Uusi hallintokieli ja kansalaiset

Hakemuksen tiivistelmä

Suomalaisen hallintopolitiikan kieli on moninaistunut viime vuosina. Hallintopolitiikan ylikansallisille suuntauksille annetaan eri maissa erilaisia muotoja, ja hallintoa kehittävät konsultit, virkamiehet ja tutkijat tuovat käyttöön uusia iskusanoja hengästyttävällä tahdilla. 1980–1990-luvuilla Suomeen tuotu uusi julkisjohtaminen (New Public Management, NPM) onkin saanut kilpailijaksi uusia hallintotrendejä. NPM:stä tutut painotukset, kuten johtaminen, markkinalähtöisyys ja tuloksellisuus vaikuttavat tulleen syrjäytetyksi hallintopolitiikan keskipisteestä. Tilalle on tullut kirjava joukko uusia käsitteitä, kuten verkostohallinta, yhteisluominen, tiedolla johtaminen ja hybridiorganisaatiot. Suomalaisessa kontekstissa viimeisimpiä trendejä yhdistää uudenlainen kansalaiskeskeisyys ja ihmiskasvoisuus: niissä kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota osallistamiseen, avoimuuteen, vuorovaikutukseen, luottamukseen ja palvelemiseen. Samalla aiempia NPM:n inspiroimia hallintouudistuksia ja -käytäntöjä ei ole juurikaan pyritty purkamaan, mikä aiheuttaa sisäistä ristiriitaisuutta julkishallintoon. Vaikka uudessa hallintokielessä on siirretty fokusta kansalaisiin, sen piirissä vaikuttavat kansalaisuuskäsitykset vaihtelevat, ja retoriikasta huolimatta kansalaiset esitetään myös usein lähinnä hallinnon toiminnan kohteina. Tutkimushankkeessa tarkastelemme hallintopolitiikan kieltä erityisesti kansalaisuuden ja demokratian näkökulmista. Kolmivuotinen hanke tuottaa uutta tietoa nykymuotoisesta moninaistuneesta hallintopolitiikasta suomalaista keskustelua ja kansainvälisiä vertailuja varten sekä edistää hallintopolitiikan ymmärrettävyyttä ja toimeenpanoa kansalaisten näkökulmasta. Tutkimusaineistoina käytetään politiikkadokumentteja, hallinnon toimijoiden haastatteluja ja etnografiaa, joita analysoidaan tulkitsevan politiikka-analyysin keinoin. Hankkeen yhteistyöverkostoihin kuuluu hallinnon tutkijoita mm. Ruotsista ja Uudesta-Seelannista.