Filosofian maisteri, virkamies Jokikokko Mika

Tunturisoiden monimuotoisuus, ekologinen tila ja ekosysteemitoiminnot

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Ilmastonmuutos ja luontokato koskettavat enenevässä määrin pohjoisia ekosysteemejä, jotka ovat tärkeitä hiilivarastoja ja -nieluja. Tiedot niiden toiminnasta ja tilasta ovat monelta osin puutteelliset: erityisen huonosti tunnetaan sammalyhteisöjen toiminta sekä paljakan tunturisoiden kasviyhteisöt ja niiden tila, johon vaikuttaa ilmastonmuutoksen lisäksi voimistunut porolaidunnuspaine. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tunturisoiden kasviyhteisöjen rakenteen, niiden tilan ja toiminnan selvittäminen. Tutkin tärkeimpien ympäristögradienttien, porolaidunnuksen aiheuttaman häiriön ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia tunturisoiden putkilokasvi- ja sammalyhteisöihin ja niiden toimintaan (perustuotantoon ja biomassan hajoamiseen). Lisäksi tutkin, kuinka kasvien toiminnalliset ominaisuudet välittävät havaittavia vasteita, mikä mahdollistaa yhteisöjen muodostumista ja ekosysteemitoimintoja säätelevien prosessien ymmärtämisen. Ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkimisessa hyödynnän korkeusgradienttia ja porolaidunnuksen vaikutusten tutkimisessa Suomen ja Norjan väliselle rajalle sijoittuvan poroaidan luomaa koeasetelmaa. Tutkimus perustuu Suomen ja Norjan tunturisoilta kerättävään kasvillisuusnäyteala-aineistoon, ympäristö- ja kasvillisuusmuuttuja-aineistoon, mittauksiin nettoperustuotannosta, biomassan hajoamisnopeudesta sekä niihin liittyvistä ekosysteemimuuttujista ja kasvien toiminnallisista ominaisuuksista. Tutkimuksen tulokset skaalautuvat koko oroarktiselle alueelle ja mahdollistavat luonnon monimuotoisuuden suojelun ilmastonmuutokseen sopeutuen ja maankäytön muutosten haitalliset vaikutukset minimoiden. Tulokset tukevat poliittista päätöksentekoa, Luontopaneelin arviointityötä ekosysteemien tilasta ja porolaitumien käytön kestävyyttä. Tuotettavat tiedot ovat merkittävä lisä maapallon systeemimalleihin, joissa tarvittavat kenttämittauksiin perustuvat havainnot erityisesti suolajien osalta ovat edelleen niukkoja.