Väitöskirjatutkimus kielellisestä merkityksestä ja normatiivista asenteista

Eräs Immanuel Kantilta nykyfilosofialle periytynyt ajatus on, että käsitteellinen ajattelu ja merkityksellinen kieli tulee ymmärtää eräänlaisina sääntöinä tai normeina, joilla sidomme itsemme. Uudempi ajatus taas pyrkii käsittämään normit itsessään normatiivisten asenteidemme tuotteina. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ottaa kantaa kielellisten normatiivisten asenteiden sisäiseen rakenteeseen Robert Brandomin vaikutusvaltaisen teorian viitekehyksessä. Pääongelma Brandomin teoriassa on, että se ei argumenttini mukaan pysty selittämään kaikkien tarvittavien normien olemassaoloa pelkkien asenteiden nojalla. Hypoteesini mukaan tämä on kuitenkin mahdollista, mutta se edellyttää uutta teoriaa sekä asenteiden että normien luonteesta. Tutkimuksen tuloksilla on merkitystä paitsi Brandomin teorian tulkinnalle, myös laajemmille keskusteluille normatiivisudesta filosofisessa semantiikassa.

Kaksivuotisen apurahakauden aikana sain täytettyä itselleni asettamani tavoitteet eli kirjoitettua valtaosan väitöskirjastani. Kokonaisuutena kolmeen päälukuun jakautuneesta työstä kaksi ensimmäistä, yhteensä noin 160 liuskaa, on käytännössä valmis. Viimeisen luvun sisältö on myös pitkälti hahmoteltu luonnosvaiheeseen. Tämä on suurinpiirtein se tilanne, johon toivoin apurahakauden aikana päätyväni.

Itse päätyön lisäksi sain apurahakauden aikana myös julkaistua kaksi itsenäistä artikkelia sekä pidettyä kaksi tieteellistä esitelmää.