Apurahat ja residenssipaikat Tiede ja taide Voiko eläintä kertoa? Eläinten käsitteellistämisen haasteet tieteissä ja taiteissa Päähakija FT, dosentti, erikoistutkija Aaltola Elisa ja työryhmä (Voiko? -työryhmä) Hankkeen jäsenet Kuukausiapurahan saajat:Aaltola Elisa, Hakala Outimaija, Tuomivaara Salla, Aaltonen Matilda Myöntösumma 203700 € Tukimuoto Yleinen rahoitushaku Alat Yhteiskunnallinen ympäristötiede Myöntövuosi 2019 Jos omistat hankkeen, voit kirjautua sisään ja lisätä hankkeen tietoja. Kirjaudu sisään Jaa: Takaisin apurahalistaukseen Tapa, jolla ei-inhimillisiä eläimiä kerrotaan, kuvataan tai muutoin käsitteellistetään, on niiden yhteiskunnallisen aseman ja kohtelun ytimessä. Esimerkiksi eläimiä koskevat kulttuuriset kertomukset, mediassa tai oppikirjoissa toistuva eläinkuva sekä tieteen eläinkäsitykset vaikuttavat voimakkaasti ihminen-eläin-suhteeseen. Tutkimushanke keskittyy eläimiä koskeviin käsitteellistämisen metodeihin. Peruskysymyksenä on, mitkä metodit edesauttavat eläinten olemuksen, mielen tai perspektiivin tavoittamista. Tarkastelun kohteena ovat kieli, tieteelliset selitykset, kuvataiteet sekä esittävät taiteet. Voisiko tieteen eläimiä koskevia selittämisen metodeja uudistaa? Tavoittaako kuvataide jotakin sellaista, mitä tieteellinen selitystapa jättää ulkopuolelle? Entä voiko perinteistä kerronnan kaarta välttävä esitystaide paljastaa jotakin uutta eläimistä? Mitä on eläinten ei-kielellinen ymmärtäminen? Voiko eläintä "sinällään" tavoittaa? Hanke yhdistää laaja-alaisesti filosofiaa, sosiologiaa, kuvataiteita ja esitystaiteita valottaen tutkimusaihetta siten monesta hyvin erilaisesta näkökulmasta. Siihen ottaa osaa sekä tutkijoita että taitelijoita ja se kulminoituu tieteellisten tekstien sekä taiteellisen työn ohella näitä yhdistävään monipäiväiseen tapahtumaan. Tavoitteena on kartoittaa ja uudistaa ihminen-eläin-suhteen perustaa. Tavoite on eläinten rajusti kasvavan käytön, nopeasti muuttuvien eläinasenteiden, ilmastonmuutoksen ja lajien massasukupuuton aikakaudella erityisen tärkeä. Loppuraportin tiivistelmä Hanke ylitti odotuksemme. Sen aikana saatettiin valmiiksi seitsemän erillistä taidekokonaisuutta (tanssiesityksiä, video- ja ääniteoksia, taidenäyttelyitä), neljä vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia, seitsemän muuta tieteellistä julkaisua, yksi monografia ja yksi kirjamuotoinen yhteisjulkaisu. Lisäksi hanke järjesti nelipäiväisen, suurelle yleisölle avoimen tiede-taide-tapahtuman, jossa esiintyi noin 30 taiteilijaa ja tutkijaa. Hankkeen parissa ylläpidettiin myös aktiivista blogia, nettisivuja ja somekanavaa. Hanke kävi aktiivista keskustelua tutkijoiden ja taitelijoiden välillä, mikä mahdollisti rajat ylittäviä näkökulmia itse tutkimusaiheeseen eli eläinten käsitteellistämiseen. Tutkijat hyötyivät suuresti taiteilijoiden teoksista ja ottivat näihin myös teksteissään kantaa. Vastaavasti taiteilijat hyödynsivät tutkijoiden ajattelua omissa töissään. Yhteistyön mahdollistamiseksi hankkeeseen sisältyi säännöllisiä tapaamisia, mukaan lukien monipäiväinen ajatuspaja osallistujien kesken, maaseudun rauhassa. Lopputuloksena syntyi taidetta ja tiedettä, joka valottaa monipuolisesti eläinten kertomiseen (ja laajemmin käsitteellistämiseen) liittyviä teemoja. Keskeiset kysymykset, kuten "Miten ihmisnäkökulma vaikuttaa eläimiä koskevaan kerrontaan?", "Voiko ihmiskieli tavoittaa eläintä?", "Mikä on tieteen tapa puhua muista eläimistä?", "Miten eläimet näkyvät taiteellisessa kerronassa, ja miten he voisivat tulla entistä näkyvimmiksi?" ja "Mikä on ihmisen ja muiden eläinten välinen käsitteellinen raja, ja voisiko sitä murtaa?" saivat moninaisia ja toivoaksemme monella tapaa tuoreita, eläintutkimusta ja -taidetta uudistavia vastauksia. Takaisin apurahalistaukseen