Apurahat ja residenssipaikat Tiede Toisen kielen kehittymisen alkuvaiheita valmistavassa luokassa: venäjänkieliset alakoululaiset suomea oppimassa Päähakija Filosofian lisensiaatti Yli-Piipari Marjo Myöntösumma 32900 € Tukimuoto Yleinen rahoitushaku Alat KasvatustiedeKielitiede Myöntövuosi 2023 Jos omistat hankkeen, voit kirjautua sisään ja lisätä hankkeen tietoja. Kirjaudu sisään Jaa: Takaisin apurahalistaukseen Hakemuksen tiivistelmä Väitöstutkimukseni tarkastelee vastasaapuneiden alakouluikäisten suomen kielen kehittymistä perusopetukseen valmistavassa opetuksessa. Empiirisen tutkimuksen tavoitteena on avata niitä prosesseja, joita venäjänkielinen alakoululainen käy läpi luokkahuoneen vuorovaikutustilanteissa. Äidinkielen ja monikielisyyden merkitys nähdään oleellisena osana oppimisprosessia. Tutkimuksen kaikkien kolmen osatutkimuksen ytimessä on Long Second -luokkahuoneaineisto (Koneen Säätiön tuki 2013–2014 ja 2015). Tutkimus keskittyy keskustelunanalyysin keinoin kahden venäjänkielisen oppilaan suomen kielen kehittymiseen lukuvuoden aikana. Pitkittäistutkimukseni koostuu kolmesta osatutkimuksesta. Teoksessa Koulun monet kielet. Plurilingualism in the school (toim. Ahlholm, Piippo & Portaankorva-Koivisto 2021) julkaistu artikkelini kysyy ensisijaisesti sitä, miten ja missä tahdissa venäjänkielisten oppilaiden suomen kielen omistuslause ja kieltolause kehittyvät valmistavan opetuksen luokassa. Kaksi muuta artikkelia ovat tekeillä olevia yhteisartikkeleita. Niistä toisessa selvitämme, kuinka oppilaat omaksuvat suomen kielen standardikiellon. Toinen puolestaan tarkastelee sitä, mitä suomen kielen aineksia oppilaat kierrättävät ja millaisissa tilanteissa. Lisäksi pohdimme sitä, miten kierrättäminen suhteutuu oppimiseen. Kokonaistutkimus laajentaa käsitystä siitä, miten suomen kieleen sosiaalistuminen alakoulun valmistavassa luokassa tapahtuu. Samalla se lisää ymmärrystä erityisesti venäjänkielisten oppilaiden suomen kielen oppimisesta, joka on yhteiskunnallisestikin ajankohtainen kysymys. Onhan venäjä peruskouluikäistemme vähemmistöäidinkielistä yleisin – ja se on myös monen ukrainalaislapsen vahvin kieli. Lisäksi tutkimus tähtää herättämään keskustelua niistä käytänteistä, joilla uuden kielen oppimista tuetaan koko kouluyhteisön arjessa. Takaisin apurahalistaukseen