Tutkimisen monet kasvot: kohti dynaamista ja pluralistista tietoteoriaa

Tietoteoria on pitkään keskittynyt staattisiin kysymyksiin tiedon ja oikeutuksen luonteesta. Vähälle huomiolle on jäänyt se, että suuri osa tiedostamme on seurausta aktiivisesta pyrkimyksestä vastata kysymyksiin – eli tutkimisesta. Tämän seurauksena tietoteoria ei osaa vastata kysymyksiin siitä, mikä on tutkimisen arvoista, millä periaatteilla tutkimisen prosessia tulee arvioida tai mitkä ovat tutkimisen tiedolliset päämäärät. Silloin kun vastauksia annetaan, ne ovat yksilökeskeisiä, yksipuolisia ja hajanaisia. Siten tietoteoria ei pysty toteuttamaan yhteiskunnallista tehtäväänsä arkisten ja institutionaalisten uskomuksen muodostuskäytäntöjen kriitikkona ja oppaana. On siis selkeä tarve löytää perusteltuja tiedollisia ja eettisiä arviointikriteerejä tutkimisen eri vaiheille. Hankkeemme yhdistää tietoteorian, toiminnan filosofian ja etiikan vastatakseen tähän haasteeseen. Käymme järjestelmällisesti läpi olemassa olevat näkemykset tutkimisesta ja osoitamme ne eri tavoin puutteellisiksi niiden jakaman intellektualistisen, yksilökeskeisen, instrumentalistisen ja monistisen lähestymistavan vuoksi. Kehitämme pluralistisen viitekehyksen tutkimisen luonteesta, normeista ja yhteiskunnallisesta kontekstista. Muotoilemme esimerkiksi tavan johtaa eettisiä ja tiedollisia kriteereitä kysymysten muotoilulle ja sen edellyttämille käsitteille. Siirrämme huomiota yksilöiden tietoisista pyrkimyksistä niiden yhteiskunnallisiin vaikutteisiin ja reunaehtoihin. Esitämme, että toisiinsa palautumattomia tiedollisia päämääriä on useita, kuten tieto, ymmärrys ja uusien näkökulmien hankkiminen. Hankkeen muotoilema dynaaminen tietoteoria täyttää siten osaltaan vakavia puutteita alan kansainvälisessä tieteellisessä keskustelussa. Se auttaa myös ymmärtämään yhteiskunnallisia ilmiöitä, kuten sitä, miksi nykyisessä mediaympäristössä ei aina ole hyvä asia "tehdä omaa tutkimustaan".