FL, KM, kirjailija, dokumentaristi Hako Pekka

Välitilat, unet ja todellisuus elämänkertomuksissa

| Yksivuotinen

Olen kirjailija ja dokumentaristi. Olen ollut freelancer 1980-luvun alusta lähtien lukuun ottamatta 1990-lukua ja jaksoa 08/2007–07/2010. Urani alusta lähtien olen eri tavoin synnyttänyt kertomuksia medioihin (kirjat, useat elämäkertateokset ja henkilökuvakirjat, televisiodokumentit, kulttuuria käsittelevät dokumenttielokuvat, radio-ohjelmat, aikakausijulkaisut, oopperalibretot, näyttelyt). Viime vuosina olen entistä enemmän alkanut sekoittaa fiktiota faktaan, koska se on yksi väkevä keino tuoda elämäkerrallisissa kirjoissa, elokuvien käsikirjoituksissa ja ohjauksissa esiin olennaisin. Tällä hetkellä pohdin, kuinka kuvata säveltäjän itsensä kertomien tarinoiden, kuvitelmien ja unien – välitilojen – kautta hänen elämänkertomuksensa keskeisimpiä käänteitä sekä hänen syvimpiä ajatuksiaan ja tuntojaan. Kertoessani säveltäjien tarinoita minussa on herännyt tarve irtaantua pelkkiin faktoihin pohjautuvasta kerrontatavasta ja porautua säveltäjän kokemusmaailmaan ja osin rikkoa perinteinen elämäkerrallinen kerrontatapa. Kirjat ja elokuvat antavat tällaiseen lähestymistapaan erinomaiset mahdollisuudet. Kuinka kuljettaa ”välitilojen todellisuudessa” tarinan tunnetta niin, että tarina välittyy katsojalle tai lukijalle elämyksellisesti mutta antaa samalla riittävästi tulkinnallista väljyyttä. Useissa viimeaikaisissa töissäni minulla on ollut pyrkimys välttää hyvin kasvatettua aikajärjestyksessä etenevää kerrontaa. Uskon, että elämänkertomuksen ytimen lähituntumaan pääsee riemastuttavalla tavalla myös kuvitteellisilla asioilla. Erityisen kiinnostavaa on elämäntarinoiden solmukohtien purkaminen esimerkiksi unikuvilla, jolloin näennäisesti epätodet tapahtumat avaavat yllättävillä siirtymillä maisemia tarinaan, joka etenee pikemminkin mielenliikkeiden kuin ulkoisen johdonmukaisuuden sysäämänä.