaan kaksi artikkelia, joista ensimmäisessä keskitytään indikaattorimikrobeihin ja toisessa hankkeen bioteknologiseen puoleen.

Hanke tuottaa uutta tietoa vesisammalien mikrobikumppaneista ja niiden soveltamisesta vedenpuhdistamiseen. Hanke on rohkea avaus vesikasvipuhdistamisesta ja mikrobien hyödyntämismahdollisuuksista ympäristönsuojelussa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Psykologian maisteri Maarit Lehtinen 115 200 € Evaluating the fragile self

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Tutkimuksessa tarkastellaan persoonallisuushäiriöiden diagnostiikan toteutumista. Kyseessä on hyvin erilainen prosessi somaattiseen lääketieteeseen verrattuna; diagnoosin asettaminen pohjautuu vuorovaikutteiseen haastatteluun. Seulonnassa käytetään SCID-II-haastattelua, jonka monet kysymykset käsittelevät sosiaalisesti epäsuotuisia piirteitä. Niinpä diagnostinen prosessi saattaa uhata myönteisen minäkuvan ylläpitämistä. Diagnoosin vastaanottaminen saattaa olla potilaille haastavaa mm. stigman vuoksi. Tutkimuksessa tarkastellaan vuorovaikutusta juuri myönteisen minäkuvan ja kasvojen säilyttämisen näkökulmasta. Tutkimuksen fokus on B-klusterin häiriöissä, joihin luetaan epävakaa, huomionhakuinen, narsistinen sekä antisosiaalinen persoonallisuushäiriö. Potilaiden minäkuva on ailahteleva tai vääristynyt, joten realistinen itsearviointi on haastavaa. Aineiston tarkastelu tapahtuu keskustelunanalyysin avulla, jota käytetään nyt tiettävästi ensimmäistä kertaa psykiatrisen diagnosoinnin yhteydessä. Metodilla on mahdollista vastata kysymykseen siitä, kuinka potilaan kasvoja uhkaavat hetket syntyvät vuorovaikutuksessa, ja kuinka kliinikko ja potilas yhdessä työskentelevät kasvojen säilyttämisen puolesta. Lisäksi hyödynnetään etnografiaa selvitettäessä SCID-II:n roolia psykiatrian käytännön arviointityössä. Eettinen velvollisuutemme on reflektoida käytäntöjä, joilla ihmisten tunne-elämää ja persoonallisuutta arvioidaan. Tutkimus tarjoaa sosiologisen näkökulman psykiatrian käytäntöihin.

Näkisin rohkeuden olevan sitä, että totuttuja käytäntöjä katsotaan uusin silmälasein. Psykiatria esitetään usein objektiivisena tieteenä, joka kertoo meille missä kulkee raja normaalin ja sairaan mielen välillä. On kuitenkin tarpeellista horjuttaa tätä auktoriteetin asemaa ja tehtävä näkyväksi hoitotilanteissa tapahtuvia vuorovaikutuksellisia prosesseja, joiden kautta ihmisten persoonaa määritellään. Rohkeus on keskeneräisyden ja epävarmuuden kohtaamista.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori (väitös syksyllä 2018) Antti Lepistö 33 600 € Kirjaprojekti The Neoconservative Culture Wars: Common Sense Populists in Fractured America

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Yhdysvaltojen uuskonservatiivinen älymystö toteutti 1980- ja 1990-luvuilla älyllisen vallankumouksen konservatiivisessa ajattelussa vetoamalla "tavallisten amerikkalaisten" "arkijärkeen" ja vastustamalla sitä kautta intellektuaalisten liberaalien eliittien monikulttuurista relativismia ja hyvinvointivaltioajattelua. Historioitsijat ovat aikaisemmin painottaneet Leo Straussin ja hänen oppilaidensa antimodernistisen filosofian merkitystä uuskonservatiivien maailmankuvan muokkaamisessa. Kirjani esittää että straussilaisten kulttuuripessimismi ja elitismi eivät olleet hallitsevia elementtejä uuskonservatiivien kulttuurikamppailuissa. Uuskonservatiivit löysivät älyllisiä virikkeitä pikemmin skottilaisen filosofian traditiosta eli ajattelijoilta kuten Adam Smith ja David Hume, ja rakensivat näiden avulla positiivisen kuvan "tavallisten kansalaisten" moraalisista ja älyllisistä kyvyistä. Kulttuurisodissa uuskonservatiivit hyödynsivät tätä kuvaa retorisesti vastustaakseen liberaalin älymystön ja poliitikoiden relativistisia ja hyvinvointivaltiota tukevia näkemyksiä.

Kirjani kuvaa kuinka johtavat uuskonservatiiviset ajattelijat - Irving Kristol, Gertrude Himmelfarb, James Q. Wilson ja Francis Fukuyama - kehittivät uuden populistisen epistemologian muokkaamalla skottifilosofian traditiota ja sovelsivat sitä amerikkalaisiin instituutioihin ja 1900-luvun lopun liberalismista oletetusti syntyneisiin ongelmiin: perhe, rikollisuus, rotukysymykset ja monikulttuurinen relativismi.

Kirjani on rohkea avaus kansainvälisessä uuskonservatismin tutkimuksessa, sillä se valottaa kokonaan uudesta näkökulmasta yhtä Yhdysvaltain tärkeimmistä aatteellisista liikkeistä 1900-luvulla. En tutki uuskonservatiivista liikettä perinteiseen tapaan ulkopolitiikan tai yleensä poliittisten kantojen näkökulmasta, vaan esitän rohkean uuden väitteen liikkeen merkityksestä konservatiivisen populismin nousussa Yhdysvalloissa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Sirkku Lesonen 1 890 € Videoprojekti: Kielenoppimista käsittelevän väitöskirjatutkimuksen popularisointi

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tässä projektissa popularisoin kielitieteen alalle sijoittuvan väitöstutkimukseni keskeistä teemaa. Väitöskirjassani tutkin suomen kielen oppimista dynaamisten systeemien teorian (DST) viitekehyksessä, jossa yhtenä keskeisenä tutkimuskohteena on vaihtelun rooli oppijankielessä. Videollani Kilpailua kielessä (https://youtu.be/TVz-X13man8) kerron, mitä DST:ssä usein tutkittu kilpaileva vuorovaikutussuhde tarkoittaa kielenoppimisessa. Uudella videolla osoitan, miten tärkeässä roolissa oppijankielessä etenkin alkuvaiheessa esiintyvä vaihtelu on.

Kehittyvässä kielessä esiintyy monenlaista variaatiota. Esimerkikiksi virheiden määrä voi vaihdella paljon päivästä toiseen. Kielessä esiintyvällä vaihtelulla on samanlainen rooli kuin variaatiolla evoluutiossa: ilman vaihtelua ei voi tapahtua valintaa ja kehittymistä. Videolla haluan tuoda esille tämä DST:n keskeisen teeman tehden analogian motorisen taidon ja kielen oppimisen välillä. Voimistelijan horjuminen puomilla on tarpeellista uuden liikkeen oppimisen kannalta, sillä vain horjumisen ja liikkeiden korjaamisen - eli suorituksissa esiintyvän vaihtelun - ansiosta voimistelijan hermo-lihasjärjestelmä adaptoituu puomilla tehtävän liikkeen vaatimuksiin. Sama pätee kielenoppimiseen. Myös kielenoppija joutuu yrittämään ja erehtymään, jotta sosiaalisiin kielenkäyttötilanteisiin kaikkein tehokkaimmat ja toimivimmat kielenkäytön tavat valikoituvat hänen repertoaariinsa.

Video toteutetaan yhteistyössä Koljontie Productionsin kanssa.

Video on tehokas viestinnän väline popularisoinnissa, sillä videon avulla on mahdollista välittää tieteen kiinnostavia tarinoita mielenpainuvalla ja vaikuttavalla tavalla. Tässä projektissa yhdistetään korkeatasoinen tieteellinen tutkimus ja ammattimainen videotuotanto. Tavoitteena on tutkimustiedon välittäminen laajalle kohdeyleisölle elokuvamaisen kerronnan avulla.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT (ympäristötiede) Maarit Liimatainen 95 000 € Voiko turvemaita viljellä ympäristöystävällisesti? – ratkaisumahdollisuuksien kartoitus

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Hankkeessa tutkitaan voiko turvemaita viljellä ympäristöystävällisesti. Suomi on hyvin suovaltainen maa ja suopelloilla on suuri merkitys maataloudessa. Suopellot ovat kuitenkin merkittäviä hiilidioksidin ja dityppioksidin lähteitä ja maatalous muodostaa yhden suurimmista ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasujen päästölähteistä. Toisaalta suopellot tuottavat paikallisesti myös merkittävää vesistöjen kuormitusta. Suopeltojen päästöjen vähentäminen onkin nostettu kansalliseksi tavoitteeksi ministeriöissä, mutta myös EU-tasolla haasteeseen haetaan kiivaasti ratkaisua. Jotta ympäristövaikutukset ymmärretään kokonaisvaltaisesti, täytyy tarkastella sekä kasvihuonekaasuja että valuntavaikutuksia.

Hallitusti korotettua pohjavedenpintaa on esitetty yhtenä tärkeimpänä keinona hillitä suuria päästöjä. Pohjaveden pitämisessä tietyllä tasolla on kuitenkin omat haasteensa. Toisaalta säädeltävä pohjavedentaso vaikuttaa maaperän prosesseihin sekä peltojen kantavuuteen ja säätösalaojituksen kokonaisvaikutuksia eri päästölähteisiin suopelloilla tunnetaankin erittäin huonosti. Hankkeessa tutkitaan myös suopeltojen talviaikaisia kasvihuonekaasupäästöjä ja sitä, miksi kasvihuonekaasupäästöt kohoavat maan routimisen sekä sulamis-jäätymissyklien aikaan.

Hanke tuottaa uutta ja kaivattua tietoa ojitettujen turvemaiden talviaikaisista päästöistä sekä suopeltojen parhaista viljelykäytänteistä tulevaisuudessa huomioiden samalla ympäristönäkökohdat.

Jotta voidaan päättää parhaista suopeltojen viljelykäytänteistä tulevaisuudessa ympäristöhaittojen minimoimiseksi, ei voida tarkastella vain yhtä osaa palapelistä. Tarvitaan kokonaisvaltainen näkemys eduista ja haitoista, kokonaisuus. Suopeltojen ympäristövaikutuksia tarkastellaan poikkitieteellisesti yhdistämällä biogeokemian ja hydrologian alan tutkimusmenetelmät. Kansallisten ja kansainvälisten ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta aihepiiri on ensiarvoisen tärkeä ja ajankohtainen.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Meri Lindeman 86 400 € Kieli, sukupuoli ja tilanne – kaksisukupuolisten henkilöiden puheen tilannevariaatio

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Väitöstutkimukseni aiheena on kaksisukupuolisten (engl. bigender) henkilöiden puheen tilanteinen vaihtelu suhteessa heidän sukupuolikokemuksensa vaihteluun. Kaksisukupuolisuus on vähän tutkittu identiteetti, jossa henkilö kokee vaihtelua kahden sukupuolen välillä. Tutkimus tuo näkyvyyttä sukupuolen moninaisuudelle ja lisää tietoa puhutun kielen vaihtelusta yksilötasolla.

Aineisto koostuu 4 kaksisukupuolisen yksilöhaastatteluista, puhujien itse tuottamista arkikeskusteluäänitteistä sekä äänityspäiväkirjalomakkeista. Tutkimuksen tuloksena syntyy sosio- ja kansanlingvistiikkaa sekä queerteorioita ja intersektionaalista feminismiä yhdistävä analyysi seuraavista tutkimuskysymyksistä:

1. Miten puhe toimii informanttien sukupuolten presentaation välineenä eri tilanteissa?
2. Mitkä puheen piirteet kytkeytyvät mihinkin sukupuoliin informanttien puheessa?
3. Miten muut, sukupuolen kanssa risteävät identiteettikategoriat kuuluvat informanttien idiolekteissä?
4. Miten tietoisia informantit ovat puheestaan, ja millaisia käsityksiä heillä on siitä?

Työtavoissa painottuvat haastattelujen ja lomakkeiden sisällönanalyysi sekä arkikeskusteluäänitteiden sosiofoneettinen analyysi. Queerteoriat ja intersektionaalinen ajattelu ohjaavat kysymyksenmuodostusta ja aineiston tulkintaa.

Väitöskirja julkaistaan suomenkielisenä monografiana, mutta sen ohella syntyy myös useita englanninkielisiä artikkelijulkaisuja. Tutkimus on aloitettu tammikuussa 2018, ja sen on määrä valmistua loppuvuodesta 2021.

Väitöskirja muuttaa maailmaa suuntaan, jossa myös muut sukupuolet tunnistetaan ja tunnustetaan yhtä valideina identiteetteinä kuin mieheys ja naiseuskin. Suomen transpoliklinikoiden lopetettua muunsukupuolisten hoidot kesällä 2018 päätöstä perusteltiin muunsukupuolisuutta koskevan tutkimuksen vähäisyydellä, joten tarve sille on ilmeinen. Tutkimus tuo esiin uusia kielitieteellisiä kysymyksenasetteluja ja yhdistää kielen- ja sukupuolentutkimusta toisiinsa Suomessa vähän hyödynnetyllä tavalla.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti, yliopistotutkija Ilkka Lindstedt 42 000 € Sosiaalisen identiteetin näkökulma islamin varhaishistoriaan

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Apurahakautena työstän monografiaa, joka lähestyy islamin varhaishistoriaa (600–700-luvut jaa.) sosiaalisen identiteetin näkökulmasta. Vaikka tutkimukseni on historiallinen, sillä voi katsoa olevan merkitystä myös nykypäivän uskontodialogille.

Sosiaalisen identiteetin näkökulma on sosiaalipsykologian alalla kehitetty viitekehys. Se analysoi ryhmien välistä kanssakäymistä – erityisesti stereotypisaatiota ja konfliktitilanteita – sekä sitä, miten ihmiset identifioituvat ryhmiin. Sosiaalisen identiteetin näkökulman alulle panijoina voidaan pitää Henri Tajfelia ja hänen oppilastaan John Turneria.

Sosiaalisen identiteetin näkökulma tarjoaa ikkunan varhaiseen islamiin. Koraani käyttää sisäryhmästä endonyymia ”uskovaiset” ja lukee osan juutalaisista, kristityistä ja muista monoteisteistä tähän ryhmään. Koraanin viestiä pystyy analysoimaan uudelleenkategorisaation kautta: uskovaiset on uusi hurskaita monoteistejä yhdistävä yläkategoria.

Myöhempien arabiankielisten inskriptioiden avulla pystytään seuraamaan, miten uskovat alkavat pikku hiljaa kutsua itseään muslimeiksi ja uskontoaan islamiksi. Samalla voidaan havaita islamilaisten riittien – mm. pyhiinvaellus Mekkaan – merkityksen korostaminen epigrafisessa datassa. Varhaisen kristinuskon tutkimus on havainnut samanlaisia, hitaahkoja, identiteetinmuodostusprosesseja, joten se toimii tärkeänä vertailupintana islamin varhaishistorian tutkimukselle.

Sosiaalisen identiteetin näkökulmaa on sovellettu kristinuskon varhaishistorian tutkimuksessa sekä modernin islamilaisen radikalismin tutkimuksessa. Näkökulmaa ei ole kuitenkaan aikaisemmin sovellettu islamin varhaisen historian tutkimukseen, vaikka sen analyyttinen arvo on huomattava. Se selittää historiallisia prosesseja, joita voidaan havaita varhaisessa islamissa mutta joille ei ole löytynyt vielä tarkempaa teoreettista viitekehystä. Lähestymistapani on poikkitieteellinen ja innovatiivinen.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Jasmin Lukkari 28 800 € Redefining Roman Identity: Admiration of Eastern Autocracy in Late Republican and Augustan Historical Narratives

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tutkin, miten ja miksi Rooman lopputasavallan ja Augustuksen aikaisissa (n. 200 eaa. - 14 jaa.) historiallisissa narratiiveissa ihannoitiin avoimesti itäisen Välimeren yksinvaltiaita, vaikka nämä olivat usein roomalaisten vihollisia ja heidän tasavallalleen vastakkaisen hallitusmuodon eli pelätyn yksinvaltiuden edustajia. Roomalainen kulttuuri-identiteetti perustui tasavallan konseptille, ja selvitän, miten tämä ihailu suhtautuu roomalaiseen identiteettikäsitykseen.

Tutkimukseni on tärkeä, koska se käsittelee historian kautta ajankohtaisia aiheita eli lännen ja idän sekä tasavallan ja yksinvallan vastakkaisuutta. Pakolaiskriisi ja tiettyjen demokraattisten maiden johtajien yksinvaltaiset otteet huolestuttavat eurooppalaisia. Onko yksinvaltius todella aina uhka demokratialle, joka on yksi länsimaisen kulttuuri-identiteettimme peruspilareista? Ajattelutapojemme juuret ulottuvat antiikkiin, mikä on tärkeää ymmärtää, ennen kuin voidaan aloittaa keskustelu siitä, millainen hallitusmuoto on toimiva missäkin kontekstissa.

Lähteeni ovat kaikki roomalaisen tasavallan ja Augustuksen ajan auktorit, jotka käsittelevät yksinvaltiutta. Määrittelen ”historialliset narratiivit” laajasti jumittumatta perinteisiin genrerajoihin. Menetelmäni ovat historiantutkimuksen perinteiset menetelmät kuten lähdekritiikki yhdistettynä poikkitieteellisesti kirjallisuustieteestä tuttuihin diskurssi- ja narratiivianalyysiin.

Väitöskirjani haastaa perinteisen mustavalkoisen ajatuksen, että roomalaiset näkivät yksinvaltiuden konseptin uhkana tasavallalleen, jonka katsottiin olevan parempi hallitusmuoto. Kukaan ei ole vielä laatinut näin laajaa tutkimusta tästä näkökulmasta huolimatta siitä, että nykyään apunamme on useita digitaalisia tietokantoja ja työkaluja laajojenkin lähdemassojen käsittelyyn. Lisäksi narratologisella menetelmälläni ei ole paljon edeltäjiä omalla alallani, jota vaivaa kokeilunhaluttomuus.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden maisteri Linnea Luuppala 86 400 € Degraded, Damaged, and Destroyed: A Conceptual Analysis of Ecological Restoration and Its Ethical Implications

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Väitöstutkimus käsittelee ekologista ennallistamista ympäristöfilosofisesta näkökulmasta. Ihmistoiminnan lisääntyminen ja luonnonvarojen hyödyntäminen ovat johtaneet luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja ekosysteemien tuhoutumiseen ja siksi ennallistaminen on yksi tulevaisuuden merkittävimmistä ympäristönhallinnan muodoista. Ennallistaminen on prosessi, jolla pyritään palauttamaan vahingoittunut tai tuhoutunut ympäristö aiempaan luonnolliseen tilaansa. Käsite on kuitenkin saanut osakseen paljon kritiikkiä varsinkin filosofeilta. Tutkimuksessa pyritään vastaamaan näihin tärkeisiin kysymyksiin: Onko luonnonsuojelulle tarvetta, jos oletetaan, että luonto voidaan aina ennallistamisen avulla palauttaa aiempaan luonnolliseen tilaansa? Onko ihmisillä velvollisuus korjata aiheuttamansa tuho? Onko ennallistaminen vain uusi tapa dominoida luontoa? Ennallistamisen tarkempi tutkimus on äärimmäisen tärkeää, koska se on yhä filosofisesti sekä ympäristöpoliittisesti kiistanalainen.

Tutkimus on luonteeltaan analyyttinen ja kuuluu ympäristöfilosofian alaan. Tutkimus haastaa oletuksen, että ennallistamisen tavoitteet olisivat vain ekologisia ja nostaa esille ihmisen roolin, näkökulman ja vastuun ennallistamisen harjoittajana. Tutkimuksessa analysoidaan ennallistamisen eettisiä seurauksia ja siihen liittyviä velvollisuuksia sekä pyritään luomaan normatiivinen perusta ennallistamiselle.

Tutkimus on rohkea avaus, sillä siinä määritellään ennallistamisen ja luonnon käsitteet uudelleen niin, että ne palvelisivat paremmin luonnonsuojelullisia periaatteita. Tutkimus haastaa aiemman tutkimuksen ennallistamisesta tuomalla tutkimuksen keskiöön käsitteellisen analyysin ja suomalaisen luontokäsityksen. Tutkimus nostaa esiin uusia ongelmia ja käsitteitä, kuten esimerkiksi kognitiivisen dissonanssin umpikujan ja moraalisen eheyden vaatimuksen.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Outi Lähteenoja 33 600 € Amazonian turvetta kerrostavien soiden hiilitasapaino

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Pitkään luultiin, että trooppisia turvetta kerrostavia soita on vain Kaakkois-Aasiassa. Väitöskirjatutkimukseni mukaan kuitenkin myös Amazoniassa on jopa 7,5 m paksuja turvekerrostumia, jotka olivat aikaisemmin tieteelle tuntemattomia. Amazonian laajimpaan suoalueeseen varastoitunut hiilimäärä on maailmanlaajuisesti merkittävä, sillä se vastaa 37 % koko maailman fossiilisten polttoaineiden poltosta aiheutuvista vuosittaisista hiilipäästöistä. Niinpä on olennaista tietää, mikä on Amazonian turvetta kerrostavien soiden hiilitasapaino, eli toimivatko ne tällä hetkellä hiilinieluina vai hiilen lähteinä. Tässä post doc -projektissa tutkin kolmen Amazonian turvetta kerrostavan suon hiilitasapainoa perustuen Perun Amazoniassa tehtäviin maastomittauksiin. Suon hiilitasapaino muodostuu hiilen sitoutumisesta kasvillisuuteen fotosynteesin ja perustuotannon kautta sekä hiilen vapautumisesta ilmakehään hiilidioksidina ja metaanina. Mittaan puiden latvuston fotosynteesiä sekä puiden kaikkien osien (juuret, rungot, oksat ja lehdet) perustuotantoa säännöllisin väliajoin yhteensä 2-3 vuoden ajan perulaisista opinnäytetyöntekijöistä koostuvan ryhmän kanssa. Lisäksi projektin muut tutkijat mittaavat hiilen vapautumista ekosysteemin eri osista (maaperä, juuret, puiden rungot ja lehdet) kasvihuonekaasupäästöinä. Näiden mittausten avulla pystymme ymmärtämään, mikä on Amazonian turvetta kerrostavien soiden rooli globaalissa hiilenkierrossa ja mikä on soiden vaikutus ilmastonmuutokseen.

Tutkimukseni on rohkea avaus, koska tutkin ekosysteemiä, josta on olemassa erittäin vähän tieteellistä tietoa. Tämä johtuu siitä, että maastotyö ja liikkuminen trooppisilla soilla on erittäin haastavaa. Mittauksia on erittäin paljon ja sen sijaan, että tekisin ne kaikki itse, minun pitää saada 7-10 perulaisesta opiskelijasta koostuva ryhmä toteuttamaan ne suunnitellussa aikataulussa ja vaadittavalla tarkkuudella. Ohjaan myös heidän opinnäytetyönsä ja autan heitä eteenpäin tieteellisellä uralla.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti Leena Malkki 126 000 € Poliittisen väkivallan selitysmallit ja väkivallan puuttuminen: Miksi uuden vasemmiston aallon väkivalta oli vähäistä Alankomaissa, Itävallassa, Ruotsissa ja Suomessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Tutkimushankkeen tavoitteena on edistää poliittisen väkivallan teorioiden kehittämistä soveltamalla niitä tapauksiin, joissa poliittista väkivaltaa ei ole esiintynyt. Poliittisesta väkivallasta on runsaasti tutkimusta, mutta miltei kaikki tutkimukset keskittyvät yksinomaan sellaisten tapausten analysointiin, joissa on ollut merkittäviä määriä poliittista väkivaltaa. Tämä tarkoittaa, että niiden selitysvoimaa ei ole kunnolla testattu.

Hanke kehittää uutta vähäisen poliittisen väkivallan tapaukset sisältävää laadullista tutkimusotetta ja soveltaa sitä viimeisimmän jo päättyneen transnationaalin poliittisen väkivallan aallon eli uuden vasemmiston aallon kontekstiin. Vaikka aikakauden väkivallan taustalla vaikuttaneet ideologiat ja mallit löysivät kannattajia ja väkivaltaisten keinojen käyttö ymmärtäjiä lähes kaikissa Länsi-Euroopan maissa, itse väkivallan teot keskittyivät lopulta vain kouralliseen maita.

Tutkimuksessa tarkastellaan teoreettisen viitekehyksen ohjaaman empiirisen tutkimuksen avulla 1960-80-lukujen kehityskulkuja Alankomaissa, Itävallassa, Ruotsissa ja Suomessa, joissa kaikissa uuden vasemmiston aallon väkivalta oli hyvin vähäistä. Tavoitteena on selvittää, miten ja missä määrin poliittisen väkivallan puuttuminen näissä maissa tukee ja haastaa poliittisen väkivallan selitysmalleja sekä onko niiden kohdalla havaittavissa poliittiselta väkivallalta suojaavia tekijöitä tai prosesseja.

Hanke edustaa poliittisen väkivallan perustutkimusta, joka ei vastaa suoraan mihinkään käytännön haasteeseen, vaan avaa akateemiseen tutkimukseen perustuvan omaehtoisen tutkimuslinjan, joka mahdollistaa uudentyyppisen poliittisen väkivallan selitysmallien kriittisen arvioinnin ja kehittämisen. Tutkimusala on lyhytkestoisten viranomaisrahoitteisten projektien dominoima, ja tutkimuksen etenemiseksi tarvitaan enemmän pitkäjänteistä ja vallanpitäjien tarpeista riippumatonta perustutkimusta.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Jatko-opiskelija Katarina Meramo 121 500 € Ympäristömuutoksen vaikutus lepakoiden lajipiirteisiin ja näihin pohjautuvaan toiminnalliseen monimuotoisuuteen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Suojelutoimien priorisoinnin kannalta on tärkeää ymmärtää, miten ekologialtaan erilaiset lajit selviytyvät ihmistoiminnan aiheuttamista ympäristön häiriöistä. Funktionaalisiin eli toiminnallisiin lajipiirteisiin perustuva tutkimus tarjoaa syvempää ymmärrystä ekosysteemien toiminnasta sekä yhteisöjen rakenteesta ja dynamiikasta, ja auttaa ennakoivasti reagoimaan ympäristön häiriöihin. Tätä lähestymistapaa on kuitenkin vasta viime vuosina sovellettu eri eliöryhmiin, kuten lepakoihin. Lepakot ovat lajirikas ja toiminnallisilta piirteiltään hyvin monipuolinen ryhmä, jolla on tärkeitä rooleja ekosysteemissä. Lisäksi ne ovat tunnustettu hyväksi malliryhmäksi ympäristömuutosten vaikutusten arvioinnissa niiden ekologisen monimuotoisuuden takia.

Tutkimustani varten kerään tietoa sekä Suomen että Brasilian Caatingan lepakkolajiston toiminnallisista piirteistä niiden elinympäristöt huomioiden saadakseni arvokasta tietoa erilaisten funktionaalisiltaan toimiltaan eroavien ryhmien haavoittuvuudesta ihmisperäiseen häiriöön. Käytän toiminnallisia piirteitä seuraavista ryhmistä: 1) morfologiset piirteet 2) liikkuvuus 3) ravinnonkäyttöön liittyvät piirteet 4) talvehtimiskäyttäytyminen ja 5) kaikuluotauspiirteet. Haluan myös tarkastella eroavaisuuksia lajinsisäisissä toiminnallisissa piirteissä lepakkopopulaatioiden välillä ja tutkia, kohdistuuko piirteille valintaa riippuen populaatioiden maantieteellisestä sijainnista käyttämällä kokogenomimenetelmin sekvensoituja näytteitä.

Henkilökohtaisesti rohkein avaus oli lähteä ensimmäistä kertaa elämässäni yksin vieraaseen maahan, Brasiliaan, tekemään tutkimusta paikallisten lepakkotutkijoiden kanssa. Tutkimukseni nojaakin enimmäkseen yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa sekä avoimeen dataan. Nämä rinnallamme elävät pienet eläimet ovat monesti väärinymmärrettyjä ja pelättyjä niiden ekologisesta merkityksestään huolimatta, ja tätä myös haluan tutkimuksellani päästä muuttamaan.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Psykologian maisteri Santtu Merjanaho 117 800 € Luontoyhteys ja sen syventämisen menetelmät – Osallistava toimintatutkimus monialaisena yhteistyönä yhdessäluomisen otteella

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Ihmiskunta on vieraantunut tasapainoisesta luontoyhteydestä. Olemme ajautuneet ekologiseen kriisiin ja tilanteeseen, missä elämä maapallolla on monin tavoin uhattuna. Siksi on välttämätöntä rakentaa ymmärrystä ja syventää luontoyhteyttämme. Tämä on selkeästi ilmaistu ekopsykologian tulokulmassa, mitä sovellan tutkimuksessani.

Väitöskirjani kuuluu psykologian alaan, mutta haluan tässä tutkimushankkeessani konkreettisesti hyödyntää monitieteellistä yhteistyötä, ja uskon tämän edistävän luontoyhteyden syvempää ymmärtämistä.

Kolmevuotinen tutkimukseni on luonteeltaan osallistava toimintatutkimus, jossa tavoitteena on lähestyä luontoyhteyden kokonaisvaltaista tutkimusta ja tarkastella mahdollisuuksia uudenlaisten luontoyhteyttä syventävien menetelmien rakentamiseen monialaisessa yhteistyössä. Kehittäjäryhmiin kuuluu yhteensä 40 ihmistä eri tieteen-, taiteen- ja ammattialoilta, ja interventioryhmiin yhteensä 160 korkeakouluopiskelijaa. Kerään monipuolista kvalitatiivista ja kvantitatiivista aineistoa koko prosessin ajan.

Tulosten perusteella kirjoitan kolme tieteellistä artikkelia. Väitöskirjatyössäni tavoitteeni on pohtia myös, millaista teoriaa on mahdollista konstruoida luontoyhteydestä ja sen syventämisestä sekä ehdottaa keinoja sille, kuinka ymmärrystä luontosuhteesta voidaan levittää laajemmin yhteiskunnassamme. Lisääntyvät mahdollisuudet luontosuhteen syventämiseen niin yksilöiden kuin yhteiskunnan tasolla voivat olla avain suureen muutokseen, jota tarvitsemme.

Ekopsykologian tulokulma on tieteessä vielä uusi ja radikaalina pidetty eikä sen mahdollisuuksia vielä tunnisteta hyvin. Tämä saattaa helposti luoda vastakkainasettelun tunnun vallitsevan tieteellisen tutkimustradition kanssa. Yhdessäluomisen kehittämisote on toistaiseksi tieteessä vähän käytetty. Tutkimukseeni osallistuu menetelmäkehittäjinä harvinaisen eritaustainen joukko ihmisiä. Luotan, että tutkimuksellani voin auttaa ihmiskuntaa kulkemaan kohti elämää säilyttävää inhimillistä kulttuuria.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Associate Professor Zsuzsa Millei ja työryhmä (Re-Connect / Re-Collect: Cold War Experiences of Childhood) 319 000 € Re-Connect / Re-Collect: Crossing the Divides through Memories of Cold War Childhoods

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kolmivuotinen

This collaborative, international and interdisciplinary project creates dialogues among people divided by multiple borders - geopolitical, economic, generational and cultural - inherited from and reordered after the Cold War. Bridging academic research and art, the project (re)collects memories of diverse childhood experiences during the Cold War, bringing into public view alternative and multiple personal histories that have the potential to transfigure divisions into connections in new and bold ways. The project draws on the research traditions of autobiography, autoethnography, and collective biography, as well as artistic representations of childhood memories through drama and traveling exhibitions. It builds an archive of memories that continually recreates itself, inciting experimentation, responding to continuously changing experiences of the communities, and fostering multiple, even panoramic viewpoints about diverse identities, cultures, and histories as experienced during and after the Cold War. The project extends its reach beyond the walls of academia. It engages ordinary people - from both sides of the former Iron Curtain and the new borders and walls. During the process of collaboratively (re)collecting and ‘working through’ memories, participants and the public actively reconcile past and present with the tensions built up over decades, while they (re)connect across divisions and move towards a shared humanity.

Our project boldly combines research, memory and art in novel and international ways. Fostering dialogues across multiple historical and contemporary divides helps ease the political tensions, destabilisation and fragmentations societies currently experience. Our project crosses ideological, linguistic, generational, and geopolitical boundaries, the past and present, and researcher/researched divides. It transfigures these divisions into new and powerful connections for a shared humanity.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Jaskari Ulla, Heinimaa Mia, Ördög Tamás, Biro Bence, Kiss-Végh Emőke
Muut työryhmän jäsenet: Silova Iveta, Piattoeva Nelli, Hörschelmann Kathrin, Dussel Inés, Tlostanova Madina, Burman Erica, Gannon Susanne, Rohunen Ulla

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tutkimusjohtaja Atte Moilanen ja työryhmä (C-BIG, Conservation Biology Informatics Group) 530 000 € Next-generation methods and software for ecologically based land-use planning

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Luonto ja luonnon monimuotoisuus ylläpitävät niin kutsuttuja ekosysteemipalveluja, jotka ovat välttämättömiä ruuantuotannolle ja ihmisen terveelliselle elämälle. Tämä on yksi syy, miksi useimmat maat ovat sitoutuneet YKn biodiversiteettisopimukseen sekä kestävän kehityksen tavoitteisiin. Maapallon ihmismäärän ja henkilökohtaisen kulutuksen kasvu johtavat kuitenkin ristiriitoihin taloudellisen kehityksen ja ympäristön välillä. Yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi tarvitaankin hyviä ja hyvin perusteltuja päätöksiä sen suhteen, kuinka luonnon ja ihmisen tarpeet huomioidaan riittävän tasapainoisella tavalla. Ehdotetussa työssä kehitetään ja toteutetaan – hakijoiden laajan kokemuksen pohjalta - uuden sukupolven laskentamenetelmät, analyysit ja ohjelmisto ekologiaan pohjaavan maankäytön suunnittelun tarpeisiin. Näillä menetelmillä on sovelluksia mm. luonnonsuojelun suunnittelussa, ekologisten haittavaikutusten välttämisessä, ennallistamisen ja luonnonhoidon kohdentamisessa sekä yleisesti kaavoituksen tukena. Uusien menetelmien taustalla on optimointiongelma, jossa huomioidaan samanaikaisesti useita vaihtoehtoisia maankäyttöjä, joilla on erilaiset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, maiseman ekologiseen kytkeytyvyyteen, ekosysteemipalveluihin sekä taloudellisen hyötykäytön mahdollisuuksiin. Ehdotetut menetelmät ovat käyttökelpoisia kaikkialla maailmassa, kun maankäytön konflikteja ratkotaan, mikä myös tukee YKn kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Hanke on teknisesti haastava laajan kokonaisuuden suunnittelun ja hallinnan, keskeisten laskentatekniikoiden kehittämisen, käsiteltävien aineistojen suuren koon, sekä varsin monimutkaisen toteutuksen suhteen. Uskomme hankkeen kuitenkin olevan mahdollinen, sillä hakijaryhmällä on poikkeuksellisen laaja koulutus, tieteellinen kokemus, työkokemus, yhteinen tausta ja kansainvälinen maine juurikin kyseisellä alalla ja sitä sivuavissa töissä.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: N. N., N. N.
Muut työryhmän jäsenet: Atte Moilanen, Heini Kujala, Brendan Wintle

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Monaliiku-Monikansallisten naisten hyvinvointi ja liikunta ry 13 600 € A Walk to Museums/Kävellen museoihin

Muu kulttuurityö | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

A Walk to the Museums is a project combining physical exercises, in this case walking, and cultural attendance, visiting museums and important cultural areas in the city, in order to increase the physical activity of women with migrant background and to enhance their sense of belonging to the community they leave in, thus supporting their empowerment.

Many researches have shown that the level of participation in sports of migrant women is much lower than that of migrant men. Our main goal is to improve and sustain the health of the participants, but also to encourage them to integrate, to be active members of the local community.

The specific objectives of the project are the increase in the level of physical activity of the migrant women; increase in knowledge about the local community’s history and culture; Increase in the feeling of belonging to the community/city where they live and better integration.

The initiative is unique and effective as it combines different fields of activities in order to achive its goals. Both sports and cultural attendance are well known to increase the health and welness of the participants.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Pöllänen Katri, Nystrand Claudia

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Researcher and External PhD candidate Angela Moriggi 32 000 € Caring with people, caring for places: A research on Green Care practices in Finland and its potential for place regeneration

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

This research analyzes from a fresh conceptual perspective the emerging field of Green Care (GC) practices in Finland. GC refers to a wide array of activities carried out in wild nature and farming environments, providing with therapeutic, social inclusion, pedagogical and leisure benefits to different target groups.

The empirical work focuses on three communities of GC practitioners, operating in Tampere, Sipoo, and Lempäälä, with three main objectives:
(a) to investigate the cross-sectoral collaborations and strategies mobilized to realize the practices, and the values, motivations, visions underlying them;
(b) to understand the role of place-based resources in enabling the practices, and its implications for social inclusion, and human and non-human connection;
(c) to shed light on the potential of a care-based approach to sustainability in triggering societal transformation and place regeneration.

Research participants are engaged via a variety of action-research methodologies, comprising conventional and experimental forms of data collection, the latter kind including photo-voice (with vulnerable groups), arts-based workshops guided by a Theory U-structure, and participatory mapping tools.

Highly transdisciplinary in nature, the work draws from and informs several theoretical traditions: care ethics, inner dimension of sustainability, socio-ecological transformations, social entrepreneurship, organizational change, relational place-making.

This work has manifold elements of boldness: 1) a theoretical tension towards unexplored issues, namely inner dimension of sustainability and care-based approach to place regeneration; 2) a focus on an emerging social innovation field from a fresh transdisciplinary conceptual perspective; 3) an experimental action-oriented methodological approach, drawing from arts, design thinking & organizational change; 4) an ethics-driven commitment to reach out to civil society, entrepreneurs and the youth.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti, filosofian tohtori Simo Muir ja työryhmä 125 500 € “Koko maailma olkoon isänmaa!” Musiikkiteollisuuden diasporat ja niiden suomalaiset kytkökset

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Tutkimushankkeessa tarkastellaan kahden suomalaisen ns. diasporavähemmistön, Suomen romani- ja juutalaismuusikkojen asemaa viihdeteollisuudessa ja sen kehitystä maan itsenäisyydestä toisen maailmansodan jälkeisiin vuosikymmeniin.

Romanit ja juutalaiset ovat tuoneet maahan uusia musiikkityylejä sekä vaikuttaneet voimakkaasti niiden omaksumiseen ja kehittämiseen. Heidän asemansa yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä on kuitenkin samanaikaisesti kyseenalaistettu. Hankkeemme tuo esille uutta tietoa näihin vähemmistöihin kuuluvien muusikkojen uran kehityksestä ja oman identiteetin säilyttämisestä Suomen musiikkiteollisuudessa. Hankkeen kokoonpano muodostaa tieteellisesti ja taiteellisesti hybridisen ja kansainvälisen kokonaisuuden. Hankkeessa tulee työskentelemään tohtorikoulutettava Miritza Lundberg ja newyorkilainen klezmer-muusikko Lorin Sklamberg sekä vanhempi tutkija, dosentti Simo Muir, joka toimii samalla tutkimushankkeen vastuullisena johtajana.

Tieteellisten ja populaarien artikkeleiden ohella hankkeen päämääränä on tuoda esille tutkimustuloksia myös yleisön osallistamisen ja vuorovaikutuksen kautta ja saavuttaa näin laajempi yhteiskunnallinen näkyvyys ja vaikuttavuus. Hankkeen aikana järjestetään Kansani musiikki -teemapäivän, joka koostuu tiedotus -ja keskustelutilaisuudesta, luennoista, paneelikeskustelusta ja konsertista. Tällöin myös tuotetaan CD-levy romani- ja juutalaismuusikoiden kanssa, joka tuo esille maamme monikulttuurista musiikkiperinnettä.

Hanke saattaa rohkealla tavalla vuoropuheluun kaksi suomalaista vähemmistöä, Suomen romanit ja juutalaiset ja tarkastelee heidän panostaan maamme musiikkiteollisuudessa. Hankkeen monitieteinen tutkimuksellinen osuus tuo uutta tietoa romani- ja juutalaismuusikoiden aseman kehityksestä ja heidän mahdollisuuksistaan ilmaista omaa identiteettiään. Yleisön osallistamisen kautta hanke pyrkii vahvistamaan vähemmistönuorten tietoisuutta omista juuristaan ja innostamaan heitä musiikin opiskeluun.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Muir Simo, Lundberg Miritza, Sklamberg Lorin

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, tutkija Heta Mulari 112 100 € Urbaani flowtaide Tampereella ja Tukholmassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Tutkimushankkeessa tutkitaan transurbaaneja, itseohjautuvia ja alakulttuurisia nuorten ja nuorten aikuisten flowtaideyhteisöjä Tampereella ja Tukholmassa.

Flowtaide on erityinen, luova kaupunkikulttuuri, jota ei ole tästä näkökulmasta tutkittu. Se sijoittuu usein kaupunkitilan marginaaleihin, kuten puistoihin, parkkipaikoille, metsiin ja alakulttuurisiin juhliin sekä osaksi poliittisia flashmobeja ja protesteja. Flowtaiteella voidaan viitata esimerkiksi luovaan liikkeeseen ja tanssiin, välinemanipulaatioon, kontakti-improvisaatioon ja tulitaiteeseen, sekä näiden yhdistelmiin. Flowtaiteen voi ymmärtää alakulttuurisena, taiteellisena ja kehollisena tapana ottaa kaupunkitilaa haltuun ja muodostaa väliaikaisia, paikkasidonnaisia esityksiä, flashmobeja ja mielenosoituksia.

Hankkeen keskeisenä näkökulmana on tarkastella flowtaidetta transurbaanina alakulttuurina ja yhteisönä, sekä kaupunkiaktivistisena toimintana. Teoreettinen tausta ponnistaa kulttuurisesta nuorisotutkimuksesta sekä kaupunkitutkimuksesta yhdistellen niiden teoriaperinteitä ja metodeja.

Hanke tuo esiin niiden nuorten ja nuorten aikuisten luovaa kaupunkikulttuuria, joiden ääni harvoin kuuluu yhteiskunnallisessa keskustelussa. Se tuo näkyväksi luovaa, alakulttuurista toimintaa ja poliittista osallistumista ruohonjuuritasolla. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä flowtaiteilijoiden kanssa, ja siinä etsitään uudenlaisia keinoja tuottaa ja raportoida tutkimustietoa taiteen, erityisesti liikkuvan kuvan kautta.

Hanke tuottaa uutta tietoa aiemmin tutkimattomasta nuorten ja nuorten aikuisten itseohjautuvasta, luovasta ja kaupunkiaktivistisesta alakulttuurista. Tämä luova toiminta jää usein piiloon yhteiskunnallisesta keskustelusta. Hankkeen transurbaani näkökulma uudistaa alakulttuuritutkimuksen teoreettista keskustelua. Hanke kehittää vertaistutkijuuden menetelmiä ottamalla nuoret aikuiset mukaan taiteellisella toiminnallaan aineiston keruuseen ja raportointiin. Yhtenä lopputuotoksena on videoteos.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tutkijatohtori Armi Mustosmäki 127 000 € Valittavat äidit: affekti, moraali ja medikalisaation politiikka

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Äidit valittavat joka paikassa, hiekkalaatikolla, työpaikan kahvipöydässä, sosiaalisessa mediassa. He valittavat uhmaiästä, sairastavista lapsista, unen puutteesta, oman ajan puutteesta, epätasa-arvosta kotityön jaossa ja syrjinnästä työelämässä. Äidit ovat uupuneita, väsyneitä, masentuneita. Lapsiperhe-elämä kuitenkin summataan julkisessa puheessa niin, että plussat ylittävät miinukset. Se mitä äidit eivät voi (julkisesti) sanoa, on: ”Se ei ole sen arvoista”.

Tämä on tutkimus äitien vaietuimmasta tunteesta, katumuksesta. Tutkimus antaa äänen äitien kielletyille tunteille ja äideille, jotka eivät halua(isi) olla äitejä. Tutkimus perustuu Helsingin Sanomien kanssa yhteistyössä kerättävään aineistoon. Teoreettiseen viitekehykseen haen inspiraatioita affektien tutkimuksesta. Affektien analyysin kautta tavoitteeni on paremmin ymmärtää äitien ambivalentteja tunteita sekä sitä miksi naiset edelleen kiinnittyvät rakenteisiin, kuten ydinperheeseen ja hyvän äidin ideaaleihin, jotka voivat olla heille myös haitallisia. Huomioni on kiinnittynyt tunteiden medikalisaatioon, siihen miten äitien kielteiset tunteet diagnosoidaan levolla, asiantuntija-avulla tai lääkkeillä hoidettaviksi väliaikaisiksi vaiheiksi. Kysyn miten äidit itse hyödyntävät, neuvottelevat tai vastustavat diagnooseja. Medikalisaatiossa kyse ei ole pelkästään lääketieteen imperialismista, vaan huomio kiinnittyy nykyisyyden tunnerakenteeseen (structure of feeling), jonka medikalisaatio luo.

Äitiyden kielteisten tunteiden ja katumuksen (julkiset) ilmaisut herättävät moraalista paheksuntaa ja vihaa korostaen miten äitiyden ympärillä on edelleen tabuja, joita pidetään yhteiskunnallisesti vaarallisina. Tabujen kautta on mahdollista tutkia yhteiskunnallisia valta-asetelmia, mutta myös lisätä äitien itseymmärrystä ja hyvinvointia. Tabuihin liittyvä stigma -paheksunnan polttomerkki- lyödään paitsi aroista asioista julkisesti puhuvaan yksilöön, myös niitä analysoivaan tutkijaan.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Harri Mäcklin 106 900 € Aesthetic Self-Forgetfulness: A Phenomenological Study on Aesthetic Experience and Self-Consciousness

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Kolmivuotinen postdoc-hanke tutkii esteettisen kokemuksen ja itsetietoisuuden suhdetta nykyfenomenologian ja mielenfilosofian valossa. Estetiikassa on 1700-luvulta lähtien toistuvasti esitetty, että esteettiseen kokemukseen liittyy olennaisesti erikoinen itsensä unohtamisen kokemus, jossa kokija kadottaa käsityksensä itsestään kokemuksen subjektina. Teoria haastaa mielenfilosofiassa, kognitiotieteessä ja psykologiassa nykyisin yleisesti hyväksytyn näkemyksen, jonka mukaan tietoinen kokemus on aina vähintään implisiittisesti itsetietoista. Hanke tarkastelee, miten nämä kaksi keskenään ristiriitaista teoriaa sopivat yhteen. Onko estetiikassa usein kuvatun uppoutumiskokemuksen luonne käsitetty väärin, vai onko siinä todella kyse muutoksesta itsetietoisuudessa? Haastaako esteettisen itsensä unohtamisen teoria nykymielenfilosofian käsitykset itsetietoisuuden rakenteesta ja rajoista?

Hankkeen tavoitteena on esitellä ensimmäinen systemaattinen analyysi esteettisestä itsensä unohtamisen kokemuksesta uusimman itsetietoisuustutkimuksen valossa. Tutkimus selventää esteettisen kokemuksen ja viime vuosina paljon keskustelua herättäneen ”minimaalisen itseyden” teorian suhdetta, tarkastelee kokemuksen jatkuvuuden ongelmaa esteettisessä uppoutumisessa sekä kehittää epäsuoran fenomenologian metodia uppoutumiskokemuksen kaltaisten kokemusten kuvauksessa. Ennen kaikkea tutkimus valottaa esteettisen kokemuksen merkitystä nykyisessä itsetietoisuutta käsittelevässä keskustelussa.

Tutkimus nostaa estetiikassa usein kuvatun, mutta silti huonosti ymmärretyn unohduskokemuksen osaksi mielenfilosofiassa kuumana käyvää keskustelua. Esteettisen kokemuksen minäkohtaisuuden rajoja ei ole aiemmin tutkittu tässä laajuudessa. Hanke myös uskaltaa kyseenalaistaa nykytutkimuksen konsensuksen itsetietoisen kokemuksen rajoista. Tutkimus yhdistää fenomenologiaa, analyyttistä mielenfilosofiaa ja estetiikan historiaa tavalla, joka ei piittaa filosofian koulukuntarajoista.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Sanna Mäkeläinen 19 000 € Synteesi ympäristövaikutusten arvioinneista päätöksenteon ja ekologisten kompensaatioiden suunnittelun tueksi

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Suuremmista rakennushankkeista tulee toteuttaa ympäristövaikutusten arviointi (YVA). YVA:t sisältävät alueen luontoarvojen kartoitusta ennen hankkeen toteuttamista, jotta tiedetään mitä luontoarvoja hanke voi uhata. YVA:n heikkoutena on, että säädökset eivät yleesä edellytä seurantoja luontoarvojen säilymisestä rakentamisen jälkeen. Tämä tiedon puute hankaloittaa arvioitaessa tulevia vastaavia hankkeita ja pohtiessa pitäisikö hankkeen vaikutusten takia luvan myöntämisen edellyttämiseksi suositella ekologista kompensaatiota, jossa negatiiviset vaikutukset katetaan parantamalla lajien elinolosuhteita toisaalla. Valtakunnallisia ongelmia ovat hankkeiden luontoarvojen ennen-jälkeen -vertailuiden toteuttaminen harvoin nykyaisin tilastollisin menetelmin ja YVA-selvitysten hajanaisuus ympäri maata eri ELY-keskuksissa. Tässä kolmevuotisessa projektissa on tarkoitus tehdä synteesejä rakennushankkeiden ympäristövaikutuksista hankkeiden valmistumisen jälkeen verrattuna hankeita edeltävään aikaan. Tieteellisen tarkastelun lisäksi työssä tehdään käytännönläheistä yhteistyötä ELY-keskusten kanssa. Tutkimus auttaa viranomaisia arvioimaan tulevia hankkeita ja niiden ympäristövaikutuksia. Tarkempi tieto auttaa suuntaamaan ympäristöarvoja heikentävien hankkeiden suunnittelua ympäristöystävällisempään suuntaan. Tulosten perusteella voidaan arvioida etukäteen minkä suuruisia luontoarvojen menetyksiä hanke voi aiheuttaa, mitä voidaan käyttää arvioitaessa ekologisten kompensaatioiden suuruutta.

Ympäristövaikutusten arviointi on pitkään käytössä ollut menettely päätöksenteon tueksi, mutta seurantatietoja ei ole aiemin koottu kattavasti yhteen valtakunnallisella tasolla, hankkeiden todellisten ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Tästä hankkeesta tekee erityisen rohkean avauksen se, että kenelläkään ei ole aiemmin ollut tietoa miten paljon ja mistä hankkeista luontoarvojen ennen-jälkeen -seurantoja on olemassa ja projektini kokoaa tiedot yhteen ja tarkastelee niitä analyyttisesti.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Eini Nieminen 37 500 € ”Jos väkipakolla suojelette tämänkin nevan…” – Luonnonsuojelun ja suojelusuunnittelun haasteita ja ratkaisuja

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Tässä tutkimuksessa nostan esille luonnonsuojeluun liittyviä haasteita hyödyntäen tutkimustapauksena soidensuojelun täydennysohjelmaa. Usein suojelun haasteet kumpuavat yhteiskunnallisessa keskustelussa esiintyvistä väitteistä, eikä näin ollen aina ole selvää, ovatko haasteet edes todellisia vai ainoastaan kuviteltuja. Haasteet voivat johtua poliittisista muutoksista, kuten tapahtui silloin, kun ympäristöministerin vaihdos johti soidensuojelun täydennysohjelman vapaaehtoistamiseen ja väitteisiin vapaaehtoisuuden toimimattomuudesta tai toisaalta toimivuudesta. Haasteet voivat johtua asiantuntijoiden asiantuntemattomuudesta, kuten voi tapahtua silloin, kun suojelualueille halutaan sisällyttää piirteitä, jotka eivät korreloi monimuotoisuuden kanssa. Haasteet voivat johtua myös maanomistajien tekemistä, luonnolle vahingollisista toimenpiteistä, kuten tapahtuu silloin, jos omistaja tekee aavistushakkuun. Tutkin, ovatko haasteet todellisia vai kuviteltuja, sekä toisaalta etsin ja tarjoan niihin ratkaisuja. Tutkimukseni tulokset viitoittavat suuntaa kohti tieteellisesti pätevää suojelusuunnittelua, jolla on aikaisempaa suurempi todennäköisyys siivilöityä käytännön luonnonsuojeluun, joka tuottaa luonnon kannalta hyvän lopputuloksen, ja joka on yhteiskunnallisesti aiempaa kestävämpää. Toteutan tutkimuksen väitöskirjatyönä.

On rohkeaa kysyä, ovatko luonnonsuojelua koskevat poliittiset päätökset järkeviä, osaavatko luonnonsuojelun asiantuntijat hommansa suunnitellessaan suojelualueverkostoja tai ovatko väitteet aavistushakkuista totta vai valetta. Väitöskirjassani koettelen luonnonsuojelun kuumia perunoita ja siksi tutkimukseni on rohkea avaus.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tutkija-tohtori Elina Niiranen 122 000 € Helmi ja Pertti Virtarannan Neuvosto-Karjalassa tekemää kenttätyötä käsittelevä tutkimus, jossa tarkastellaan tutkimustyön kautta syntyneitä käsityksiä karjalaisuudesta ja Karjalasta

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Tutkimukseni käsittelee suomalaisten kielentutkijoiden Pertti ja Helmi Virtarannan tutkimustyötä Neuvosto-Karjalassa 1960-1980 -luvuilla. Tarkastelen sitä miksi Karjalan kuva säilyi neuvostotodellisuudesta huolimatta. Tutkimuksessani pohdin kriittisesti ja dekonstruoivasti jähmettyneitä mielikuvia ja käytänteitä Virtarantojen kenttätyössä kuitenkin kunkin ajan tieteellisiä käytäntöjä ja tutkimustraditioita ymmärtäen. Tarkastelen sitä, minkälaisia haasteita Virtarantojen kenttätutkimuksen tekemiseen liittyi kylmän sodan aikana Neuvostoliitossa ja miten se muokkasi sitä miten he rakensivat karjalaisuutta tutkimuksissaan. Tarkastelen murteentutkimukseen kuuluvaa kenttätyötä Virtarantojen yhteisenä projektina, jossa tuotettiin mielikuvia Karjalasta ja karjalaisista. Tuon esiin myös Helmi Virtarannan osittain näkymättömäksi jääneen neuvostokarjalaisiin ja Neuvosto-Karjalaan kohdistuneen tutkimustyön. Tutkin myös sitä millaista Karjala-kuvaa vahvistivat 1980-luvulla esitetyt Karjala-dokumentit, joissa Pertti Virtaranta oli keskeisessä roolissa.

Tutkimukseni on rohkea avaus, sillä se haastaa aiemmat tutkimushistorialliset käsitykset, joissa sukukansojen kenttätutkimus on nähty yksinäisten miesten projektina ja karjalaisuutta ja Karjala-kuvan syntyä on tarkasteltu 1800-luvun perspektiivistä. Tutkimukseni kyseenalaistaa Virtarantojen kenttätyössä Neuvosto-Karjalassa 1960-1980-luvuilla esiin tulleita jähmettyneitä asetelmia ja mielikuvia karjalaisista. Tutkimus tuo esiin karjalaisuuden esittämisen suurelle yleisölle.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

yliopistonlehtori Riikka Nissi ja työryhmä 277 000 € Selviytymisen mekanismeja: Työllistävät vuorovaikutuskäytänteet palvelu- ja keikkatalouden mobilisoituvissa asiantuntijaprofessioissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Hanke käsittelee palvelu- ja keikkatalouden mobilisoituvaa asiantuntijatyötä ja sen vuorovaikutuskäytänteitä hybridien taiteilija-kehittäjien työn kautta. Tarkastelun fokuksessa on palvelutuotantoprosessi, jonka puitteissa taiteilija-kehittäjät myyvät erilaisia työyhteisön kehittämispalveluja asiakasorganisaatioille. Hankkeessa tutkitaan, miten he liikkuvat prosessin aikana erilaisten instituutioiden, organisatoristen kulttuurien ja elämänpiirien rajapinnoilla ja osallistuvat niiden moninaisiin sosiaalisiin tilanteisiin. Otsikon käsitteellä "työllistävät vuorovaikutuskäytänteet" onkin kaksoismerkitys. Hankkeessa yhtäältä katsotaan, että nykytyöelämä vaatii refleksiivistä kielen ja vuorovaikutuksen tajua ja oman toiminnan ja vuorovaikutuskäyttäytymisen aktiivista työstämistä, mikä työllistää, kenties kuormittaakin työntekijää. Toisaalta omaan työhön liittyvien odotusten onnistunut käsittely ja elämänhistorian aikana opitut tavat toimia erilaisissa kielellisissä ympäristöissä ovat myös resursseja, jolla työtä ja toimeentuloa hankitaan. Hankkeessa pohditaan näiden kahden orientaation välistä jännitettä ja pyritään nykytyöelämän ilmiöiden kriittiseen ymmärrykseen. Hanke on monimetodinen ja nojaa useisiin eri tutkimustraditioihin. Sen aineistona toimivat palvelutuotantoprossesin aikana kerätyt tekstit ja keskustelut sekä etnografiset reititykset, joiden avulla voi tarkastella osallistujien päivittäisiä työn tekemisen paikkoja ja niihin kytkeytyviä merkitysrakenteita.

Hanke ei pyri suuriin yleistyksiin tai suoraviivaisiin ehdotuksiin tieteen tai taiteen sovelluskohteista. Sen sijaan se tuottaa tiheää kuvausta siitä, miten ihmiset suuntaavat toimintaansa yhteiskunnan muuttuvissa rakenteissa ja löytävät niistä eri tavoin mahdollisuuksia luoda aineellisia ja sosiaalisia edellytyksiä elämälleen. Meille työn tutkimus tarkoittaa muuttuvan todellisuuden uudenlaista, lingvististä kuvausta muutokseen reagoivan ja sitä rakentavan ihmisen näkökulmasta.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Mikkola Piia, Niemi Jarkko, Honkanen Suvi, Pässilä Anne
Muut työryhmän jäsenet: Nissi Riikka

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT, sosiologian dosentti Sari Näre 42 000 € "Työttömän tarina 2018" -keruuseen pohjautuva tietoteos

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Vuonna 2018 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran järjestämän kirjoituskeruun pohjalta on tarkoitus päivittää 1990 -luvulla järjestetyn vastaavan keruun havaintoja ja tuoda esiin työttömien oma ääni julkisessa keskustelussa vallinneen talouspoliittisen puheen rinnalle. Työttömien kokemuksia sekä työlle ja työttömyydelle antamia merkityksiä tarkastellaan yksilöllisellä ja yhteiskunnallisella tasolla erityisenä näkökulmana haavoittuvuus ja selviytymiskyky. Marraskuuhun asti kestävä keruu järjestetään kirjoituskilpailuna, jonka arviointiraatia johtaa presidentti Tarja Halonen.

Hankkeessa käytetty aineisto pohjautuu työttömien itse kirjoittamiin kertomuksiin omista kokemuksistaan, jotka koskevat mm. aktiivimallia ja työttömille asetettujen velvoitteiden toimivuutta. Näiden kokemusten pohjalta voi tehdä tulkintoja työttömyyspolitiikan vaikuttavuudesta ja työllisyyden edistämiseen tarvittavista keinoista. Aihe on poliittisesti herkkä, mutta sille on suuri sosiaalinen tilaus.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, yliopistonlehtori Outi Oja ja työryhmä 42 000 € Opas sukupuolisensitiiviseen kirjallisuuskasvatukseen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

"Opas sukupuolisensitiiviseen kirjallisuuskasvatukseen" on monitieteinen tietokirja, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten lukuharrastukseen sitouttamista (reading engagement) sekä johdattaa sukupuolisensitiiviseen kirjallisuuskasvatukseen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Hankkeessa tuotetaan tuoreeseen tutkimukseen perustuva populääri tietoteos, joka ohjaa lukijansa suomenkieliseen ja suomennettuun, sukupuolisuutta ja/tai seksuaalisuutta käsittelevään lasten- ja nuortenkirjallisuuteen. Tietoteos antaa ammattilaisille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille käytännöllistä tietoa siitä, miten uutta suomenkielistä lasten- ja nuortenkirjallisuutta voi käyttää sukupuolisensitiivisen kasvatuksen lähtökohtana varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.

"Opas sukupuolisensitiiviseen kirjallisuuskasvatukseen" on alansa pioneeriteos: äidinkielen ja kirjallisuuden didaktiikan alalla ei toistaiseksi ole ilmestynyt suomalaisia tietoteoksia, joita voitaisiin käyttää opettajakoulutuksessa tai opetuksen kentällä sukupuolisensitiivisen kirjallisuuskasvatuksen tehtäviin.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Oja Outi, Itäkare Susanna

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Master of Arts Miwako Okabe 15 400 € State-Sponsored Students' Cultural Activity and Opposition in the German Democratic Republic, 1953-1961. The case of Karl-Marx-University Leipzig

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

My dissertation explores the cultural and social possibilities and limits in the German Democratic Republic (GDR) by scrutinizing the relationship between the state-sponsored students' cultural activities and the students' opposition against the regime from 1953 to 1961 with the case of student's religious organization, jazz activity, and students' cabaret group in Leipzig. Jazz and cabaret were the most popular and attracted culture for youth in the 1950s and early 1960s, and the most political state-issues for the authorities in those years, because jazz was connected with the Western culture and independent religious organization organized jazz events with Western jazz musicians. In addition, the cabaret was the most important satire media for both West and East Germanies. My case studies highlight also the importance of Central Europe in the 20th century, demonstrating mutual relationship between the East and West during the Cold War through direct discussion between the GDR and West Germany. Taking the historical and present context in the divided Central Europe by examining political and ideological issues, and the impact as well as the importance of the divided two Germanies on Europe after the death of Soviet leader Stalin. To overcome the problems of previous researches in Germany and Great Britain on the GDR, I attempt to describe the meaning and complexity of the GDR society in the field of cultural activity by using the Stasi files.

As a bold and new project, my research criticizes these previous researches by describing the meaning and complexity of the GDR society in the field of cultural activity by using the Stasi files. In addition, I try to connect the GDR with other communist states by writing and participating in international academic fields, because even today, the research on the GDR is called as "isolated island" in communist states' history.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tutkijatohtori, CfAR Satu Olkkonen 83 200 € Terveisiä! Lastensuojelua käsittelevä taiteellinen tutkimus

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Suomessa tehdään vuosittain yli 100 000 lastensuojeluilmoitusta. Elokuussa 2018 uutisoitiin ”Suomi on maailman turvallisin maa, jossa asuu Euroopan toiseksi vaarallisimmat perheet" (HS 15.8.2018). Terveisiä! käsittelee nuorten itsensä julkisuudessa vähän puhumaa aihetta, vaikka toimenpiteiden ja virkamieshallinnon tasolla lastensuojelusta puhutaan paljon. Tutkimushankkeen ryhmälähtöinen musikaali on sekä tutkimusmenetelmä että tutkimustulos sijaiten taiteellisen tutkimuksen, taideperustaisen toiminnan, nuorisotutkimuksen, kasvatustieteen ja sosiaalipalveluiden risteyksessä. Sisäpuolisena tutkimuksena esitys tavoittaa nuorten omat kokemukset ja viisauden lastensuojelun tarvitsijoina sekä sensorisen, sanoitta jäävän kokemusmaailman, jolle taiteen metaforinen kehys antaa luonnollisen ja kriittisen näyttämön ja ilmiasun. Yhteiskunta tulee näkyväksi taiteen avulla.

Hankkeen taideperustaisuus vahvistaa nuorten resursseja kohdata oman elämäntilanteen hauraus sekä löytää reittejä omassa elämässä ja yhteiskunnassa selviytymiseen. Esitys tarjoaa tilaisuuden kerätä tärkeää hiljaiseksi jäävää tietoa paitsi toisille nuorille, myös nuorten kanssa toimivien aikuisten ja päättäjien käyttöön.

Paitsi että hanke on rohkea ja sensitiivinen, se on yhdessä nuorten kanssa toteutettavaa yhteiskunnallista vaikuttamista. Suomessa nuorten yhteisötaiteelliset aloitteet ovat harvoin ottaneet lähtökohdakseen nuorten yhteiskunnallisen motivoinnin, osallisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Osuuskunta Lumimuutos 200 000 € Landscape Rewilding – ohjelma

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Kyseessä on Suomen historian suurin yksityismailla toteutettava ennallistamisohjelma. Se täydentää valtion toimia monimuotoisuuden turvaamisessa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ohjelman piirissä ovat sekä metsät että vesiluonto ja kosteikot.

Landscape Rewilding – ohjelma ostaa ja ennallistaa maa-alueita hiilinieluiksi ja monimuotoisuuden sekä järvien ja jokien turvaamiseksi (kohteet turvekenttiä, soita ja metsiä). Se luo nopeasti ja kustannustehokkaasti laajoja maa-, vesi- ja metsäalueita, joilla torjutaan luonnon monimuotoisuuden vajeita sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Vastaavaa ei näin suuressa mittakaavassa Suomessa yksityismailla ole koskaan ennen toteutettu.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Mustonen Tero, Mustonen Kaisu

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MA Costume Design Alexandra Ovtchinnikova 43 200 € Dressing poetics: Costume in the cinema of the Soviet Poetic School

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Research 'Dressing Poetics:Costume in the Cinema of the Soviet Poetic School' explores the functions of costume in the films of four directors of the 'Soviet Poetic School': Sergei Parajanov, Andrei Tarkovsky, Yuri Ilyenko and Tengiz Abuladze. It examines the ways in which costume contributes to the fabrication of the purely mental reconstruction of the mythical universe on the basis of a historical and ethnographic reality in their films. The research highlights the key learnings from a historically significant period in the Soviet cinema (1960s -1980s) which was often defined by the tendency to link national particularity with stylistic experimentation. It demonstrates that costume can be used not only as a device to support the storytelling and make the cinematic experience comfortable, but also as a poetic device that helps create a challenging journey for the viewer's perception while retaining its dramaturgical qualities. The methods of the study are designed to provide valuable insight into the viability of the hybrid approach of art and practice in academia, and how these angles can be leveraged to expand and enhance future studies. By employing the set of methodologies that are both academically and artistically grounded, this research reflects upon the functions costume attains within the cinema of poetry.

The study offers new perspectives to both costume design and film studies by re-establishing and re-evaluating the approach to costume design by introducing the voice of practitioners of 'poetic cinema'. Through the concept of 'author's private mythology' this works demonstrates the role costume plays in the construction of the conceptual image of reality modelled after a myth. It shows how through reflexivity, subjectivity and abstraction costume can both express reality and transform it.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti (em.), musiikintutkija Alfonso Antonio Padilla Silva 56 000 € Suomalainen tango – Historia, tyylikehitys ja merkityksiä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Projektin idea on kirjoittaa suomalaisen tangon historia monipuolisesti. Tarkoitus on käsitellä suomalaista tangoa uusista näkökulmista. Tutkimus käsittelee ensisijaisesti perinteistä suomalaista tangoa, mutta myös laajaa tilaa varataan aiheisiin, joita ei ole tutkittu ollenkaan tai vain lyhyesti. Kirjan päälinja on tangon historia, joissa keskiössä on sen yhteiskunnallinen ja kulttuurinen ulottuvuus, tekstien ja musiikin tyylikehityksen analyysi. Tätä varten kuuntelen analyyttisesti ja kronologisesti kaikki levytetyt suomalaiset tangot (arvioidaan olevan hieman yli 6.000 kappaleetta). Tutkitaan tangoa laajasti mm. niin, että käsitellään, miten tango ilmenee kansan- erityisesti nykykansanmuusikissa, rock-, jazz-, fuusio- ja nykymusiikissa. Suomalaisen tangon viimeiset 30 vuotta saa erityistä huomiota, myös uusia ilmiöitä kuten suomalainen tango nuevo, joka on jotain erilaista kuin Piazzollan tyyliä, vaikka se on syntynyt siitä. Yksi luku varataan Suomen ruotsalaisten tangokulttuuriin.

Tutkin myös suomalaisen tangon suhteet teatteriin ja elokuviin. Tutkitaan myös tangon asema YLE:n ohjelmapolitikassa. Kirjan läpi tango käsitellään yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiöinä. Lopussa pohditaan uusin silmin tangoa kansallis- ja kulttuuri-identiteettinä. Kirja sisältää vertaileva pohdinta suomalaisen ja nk. argentiinalaisen historian keskenään. Tutkimus liikkuu musiikkitieteen, kulttuurihistorian ja populaarimusiikin-tutkimuksen välisellä alueella.

Suomalaista tangon aion tutkia uusista näkökulmista, mm. sitä, miten tango ilmenee kansanmusiikista nykymusiikin. Aion yhdistä musiikillista, yhteiskunnallista ja kulttuurintutkimusta yhteen laajakatseiseen näkökulmaan.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD, researcher Viktor Pal 74 200 € Pour Me a Cold One: A Cold War History of Beverage Containers

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen

This project will compare the controversial environmental history of beverage containers in Cold War USA – home of free enterprise, democracy and the disposable can – with the land of command economy, communism and refillable bottles, the USSR. This research will interpret the complex environmental, technological, social and cultural discourses by environmentalists, industry, and policy makers. It will focus on the complex role of the State, which amidst conflicting interests was to legislate beverage container recycling laws.

Since the 1970s, disposable beverage containers became emblems of consumerism and waste, as well as significant contributors to the global environmental crisis. Even though, the environmental impact of disposable beverage containers is understood widely, only a handful of countries developed effective beverage container recycling programs in the past. While the scientific community in environmental-focused social sciences generally agree that liberalism and participatory democracy are essential for effective environmental legislation, the most common and effective efforts to enhance environmental quality have focused on enacting laws that decrease the autonomy of individual actors and increase the power of the state to prescribe suitable behaviours. It is therefore relevant to compare how recycling debates unfolded and systems developed in nations with different political approaches to environmental law.

The historical comparison of beverage container recycling in the USA and the USSR enables us to challenge academic consensus, that most often focus on negative aspects of authoritarian environmental policy, frequently positing the lack of democratic input into the decision-making process as a key factor.

As well, produced research results will be disseminated via open access platforms with the intensive use of social media, video-sharing and MOOC targeting global audience and Global South.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti, FT Risto Pekka Pennanen 42 000 € Valvo ja verota: musiikin ja muusikoiden lupajärjestelmä Itävalta-Unkarin loppukaudella 1898–1918

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Itävalta-Unkarin hallinto kontrolloi muusikoita ja musiikkia lupajärjestelmän avulla. Jokaisen ammattilaisen, oli hän sitten ravintolasoittaja tai posetiivari, tuli kaikkia ammattilupa; vain taide-, sotilas- ja kirkkomuusikot jäivät ulkopuolelle. Böömissä 1800-luvun lopulla muusikot hakivat lupansa oleskelupaikkansa aluehallinnolta, ja kuvernöörin kanslia Prahassa hallinnoi lainsäädäntöä. Tutkimus perustuu Prahan viranomaisten, kuvernöörin kanslian ja muusikoiden tuottamiin dokumentteihin sekä sanomalehtilähteisiin.

Pyrin selvittämään lupien myöntämisen yksityiskohdat ja sen vuosien 1898 ja 1918 välillä kokemat muutokset, joihin vaikutti maailmansodan inspiroima ernste Stimmung -liike. Se vaati huvittelupaikkojen aukiolojen lyhentämistä ja tanssikieltoa. Lupien käsittely siirtyi poliisille, ja naismuusikot korvasivat asevelvollisiksi joutuneet miehet.

Selvitän myös lupien eri lajit, joita oli kymmenkunta. Lupien haltijoiden, soitinten, musiikin ja esiintymispaikkojen välille muodostui hierarkia, jossa taidemusiikkia klassisin soittimin kahviloissa soittaneet muusikot olivat korkealla, mutta populaarimusiikkia mekaanisin soittimin esittäneet katusoittajat alhaalla. Tämä arvojärjestys heijastui myös verotukseen: julkista tanssimusiikkia verotettiin ankarimmin. Virkakoneiston harjoittama musiikin, muusikoiden ja äänimaiseman kontrolli on tärkeä osa tutkimusta. Siihen kuului lupien myöntäminen ja peruminen, sensuuri, sakottaminen, verotus ja esitysympäristöjen valvonta.

Hankkeeni keskittyy tähän mennessä tutkimuksen ulkopuolelle jääneisiin virkakoneiston menettelytapoihin, muusikoihin, musiikinlajeihin ja äänimaisemiin Prahassa. Tutkimus yhdistää (etno)musikologiaa sekä historian- ja äänimaisematutkimusta; se tuottaa uusia, analyyttisia näkökulmia Prahan sosiaali-, kulttuuri- ja musiikinhistoriaan. Hanke syventää musiikin ja äänen kontrollijärjestelmien ymmärtämistä, ja sen päätelmät voi yleistää koskemaan Itävalta-Unkarin muita metropoleja.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MFA, PhD Candidate Margherita Pevere 49 600 € Living matter, liminal bodies and contamination in artistic practice.

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kaksivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Funding is sought to support the two final years of my PhD in Artistic Research at Aalto University focussed in environmental humanities and posthumanism, including the realisation of two artworks which focus on the “leakiness” of bodies. Partners in the artworks’ realization are international venues from the field of art & science. The research borrows feminist reading of materiality as characterized by a provisional character of boundaries between entities⁠ (Radomska) and the understanding of the body as an entity that is ontologically leaky (Shildrick, Neimanis). Such concepts suggest, on the one hand, how bodies inherently exceed borders that are culturally assigned. On the other hand, they point at an inherent openness to contamination: life happens on the liminal plane.

The works "Semina Aeternitatis" and "Wombs" build on fundamental bioart themes such as the assemblage of living matter and biotechnology and the relation with other species. They aim to inform current theoretical research in environmental humanities and posthuman studies by looking at how negotiation with death and sexuality exceeds the borders of one own’s body, thus interfering with the environment and its organisms. Taking the form of installations featuring sexual hormones, synthetic DNA, and flesh-like microbial biofilm, these works will avoid emphasis on their biotechnological apparatus so as to affirm a daring corporeal aesthetic based on fleshy embodiment and material relationality.

Global environmental crisis and democratisation of gene-editing tools call for drastic cultural shifts. This research will inform environmental and posthuman studies by analysing ecological relationality across female bodies and living matter, audience and artwork, corporeality and biotechnology. Two bioart pieces subverting ideas of contamination, excess and control, will contribute novel insight on the often hidden cultural hegemonies feeding humans' conflictual relation within the ecosystem.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Hanna-Mari Pienimäki 39 000 € Language professionals as regulators of academic discourse / Kieliasiantuntijat akateemisen kielen säätelijöinä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Väitöskirjassani tutkin yliopistossa työskenteleviä kieliasiantuntijoita ja heidän rooliaan englannin kielen säätelijöinä. Tarkastelemassani yhteisössä kielentarkastajat ja kääntäjät tekevät yhteistyötä ylläpitääkseen institutionaalista monikielisyyttä ja kielen laatua: he ’uudelleenkirjoittavat’ tekstejä, monitoroivat tekstien norminmukaisuutta ja puuttuvat kieliasuun, sisältöihin tai tyyliseikkoihin kokiessaan sen tarpeelliseksi. Etnografinen tutkimukseni keskittyy erään suomalaisen monitieteisen yliopiston kieliasiantuntijapalveluita tarjoavaan yksikköön ja tarkastelee sen englannin kääntäjien ja kielentarkastajien harjoittamaa kielen säätelyä paikallisten, institutionaalisesti vakiintuneiden normien ja ideaalien toimeenpanijoina ja niitä määrittävinä päätöksentekijöinä. Tutkimuksessani tarkastelen millaista kieltä kieliasiantuntijat säätelevät, miten ja miksi. Etnografisin metodein voidaan paikallisten toimijoiden näkökulmasta avata, mitä heille tarkoittaa englannin kielen laatu niin ideologisesti kuin käytännönkin tasolla kääntämisessä ja kielentarkistuksessa. Kielen laatu ja sitä määrittävät ideaalit muotoutuvat yhteisössä myös osittain teknologian tarjoamien mahdollisuuksien ehdoilla. Esimerkiksi käännösmuistilla on merkittävä rooli intertekstuaalisuuden ja yhdenmukaisen tekstin ideaalin ylläpitäjänä.

Tutkimukseni laajentaa käsitystä siitä, mitä kielen säätely on toimintana ja keitä ovat kielen säätelyä tuottavat toimijat. Kielen säätely voi olla mm. yhteisöllistä toimintaa, jolloin säätelytoimintaa jaetaan esim. kääntäjän ja kielentarkastajan kesken. Kielen säätelyä voi olla myös työn organisointi, kun kognitiivisesti kuormittavia tehtäviä hajautetaan eri vaiheisiin. Lisäksi voidaan tarkastella miten teknologiaa hyödynnetään kielen säätelyssä sekä teknologian roolia kielen säätelijänä.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Politiikasta / Valtiotieteellinen yhdistys 60 000 € Politiikasta - yhteiskuntatieteet vaikuttamaan monialaisesti ja laajasti yhteiskunnassa

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Nelivuotinen

Politiikasta pyrkii laajentamaan toimintaansa vahvemmin monikanavaiseksi ja monialaiseksi sekä rakentamaan pitkäjänteistä ja entistä vaikuttavampaa yleistajuisen yhteiskuntakeskustelun kenttää Suomessa. Vuodesta 2012 saakka toiminut Politiikasta on tieteen yleistajuistamisen kentällä uraauurtava toimija, joka toimii esimerkkinä ja mentorina monille muille tieteenaloille, joilla pyritään kasvattamaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Monelle tutkijalle Politiikasta-lehteen kirjoittaminen on ensimmäinen kerta, kun he tavoittavat kotimaista yleisöä ajankohtaisilla analyyseilla. Politiikasta vaikuttaa jalkauttamalla tutkijat yhteiskunnalliseen keskusteluun, jonka tila 2010-luvun Suomessa on huolestuttavan kapea. Suuri osa politiikan ja yhteiskunta-alojen tutkijoista kirjoittaa lähinnä kansainvälisiin tiedejulkaisuihin, jolloin yhteys julkiseen keskusteluun Suomessa jää usein ohueksi. Demokratian ja poliittisen kehityksen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että kansalaisille on tarjolla yleistajuista yhteiskunta-analyysia suoraan tutkijoilta ilman median välikäsiä ja laadukkaasti toimitettuna. Panostamme seuraavien vuosien aikana seuraaviin osa-alueisiin:
1. Politiikasta verkossa (yleistajuiset artikkelit ja juttusarjat)
2. Politiikasta keskustelee (keskustelutilaisuudet)
3. Politiikasta kouluissa (kouluvierailut ympäri Suomea)
4. Politiikasta taidetta (politiikan analyysi taiteen keinoin)
5. Politiikasta videolla ja podcastina

Politiikasta on rohkea avaus, koska se tarjoaa laadukkaan kriittistä yhteiskunta-analyysia ja yhteiskunnallisia vastakuvia aikana, jolloin yliopistoja pyritään valjastamaan taloudellista etua palveleviksi toimijoiksi. Politiikasta pitää kriittistä yhteiskuntakeskustelua ja demokratiaan elimellisesti kuuluvaa systemaattista epäilyä itseisarvona, ei välinearvona. Pyrkimyksemme on tarjota tutkimuksellinen tila yhteiskunnalliselle mielikuvitukselle, joka vaatii rohkeutta tutkijoilta.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Malkki Leena, Vento Isak, Kotilainen Noora, Lähteenmäki Maija

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctor of Social Sciences Kinga Polynczuk-Alenius 76 000 € Racism without others: Everyday mediations in Poland

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen

This postdoctoral project cross-fertilises communication studies, sociology, history and social geography to understand racism in Poland where the racialised others are physically absent but continuously present in everyday communication. It does so in two steps. Firstly, it develops an interdisciplinary theoretical perspective on ‘racism without others’ as an appropriation of racist discourses circulated in global media to the local socio-cultural and politico-historical particularities. Secondly, it applies this perspective to the Polish context via three studies on how global racist discourses are mediated by the nation’s liminality. The studies employ Foucauldian discourse analysis to see how racist discourses manufacture the racialised others and the racist subject position, and which socio-cultural and/or politico-historical repositories they mobilise.

The first study probes how orientalist discourses are mediated in social media by Poland’s spatial liminality caused by its suspension between East and West as a post-socialist EU member state. The second study looks at how the discourse of threat associated with migration is mediated in national media by Poland’s temporal liminality that mobilises the interpretative frames developed in the interbellum. The third study scrutinises how the discourse of worthiness of the racialised others is mediated in the urban environment by moral liminality caused by the Polish nation’s position as both victim and culprit of racism.

The boldness of my project resides in its theoretical orientation that flies in the face of the recent turn to the (big) data-driven research. As such, my project has a twofold ambition (1) to contribute a comprehensive communication studies perspective to the interdisciplinary research on racism and nationalism, and (2) to ground communication research on racism and nationalism in a more sophisticated contextual analysis. In doing so, it also aims to assist in the undoing of racism in Poland.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Associate Professor, New Social Research Ali Qadir 42 000 € Formations of heresy: Ahmadiyyat and exclusion in modern Islam

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

This research project develops the first-ever theoretical framework for analyzing modern religious heresy and applies it to study the Ahmadi community, which has been declared heretical in modern Islam globally. The project builds on my unique and extensive experience in sociological study of heresy, particularly of Ahmadis around the world. My application seeks individual funding for one year to allow me to take research leave from my teaching and administrative responsibilities in the University of Tampere and publish this research. The project will result in a book published by a world-class academic press in USA or UK. In this book I analyze what made this hereticization of Ahmadiyyat in Pakistan possible and what that hereticization means for understanding Islam today. Centered on Pakistan, where Ahmadiyyat has been declared heretical by constitutional amendment, the book includes analyses of Finland, Canada, and South Africa to show how modern heresy is global. The analysis builds on the new theory of epistemic governance being developed in Tampere, combined with a genealogy to assess the conditions of possibility that led to the formation of the Ahmadis as “heretical.” The book probes sociological, political, psychological, global, religious, and legal conditions of possibility for this declaration of heresy. The concluding chapter explores how the framework can be used to undertake a similar approach to heresy in other domains, including in the sciences.

Exploring the topic of heresy, bringing heresy into contemporary sociological theory, is a bold step. This is the first research based on the idea that to understand a modern phenomenon like global Islam we need to understand its exclusions. The project creatively challenges the safe boundary often drawn to separate religion and politics in modern societies including Finland, showing how global Islam is already deeply political and that its politics is tied up with that of global modernity.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral Candidate Muhammad Abdullah Qureshi 115 175 € Mythological Migrations: Imagining Queer Muslim Utopias Through Contemporary Art

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Responding to an urgent need to recognize queer Muslim voices and challenging rampant Islamophobia in Europe, my doctoral project contextualizes narratives of Muslim LGBTIQ+ refugees and asylum seekers in Finland in Islamic history, mythologies, and contemporary art. Taking the format of a multidisciplinary installation and a publication, the project is divided into three parts: Past, Present, and Future. ‘Past’ looks at the life and poetry of Rab’ia al Basri (713–801) and Madho Lal Hussain (1538–1599), both revered as Sufi Saints, and renowned for their radical views on love, desire, and equality. In ‘Present’, I build a case to learn from the work of the Pakistani contemporary artist, Anwar Saeed (b. 1955), who over three decades has been looking at ideas of queer desires within the South Asian Muslim context. And finally, in ‘Future’, I bring the various elements of the project together to showcase an imagined future queerness that counters existing representation of Islam and migrant bodies in Europe. Within Finland, the project further challenges normativity and notions of invisible witness by opening up a complex dialogue on migration, sexuality, and religion.

This artistic research proposes a new way to think about Islamic history, and recognizing on-going queer resistance through art within Muslim contexts, paving a path for queer Muslims to reconcile their identity and sexuality within their own cultural heritage. By expanding a complicated dialogue on queerness within a migratory context, this study also challenges, by provoking different readings, of how these ideas are viewed in the ‘North’, specifically in the Nordic/European context.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, KTM Kaarina Reini 26 200 € Työllistyä vai syrjäytyä? Mielenterveysongelmiin liittyvät haasteet työmarkkinoilla

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Mielenterveyden ongelmat ovat yleisiä ja koskettavat monia. Useille itse sairauden kanssa pärjäämisessä riittää tehtävää, mutta osa pystyisi myös antamaan sairaudesta huolimatta panoksensa yhteiskunnalle sekä vahvistamaan samalla toimeentuloaan. Työelämään pääseminen tai sinne palaaminen ei kuitenkaan ole helppoa mielenterveyden ongelmista toipuneelle tai niiden kanssa pärjäävälle. Tässä hankkeessa tuotetaan populäärinen tietokirja, joka perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja raportteihin siitä mitä tiedämme mielenterveyden ongelmien esiintyvyydestä ja kuinka mielenterveysongelmista kärsivät selviävät työmarkkinoilla. Pääpaino on mielenterveyden ongelmissa ja työmarkkinoissa; mitkä ovat suurimmat ongelmat ja haasteet mutta myös mitkä tekijät näyttävät vaikuttavan positiivisesti mielenterveyskuntoutujien työllistymiseen ja työssä pysymiseen. Lisäksi käsitellään mitä tulevaisuuden työelämän muutokset merkitsevät mielenterveyskuntoutujan näkökulmasta. Suomalaista tutkimusta hyödynnetään aina kun mahdollista ja kansainvälisiin tutkimuksiin viitataan tarpeen mukaan. Tekstiä elävöitetään haastatteluilla ja esimerkkitapauksilla.

”Edelleen ajatellaan liian usein, että kun ihminen sairastuu johonkin mielenterveyden häiriöön, hän kärsii siitä loppuikänsä” Sari Aalto-Matturi, Helsingin Sanomat (6.8.2018)

Sitaatti heijastaa sitä kuinka mielenterveysongelmien leima pysyy sairastuneessa pitkään sairastamisen jälkeenkin. Kirjan tavoitteena on arkipäiväistää mielenterveyden ongelmia ja tuoda viestiä siitä, että sairaudesta huolimatta ainakin osalle mielenterveysongelmista kärsiville työelämässä pysyminen on mahdollista.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT, dosentti Jemima Repo 135 300 € Feministisen aktivismin tuotteistaminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Feministiset tuotteet, kuten t-paidat, sukat, ja pinssit, ovat nousseet kansainväliseen suosioon vuoden 2017 alkuvuoden feminististen mielenosoituksien yhteydessä. Monitieteisen tutkimuksen tavoitteena on tutkia feministisen aktivismin tuotteistamista yhdistämällä poliittisen talouden tutkimuksen sukupuolentutkimukseen ja poliittisten liikkeiden tutkimukseen.

Tutkimusaineisto ja menetelmät koostuvat (i) kansainvälisistä muotilehdistä ja vaatefirmojen markkinointiteksteistä, joita tarkastellaan diskurssianalyysin ja visuaalisten menetelmien avulla. (ii) Marxilainen analyysi avustaa tuotteistamiseen liittyvän tavarafetisimin ymmärtämisessä. Lopuksi (iii) genealoginen näkökulma avaa feminismin ja esineiden välistä suhdetta vertailemalla tämänhetkistä tuotteistamista ensimmäisen ja toisen aallon feministisiin esineisiin.

Analyysi keskittyy feministisen aktivismin (a) esteettiseen politiikkaan, erityisesti feministisen katuprotestin kokemuksen uudelleen tuottamiseen markkinakontekstissa; (b) taloudellisiin rakenteisiin, etenkin ruohonjuuritason toiminnan siirtymistä yrittäjille; ja (c) subjektiivisuuden tuotantoon, jonka myötä feminismistä luodaan brändi-identiteetti.

Onnistuessaan tutkimus tuottaa uutta teoreettista ja empiiristä tietoa feminismin ja kapitalismin välisestä suhteesta globaalin feministisen liikkeen tuotteistamisen saralla. Hanke on yhteiskunnallisesti tärkeä, koska tuotteistaminen on usein ristiriidassa feministisen liikkeen demokraattisen ja kollektiivisen toiminnan periaatteiden kanssa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM, tutkija Anni Maria Reuter 29 400 € Karkotus, hajaannus, naapuruus: Stalinin ajan pakkosiirrot inkerinsuomalaisten muistitiedossa ja aikalaiskirjoituksissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Arviolta 47 000 inkerinsuomalaista (40 %) karkotettiin Neuvostoliitossa 1930-luvulla. Karkotuksilla on tärkeä rooli inkerinsuomalaisten historiassa, mutta aihetta on tutkittu vähän.

Tutkin karkotettujen inkerinsuomalaisten omaa tulkintaa karkotushistoriasta, diasporasta ja naapuruudesta. Tutkimusaineisto koostuu aikalaiskirjeistä (160) ja myöhemmistä haastatteluista (40). Aiempi tutkimus keskittyy viranomaisdokumentteihin ja ohitti henkilökohtaiset aineistot.

Muistitiedon tärkeyttä korostaa se, että terrorin huippuvuosien jälkeiseltä ajalta on jäänyt hyvin vähän karkotettujen kirjallisia aineistoja. Tutkimusaineistojen kokoaminen on kiireellistä, sillä karkotuksia koskevaa muistitietoa ja aineistoja katoaa silminnäkijöiden kuollessa.

Menetelmänä käytän kokemus- ja konteksisidonnaista narratiivista analyysia sekä diasporan käsitettä. Tutkimus on monitieteinen.


Tutkimukseni tavoitteet voi kiteyttää seuraaviin kysymyksiin:
1. Miten aikalaiset kuvasivat karkotusta ja diasporaa?
2. Millaisia ovat karkotushistorian tulkinnat muistoissa?
3. Millaisia ovat karkotettujen perheiden historiat ja muistitieto?
4. Miten naapureita ja paikkoja muistellaan?
5. Minkälaista hiljainen vastarinta oli?

Tutkimus lisää inkeriläisten historian tuntemusta Suomessa ja kansainvälisesti tietoa Neuvostoliiton sisäisistä karkotuksista. Se tuottaa uutta tietoa pakkosiirrettyjen kokemuksista, naapuruudesta ja maailmanlaajuisesta diasporasta tänä pakolaisuuden ja pelonpolitiikan aikana.

Tämä on rohkea avaus, sillä inkeriläisten kansanmurha on tabu Suomessa ja Venäjällä terrorin muistelu ja tutkimus ovat vaikeutuneet pelon politiikan takia. Tutkimukseni on kiireellinen, sillä karkotuksia koskevaa muistitietoa ja aineistoja katoaa silminnäkijöiden kuollessa. Tutkin traumaattisia muistoja, inkerinsuomalaisille käänteentekevää ja tutkimuseettisestikin hankalaa karkotusaikaa, josta on vaiettiin pitkään niin Suomessa kuin Venäjälläkin.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Tanja Riekkinen 102 000 € Edistystarinoista uhkakuviin: Sosiotekniset visiot öljystä Suomessa 1950-1973

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Koska siirtyminen jälkifossiiliseen aikaan ei ole ainoastaan tekninen vaan myös sosiaalinen ja kulttuurinen kysymys, öljyriippuvuuden purkamiseksi tarvitaan humanistista tutkimusta. Vähähiilisen tulevaisuuden visioimisessa ja toteuttamisessa on olennaista tuntea visiot, joiden myötävaikutuksella öljyriippuvuus syntyi, kasvoi ja arkipäiväistyi.

Tutkimustehtäväni on tarkastella sosioteknisiä visioita öljystä Suomessa vuosina 1950–1973. Millaisia visioita keskeiset poliitikot, etu- ja kansalaisjärjestöt, öljy- ja polttoainealan yritykset ja viestintävälineet loivat öljystä? Miksi visiot olivat tietynlaisia? Muuttuivatko ne? Entä mikä visioiden merkitys oli?

Sosiotekniset visiot on työn tärkein käsite ja menetelmä. Sosiotekniset visiot ovat eri toimijoiden esittämiä kertomuksia hyvistä ja tavoiteltavista tulevaisuuksista, jotka tukeutuvat tavallisesti edistysajatukseen. Käsitteen avulla on mahdollista tehdä näkyväksi, miksi lukemattomista kuviteltavissa olevista vaihtoehdoista jotkut tulevaisuusvisiot päihittävät toiset muuntuen yleisesti hyväksytyiksi realiteeteiksi.

Tutkin sosioteknisiä visioita tunnistamalla kielellisiä, vertauskuvallisia ja symbolisia elementtejä teksteistä, kuvista ja esityksistä. Muita menetelmiä ovat vertaileva analyysi ja kuva-analyysi. Lähteistö koostuu valtioneuvoston, öljy- ja bensiinialan toimijoiden, ympäristönsuojelujärjestöjen ja teeman kannalta keskeisten viestintävälineiden aineistoista.

Tarjoamalla tietoa öljyisistä visioista Suomessa työ astuu tutkimattomalle maaperälle. Se tarjoaa uuden näkökulman Suomen historiaan ja haastaa samalla kyseenalaistamaan tänä päivänä eri tahojen esittämiä visioita: kenen ja millaisiin tulevaisuuksiin Suomi on suunnannut ja parhaillaan suuntaa? Rohkean avauksen tutkimuksesta tekee sittemmin normalisoituneen öljyisen elämäntavan, rahan ja vallan keskittymien, ajan arvomaailman sekä arkipäivän propagandan kriittinen tarkasteleminen.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Taina Riikonen 126 000 € Muuttuvat hiljaisuudet. Maaseutukylien ääniympäristöt ja monisukupolvinen kuunteleminen

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten maaseutukylien ääniympäristöjä ja niiden muutoksia eri-ikäisten kyläläisten kuuntelemina. Tutkittavat kyläalueet ovat Lampinsaari Oulun läänissä ja Juvan alue Itä-Suomen läänissä. Kylissä on toteutettu erilaisia alueellisia rakennemuutoksia, kuten elinkeino- ja teollisuusmuutoksia sekä kuntapalveluiden supistamisia.

Tutkimuksen pääkysymys on: Miten eri-ikäiset asukkaat kuuntelevat ja merkityksellistävät kotikylänsä muuttuvia ääniympäristöjä? Tähän liittyen kysytään myös: Millaisia erilaisia hiljaisuuksia kylissä voi kuulla? Millaisia merkityksiä erilaisiin hiljaisuuksiin liittyy eri-ikäisten kyläläisten kuulokulmissa? Miltä kuulostavat vaienneet teollisuuslaitokset?

Tutkimus on teoreettisesti ja metodologisesti monialainen. Tieteenaloissa kohtaavat kulttuurinen äänentutkimus (sound studies), äänimaisematutkimus (soundscape studies) ja aistimellinen etnografia (sensory ethnography). Etnografisia metodeita tutkimuksessa ovat haastattelut, havainnointi, kenttä-äänitykset, korvintodistaminen sekä äänikävelyt (sound walks) yhdessä kyläläisten kanssa.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten aluepoliittiset muutokset muokkaavat kylien ääniympäristöjä ja eri-ikäisten kyläläisten kuuntelua. Keskeiset käsitteet ovat ääniympäristöjen muutokset ja hiljaisuus. Tutkimus tuottaa uutta tietoa äänimaisemien ja erilaisten hiljaisuuksien paikallisista merkityksistä kyläyhteisöissä sekä kehittää ja monipuolistaa hiljaisuuden käsitettä.

Tutkimus haastaa voimakkaasti tämänhetkisen tiedon ja käsitykset hiljaisuudesta. Se uudelleenmäärittää hiljaisuudelle erilaisia materiaalisia, kulttuurisia ja sosiaalisia muotoja. Hiljaisuutta ei ymmärretä äänettömyytenä tai melun vastakohtana, vaan sen merkityksiä laajennetaan rohkeasti esimerkiksi koneisuuden ja mekanistisuuden käsitteisiin. Hanke osallistaa hiljaisuuden määrittelyyn maaseutukylissä asuvat nuoret ja ikääntyneet asukkaat yhdessä, jolloin syntyy uutta monisukupolvista tietoa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori (tutkijatohtori) Antti Rissanen ja työryhmä 240 000 € Tuntematon tekijä kasvihuonekaasu metaanin kulumisessa ja biomuokkauksessa: aerobisten metanotrofien vähähappisten ja hapettomien olosuhteiden metabolia

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Kasvihuonekaasu metaania kuluttavat metanotrofiset mikrobit ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, sillä ne vähentävät ekosysteemien metaanipäästöjä ja niiden avulla voidaan ihmistoiminnasta peräisin olevaa metaania muokata arvokkaiksi biotuotteiksi. Metanotrofit jaetaan hapellisissa oloissa eläviin aerobisiin ja hapettomissa oloissa eläviin anaerobisiin ryhmiin. Havaintoni metaanirikkaista järvistä kuitenkin kyseenalaistavat tämän jaon osoittaen aerobisten metanotrofien olevan merkittävimpiä metaanin kuluttajia myös vähähappisissa ja hapettomissa olosuhteissa. Tällä on suuri merkitys ekosysteemien metaanivirtojen säätelytekijöiden ymmärtämiselle. Aerobisten metanotrofien vähähappisten ja hapettomien olosuhteiden metabolia voi tarjota myös uuden kustannustehokkaan ja turvallisen vaihtoehdon nykyisille metaania biotuotteiksi muokkaaville menetelmille. Aerobisten metanotrofien toiminnasta ja metaboliareiteistä vähähappisissa ja hapettomissa oloissa ei ole kuitenkaan juuri lainkaan tietoa. Tämä tutkimus käyttää metaanirikkaiden järvien metagenomista analyysia selvittääkseen aerobisten metanotrofien toiminnallisen potentiaalin ja metaboliareitit vähähappisissa ja hapettomissa olosuhteissa. Tutkimus myös osoittaa kokeellisesti näiden metaboliareittien todellisen aktiivisuuden ja demonstroi niiden bioteknisen hyödynnettävyyden käyttämällä järvistä eristettyjä metanotrofien puhdasviljelmiä sekä genomiikan, transkriptomiikan ja metabolomiikan tutkimusmenetelmiä.

Tämä ympäristötieteellisen, mikrobiologisen ja bioteknisen tutkimuksen yhdistävä 3-vuotinen projekti tulee rohkeasti kyseenalaistamaan vallitsevan käsityksen kasvihuonekaasu metaania kuluttavista mikrobiryhmistä. Siksi se tulee myös tarjoamaan uuden vaihtoehdon olemassa oleville sekä tällä hetkellä tutkittaville maakaasua ja biokaasua arvokkaiksi biotuotteiksi muokkaaville bioteknisille mikrobisovelluksille, joilla vähennetään ilmastonmuutosta ja edistetään ympäristöystävällistä taloutta.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Rissanen Antti J, N N

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD, University Lecturer and Researcher Dusica Ristivojevic 142 550 € Decolonizing non-Western social transformation: The case of social activism in China, its representations and transnational support

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

This research will analyze the politics of Western media narratives on social activism in post-Tiananmen China and the ways in which Chinese activists themselves engage with these globally dominating discourses. The research has two key objectives: to explore the (potential) impact of the influential Western media on social activism in non-Western, increasingly authoritarian contexts such as China; and to think about how to do decolonization of activism in the contexts where the Western support is crucial. I will first examine the textual and visual media representations of different streams of Chinese social activism, and look at potentially problematic links between the changes in intensity of the international interest in Chinese social activism and the rise of China’s global economic and geopolitical power. At the same time, semi-structured interviews will be conducted to learn how Chinese activists position themselves in relation to the Western media narratives. Finally, aiming to increase the activists’ familiarity with and the control over the influential global narratives on their activism, a series of knowledge-sharing events will be organized to facilitate the dialogues with and among Chinese activists, journalists, academics and the concerned diplomatic personnel. Participant observation of these gatherings will be an additional ground for theorizing the ways of doing decolonization as a researcher, as a supporter, and as a non-Western social activist.

This project will not only produce critical, at times uncomfortable knowledge relevant beyond academia, but will also boldly experiment with more inclusive, dialogic and power-balancing research process. By doing so it will tell us more about how to practically do decolonization, both as a researcher and a supporter of nonwestern social activism, and as a non-western social activist positioned at the intersection of local and global unequal, discriminatory and exploitative power relations.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Jussi Ronkainen 115 200 € Maanparannusaineiden vaikutus viljeltyjen turvemaiden kasvihuonekaasupäästöihin ja mikrobipopulaatioon

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Ojitetut turvemaat, erityisesti suopellot ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin (CO2) ja dityppioksidin (N2O) lähteitä. Koska suopellot ovat alueellisesti Suomessa tärkeitä viljelymaita niiden kasvihuonekaasupäästöjen hillintään tulee löytää keinoja. Tässä väitöskirjatutkimuksessa on tarkoituksena testata menetelmiä, joilla näitä kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin vähentää. Tutkimus on aloitettu osana kansainvälistä PEATWISE-projektia, ja hankkeessa testataan erilaisten maanparannusaineiden vaikutusta suopeltojen kasvihuonekaasupäästöihin, sekä vaikutusta suopeltojen maaperän mikrobiologiaan. Hankkeessa testataan puutuhkan, kipsin, kalkin sekä biohiilen lisäämisen vaikutusta. Kipsi, puutuhka ja biohiili ovat kaikki aineita joita syntyy sivutuotteena teollisuuden prosesseissa, ja niiden hyödyntämisellä on siis myös kierrätyksellinen vaikutus, mikäli niiden lisäämisen voidaan todeta hillitsevän suopeltojen kasvihuonekaasupäästöjä ilman että peltojen tuottavuus heikkenee. Hanke toteutetaan laboratoriokoe sarjana Itä-Suomen yliopistolla, Biogeokemian tutkimusryhmässä. Tutkimuksessa mitataan maaperänäytteiden kasvihuonekaasujen tuotantonopeutta inkubaatiokokeissa, sekä eristetään ja sekvenssoidaan maaperänäytteistä DNA:ta mikrobipopulaation rakenteen määrittämiseksi ennen inkubaatiokoetta ja sen jälkeen. Populaatiorakenteen tarkastelulla pyritään selvittämään erityisesti typenkiertoon osallistuvan mikrobipopulaation koostumusta, jota ei vielä täysin tunneta.

Ilmastonmuutos tulee maksamaan siihen valmistautumattomalle yhteiskunnalle suuria summia. Meidän tehtävämme tieteentekijöinä on varmistaa että olemme siihen valmiita, ja pystymme selviytymään myös epävarmassa tulevaisuudessa. Kasvihuonekaasupäästöjen minimointi ja maanviljelyksen ohjaaminen ympäristön kannalta entistä kestävämmäksi ovat tekoja jotka tuovat meille pitkällä tähtäimellä taloudellista hyötyä, mutta myös kilpailukykyisen aseman ympäristöystävällisen teknologian tuottajina.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Apulaisprofessori Minna Ruckenstein ja työryhmä 218 200 € Algoritmin kulttuuri

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Algoritmin käsite on viime vuosina laajentunut merkityksiltään ja saanut uusia käyttötapoja. Hankkeemme tavoitteena on lähentää teknistä ja sosiaalitieteellistä algoritmiymmärrystä tuottamalla empiirisesti perusteltuja näkökulmia kaupallisiin, poliittisiin ja kokemuksellisiin teknologiasuhteisiin. Koska Suomessa on toistaiseksi pieni joukko hankkeen tematiikkaa tutkivia humanisteja ja yhteiskuntatieteilijöitä, tuomme suomalaistutkijoiden rinnalle ruotsalaisia ja tanskalaisia tutkijoita. Konkreettisiin esimerkkeihin tukeutumalla pyrimme osoittamaan pohjoismaisen kontekstin erityispiirteitä. Hahmotamme algoritmikehityksen tiedollisia, kaupallisia ja eettisiä reunaehtoja tarkastelemalla, miten algoritmiperusteisen arvonluonnin vakiintuneet tavat ohjaavat teknologian kehitystä yrityksissä ja toisaalta miten niistä pyritään irtautumaan. Tutkimme teknologian kehitykseen ja käyttöönottoon liittyvää eettistä neuvottelua ja yritämme muotoilla sen pohjalta uudenlaista teknologiaetiikkaa. Hankkeen ytimessä on halu ymmärtää, kuinka algoritmiset järjestelmät osallistuvat työhön ja arkeen, tulevat osaksi yhteiskunnallista vaikuttamista, avaavat uusia mahdollisuuksia sekä tuottavat ristiriitoja ja valta-asetelmia.

Tartumme yleistyvään algoritmipuheeseen pohjoismaisella yhteistyöllä. Päämääränä on näyttää, että algoritmisia systeemejä voi pyrkiä ohjaamaan tavalla, joka kunnioittaa pohjoismaisia yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden arvoja. Tuotamme tutkimuksellisia lähikuvia ihmisen ja koneen yhteistoiminnan ja jännitteiden analyysiin. Edistämme teknologiaetiikkaa, jota viedään eri yleisöille arvioitavaksi altistaen hankkeen tutkijat kritiikille ja tästä syntyvälle keskustelulle

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Lehtiniemi Tuukka, Trifuljesko Sonja, Kaun Anne
Muut työryhmän jäsenet: Turunen Linda

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhteiskuntatieteiden maisteri Jukka Ruokanen 126 700 € Yhteisöllisen elämän sosiaalinen ja poliittinen ulottuvuus Johannes Althusiuksen filosofiassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Väitöskirjani kuuluu filosofian historian alaan, mutta on relevantti myös valtio-opin ja oikeustieteiden näkökulmasta. Tutkimuksessani analysoin yhteisöjen sosiaalisen ja poliittisen ulottuvuuden välisiä yhteyksiä Johannes Althusiuksen (1563–1638) filosofiassa. Tutkimus on suoraan kolmella tavalla merkityksellinen. Ensinnäkin se selventää sosiaalisuuden ja poliittisuuden käsitteiden sekä niiden välisen suhteen laajempaa historiallista problematiikkaa. Kysymys on siitä, missä määrin sosiaalisuus ja poliittisuus ovat luonnollisia tai jumalan antamia ominaisuuksia, ja missä määrin ihmisen tahto voi vaikuttaa niihin. Toisekseen se osoittaa, kuinka Althusiuksen käsitys erilaisia yhteisöjä yhteen tuovasta federalistisesta poliittisesta järjestelmästä nojaa sen varaan, että luonnollinen sosiaalisuus ja tahdonvaltainen poliittisuus muodostavat ennemmin jatkumon kuin erilliset ulottuvuudet. Kolmanneksi tutkimus vastaa ajankohtaiseen tarpeeseen tuntea ja ymmärtää paremmin sosiaalisen ontologian teoretisoinnin historiaa. Viimeksi mainittuun liittyen esittelen tutkimustani Bonnin yliopistossa ensi keväänä järjestettävässä ”Contemporary and Medieval Social Ontologies” konferenssissa. Laajemmassa kuvassa Althusiuksen teorian tutkiminen on oleellista, koska hänen ajattelunsa tarjoaa paljon aineksia myös Euroopan nykyisen poliittisen järjestelmän, erityisesti Euroopan unionin, uudelleen käsitteellistämiseen ja kehittämiseen.

Tutkimukseni ylittää rajoja. Rakennan siltaa filosofisen, valtio-opillisen ja oikeustieteellisen tutkimuksen sekä filosofian historian, poliittisen filosofian ja sosiaalisen ontologian välille. Historiallinen tutkimukseni palvelee myös nyky-Euroopan poliittisen järjestyksen käsitteellistämisen ja uudelleen ajattelemisen tarpeita. Työskentelen niin ikään tehdäkseni tutkimuskohdettani koskevan laadukkaan saksankielisen tutkimuksen annin paremmin tunnetuksi englanninkieliselle tutkijayhteisölle

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral student Sonya Sahradyan 29 500 € Migrant NGO practitioners in Finland: Discourses on language, integration and employment

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

In recent years, language has become a policy priority in Finland and has been established as a key factor in migrants’ labour market integration in academic studies. So far, however, relatively few ethnographic studies have been conducted on the migrants working in non-governmental organisations (NGOs) and the linguistic resources that are important for their working life integration, in addition to their communicative practices at work. The proposed linguistic ethnographic study is based on a superdiverse NGO in Finland and focuses on the migrant NGO practitioners, that is, salaried employees, subsidised employees, trainees, interns, volunteers and their Finnish NGO supervisors. The study analyses language, employment and integration trajectories of migrant NGO practitioners by cross-examining their experiences at the micro level and situating them within the macro level of Finnish policies concerning migrants and migration. It also explores multi-sited language policies and practices, along with workplace communication, in back and front regions of the NGO as a workplace. The research includes different types of multilingual/multimodal and offline/online data collected from different spaces of the NGO. The analytical framework of research draws on narrative, discourse and multimodal analysis. Overall, the study has both scientific and societal impact, from which academic communities as well as migrants, especially migrant jobseekers, employers and policymakers can benefit.

The study provides new insights into linguistic ethnographic studies, which focus on migration and integration in the Finnish context. It also promotes a nuanced understanding of dynamic processes of the labour market among migrants with diverse linguistic backgrounds and workforce statuses. Furthermore, the study critically re-assesses the role of language in Finnish integration and employment policies, and it approaches integration from a novel, multidisciplinary, and holistic point of view.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti, TT Päivi Salmesvuori 182 500 € Stabat Mater dolorosa – Sukupuoli ja myötätunnon merkitys keskiajalla

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Nelivuotinen

Tutkimushankkeen ytimessä on tutkia myötätunnon käsitteen merkityksiä keskiajalla. Sen erityisenä painopisteenä on saada selville mikä on sukupuolen merkitys myötätunnon ilmaisemisen kehittymisessä. Myötätunto, compassio, liitetään usein "naismaiseen" tapaan tuntea ja osittain sen vuoksi se on jäänyt keskiajan tutkimuksessa marginaaliin. Tutkimukseni tavoitteena on eritellä myötätunnon merkitystä keskiajan käytännöissä ja osoittaa sen merkitys ihmiskuntaa yhdistävänä, rauhaa rakentavana voimana sekä yhtenä tulkinnan avaimena keskiajan kulttuuriin.

Tavoitteena on etsiä ja luoda yhteistyöllä opiskelijoiden kanssa yhteinen hedelmällinen toiminta-alue ja osoittaa tieteen käytettävyys yhteiskunnassa eli tässä tapauksessa koulumaailmassa. Tunnejärjestelmät, myötätunnon kokeminen ja sukupuolittuneet tavat ilmaista tunteita ovat olennainen osa yksilön ja yhteiskunnan rakentumista. Tässä hankkeessa on tavoitteena tutkimustyön edistämisen lisäksi antaa opiskelijoille kykyä yllä kuvattujen asioiden tunnistamiseksi ja sanoittamiseksi.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

tohtoritutkija Ksenia Shagal ja työryhmä 27 000 € Suomen kielitieteen olympialaisten järjestäminen ja Suomen joukkueen osallistuminen lukiolaisten kansainvälisiin kielitieteen olympialaisiin

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Kielitieteen olympialaiset on lukiolaisille tarkoitettu kilpailu, joka tutustuttaa maailman kielelliseen monimuotoisuuteen. Kilpailutehtävien ratkaiseminen ei edellytä ennakkotietoja kielitieteestä tai tiettyjen kielten osaamista, vaan yleinen kiinnostus kieliin ja looginen päättelykyky riittävät.

Työryhmämme on järjestänyt kilpailun vuosittain vuodesta 2015 lähtien, ja nyt tarkoitus on perustaa aidot kansalliset kielitieteen olympialaiset sekä lähettää säännöllisesti Suomen joukkue kansainvälisiin kielitieteen olympialaisiin.

Tapahtuman tärkeimmät jokavuotiset tilaisuudet ovat kansalliset olympialaiset (alkukarsinta online-kilpailuna sekä loppukilpailu Helsingissä), Suomen joukkuen valmennus sekä kansainväliset olympialaiset (Korean tasavallassa vuonna 2019, Latviassa vuonna 2020, Mansaarella vuonna 2021 ja Kanadassa vuonna 2022).

Monivuotinen kokemus muista maista osoittaa, että kielitieteen olympialaiset ovat erinomainen tapa tehdä kielitiedettä tunnetuksi lukiolaisille ja sitä kautta laajemmallekin yleisölle sekä esitellä kielitiedettä laajemmin tieteenalana. Useat kilpailuun osallistuneet lukiolaiset ovat olympialaisten seurauksena kiinnostuneet kielitieteestä, ja monet heistä ovat myöhemmin hakeutuneet opiskelemaan alaa yliopistoihin.

Kielitieteen olympialaiset nostetaan nyt ensimmäistä kertaa Suomessa pitkäjänteiselle kansainväliselle tasolle muiden tiedeolympialaisten rinnalle. Tiedekasvatuksen kannalta kilpailunäkyvyys on kielititeelle erityisen tärkeää, koska kielten moninaisuutta korostava kielitiede ei kuulu lukioiden opetusohjelmaan ja alan tuntemus nuorten keskuudessa on olematonta. Olympialaiset ovat koululaisille houkuttelevimpia ja käytännönläheisimpiä tapoja tutustua yleiseen kielitieteeseen.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Arjava Heini

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Teatteritaiteen maisteri (äänisuunnittelu) Sami Silen 48 000 € Musiikki moniaistisissa ympäristöissä

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Kaksivuotisessa hankkeessa tutkin musiikin ja äänisuunnittelun keinoja vaikuttaa hyvinvointiin. Erityiskohteena ovat ruokailuympäristöt. Hanke jatkaa äänisuunnittelijana tekemääni osuutta Taideyliopiston, Tampereen Teknillisen Korkeakoulun ja Turun yliopiston aloittamassa Värinä-hankkeessa, jossa tutkittiin moniaististen elementtien vaikutusta ruokailijoiden valintoihin vuosina 2012–2017. Tavoitteena oli löytää oikea yhdistelmä aistiärsykkeitä, joiden avulla pyrittiin ohjailemaan ruokailijaa tekemään terveellisempiä valintoja lounasruokailussa sekä ruokakaupassa.

Tuleva hankkeeni käyttää lähtökohtana tämän viisivuotisen tutkimuksen tuloksia ja jatkojalostaa niitä terveydenhuollon (palvelutalot, hoitokodit), ravintoloiden ja julkisten tilojen (koulut ja päiväkodit) viihtyvyyden alalle. Hankkeen tavoite on tuottaa konkreettisia tuloksia musiikin moniaistisita sovelluksista.

Muusikko-äänisuunnittelijan työskentely moniaistisessa tutkimuksessa tuo uuden elementin tieteelliseen kokonaisuuteen. Kolmen vuosikymmenen taiteellinen työskentelyni ja sen tuoma kokemus avaa tutkimukselle ja sen konkreettisille tuloksille uuden näkökulman, jonka keskeisiä elementtejä ovat äänelliset assosiaatiot, mielikuvat, muistot ja tunteet.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kauppatieteiden tohtori Hanna Silvola ja työryhmä 11 200 € Tietokirja "Vastuullinen sijoittaminen"

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Vastuullinen sijoittaminen on noussut kansainvälisesti merkittäväksi ilmiöksi, sillä jo yli puolet maailman sijoitusvarallisuudesta sijoitetaan jonkinlaisten vastuullisuuskriteerien mukaan. Kirjamme vastuullisesta sijoittamisesta kertoo kuinka sijoittaja voi analysoida taloudellisen tuoton lisäksi sijoituskohteen ESG-tekijöitä, eli ympäristöä (Environment), sosiaalisia vaikutuksia (Social) ja hallintotapaa (Governance), ja niiden vaikutusta sijoituskohteen tuottoon. Yhdistämällä tieteen löydöksiä ja liike-elämän esimerkkejä kuvaamme menetelmiä, jolla vastuullinen sijoittaminen voi tuottaa ylituottoa ja olla jopa ns. perinteistä sijoitustoimintaa tuottavampaa. Kirjan kustantaa Alma Talent ja se julkaistaan keväällä 2019.

Perinteisesti sijoituskirjat keskittyvät taloudellisen tuoton maksimointiin. Kirjamme kertoo kuinka sijoituskohde voi tuottaa jopa ylituottoa, kun sen vastuullisuutta analysoidaan, huomioiden esim. ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja ihmisoikeudet. Vastuullisuusnäkökulmaa ei käsitellä perinteisissä sijoituskirjoissa, joten tuomme tutkittua tietoa ja toimivia ratkaisuja ammattilaissijoittajan lisäksi myös piensijoittajan työkaluiksi.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Silvola Hanna, Landau Tiina
Muut työryhmän jäsenet: Landau Tiina

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Karoliina Sjö 119 000 € Kirjoitettu minä. Kirsti Teräsvuoren päiväkirjakertomus 1916–1934

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Tarkastelen lähdeaineistoltaan ainutlaatuisessa kulttuurihistorian väitöskirjatutkimuksessani päiväkirjakirjoittamista ja sitä, miten Kirsti Teräsvuori muodosti vuosina 1916–1934 kirjoittamissa päiväkirjoissaan kertomusta itsestään, elämästään ja kokemuksistaan tyttönä ja nuorena naisena 1900-luvun alun Suomessa. Tutkin, millaisen kehyksen juuri päiväkirja muotona kirjoittamiselle tarjosi ja mitkä teemat vaikuttivat Teräsvuoren päiväkirjakertomukseen. Tavoitteenani on tuottaa tarvittavaa tietoa päiväkirjakirjoittamisen traditiosta Suomessa ainutlaatuisen omaelämäkerrallisen aineiston myötä.

Teräsvuoren tuottama, aikaisemmin lähes tutkimaton päiväkirjasarja on aineistona erityinen, sillä se on hyvin runsas (kymmeniä tuhansia sivuja) ja sen kautta on mahdollista päästä lähelle menneisyyden yksilöä ainutlaatuisella tavalla. Aineisto sijaitsee SKS:n arkistossa.

Lähestyn Teräsvuoren päiväkirjoja teemalukemisen kautta. Kiinnostukseni kohdistuu kirjoittamiseen ja päiväkirjaan kirjallisen toimijuuden tuottajana ja mahdollistajana. Oleellista tutkimukselleni on, että käsittelen päiväkirjoja sekä tutkimusmateriaalina eli tutkimuksen lähteenä että itseisarvoisesti omana taidemuotona eli tutkimuksen kohteena. Tutkimuksessani on läsnä jatkuva tieteen ja taiteen välinen dialogi.

Toteutan väitöskirjatutkimukseni Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen korkeatasoisessa jatkokoulutusympäristössä sekä historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen tohtoriohjelma Junossa.

On rohkeaa tarttua aineistoon, joka on jäänyt vuosikymmeniksi koskemattomaksi, mutta jonka sisältö on tärkeää monesta näkökulmasta katsottuna. Päiväkirjat myös kiinnostavat tutkijoita ja niillä on yleistä merkitystä. On kuitenkin selvää, että historiallista ja kontekstoivaa tutkimusta päiväkirjakirjoittamisen perinteistä tarvitaan. Tieteen ja taiteen dialogilla luon lisäksi historiantutkimuksen kentälle uudenlaisia tapoja tuottaa historiallista tietoa, joka tavoittaa yhä laajempia yleisöjä.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, Akatemiatutkija Sami Sjöberg ja työryhmä (Tiede, kirjallisuus, ja tutkimus) 348 450 € Science, Literature and Research: Avant-Garde Encounters with Biology and Ecology

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

The project investigates the interaction between the natural sciences and avant-gardist literature, especially in relation to biology and ecology. It was in these fields that vanguard literature developed pluralistic notions of knowledge and research. Yet, its relation to biology, ecology and ‘ecopoetics’ remains largely uncharted. This is remarkable, because understanding this exchange between science and literature is of utmost importance: namely, thinking across and beyond disciplinary demarcations has become central in global concerns relating to, for instance, sustainability and the place of humans in ecological frameworks. The continuity between early 20th-century biological-ecological thinking in the avant-gardes and current ecocritical concerns manifests through their joint aspiration to an anti-anthropocentric (and post-humanistic) understanding where human life is included in the sphere of the natural world. The avant-garde has developed holistic modes of thought, ranging from ‘comparative biology’ to the more recent use of biotechnology in literary creation. This project will develop a liminal approach to texts that transcend any strict demarcation between science and literature, with the aim of uncovering how scientific thinking has affected ‘literary’ modes of thought in inherently pluralistic cultural formations, such as avant-garde literature.

The intellectual legacy of the 20th-century avant-garde movements and their influence in current thinking related to biological and ecological themes (e.g. biodiversity, genetics, the non-human) calls for sober analysis and critical mapping. These dimensions of the avant-garde have so far been overlooked. The bold initiative remit of this project is to produce a new, liminal approach for the study of complex scientific-literary phenomena and cultural formations.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Turpeinen Iida, Roberts Donna, Nygård Stefan
Muut työryhmän jäsenet: Sami Sjöberg

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Startup Refugees/ Phoenix Ry 25 000 € Match Made in Startup Refugees - selvitys ja datan visualisointi turvapaikanhakijoiden osaamiskartoituksista ja työllistymisestä vuosina 2015–2018

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Startup Refugees perustettiin vuonna 2015 tukemaan turvapaikanhakijoiden työllistämistä ja yrittäjyyttä, sillä maahan saapuneet yli 30 000 ihmistä jäivät hallinnon alojen väliseen kuiluun. Maahanmuuttovirasto vastasi turvapaikanhakijoiden ylläpidosta ja vastaanottokeskusten toiminnasta ja työ- ja elinkeinoministeriö turvapaikansaaneiden työllistämisestä ja kotouttamisesta. Yksikään taho ei edistänyt turvapaikanhakijoiden työllistämistä.

Kellään ei myöskään ollut tietoa, millainen osaaminen, koulutustausta, motivaatio ja tuen tarve vasta maahan tulleilla oli. Tästä syystä Startup Refugees aloitti osaamiskartoituksen vastaanottokeskuksissa, kehitti kumppaninsa Futuricen kanssa Match -online työkalun ja on nyt kolme vuotta myöhemmin kerännyt 2900 osaamisprofiilia sekä kohdentanut näihin profiileihin 470 työpaikkaa ja 3000 koulutusmahdollisuutta sekä tukenut 60 yritystä.

Hankkeen tavoitteena on koostaa Startup Refugeesin lähestymistavan vuosien 2015–2018 aikana kerätty tieto sekä analysoida ja levittää tätä. Hankkeessa tuotetaan profiileita koskevaa tietoa sisältävä julkaisu ja visuaalisoidaan tietoa maahanmuuttoa koskevan tutkimuksen, päätöksen tekijöiden ja muun yleisön käyttöön. Eri maahanmuuton parissa toimivilla toimijoilla on suuri tiedon tarve siitä, miten intergraatiota voitaisiin nopeuttaa. Tällä hetkellä perinteinen kotoutuminen kestää 3–6 vuotta ja liian pitkä odotusaika johtaa passivoitumiseen.

Startup Refugeesin kotoutumisen malli nopean työllistymisen ja yrittäjyyden kautta syntyi Riku Rantalan ja Tunna Milonoffin aloitteesta, mutta on kasvanut kolmessa vuodeksi sosiaaliseksi innovaatioksi. Avaus haastaa perinteisiä toimijoita ja tuottaa uutta tietoa sekä erilaisen näkökulman maahanmuuttoa koskevaan keskusteluun, sillä yhteiskunnallisen taakan sijaan turvapaikanhakijoita lähestytään hankkeessa suomalaisten työmarkkinoiden resurssina.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Vepsäläinen Elisa, Aal-owayef Arkan

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Karita Suomalainen 21 000 € Kuka sinä on? Tutkimus yksikön 2. persoonasta osana arkikeskustelua

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Väitöskirjatutkimukseni aiheena on yksikön 2. persoonan käyttö ja käytön variaatio suomenkielisessä arkikeskustelupuheessa. Yksikön 2. persoonaa – jota voidaan suomen kielessä ilmaista verbimuodoilla, omistusliitteellä tai pronominilla "sinä" – käytetään tyypillisesti viittaamaan yhteen tiettyyn vastaanottajaan. Muunlaistakin käyttöä kuitenkin on. Tutkimuksessani tarkastelen yksikön 2. persoonan käytön moninaisuutta arkikeskusteluissa ja osoitan, että yksikön 2. persoonalle on vuorovaikutuksen dynaamisessa kontekstissa kehittynyt erityyppisiä käyttötapoja: vastaanottajaa puhuttelevien ilmausten lisäksi sitä voidaan käyttää osana tiettyjä kiteytyneitä ilmauksia (esim. "tietsä", "kato", "kuule", "arvaa") tai viittaussuhteiltaan avoimesti, kuvaamassa inhimillistä tai osanottajien kesken jaetuksi oletettua kokemusta tietynlaisessa tilanteessa olemisesta. Tutkimukseni tavoitteena on eritellä, millaisia merkityksiä yksikön 2. persoonalle annetaan erilaisissa käyttökonteksteissa, sekä selvittää, mikä on yksikön 2. persoonan rooli vuorovaikutuksen ja sen osanottajien välisten suhteiden jäsentämisessä. Väitöskirjatutkimukseni pääasiallisena teoreettis-metodisena viitekehyksenä on vuorovaikutuslingvistiikka. Väitöskirjatyöni on osa Suomenkielisten arkikeskustelujen morfosyntaktinen tietokanta Arkisyn -hanketta, ja tutkimukseni aineisto on peräisin Arkisyn-tietokannan arkikeskusteluaineistosta. Toteutan väitöskirjani artikkelimuotoisena.

Tutkimukseni tarkastelee yksikön 2. persoonaa sosiaalisen toiminnan jäsentämisen välineenä. Tällainen tarkastelutapa on uusi, sillä persoonaviittauksia on tyypillisesti aiemmassa tutkimuksessa tarkasteltu viittauskeinoina läsnä- tai ei-läsnäoleviin osanottajiin. Omassa tutkimuksessani osoitan, että yksikön 2. persoona toimii keskeisenä keinona jäsentää ja luoda kokemuksia, jotka ylittävät yksilörajat ja heijastavat vuorovaikutuksen intersubjektiivista, yhteistä ja jaettua luonnetta.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Suomen Kalakirjasto ry 43 300 € Suomen Kalakirjaston aineiston järjestäminen ja esille saattaminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Suomen kalakirjasto ry on yleishyödyllinen voittoa tavoittelematon yhdistys. Yhdistys on rakentanut kirjastorakennuksen Muonioon Jerisjärven rantaan. Kirjastoa pyöritetään talkoovoimin. Jotta Kalakirjaston mittava tietovaranto saataisiin palvelemaan tutkijoita ja muita kala-alan asintuntijoita ja harrastajia, on aineisto järjestettävä siten, että sen täysimääräinen hyödyntäminen on mahdollista. Osa aineistosata digitoidaan kotisivuille ja siellä olevaa tietokantaa täydennetään. Talkoovoimin työ on hidasta, siksi siihen on syytä palkata henkilö hoitamaan tätä prosessia.

Yksityiset erikoiskirjastot ovat tulevaisuutta. Tutkimuslaitokset ja osin yliopistot ovat hävittäneet omia kirjastojaan. Kala-alan kirjallisuus on pelastettu niille rakennettuun kirjastoon. Suomen Kalakirjasto on vielä lajissaan ainoa, mutta yksityisiä kaikille avoimia erikoiskirjasto tulee jatkossa syntymään. Jonkun on oltava ensimmäinen.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Suomen luonnonsuojeluliitto ry 51 000 € Etsimme tietä hiilineutraaliksi

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Nyt tarvitaan konkreettisia tekoa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tulevaisuudessa siintävä hiilineutraalisuus vilisee monien kaupunkien ja yritysten tavoitteissa ja strategioissa, mutta vielä ei ole aivan selvää kuinka näihin tavoitteisiin voitaisiin päästä.

Projektissa toteutetaan Etsimme tietä hiilineutraaliksi -selvitystyö. Tavoitteemme on löytää vastauksia ajankohtaisiin ja tärkeisiin kysymyksiin liittyen ilmastotavoitteisiin, hiilineutraalisuuteen, päästövähennyksiin ja kompensaatioon. Selvitys toteutetaan yhteensä noin seitsemälläkymmenellä 1) asiantuntijan, 2) ilmastointoisten yritysten ja yhteisöjen sekä 3) ilmastopassiivisten yritysten ja yhteisöjen teemahaastatteluilla.

Selvityksen avulla käynnistetään laajempi Tie positiiviseksi kehitysprojekti, jossa a) kehitetään yhteisesti hyväksytyt pelisäännöt ja kriteeristö kuinka yritys, yhteisö tai tuote voi olla hiilineutraali – tai jopa hiilipositiivinen sekä b) kehitetään palvelukonsepti eli tiekartta, jonka avulla yritys, yhteisö tai tuote voidaan muuttaa hiilineutraaliksi. Työ on samalla Koneen Säätiön tuella lanseeratun päästöjen kauppapaikan eli Hiilipörssin jatkokehitystä.

Suomen luonnonsuojeluliitossa haluamme kehittää yhteistyötä puolueettoman ympäristöasiantuntijakentän ja yritysmaailman välille, yhteisiin tavoitteisiin pääsemiseksi ja yritysvastuun kehittämiseksi. Siksi me etsimme tietä hiilineutraaliksi.

Hanke toteutetaan ajalla 1.1.–31.8.2019 ja sen budjetti on 54 000 euroa.

Riippumatonta, tieteellisesti pätevää ja läpinäkyvää kompensointijärjestelmää yrityksille tai yhteisöille ei ole julkisen vallan puolelta lähiaikoina näkyvissä, yritysten omana työnä sellaisessa on aina viherpesun mahdollisuus, mutta kansalaisjärjestö yhdessä asiantuntijoiden kanssa voi toteuttaa tien hiilineutraalisuuteen uskottavasti. Tarvitaan kuitenkin perusteellinen selvitys ennen kuin yhteisiä pelisääntöjä, kriteerejä ja palvelukonsepteja lähdetään rakentamaan.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Susiluoma Heikki, Turunen Olli, Sulkava Risto

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Suomen Setlementtiliitto 20 000 € Julkinen tila - menetetty potentiaali? Turvallisuuden ja osallisuuden tunteet syntyvät asuinalueilla luottamuksesta ja vuorovaikutuksesta, ei piikkilangoista tai valvontakameroista.

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Asuinalueiden viihtyvyyteen ja asukkaiden turvallisuuden ja osallisuuden kokemuksiin vaikuttavat vahvasti kokemukset julkisesta tilasta ja omasta oikeutuksesta käyttää julkista tilaa. Osallisuuden kokemukset rakentuvat arjen yhteisöissä kiinnittymisen, kuulumisen ja osallistumisen kokemusten kautta. Arjen osallisuuden kokemuksia vahvistamalla, vahvistetaan myös asukkaiden motivaatiota toteuttaa laajemmin aktiivista kansalaisuuttaan. Hankkeessa selvitämme, miten asuinalueiden yhteisöllisyyttä ja asukkaiden turvallisuuden tunteita voidaan tukea avaamalla julkisia tiloja laajemmin alueen asukkaiden käyttöön. Tässä selvitystyössä julkisia tiloja edustavat erityisesti koulut ja oppilaitokset. Tällaisesta toimintamallista on saavutettu hyviä kokemuksia Ruotsissa., jossa Lindängenissä on tehty yhteisötyötä täysin uudella formaatilla jo vuodesta 2010 asti. Hankkeen tavoitteena on selvittää 1) soveltuisiko Lindängenissä rakennettu yhteisötyön malli käytettäväksi suomalaisissa lähiöissä ja niiden kouluissa, 2) miten malli lisää asuinalueen viihtyvyyttä ja asukkaiden osallisuuden kokemuksia sekä 3) mitä mallin käyttöönotto vaatisi eri toimijoiden näkökulmasta.

Hankkeessa julkisen tilan käyttö nähdään uudella tavalla osana naapuruston ja lähiyhteisöjen yhteisöllisyyden, osallisuuden ja turvallisuuden tunteiden rakentumista. Se kyseenalaistaan suomalaisen yhteiskunnan näkökulmia julkisesta tilasta ja sen käytön mahdollisuuksista. Hanke mallintaa julkisten tilojen avaamista yhteisöjen käyttöön ja yhteisötyön. Tuloksia voidaan käyttää asuinalueiden segregoitumiskehityksen ja stigmatisoitumisen ehkäisyssä.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Särkelä-Kukko Mona, Järg-Tärno Regina, Haapanen Anu

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Kati Suominen 130 000 € Naapurimme pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii) ilmastonmuutoksen uhrina: suojelusuunnitelma kansalaistieteen keinoja hyödyntäen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Meneillään oleva, pääosin ihmistoiminnasta johtuva ilmastonmuutos ja biodiversiteettikato, ajaa eliölajeja ahtaalle ja useat lajit ovatkin kadonneet niiden alkuperäisiltä esiintymisalueiltaan elinympäristöjen häviämisen seurauksena. Esimerkiksi Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan lentävien hyönteisten biomassa on vähentynyt yli 75 % vajaassa kolmessa vuosikymmenessä. Hyönteisten väheneminen vaikuttaa suoraan niitä ravinnokseen käyttäviin toisen asteen kuluttajiin, kuten lintuihin ja lepakoihin. Erityisen herkkiä ravinnonpuutteelle ovat poikaset, joiden on saatava riittävästi ravintoa selviytyäkseen talvesta tai muuttomatkasta. Tutkimuksessani selvitän, miten ilmastonmuutos ja biodiversiteettikato vaikuttaa pohjanlepakon (Eptesicus nilssonii) globaaliin esiintymiseen ja suojelutarpeeseen. Pohjanlepakkoa tavataan usein naapurinamme rakennuksissa, mutta lajin elintavat ovat silti huonosti tunnetut. Paneudun tutkimukseeni lajin nykyesiintymisen, ravinnonkäytön, lisääntymiskäyttäytymisen ja populaatiogenetiikan pohjalta. Samalla tuotan tärkeää perustietoa lajin elintavoista ja perusbiologiasta. Kerään tutkimusaineistoni lajin koko esiintymisalueelta kustannustehokkaasti hyödyntäen rajojemme yli ulottuvaa yhteistyöverkostoa sekä kansalaistieteen menetelmiä. Aineistosta mallinnan pohjanlepakon esiintymistä eri ilmastonmuutosmalleissa, ja tulosteni pohjalta suojelutoimet lajin hyväksi voidaan kohdistaa sellaisiin populaatioihin, joilla on paras pitkän aikavälin selviytymisennuste.

Rohkea hankkeeni nojaa kansainväliseen yhteistyöhön sekä vapaaehtoisten keräämään tutkimusaineistoon. Viestintäni on onnistuttava nappiin, jotta tieto tutkimuksestani kulkee laajasti myös ulkomailla ja tavoitan ihmisiä, jotka asuvat pohjanlepakoiden naapureina. Koko lajin levinneisyysalueen kattava aineistonkeruu kansalaistieteen menetelmiä käyttäen on paitsi taloudellisesti ja ympäristön kannalta kannattavaa, myös samalla innostaa tutkimusaineiston keruuseen osallistuvia lajin suojeluun.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti; museolehtori Leena Svinhufvud 24 700 € Loja Saarinen (1879–1968) - "Everybody Works in this Family": suomenkielinen tietokirja

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Kirja on ensimmäinen elämäkerta monialaisesta naistaiteilijasta, joka eli ja työskenteli Suomessa ja Yhdysvalloissa. Loja Saarinen (1879–1968, o.s. Gesellius) oli arkkitehti Eliel Saarisen (1873–1950) puoliso ja arkkitehti Eero Saarisen (1910–1961) äiti. Hän oli Hvitträskin taiteilijakodin emäntä ja Saarisen perheen muutettua Yhdysvaltoihin keskeinen hahmo myös Cranbrookin taideyhteisön seurapiireissä. Koulutukseltaan Loja Saarinen oli kuvanveistäjä ja hän työskenteli puolisonsa arkkitehtuurihankkeissa. Yhdysvalloissa hän perusti oman kutomon (Studio Loja Saarinen, 1928–1942) ja toimi Cranbrookin taideakatemian kudontaosaston ensimmäisenä johtajana. Yhdysvalloissa Loja Saarinen lasketaan modernin tekstiilitaiteen pioneereihin, yhtä naissuunnittelijoista, jotka toivat käsin kudontaan perustuvan suunnittelun mallin Euroopasta. Modernin designin historiassa hänellä on kiinnostavan ambivalentti rooli, joka liittyy ongelmaan määritellä hänen suunnittelijatyönsä rajoja ja toisaalta niihin suunnitteluihanteisiin ja toimintaverkkoihin, joihin hän kiinnittyi. Loja Saarisen yksilöuran aktiivisin ajanjakso sijoittuu maailmansotien väliseen aikaan, jolloin arkitehtuurin ja muotoilun ihanteet ja toimintatavat muuttuivat. Tietokirja perustuu laajaan perustutkimukseen arkistoissa ja museokokoelmissa Suomessa ja Yhdysvalloissa.

Loja Saarinen oli naistaiteilija, jonka rooli suomalaisen sankariarkkitehdin puolisona ja toisen äitinä vaatii selvittämistä. Sukupuoleen ja identiteettiin liittyvien kysymysten ohella hänen elämänkertansa antaa mahdollisuuden purkaa professiokeskeistä ja funktionaalisen suunnitteluihanteen diskurssiin kiinnittyvää käsitystä muotoilusta ja arkkitehtuurista.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Väitöskirjatutkija Niklas Söderman 86 400 € Feeding on Social Instability: Cognitive Roots and Historical Dialectics of Nationalist Narratives

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Tutkimusprojektini on saanut alkusysäksensä nationalistisen populismin noususta Euroopassa ja USA:ssa, mikä liittyy myös globaaliin trendiin kohti nationalistista ja autoritääristä politiikkaa. Projektini analysoi tämän kehityksen juuria, miksi se tapahtuu juuri nyt, sekä mitä on tehtävissä sen torjumiseksi. Vaikka ulkopuolisia syrjivä nationalismi on taas ajankohtainen aihe, se on ollut myös toistuva ongelma maailmanpolitiikassa, ja nykyisessä kansainvälisessä ilmapiirissä on entistä tärkeämpää löytää tehokkaat keinot analysoida nationalismin nousua ja otetta yhteiskunnistamme. Tutkimukseni avaa uutta perspektiiviä nationalismiin analysoimalla sen kognitiivisia juuria historiallisesti toistuvana ilmiönä, tarkastelemalla kuinka nämä juuret ruokkivat nationalististen narratiivien luomista ja yhteiskunnan alttiutta niiden leviämiselle, sekä millaisia polkuja on löydettävissä pyrkiessämme pois syrjivistä nationalistisista asenteista. Analyysini lähtee liikkeelle Japanin yhteiskunnallisten muutosten kokemuksista toistuvan moderniteetin muodossa sekä kuinka siitä syntyneet sosiaalisen identiteetin kysymykset ovat ruokkineet nationalistisia reaktioita halki 1900-luvun, mutta ammennan tutkimuksessani myös aineistoa historiallisista muutoksista ja tämänpäiväisistä kehityskuluista Saksassa, USA:ssa ja Iso-Britanniassa valaistakseni kuinka jännite modernistisen kehityksen ja nationalismin syrjivien ulottuvuuksien välillä voi avata tilaa kosmopolitanismin ja solidaarisuuden kasvulle.

Jos Brexit, Trump ja uusnationalismin viehätys ovat osoittaneet jotain, niin se on ettemme ymmärrä riittävän hyvin aikamme poliittista käyttäytymistä. Tarvitsemme uusia näkökulmia analyysiin sekä uutta tietoa siitä, mistä nämä muutokset johtuvat ja mitä voimme niille tehdä. Tutkimukseni paikkaa tätä tarvetta pureutumalla nationalismin juuriin tutkimalla yhtä lailla sen taustalla vaikuttavia historiallisia kehityskulkuja kuin omia tapojamme hahmottaa maailmaa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Oikeustieteen tohtori Immi Tallgren 191 000 € The End of International Law (As We Know It)? Women and the Construction of Another International Order

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Kansainvälisten (kv.) juristien ammattikuva on heijastus kv. oikeuden kehityshistoriasta ja kv. politiikan valtasijoista: valkoisia miehiä. Naisten osaa kv. oikeudesta akateemisen luomistyön ja ammatillisen vallan kenttänä ei tunneta. Alan johtavat aate- tai ammattihistorian teokset eivät mainitse ainuttakaan naista.

Historiantutkimuksen, sukupuolentutkimuksen, kv. suhteiden, sosiologian ja mediantutkimuksen leikkauskohdassa tutkimus kysyy miten ja milloin naisia tuli kv. juristeiksi ja miksi, ja mikä muutoksen merkitys on. Naisten ominta on kv. oikeudessa toistaiseksi vain mytologisen naiseuden ja sosiologisen uhriuden rajaama tontti. ”Feministiset utopiat” on alalla pejoratiivinen leima. Mutta onko marginaaleihin jäänyt ajatuksia ja toimintamalleja, joista olisi kehityksen ainekseksi: miten neuvotella, ratkaista konflikteja, hallita resursseja, suojata maapalloa?

Tutkimus ei oleta yksiselitteistä biologista tai sosiaalista ’naiseutta’ tai ’mieheyttä’ eikä haikaile erillisiä sfäärejä tai essentiaalisia totuuksia.

Tutkimus kysyy myös mitä sukupuolierolle tapahtuu kun naiset vapautuvat marginaalista: ovatko kritiikit valtavirtaan katoamisesta tai 'kylmästä' vallanhimosta perusteltuja? Tutkimus tarkastelee miten viestintä ja some hallitsevat kv. oikeutta(kin) : mitä representaatiot kertovat alan agendoista, vallasta ja sen vaihtoehdoista?

Tutkimus luo uuden kertomuksen kv. oikeudesta. Se tuottaa merkittävän monografian ja lukuisia muita julkaisuja sekä avoimen tietokann

Toisen maailmansodan jälkeisen liberaalin kv. järjestyksen oikeusperusta on murtumassa. On rohkeasti luotava uutta ja vältettävä kaaos. Tutkimus etsii tähän voimavaroja kv. oikeuden marginaaleista. Sukupuolentutkimus on lisännyt ymmärrystä sukupuolisuuden moniulotteisuudesta, muttei ole vähentänyt sen poliittista ja sosiaalista merkitystä. Tutkimus uskaltaa kysyä mitä 'naiset' merkitsevät 193 valtion YK:ssa ja mitä sukupuolen vuoksi on painettu katveeseen. Ja saako maailmanrauhasta haaveilla?

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tampereen yliopisto 292 000 € Jatkorahoitus Kone Foundation Senior Fellow’n palkkaamiselle Tampereen yliopiston tutkijakollegiumiin

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Tampereen yliopiston tutkijakollegium (Institute for Advanced Social Research, IASR) palkkaa suomalaisen tai ulkomaisen senioritasoisen tutkijan vuosina 2018–21. Kysymyksessä on jatkorahoitus vuosille 2011–14 ja 2015–17 myönnettyyn rahoitukseen, jonka varassa kollegiumissa ovat aikaisemmin työskennelleet tohtorit Benedikt Schoenborn, Paul Stepney, Peeter Selg, Esa Reunanen ja Marianna Muravyeva. Koneen säätiön hankeapurahojen kriteerit ovat myöntää rahoitusta ”humanistiseen, yhteiskuntatieteelliseen ja ympäristöntutkimukseen sekä taiteelliseen tutkimukseen” suosien hankkeita, jotka ovat ”monitieteisiä, tieteidenvälisiä tai poikkitieteisiä”. Sen on luontevaa jatkossakin suunnata osa CAS-rahoituksestaan Tampereen yliopistoon. Näin se edistää yliopiston strategiaan kirjattua tavoitetta, jonka mukaan "Yhteiskuntatutkimuksen instituutista tehdään yliopiston yhteinen tutkijakollegium ja kansainvälinen monitieteinen yhteiskuntatutkimuksen keskus". Edellisen kolmivuotiskauden ajan tämän fellowshipin hakijan on edellytetty tutkivan Itämeren alueen yhteiskuntia vertailevasta tai transnationaalisesta perspektiivistä. Tämä on IASR:n kannalta hyvä ja toimiva kohdennus, mutta instituutti on myös valmis tarvittaessa suuntaamaan kohdennusta uudelleen yhdessä rahoittajan kanssa neuvotellen.

(1) Advance study centerien tukeminen on institutionaalinen tapa edistää monitieteisyyttä, jota akateeminen yhteisö muuten juhlapuheista huolimatta hylkii.
(2) Tutkijapaikka on suunnattu Itämeren alueen yhteiskuntien tutkimukseen, joka saattaa ilman korvamerkintää jäädä muiden alojen jalkoihin kansainvälisten asiantuntijoiden suorittamassa hakemusten arvioinnissa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tutkijatohtori Tanja Tiekso 104 540 € Autiomaiden ääni – kokeellinen säveltäminen hiljaisuuden jälkeen

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Tutkimus kuuntelee äänen autiomaita: jälkiteollisia, maanalaisia, tuhon jälkeisiä ja vaiennettuja ei-ihmisen ääniä. Kokeellisen säveltämisen tulevaisuutta hahmotellaan pohtimalla uudelleen subjektin ja objektin, inhimillisen ja ei-inhimillisen, elollisen ja elottoman välisiä suhteita. Kuunteleminen toimii tutkimuksen taiteellisena ja tieteellisenä metodina ihmisen kriisiytyneen ympäristösuhteen tarkastelussa. Kuunteluun opastaa Pauline Oliveroksen (1936–2016) kehittämä säveltäjän ääniharjoite syväkuuntelu, jonka metodologisia mahdollisuuksia tutkimuksessa harjoitellaan, laajennetaan ja sovelletaan.

Tutkimus kyseenalaistaa kokeellisen säveltämisen jähmettyneen hiljaisuuden paradigman (Cage) ja esittää ajatuksen toiseuksia kuuntelevasta säveltämisestä. Sen teoreettisen viitekehyksen muodostavat posthumanistinen ja poststrukturalistinen feminismi (Cixous, Haraway & Braidotti). Tutkimusta motivoi siirtymävaiheen eetos, johon liittyy voimakas ympäristöhuoli ja pyrkimys ihmisten ja lajien välisten eriarvoisuuksien kitkemiseen, myös tarve ajattelun ja tieteellisten ja taiteellisten käytäntöjen kriittiseen tarkasteluun ja uudistamiseen.

Tutkimus kysyy: Miten säveltäminen kuuntelee toiseuksia? Millaista tietoa voimme saada toiseuksia kuuntelemalla? Miten säveltäjäsubjekti toiseuksien kuuntelemisessa määrittyy? Miten toiseuksia kuunteleva säveltäminen voi luoda toisenlaisia tulevaisuuksia?

Kuunteleminen ankkuroi tutkimuksen planetaarisen kokemuksen äärelle. Siinä säveltäminen kuuntelee toiseuksia, vähäpätöisiä, hylättyjä, unohdettuja ja vaiennettuja ääniä. Tutkimus kyseenalaistaa perinteiset säveltäjäkäsitykset ja pohtii siirtymää kuuntelusta säveltämiseen, sen muutosvoimaisuutta, pienintä mahdollista elettä.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Sociologist Olga Tkach ja työryhmä 300 000 € The Big Layered Cake: towards the conceptualization of neighborness

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kolmivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

The proposed project is a continuation and development of the ongoing project "The layered cake of neighborness", which is being implemented by the team of Russian and Finnish scientists with the support of the Kone Foundation. Based on the gained research experience, and extending it, we propose the elaboration and implementation of a research and educational program with the goal to assemble and shape the studies of neighborness as a distinct interdisciplinary research field of social sciences, tailored for the joint work with artists and broader publics.

The program will be developed along three major lines:

1) research: the сontinuation of work in the ‘old’ project themes and expansion of ongoing research by a new research project ‘Primus inter pares’: multispecies neighboring in Russia and Finland;
2) education: the elaboration and implementation of a number of education activities, academic and public (‘neighborness course’ for Russian and Finnish participants, online academic course, short online entries);
3) public dissemination: the translation of the gained results to non-academic languages (ex., art) and making them accessible to broader audiences (exhibition, theater performance, ‘neighborness encyclopedia’ project).

The project targets to the assembling of the field of neighborness studies as a crossroads of social sciences, art, and education and in this endeavor will rely upon qualitative methodologies.

The boldness of this project is in its aspiration to assemble and shape the studies of neighourness as a distinct multidisciplinary field of social sciences, tailored for the joint work with artists and broader public. To achieve this goal, we are building a dedicated 3-year program composed of three elements: research, education, and public dissemination, including a theater play, exhibition, and an online encyclopedia of the studies of neighborness.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Melnikova Ekaterina, Gromasheva Olga, Bolotova Alla

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Väitöskirjatutkija Joonas Tuhkuri 57 600 € Big data ja työn taloustiede

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Tutkimukseni keskittyy massiivisten havaintoaineistojen käyttämiseen ja niitä varten tarvittavien menetelmien kehittämiseen. Tällaisia aineistoja kutsutaan usein big data:ksi.

Pyrin ensijaisesti vastaamaan kahteen kysymykseen:
(1) Voivatko uudet aineistot – big data – auttaa ymmärtämään pakolaiskriisiä paremmin?
(2) Miksi köyhtyvillä tehdaspaikkakunnilla nuoret opiskelevat aiempaa enemmän?

Ensimmäisessä projektissani tarkastelen pakolaiskriisiä ja pakolaisuutta uusien aineistojen valossa. Alustavien tulosten perusteella Google-haut Syyriasta ja Irakista olisivat ennustaneet pakolaisten tulon Eurooppaan kolme kuukautta aiemmin.

Toisessa projektissani tarkastelen teollisuustyöpaikkojen katoamisen vaikutuksia lasten koulutukseen ja työn tulevaisuuteen. Projektin alustavat tulokset ovat yllättäviä: niillä paikkakunnilla, joilla tehdastyöpaikat ovat kadonneet automatisaation ja globalisaation seurauksena, nuoret kouluttautuvat aiempaa korkeammin. Projektissa pyrin selittämään tämän havainnon aiempaa tarkempien aineistojen avulla sekä Suomessa että Yhdysvalloissa ja yhdistämään aihetta koskevat aiemmat erisuuntaiset tulokset.

Tutkimukseni tarttuu keskeisiin aiheisiin myös silloin, kun se vaikuttaa liian vaikealta eli näyttää siltä, että vastausta ei ole helppo saada.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Tommi Turmo 60 000 € Urbanization and Rural Production of Ancient Thesprotia, Northwestern Greece

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Tutkimus avaa uuden näkökulman kaupungistumiseen ja sen vaikutuksiin ympäröivällä maaseudulla. Se yhdistää erityyppisiä arkeologisia aineistoja selvittäessään kaupungin ja maaseudun moninaisia riippuvuussuhteita. Tarkastelu keskittyy Kreikan Thesprotiassa koettuun historialliseen murrokseen 300 eaa. , jolloin Elean kaupunki perustettiin keskelle maaseutuyhteisöjen verkostoa. Tutkimuksen lähtökohtana toimii Helsingin Yliopiston "Thesprotia Expedition" tutkimushankkeen yhteydessä tehty havainto maaseudun asutuksen jatkuvuudesta läpi kaupungistumisprosessin. Tämä havainto haastoi aiemman tulkinnan maaseudun autioitumisesta.

Tutkimus keskittyy etenkin muutoksiin tuotannollisessa toiminnassa. Kaupungistumisen mukanaan tuoma kysynnän kasvu sai aikaan suuria muutoksia maaseudun yhteisöjen elinkeinorakenteissa. Arkeologisesti keskiössä on vuonna 2015 suomalaisten kaivama Gourizan keramiikkauuni, joka on osoittautunut yhdeksi antiikin Kreikan suurimmaksi. Tämän tuotantolaitoksen maanalaisista rakenteista esiintulleet löydöt antavat mahdollisuuden monenlaisiin materiaalitutkimuksiin. Oma tutkimukseni nojaa voimakkaasti röntgenfluoresenssi (XRF) menetelmään, jonka avulla selvitetään löytöjen valmistuksessa käytettyjen raaka-aineiden alkuainepitoisuuksia. Menetelmä tarjoaa mahdollisuuden selvittää mitä esineitä Gourizan uunin tuotanto on pitänyt sisällään. Arkeologiseen referenssimateriaalin yhdistettynä, voidaan tämän jälkeen tehdä päätelmiä tuotannon levinnästä ja kauppareiteistä.

Maaseutu ja sen asukkaat saavat usein lähinnä kursoorisen maininnan historian kirjoituksessa. Tutkimukseni nostavat heidät aktiivisiksi toimijoiksi keskellä suurta historian murrosta. Tulkinta haastaa vallitsevaa keskus-periferia -mallin oletuksia vuorovaikutussuhteista. Tutkimusmenetelmissä korostuvat ensi vuoden keväällä HY:n arkeologian laitokselle hankittava XRF-spektrometri, jonka hyödyntäminen tulee nostamaan materiaalianalyysien painoarvoa suomalaisessa arkeologisessa tutkimuksessa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Arja Turunen 130 630 € Yhdistys 9:n toiminta ja historia

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Tutkimuksen kohteena on vuosina 1965–1970 toiminut Yhdistys 9, joka vaati mm. abortin ja ehkäisyn sallimista ja lasten päivähoito- sekä vanhempainvapaajärjestelmän laatimista Suomeen. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Yhdistys 9:n toimintaa ja roolia sukupuolten tasa-arvon edistäjänä Suomessa. Tutkimus on tarpeen kahdesta syystä: 1) yhdistyksestä ei ole toistaiseksi tehty kattavaa akateemista tutkimusta, vaikka se merkittävällä toiminut sukupuolten tasa-arvon edistäjänä ja on myös kansainvälisesti tarkasteltuna ollut edelläkävijä; 2) olemassa oleva tutkimus on puutteellista ja jopa virheellistä, minkä vuoksi yhdistys ei ole saanut ansaitsemaansa roolia suomalaisen sukupuolten tasa-arvon historiaa tarkasteltaessa. Aiemmassa tutkimuksessa on keskitytty yhdistyksen rooliin naisten aseman parantajana, vaikka yhdistys vaati myös lasten ja miesten aseman ja roolin muuttamista.

Tutkimuksen tavoitteena on a) luoda kattava kuva Yhdistys 9:stä ja sen toiminnasta, b) uudistaa käsitys suomalaisesta 1960–1970-lukujen tasa-arvotyöstä ja -keskustelusta sekä c) tuoda liikkeen jäsenten toiminta ja rooli osaksi yhteiskunnallisten liikkeiden syntyä ja toimintaa koskevaa tutkimusta.

Tutkimuksen aineisto koostuu Kansan Arkistossa olevasta Yhdistys 9:n arkistoaineistosta, digitoiduista lehtiaineistoista ja muistitietoaineistoista, joita analysoidaan kontekstualisoivan historiantutkimuksen, muistitietotutkimuksen ja diskurssintutkimuksen menetelmin.

Tutkimus rohkea avaus on kolmella tavalla: 1) se uudistaa käsityksen suomalaisen feminismin ja sukupuolten tasa-arvoa koskevan työn historiasta 1960–1970-luvuillla; 2) se problematisoi feminismin käsitteen ottamalla tutkimuskohteeksi toimijan, jolla oli samanlaisia tavoitteita kuin feministisellä liikkeellä, mutta joka irtisanoutui siitä; 3) se osoittaa, että käsitykset siitä, että tasa-arvon edistäminen on Suomessa ollut helppoa, ja että naisten asema on aina ollut vahva, ovat myyttejä.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tutkijaliitto ry 59 600 € Ajattelun dekolonisaatio -käännös- ja tapahtumahanke

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

”Ajattelun dekolonisaatio” on Tutkijaliiton käännös- ja tapahtumahanke. Sen tarkoituksena on esitellä suomenkieliselle yleisölle ajattelua, joka tuo esiin kolonisoitujen ja ulossuljettujen näkökulmia yhteiskuntaan ja luo käsitteitä, jotka pakottavat arvioimaan uudelleen yhteiskuntamme ja kulttuurimme perusteita. Käännämme kirjoja, jotka dekolonisoivat ajatteluamme: haastavat ja purkavat ajattelumme kolonialistisia kategorioita. Käännösten teemat tuodaan laajemman yhteiskunnallisen keskustelun piiriin avoimissa tapahtumissa, joihin kutsutaan puhujiksi myös teosten kirjoittajia. Nämä kirjoittajat (esimerkiksi Eduardo Viveiros de Castro, Gloria Anzaldúa, Anna Lowenhaupt Tsing) ovat kansainvälisesti tunnettuja, mutta eivät ole Suomessa saaneet ansaitsemaansa huomiota.

Hanke haastaa länsimaista yhteiskunnallista ajattelua ja pakottaa sen muuttumaan törmäyttämällä sen yhteen kolonisoitujen ja ulossuljettujen maailmoista nousevan ajattelun kanssa. Otamme vakavasti usein vain tutkimuksen kohteina nähtyjen toimijoiden käsitykset yhteiskunnasta: hankkeessa lähestymme heitä yhdenvertaisina käsitteellisen työn tekijöinä. Samalla kysymme, mitä länsimaisen ajattelun käsitteistön mullistava ajattelu voi opettaa meille myös suhteestamme ei-inhimillisiin naapureihimme.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Tuomikoski Anna, Viren Eetu, Poser Lasse

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD student Roman Urbanowicz 115 200 € Uncertain Prospects Behind the Edge of Europe: Projected Futures of Polish Youth in North-Western Belarus

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

How the condition of being an ethnic minority in the semi-authoritarian post-socialist state of Belarus affects imagination of the future of Polish youth living there is the focus of this research. State-produced visions of the possible future, I suggest, are the area of deployment for personal plans and trajectories. This way, I seek to answer the question of whether and how being citizens of one state and ‘nationals’ of another creates niches for agency and creativity. In other words, how does the condition of double yet structurally and symbolically different belonging influences young people’s imagination of what might happen with their lives next and to what extent they are subjects of it.

The non-democratic political climate in Belarus as well as the regional context of post-socialist transition are important, as daily experience of the local state may be of crucial import for these envisaged futures. Different ideological attitudes towards the socialist past and constantly changing post-socialist present, suggested by different states, may also bring about various aspirations and modalities of planning and imagining the future. I suggest examining this state-created visions of the future as a part of the state hegemony

Methodologically, I rely on ethnographic participant observation, supplied with additional ways of inquiry, such post-fieldwork interviews.  Further, the data will be turned into an ethnographic narrative and put in conversation with existing theory

Studying the state and the future together opens up limitations of agency in the sphere of imagination – the most private part of human ontology – induced by powerful actors affecting people’s modes of planning. In a double hegemonic context of two nation states, is there any room for resistance in this dimension? I intend to explore possibilities of people’s subversive creativity vis-à-vis state-powers, as the very capacity to imagine is the factor that defines the nature of relations of power

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT Niina Uusitalo 122 200 € Kuvitetut ilmastotunteet: Ilmastonmuutoksen visuaaliset jäljet mediankäyttäjien arjessa

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Ilmastonmuutos on aikamme keskeisin ympäristöongelma, mutta myös yhteiskunnallinen kysymys, jonka merkityksellisyys ihmisille rakentuu paljolti kuvallisten media-aineistojen kautta. Ongelmallista on, jos ilmastonmuutokseen liittyvät kuvat keskittyvät syyllistämiseen ja pelkoon, mikä voi tuottaa välinpitämättömyyttä ja estää sitoutumista käytännön muutoksiin. Kuvien tarkastelu, tekeminen ja jakaminen voivat tuottaa ihmisille keinoja konkretisoida ja käsitellä ilmastotunteita ja mahdollistaa rakentava toiminta. Kuvitetut ilmastotunteet -projekti tutkii, teoretisoi ja kehittää ilmastonmuutoksen visuaalista esittämistä osana ihmisten arkea ja elämismaailmaa. Projektilla on kaksi tavoitetta: 1) Tutkia miten ilmastonmuutos kiinnittyy kuvien kautta mediankäyttäjien arjen käytäntöihin ja elämismaailmoihin. 2) Kehittää uusia tapoja visualisoida ilmastonmuutosta ja sen herättämiä tunteita. Tunteiden lisäksi projekti tutkii käytäntöjä, eli niitä toiminnan ja ajattelun tapoja, joilla ihmiset käsittelevät ilmastotunteita. Projekti tukeutuu mediatutkimuksen teoriataustaan yleisötutkimuksen ja visuaalisuuden tutkimuksen kautta ja metodologia hyödyntää digitaalista etnografiaa, osallistavaa valokuvausta sekä dokumentaarista valokuvausta. Projekti tuottaa akateemisten tutkimusartikkelien lisäksi valokuvaesityksiä tutkimustuloksista ja pyrkii siten osaltaan uudistamaan sekä tiedeviestintää että ilmastonmuutoksen visuaalista kommunikointia.

Kuvitetut ilmastotunteet -projekti tarttuu konkreettisesti yhteen tämän hetken suurimmista inhimillisistä ja ekologisista ongelmista. Projekti on monitieteinen ja monimediainen: tutkimustuloksia tehdään tunnetuiksi valokuvausprojektien ja sosiaalisen median kautta. Projekti tekee yhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten ilmastonmuutostoimijoiden kanssa, jotka osallistuvat projektissa ilmastonmuutoksen visualisoinnin kehittämiseen.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhteiskuntatieteiden tohtori Tiina Vaittinen 154 000 € Hoivan kestävä tulevaisuus: aikuisille suunnattujen vaippojen globaali poliittinen talous

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Aikuisten vaipat ovat tabu aihe. Vaipat mielletään helposti inhimillisen kärsimyksen symboliksi, tai julkisen hoivan kustannustaakaksi. Globaali vaippateollisuus on kuitenkin miljardien arvoinen bisnes, jonka teknologinen kehitys kietoutuu yhteen erilaisten eettisten kysymysten kanssa, liittyen vaipan tuotantoon, käyttöön, ja hävittämiseen, ja näin ollen kokonaisvaltaisesti hoivan kestävään kehitykseen. Tämä monipaikkainen etnografia tutkii aikuisille suunnattujen vaippojen ympärille muodostuvia poliittisia talouksia. Feministiseen tieteenteknologiaan tukeutuen hanke väittää, että vaipalla on samanaikaisesti monta eri todellisuutta, jotka määrittyvät vaipan tuotantoon, käyttöön, ja hävittämiseen liittyvissä materiaalisissa käytännöissä. Hankkeen lähtökohtana on neljä eri vaippatodellisuutta: (1) vaippa teknologiana, (2) vaippa eri käyttäjäryhmille suunnattuna kulutushyödykkeenä, (3) vaippa etuoikeutena ja epätasa-arvon lähteenä ja (4) vaippa jätteenä. Hanke tutkii näiden todellisuuksien ympärille syntyviä poliittisia talouksia ja niiden globaaleja kietoumia. Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten aikuisten vaippaan liittyviä materiaalisia käytäntöjä tulisi muokata sen eri todellisuuksissa ja niiden risteymissä, jotta hoivan tulevaisuus olisi sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä, ja jotta tulevaisuus kestäisi hoivan materiasta aiheutuvan ympäristökuorman.

Aikuisten vaipat ovat tabu, jota ei ole juuri tutkittu yhteiskuntatieteissä. Politiikan ja talouden tutkijoiden keskuudessa aihe aiheuttaa jopa hihittelyä – kakkaa ja pissaa saati niiden housuun päätymistä ei osata ottaa vakavasti. Globaali vaippatalous kuitenkin kasvaa vauhdilla, ja on täynnä eettisiä kysymyksiä, joista tulisi tietää muuallakin kuin vaippateollisuuden kabineteissa. Samalla kun hoivan tarve kasvaa, kasvaa myös hoivan likainen materia – mitä sitten tapahtuu? Tämä hanke selvittää.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

apulaisprofessori, dosentti Sanna Valkonen ja työryhmä 325 000 € Saamelaisen kulttuuriperinnön ontologinen politiikka

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Tämä saamelaista tiedettä, taidetta ja saamelaista käsityötä, duodjia yhdistävä hanke tarjoaa täysin uudenlaisen lähestymistavan saamelaista kulttuuriperintöä ja alkuperäiskansaisuutta koskevaan tematiikkaan. Olemme tässä hankkeessa kiinnostuneita siitä, millä tavalla saamelainen kulttuuriperintö ja näin myös, kuten esitämme, saamelainen alkuperäiskansaisuus ovat yhteiskunnassa olemassa. Tutkimme kulttuuriperinnön todellistamisen käytäntöjä ja niiden kytkeytymistä alkuperäiskansaistumisen prosesseihin kolmessa keskeisessä saamelaista yhteiskuntaa rakentavassa käytännössä eli saamelaisessa museossa, uudessa yhteiskunnallisessa aktivismissa, erityisesti käsityötä hyödyntävässä aktivismissa ja nykytaiteessa. Lähtökohtanamme on ajatus, että erilaiset käytännöt tekevät kulttuuriperinnön – ja alkuperäiskansan – todelliseksi ja yhteiskunnallisesti läsnäolevaksi eri tavoin. Tutkimuksellinen kiinnostuksemme kohdistuu näihin moninaisiin todellistamisen toimiin ja muotoutumisiin sekä niiden taustalla oleviin valintoihin ja kamppailuihin. Toisin sanoen kulttuuriperinnön ontologiseen politiikkaan. Hankkeen tavoitteena on myös luoda ja kehittää saamelaislähtöisiä, taiteen, tieteen ja perinteen vuorovaikutukseen perustuvia tapoja määritellä, tulkita, luoda ja esittää kulttuuriperintöä ja sen moninaisuutta.

Hanke tuottaa täysin uuden tiedettä, taidetta ja käsityötä yhdistävän tutkimuksellisen lähestymis- ja toteuttamistavan saamelaiseen kulttuuriperintöön. Hanke tuo myös näkymättömien saamelaisryhmien kokemuksia kulttuuriperinnön tulkinnan keskiöön. Samalla luodaan uudenlaista ymmärrystä alkuperäiskansaisuudesta ja sen moninaista todellisuuksista. Hanke lähtee rohkeasti visualisoimaan ja sanoittamaan saamelaista perinnettä tavoilla, joita ei aikaisemmin ole näin laajasti tehty.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Aikio Áile, Magga Sigga-Marja, Morottaja Mikkâl, Valle Áilu, Roos Stina, Helander Marja
Muut työryhmän jäsenet: Lehtola Veli-Pekka

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

HTM Laura Valli 4 800 € "Kuolema kuittaa univelan?" - Levon ja resilienssin johtaminen kriisinhallintaorganisaatiossa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Lepo ja työssä jaksaminen ovat nousseet yhteiskunnallisen työhyvinvointikeskustelun keskiöön lähes jokaisella alalla. Myös Puolustusvoimien osalta työssä jaksamiseen on alettu kiinnittää huomiota erityisesti rakenteellisen organisaatiomuutoksen myötä.

Tämän väitöstutkimuksen päätehtävänä on pyrkiä ymmärtämään, mitä jaksaminen yhdenlaisessa kriisinhallintaympäristössä todella on ja tämän ymmärryksen kautta pyrkiä kuvailemaan, miten toimintakykyä voidaan johtaa. Resilienssi toimintakyvyn fyysistä ja henkistä kokonaisuutta yhdistävä ilmiönä esitetään uutena tapana nähdä toimintakyvyn ilmiö sotilasorganisaation näkökulmasta.

Monitieteellinen, laadullinen tutkimusote perustuu hermeneuttiseen ymmärtämiseen sekä säännönmukaisuuksien etsintään yhdistäen tapaustutkimuksen sekä etnografian tutkimustapoja. Tutkimuksen aineisto on kerätty Suomen kansainvälisen kriisinhallintajoukon Libanonissa Suomen kolmannen osallistumiskauden kahdelta ensimmäiseltä rotaatiolta vuosina 2012–2013. Tutkimusaineisto on kerätty avoimilla kyselylomakkeilla tutkittavien rotaatioiden operatiiviselta henkilökunnalta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että toimintakyky on henkisten ja fyysisten osatekijöiden kokonaisuus, joka tulisi myös tutkimusorganisaation osalta arvottaa näiden kahden eri osatekijän summaksi. Levolle ja unelle annetut merkitykset antavat aihetta kyseenalaistaa pelkkään määrälliseen levon johtamiseen painottuvaa johtamiskulttuuria.

Resilienssin tutkimus on Suomessa vasta alkutekijöissään. Kattavia tieteellisiä avauksia ei ole kuin kourallinen, puhumattakaan kirjallisuudesta resilienssin tiimoilta. Kansainvälisesti resilienssi on ollut jo vuosikymmenen johtamis- ja toimintakykytutkimusten keskiössä. Kansallisesti resilienssin osalta on tutkimuksellinen kuilu, jota osaltaan täyttää resilienssin johtamisen osakokonaisuuksia valottava väitöskirjatyöni.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Psykologian tohtori Jussi Valtonen 77 900 € Motivoitu päättely yhteiskunnallisen muutoksen esteenä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Tutkimusten mukaan jopa 30–50 prosenttia nykyisistä lääketieteellisistä hoidoista ja käytännöistä on tehottomia. Tehottomat hoidot, jotka eivät perustu hyvään tieteelliseen näyttöön, ovat paitsi potilaille turhia tai jopa haitallisia, myös yhteiskunnalle kalliita. Miksi tehottomia ja haitallisia hoitoja jatketaan usein jopa vuosikymmeniä sen jälkeen, kun ne on osoitettu tieteellisesti ongelmallisiksi? Tuore yhteiskuntatieteellinen tutkimus osoittaa, että lääketieteen erikoisalajärjestöt puolustavat alansa käytäntöjä silloinkin, kun ne eivät ole tieteellisesti perusteltuja. Kansalaiset puolestaan luottavat järjestelmään, vaikka se toimii näiltä osin heidän omien etujensa vastaisesti. Ihmisten taipumusta oikeuttaa nykyisiä yhteiskunnallisia käytäntöjä jopa omien etujensa vastaisesti on tutkittu sosiaalipsykologiassa pitkään. Näkökulmaa ei kuitenkaan ole sovellettu lääketieteeseen. Tavoitteenani on täydentää tuoretta yhteiskuntatieteellistä tutkimusta perehtymällä sosiaalipsykologisiin tekijöihin, jotka jarruttavat ja jopa estävät parhaan tieteellisen näytön hyödyntämisen yhteiskunnassa. Tutkimuksessa sovelletaan erityisesti järjestelmän oikeuttamisen teoriaa, jota on käytetty mm. politiikkaan ja ilmastonmuutoksen kieltämiseen liittyvien ilmiöiden tutkimuksessa. Tutkimuksessa hyödynnetään myös Patashnikin, Gerberin ja Dowlingin (2017) tutkimusta yhteiskunnallisista ja poliittisista tekijöistä, jotka jarruttavat tieteellisen näytön soveltamista terveydenhuoltoon.

Valtaosa lääketiedettä koskevasta uutisoinnista, yhteiskunnallisesta keskustelusta ja alan sisäisestä dialogista on luonteeltaan optimistista ja ihannoivaa, osin tieteellisten tosiasioiden vastaisesti. Tässä tutkimuksessa kysytään, mitkä tekijät jarruttavat parhaan näytön hyödyntämistä lääketieteessä, millaisia valta-asetelmia nykyinen toimintamalli palvelee ja miksi kansalaiset luottavat järjestelmään silloinkin, kun se ei parhaalla tavalla palvele potilaiden eikä veronmaksajien etua.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Postdoctoral Researcher Freek van der Vet ja työryhmä (Toxic Crimes ) 347 000 € Toxic Crimes: Human Rights, Legal Activism, and the Destruction of the Environment during Conflict

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

War often destroys the environment – either when armies poison foliage as a strategy or when toxins leak from undetonated explosives. While the United Nations and International Criminal Court have grown more attentive to the destruction of the environment during a war, courts seldom hold states and individuals accountable for the damage done to human health and ecosystems.

While climate change justice, climate litigation, and environmental human rights are growing fields, we know less of how rights advocates – lawyers, experts, and activists – promote the idea that the environment can be a victim and subject separate from the harm done to people. Without a clear understanding of how these rights advocates work, we risk undervaluing two issues: first, their impact on a new branch of international legal restrictions under "crimes against the earth." Second, we risk undervaluing how they employ a range of strategies: monitoring polluted areas, representing victims at human rights courts, and making new connections between overlapping fields of international law.

Drawing on interviews and multi-sited fieldwork, the "Toxic Crimes" project examines how legal experts and lawyers (a) monitor and limit the spread of pollution in areas of wartime environmental destruction, (b) help victims in polluted conflict zones by aiding them in their claims at regional human rights courts, and (c) seek to expand the rights of the environment by holding individuals accountable.

This is a bold initiative for two reasons. First, the project explores how rights advocates work on the edge of international law and in risky polluted zones. It explores how they push for the development of a new category of crimes in which the environment is a victim in its own right: "crimes against the earth". Second, it broadens our understanding of how rights advocates help affected communities and cope with states that hide environmental destruction.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Van der Vet Freek, PhD candidate will be recruited at the start of the project, Hakala Emma, PhD researcher will be recruited at the start of the project

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti, kielentutkija Ulla Vanhatalo ja työryhmä (Klaara-verkosto) 51 000 € Selkokielen tutkimuksen käynnistäminen Klaara-verkostossa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Valmisteluhankkeen tavoite on käynnistää uusia monitieteisiä selkokielen tutkimushankkeita. Pidämme keväällä 2019 yhdeksän työpajan sarjan, jossa selkokieltä lähestytään eri näkökulmista. Kutsumme työpajoihin eri alojen tutkijoita, selkokielen toimijoita ja tarvitsijoita sekä sidosryhmiä. Työpajojen tavoite on saada oikeat ihmiset tapaamaan toisensa ja määrittelemään selkokieleen liittyviä tutkimuskysymyksiä. Työpajoissa muodostetaan ryhmiä, jotka jatkokehittelevät tutkimussuunnitelmia ja hankkivat näille rahoitusta. Valmisteluhankkeen puitteissa pidetään myös kansainvälinen Klaara 2019 -konferenssi ja tehdään kolme pilottitutkimusta. Hankkeemme pohjautuu Klaara-verkostossa tehtyyn taustatyöhön. Tutkimustarpeen taustalla on yhteiskunnan tilanne: maassamme on 650 000 ihmistä, jotka hyötyvät selkokielestä. Selkokielen käytäntöjen tulisi perustua tutkimukseen, mutta tutkimusta on tehty hyvin vähän. Selkokieli on samalla kielitieteellisesti kiehtova tutkimuskohde: kartoittamaton kielimuoto, jota tulee tutkia kielitieteen menetelmillä. Ilmiönä ja tutkimusaiheena selkokieli koskettaa kielitieteen lisäksi monia tieteenaloja kuten neurotieteitä, kansantaloustiedettä, oikeustiedettä, lääketiedettä, erityispedagogiikkaa, sosiologiaa ja vammaistutkimusta. Selkokielen tutkimuksen perimmäinen tavoite on tehdä maailmasta parempi paikka niille, joille selkokieli on ainoa vaihtoehto.

Tähtäämme uuden monitieteisen tutkimusalan vakiinnuttamiseen suomalaisessa tiedemaailmassa. Tuomme yhteen ihmisiä eri tieteenaloilta ja tieteen ulkopuolelta ja luomme näin kasvualustan arvaamattomille ja rohkeille tutkimusideoille. Tarkastelemme selkokielen pitkää käytännön perinnettä akateemisen tutkimuksen kriittisestä näkökulmasta, mikä voi aiheuttaa myös ristiriitoja. Tahdomme tehdä maailmasta paremman paikan niille, joille selkokieli on ainoa vaihtoehto.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Vanhatalo Ulla, Leskelä Leealaura, Uotila Eliisa

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM Katri Vihma 76 000 € Universalism, diversity, and the foundation of global ethics

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Tutkin väitöskirjassani sitä, millainen normatiivinen viitekehys voisi toimia maailman eettistä ja kulttuurista moninaisuutta kunnioittavan globaalin etiikan perustana. Tällaisen perustan tulee painottaa dialogista lähestymistapaa, mutta myös pyrkiä takaamaan tasa-arvoiset edellytykset hyvälle elämälle. Hyödynnän muotoilemaani normatiivista viitekehystä arvioimalla periaatteita, jotka ohjaavat Euroopan unionin ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden välistä kumppanuutta. Hypoteesini on, että EU käyttää tässä kumppanuudessa normatiivista, poliittista ja taloudellista valtaansa. Lisäksi tarjoan politiikkasuosituksia, joiden avulla EU voisi toteuttaa dialogista globaalia etiikkaa ja edistää globaalia kehitystä eettisesti muiden toimijoiden kanssa. Tämä vaatisi sitä, että unioni sitoutuisi demokraattiseen keskusteluun globaalin etiikan periaatteiden toimeenpanosta. Tutkimukseni perimmäisenä tavoitteena on löytää keinoja globaalin etiikan vahvistamiseksi maailmanpolitiikassa.

Väitöskirjani edistää globaalin etiikan tutkimusta kolmella tavalla. Se tarjoaa yhden ratkaisun globaalin etiikan universalismiin liittyvään ongelmaan, yhdistää globaalin etiikan muihin normatiivisiin teorioihin ja tarkastelee globaalin etiikan toteutumisen empiirisiä edellytyksiä. Väitöskirjani siis tutkii kahdenlaisen dialogin, eettisen ja poliittisen, reunaehtoja. Tämä on välttämätön edellytys kulttuurirajat ylittävän, tasa-arvoisen ja maailman moninaisuutta kunnioittavan yhteistyön toteutumiselle.

Tutkimukseni kritisoi rohkeasti eurosentrisen maailmanjärjestyksen normatiivisia, poliittisia ja taloudellisia ulottuvuuksia. Lisäksi se korostaa eettisen ja kulttuurisen moninaisuuden arvoa ja marginalisoitujen ryhmien aktiivista toimijuutta. Vain tällä tavalla globaalin etiikan tutkimus voi tarjota vastauksia aikamme keskeisiin kysymyksiin: miten kommunikoida rauhanomaisesti, taata yhtäläiset edellytykset hyvään elämään ja vastata koko ihmiskuntaa koskeviin haasteisiin yhtenä moraaliyhteisönä.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Rikos- ja prosessioikeuden professori emeritus Pekka Viljanen ja työryhmä 31 500 € Kittilän laki -tietokirja

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

”Kittilän laki” on tietokirja kuntien päätöksenteosta, verovarojen käytöstä, laillisuuskysymyksistä ja korruptiosta. Kirjoittajista emeritusprofessori Viljanen on Suomen ykkösasiantuntija virkarikoksiin ja korruptioon liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä, Hynynen on kokenut kuntatoimittaja ja on kirjoittanut Kittilän tapahtumista Suomen Kuvalehteen keväästä 2014 alkaen.

Syyskuussa 2018 alkoi Suomen suurin kuntaoikeudenkäynti, jossa 27:lle Kittilän kuntapäättäjälle vaaditaan rangaistusta muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Poliisilla on lisäksi vireillä useita muita rikostutkintoja, muutamat teot ovat jo syyteharkinnassa. Lisää oikeudenkäyntejä on siis tulossa.

Hyödynnämme kirjassa mm. kunnan toimielinten pöytäkirjoja, esitutkintapöytäkirjoja, oikeudenkäyntiaineistoa ja tapaukseen liittyviä verkostojamme. Käsittelemme aihetta teemoittain, mm. Kittilän päätöksenteon ajautumista vakavaan kriisiin, Levin mahtisuvun käynnistämiä toimia kunnanjohtajan tehtyä tutkintapyynnön hissiyhtiön toimitusjohtajasta, päättäjien harjoittamaa varjovalmistelua.

Kittilä-uutisoinneillamme Suomen Kuvalehdessä olemme jo saaneet aikaan Lex Kittilän, joka antoi valtiolle puuttumiskeinot kriisiytyneen kunnan päätöksentekoon. Kyseenalaistamme myös kuntien tilintarkastuksen toimivuuden.

Käsikirjoitus valmistuu vuoden 2019 aikana käräjäoikeuden annettua tuomionsa, ja tuloksena on uraauurtava teos kunnallisen itsehallinnon pimeästä puolesta, josta on haluttu vaieta.

Työllämme olemme jo saaneet aikaan Lex Kittilän. Kirjamme paljastamat väärinkäytökset pakottavat muuttamaan kunnallista itsehallintoa lisääkin: poliitikon virkavastuusta on tultava totta. Jatkossa ei voi olla niin, että puolet julkisesta taloudesta on sellaisten päättäjien käsissä, jotka eivät käytännössä joudu henkilökohtaiseen vastuuseen mistään. Kirjamme pakottaa myös siivoamaan kuntien rakenteellista korruptiota. Suomi ei ole niin korruptoitumaton kuin on uskottu. Korruptio pesii kunnissa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Viljanen Pekka, Hynynen Eeva-Liisa

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Kaarle Wirta 111 800 € Mustan kullan kirous: Tervakauppa vei Suomen kohti globaalia taloutta 1600-luvulla, mutta kuka siitä hyötyi?

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Tämä tutkimusprojekti tarkastelee tervakaupan kautta Suomen ensiaskeleita globaaliin talouteen. Tutkimuksen tarkoitus on auttaa ymmärtämään, millä tavalla kansainvälinen kauppa rantautui Suomeen 1600-luvulla, ja ketkä tästä kaupasta hyötyivät. Tervakaupan globaalihistoriallinen näkökulma on kokonaan tuntematon aihe sekä suomalaisessa että kansainvälisessä historiantutkimuksessa. Hyödyntäen useita arkistokokoelmia Suomesta, Ruotsista ja Hollannista osoitan, että suomalaisesta tervasta tuli globaali vientituote jo neljäsataa vuotta sitten. Tutkimuksen teossa työskentelykielinä ovat ainakin hollanti, englanti, saksa, tanska ja ruotsi. Hallitsen sekä lähdemateriaalin että lähdekielet sujuvasti. Projekti vaatii kuitenkin pitkäaikaista paneutumista lähteisiin, joita ei koskaan aiemmin ole käytetty Suomen varhaismodernin globalisoitumisen tutkimiseen. Haenkin projektille kolmen vuoden rahoitusta.

Pohjoismaisen tervan osuutta ei ole juurikaan tutkittu 1600-luvun globaalikaupan viitekehyksessä. Monipuolisen kielitaustani ansiosta useista eri maista löytyvien lähdemateriaalien pohjalta rohkenen väittää, että löydän uutta tietoa Suomen unohdetusta, mutta yhdestä merkittävimmästä vientituotteesta neljänsadan vuoden takaa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

dosentti Helena Wirta 200 000 € All the stories honey can tell – a snapshot of the environment as revealed by honey

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

To describe the environment and the ecological communities in it, we need to know what species are there. As tens of thousands of bees forage, they sample the environment and all the organisms their hive interacts with. Honey itself is a medium in which pieces of tissue and microbes are preserved without growing – an ideal storage of the environmental sample brought home by the bees.

With this project, I turn honey from food to an informative sample of the environment. Building on modern DNA techniques, I will develop the methods for identifying all components in honey, including DNA of plant, animal, bacterial, viral and fungal origins. Thereby I expose all interaction partners of the bee, as the plants the bees use to collect nectar and pollen, the bacteria and viruses causing diseases to the bees, the pests as well as the gut microbiota of the bees. I will also describe the environment of the bee hive by the soil microbes and other environmental tissue, such as animal cells, unintentionally carried to the hive by the bees.

By doing this at both a local, a regional and a global level, I will harness the full potential of honey as an environmental sample to study how the interactions of bees with other organisms vary at different spatial scales.

While honey have been studied for a long time, this project brings a completely new angle on both of it: that honey may offer an informative sample of the full environment, from a hive’s point of view. By this approach, I turn bee hives into massive parallel samplers of their environment, with bees themselves bringing tissue samples of the environment to the honey, and I use the latest DNA techniques to expose all the stories that honey can tell about our shared environment.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD Researcher Tülay Yılmaz 115 200 € The last straw of democratization? Political Opportunity Structure and Social Movement Effects of the Gezi Park Demonstrations in Turkey

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

The Gezi movements initiated by the actions of a few sensitive environmental activists in May, 2013 still maintains its importance in terms of the politics and society in Turkey. After these events, Turkey has never been on the way it was before from political structure to social and daily life. In this research, I study the Gezi movement as contentious politics, deploying the conceptual tools of political opportunity structure and of the effects of social movements. Gezi protests created a watershed upon the Turkish social and political life by its causes and effects especially on democracy. Therefore, examining such a great event in terms of causes and effects is crucial to understand such countries in which democracy does not literally settle. The aim of the study in using the two theoretical approaches “Political Opportunity Structure and Effects and Consequences of Social Movements is two-fold. Firstly, the study examines a multi-causal relationship between structures and social movements in the Gezi case. This causal relationship contributes to an increased understanding of the conditions created by the political regime. Secondly, studying how the political regime’s structures shape the process of mobilization, politicization during this uprising and how social movements effect the society and the political regime will enable exploring the ambivalent relations among structure, time, politics, and society.

There is a clear and very significant relationship between social movements and progressing or declining of democracy especially for the countries of the Middle East. My research is an attempt to identify the relationship between the emergence and the consequences of social movements and the opportunities created by established power in societies where democracy’s lifeline has become increasingly thin.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteen tohtori, dosentti Tuomas Ylä-Anttila ja työryhmä 304 000 € Tieteellinen tieto ja politiikkaverkostot ilmastopoliittisessa päätöksenteossa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Hanke tutkii Suomen ilmastopolitiikkaa uudesta näkökulmasta keskittyen tieteellisten toimijoiden asemaan Suomen ilmastopolitiikan verkostoissa ja tieteellisen tiedon käytön muutoksiin 1990-luvulta tähän päivään. Esitämme, että tieteellisen tiedon lisääminen ei yksin riitä aikaansaamaan kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, koska poliittiset toimijat tulkitsevat tieteellistä tietoa poliittisesti tarkoitushakuisesti. Hanke pyrkii selvittämään, miksi ja millaisten prosessien kautta tieteellinen tieto politisoituu. Aineisto koostuu avaintoimijoiden haastatteluista, 20 vuotta kattavasta dokumenttiaineistosta sekä kahdeksassa maassa kerätyistä politiikkaverkostokyselyistä. Aineistoa tulkitaan monitieteisesti ja -metodisesti, yhdistämällä kvantitatiivisen verkostoanalyysin uusimpia menetelmiä (ERGM- ja NAM-mallit sekä diskurssiverkostoanalyysi) kvalitatiiviseen poliittisten prosessien tutkimukseen. Tieteellisten toimijoiden vaikutusvaltaa, tieteellisen tiedon kulkua politiikkaverkostoissa ja näitä selittäviä tekijöitä tutkimme verkostoanalyysilla, jossa vertaamme Suomea ilmastopolitiikaltaan erilaisiin maihin. Tieteellisen tiedon käytön ajallista muutosta tarkastelemme dokumenttiaineiston, sen pohjalta tuotettavan diskurssiverkostoanalyysin ja kvalitatiivisen haastatteluaineiston avulla. Hanke pyrkii parantamaan tieteellisten toimijoiden roolia ja tieteellisen tiedon käyttöä Suomen ilmastopolitiikassa, joka ei vielä ole tarpeeksi rohkeaa.

Hanke tarttuu tärkeään ja poliittisesti hankalaan aiheeseen: Suomessa ilmastopolitiikan ongelmat lakaistaan usein maton alle sen sijaan, että pyrittäisiin kunnianhimoisiin poliittisiin ratkaisuihin. Hanke on rohkea myös lähestymistavaltaan. Yhdistämme verkostoanalyysin uusimpia menetelmiä ja kvalitatiivista poliittisten prosessien tutkimusta. Hanke katsoo eteenpäin selvittämällä miten tieteellisten tahojen roolia ja tieteellisen tiedon käyttöä voitaisiin parantaa Suomen ilmastopolitiikassa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Kukkonen Anna, Karimo Aasa, Satoh Keiichi
Muut työryhmän jäsenet: Ylä-Anttila Tuomas, Gronow Antti, Vesa Juho, Wagner Paul, Vihma Antto, Ollikainen Markku

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti