Tieteellinen monografia Whitewashed History: Nation, Race and Coloniality in Finnish Historiography

Nykypäivän nationalistiset liikkeet nojaavat kansallisiin myytteihin, joiden rakentumisessa 1800- ja 1900-luvun historioitsijoilla on ollut keskeinen rooli. Kirjahanke Whitewashed History: Nation, Race and Coloniality in Finnish Historiography jäljittää ja purkaa näitä myyttejä suomalaisen historiankirjoituksen kohdalla. Käsittelen julkaisuhankkeessa 1800-luvulta alkaen rakentunutta ”valkopestyä” suomalaista historiankäsitystä, jossa yhteiskunnan liikkuvuus, monikulttuurisuus, ja kytkeytyminen rotuajattelun ja kolonialismin historiaan on häivytetty näkyvistä. Hanke tähtää korkeatasoiseen vertaisarvioituun monografiaan avoimena julkaisuna. Kirja käsittelee historioitsijoiden roolia suomalaisen kansallisen kertomuksen rakentajina, ja tutkii suomalaisuuteen, vähemmistöihin ja ”rotuun” liittyviä käsityksiä historian yleisesityksissä. Lisäksi käsittelen kirjan ”päähenkilöiden” (historioitsijat Gunnar Suolahti, Jalmar Jaakkola, Eino Jutikkala ja Aira Kemiläinen) kautta suomalaisen historiantutkimuksen yhteyksiä kansainvälisiin aatevirtauksiin nationalismin, kolonialismin ja rotuajattelun kultakautena. Kirja laajentaa Vuoden tiedekynä -palkittua artikkelia Historiankirjoitus ja myytti yhden kulttuurin Suomesta (2014). Se tuo uusimman suomalaisen historiantutkimuksen tuloksia kotimaisen ja kansainvälisen yleisön saataville ja edistää suomalaisen tieteen kansainvälisyyttä. Hankkeen puitteissa tuotetaan lisäksi viisiosainen suomalaista nationalismia käsittelevä podcast.

Julkaisuhanke on ei ole vielä päättynyt, vaikka tämä on ohjeiden mukaisesti teknisesti loppuraportti. Sekä hankkeessa toteutettava englanninkielinen monografia että suomenkielinen podcast-sarja ovat viivästyneet suunnitellusta aikataulusta ja ovat valmistumassa 2022 loppuun mennessä. Viivästyksiä on aiheuttanut tutkimustyön ja sitä varten saamani virkavapaan (3/2020-3/2021) kanssa päällekkäin osunut koronavirusepidemia. Hankkeen kannalta keskeiset arkistot ja kirjastot ovat olleet tutkimustyön aikana joko osittain tai kokonaan suljettuja. Lisäksi epidemian erilaiset kerrannaisvaikutukset tuottivat virkavapaastani huolimatta lisätöitä vastuualueellani olleisiin tutkimushankkeisiin liittyen. Hyvityksenä virkavapaan aikana tekemästäni työnantajani töistä olen sopinut käyttäväni 3-4/2022 kahden kuukauden ylimääräisen tutkimusjakson kirjan viimeistelyä varten.

Olen kerännyt rahoituskaudella laajan ja monipuolisen tutkimusaineiston. Ydinaineistoni muodostuu alkuperäisen suunnitelman mukaisesti 35 keskeisen Suomen historiaa käsittelevän suomen-, ruotsin-, saksan- ja englanninkielisenkirjan tai teossarjan laadullisesta analyysista. Tähän aineistoon liittyviä yksityiskohtaisia, Atlas.ti -ohjelman avulla koodattuja ja analysoituja muistiinpanoja on yli 400 liuskaa. Olen tämän lisäksi tehnyt laajaa muuta aineistokartoitusta, keruuta ja analyysiä, tukenani Koneen Säätiön kuluapurahalla palkatut tutkimusapulaiset. Empiiristä tutkimusvaihetta on pidentänyt koronaviruksien lisäksi jossain määrin myös uusien aineistojen ja aihepiirien esille nouseminen. (Ks. näihin liittyen tarkemmat tiedot alla).

Olen työstänyt kerättyihin aineistoihin ja aiempaan tutkimuskirjallisuuteen pohjautuen tällä hetkellä 115 liuskaa käsittävän keskeneräisen käsikirjoituksen. Lopullisen käsikirjoituksen tavoitepituus on n.200-220 liuskaa. Olen tehnyt alustavan julkaisusopimuksen De Gruyter Oldenburg-kustantamon kanssa, johon sisältyy kirjan välitön avoin julkaiseminen (Gold Open Access).

Olen lisäksi pitänyt hankkeeseen liittyviä esitelmiä, osallistunut sen aiheeseen liittyvän, Kansallismuseon Toista maata -hankkeen työryhmätyöskentelyyn, ollut kirjoitusresidenssissä Örön Saaressa ja toteuttanut hankkeeseen liittyvän taideinstallaation. Hanke on saanut huomiota niin printti- kuin verkkomediassakin.