Apurahat ja residenssipaikat

Tiede

Väitöstutkimus valokuvausta jäljittelevästä arkkitehtuurisuunnitelmien havainnollistamisesta: Envisioning Architecture through Photography Simulations –tutkimuksen loppuun saattaminen

Hakemuksen tiivistelmä

Arkkitehtuurisuunnitelmien havainnollistaminen on mullistunut 2000-luvulla. Rakennushankkeita ja suunnittelukilpailujen tuloksia esitellään julkisuudessa lähes poikkeuksetta tietokoneavusteisesti tuotetuin kuvin, jotka tavoittelevat valokuvamaista yleistajuisuutta. Näiden ”fotorealististen” havainnekuvien merkitys arkkitehtuuria koskevassa keskustelussa ja päätöksenteossa on usein ratkaiseva. Tutkimukseni on ensimmäinen laaja selvitys valokuvamaisten havainnekuvien merkityksestä arkkitehtuurissa. Myös lähestymistapani arkkitehtuurin kuviin on uusi: Analysoin yleisesti käytettyjä visualisointiohjelmistoja, joiden käyttöliittymissä arkkitehtuurikuvien tuottaminen näyttäytyy valokuvauksen simulointina. Peilaan valokuvamaisten havainnekuvien yleisiä piirteitä sekä niiden tuottamiseen käytettyjä välineitä arkkitehtuurin ja kuvallisen kulttuurin historiaan. Tavoitteenani on kyseenalaistaa nykyvisualisoinnin näennäisen ongelmaton "realismi" ja vakuuttavuus. Tulkitsen vallitsevia kuvallisia esitystapoja normeina, jotka suuntaavat ja muovaavat havaintoa ja toimintaa. Myös valokuvamaiset havainnekuvat ohjaavat lähestymään ja arvioimaan arkkitehtuuria kuvallisen rakenteensa mukaisesti. Ne yhtäältä yhdistävät perinteisiä kuvallisia normeja kuten perspektiivistä tilankuvausta ja valokuvallista ”realismia” ja toisaalta luovat uusia. Osoitan, että nykyvisualisoinnin helppo ymmärrettävyys rakentuu moninaisten tekniikoiden sekä kuvallisten ja arkkitehtonisten ihanteiden varaan eikä siis ole neutraalia eikä vaihtoehdotonta. Argumentoin, että valokuvamainen visualisointi muovaa parhaillaan globaalisti käsityksiä siitä, mikä arkkitehtuurissa on huomion arvoista ja tavoiteltavaa. Tutkimukseni tuloksena syntyvä englanninkielinen artikkeliväitöskirja tarjoaa kriittisiä välineitä arkkitehtuurikuvien ja -kulttuurin arviointiin. Samalla se pohjustaa uusien, entistä monipuolisempien arkkitehtuurin havainnollistamisen tapojen kehittelyä.

Selvitän väitöstutkimuksessani arkkitehtuurisuunnitelmien valokuvamaisen havainnollistamisen taustoja ja merkitystä. Valokuvamaista todentuntuisuutta tavoittelevat tietokoneavusteisesti tuotetut kuvat ovat vakiintuneet arkkitehtuurin havainnollistamiseen etenkin yhteyksissä, joissa suunnitelmia esitellään suurelle yleisölle. Akateemisessa arkkitehtuurikeskustelussa tällainen fotorealistinen esittäminen sitä vastoin torjutaan usein pinnallisena ja populäärinä kuvittamisena, jolla ei ole syvempää yhteyttä arkkitehtisuunnitteluun. Kyseenalaistan tutkimuksessani sekä oletuksen valokuvamaisen havainnollistamisen ongelmattomasta yleistajuisuudesta että sen ammatillisesta yhdentekevyydestä. Tulkintani pohjautuu arkkitehtien yleisesti käyttämien ohjelmistojen graafisten käyttöliittymien analyysiin. Osoitan, että valokuvamaisuuden ihanne on rakennettu sisään arkkitehtien arkisiin 3D-mallinnuksen ja -visualisoinnin työvälineisiin. Laajasti ymmärrettynä arkkitehtuurin fotorealismi ei siten ole niinkään kuvien tyylipiirre, vaan arkkitehtien digitaalisten työskentelyalustojen vallitseva lähestymistapa rakennettuun ympäristöön. Tämä lähestymistapa nivoo valokuvauksen simulaatioon perspektiivisen tilankuvauksen ja arkkitehtuuripiirustuksen vakiintuineita käytäntöjä. Kootessaan länsimaisen kuvallisen realismin ja arkkitehtuuripiirustuksen keskeisiä tekniikoita yhdeksi esitys- ja työskentelytavaksi arkkitehtuurin fotorealismi näyttäytyy ongelmattoman todenmukaisena. Todellisuudessa se on kuitenkin mutkikas ja jännitteinen kudelma vuosisatojen saatossa kehittyneitä rakennetun ympäristön kuvaamisen, ymmärtämisen ja arvottamisen tapoja. Osoitan tutkimuksessani, että tämä kudelma ei suinkaan takaa neutraalia otetta rakennushankkeisiin. Fotorealismi päinvastoin ohjaa näennäisen yleistajuisuutensa varjolla vahvasti nykyistä arkkitehtonista tilanhahmotusta. Tutkimukseni haastaa kehittämään vaihtoehtoisia rakennetun ympäristön hahmottamisen tapoja mutta myös osoittaa tämän haasteen laajuuden: valokuvamaisuuden ihanne on juurtunut arkkitehtuurikulttuuriin paljon syvemmälle kuin yleensä ajatellaan.

Takaisin apurahalistaukseen