Apurahat ja residenssipaikat

Tiede

Temporaalinen kompositio ja suullisen runouden lajit

Hakemuksen tiivistelmä

Kansanrunoudentutkimus suosi pitkään perinnesuuntautuneita kertovia ja myyttisiä lauluja sekä kiteytyneitä aihelmia argumentatiivisten lajien jäädessä syrjään. Vasta 1990-luvulla näkökulma muuttui merkittävästi. Samaan aikaan improvisaatioon perustuvat kilpalauluperinteet nousivat suosioon Etelä-Euroopassa ja nuorten hiphop-kulttuurissa. Tänä päivänä perinnesuuntautuneiden runojen ja improvisaation tutkimusta tehdään kuitenkin edelleen eri kielillä ja eri tutkimustraditioiden piirissä, eikä eri lajien vertailevaa kansainvälistä tutkimusta ole lainkaan. Hankkeen tarkoituksena on ymmärtää esityshetkellä tapahtuvaa runomuotoista kompositiota sekä suullisen runon eri lajien tavoitteita ja estetiikkaa niin, että kaikkia lajeja voidaan analysoida tasavertaisina osina suullisen kommunikaation lajijärjestelmää. Monitieteisen ja monimenetelmäisen tutkimuksen aineisto koostuu arkisto- ja esitysaineistoista sekä etnografisin menetelmin tuotetuista aineistoista. Tapaustutkimusten kohteina ovat esimoderni ja moderni itämerensuomalainen runolaulu, Bretagnen uudelleen suosioon noussut balladiperinne, Välimeren alueen kilpalauluperinteet sekä improvisoitu rap eli freestyle. Vertailevan analyysin pohjalta selvitetään, miten semanttiset ja säetason rakenteet ja toisaalta eri runokielten runokeinot toimivat runon tuottamisen edellytyksinä ja yksiköinä sekä miten yksilön taito niveltyy osaksi yhteisöjen kulttuurista tai alakulttuurista pääomaa.

Kolmivuotinen hanke toteutui kahdessa osassa ajalla 1.4.2020–31.7.22 ja 1.1.-31.8.2024. Hanke alkoi huhtikuussa 2020 koronapandemian varjossa, ja kenttätyömahdollisuuksien peruuntuminen muutti tutkimussuunnitelman täysin. Hankkeen tavoitteena oli tutkia suullisen runon ja laulun eri muotoja runontuottamisen näkökulmasta sekä nykykulttuureissa että perinteeksi mielletyissä runokielissä. Pandemia mahdollisti aluksi vain arkistotutkimuksen ja runouden lajeihin, runokeinoihin ja poetiikkaan liittyvien tekstien kirjoitus- ja toimitustyön. Lyhyiden riimillisten rekilaulujen pilottitutkimukseen perustuvat esitelmät ja julkaisut toivat esille hankkeen näkökulman ja aiemmin tutkimattomia aineistoja. Vuoden 2024 lopussa julkaistu artikkeli runolaulun rakenteesta ja kompositiosta avaa uuden näkökulman runolaulukulttuuriin. Hankkeen aikana valmistui yhdessä kirjallisuuden kielitieteen professori Nigel Fabbin (Glasgow) kanssa toimitettu riimiä laajasti käsittelevä kokoomateos Rhyme and Rhyming in Verbal Art, Song, and Language (2022, SKS) sekä folkloristikollegoiden kanssa toimitettu kokoomateos Sanojen luonto (2023, SKS).
Hankkeen loppuaikana pääsin toteuttamaan suunnitelman mukaista monipaikkaista kenttätyötä, jonka pohjalta suullisen runouden nykyperinteitä tarkasteleva käsikirjoitus on mahdollista toteuttaa. Verbaalista improvisaatiota havainnoiva kenttätyö ulkomailla toteutui vuosina 2022 ja 2024 kohteina Las Palmas, Gran Kanaria (espanjankielinen décima) sekä Mallorca (katalaaninkielinen glosa). Bretagnessa kohteena oli bretoninkielinen tanssilaulukulttuuri kan ha diskan. Lisäksi seurasin tapahtumissa suomalaisen ja median välityksellä espanjankielisen improvisoidun räpin kenttää. Kenttätyöhön liittyvää tutkimusta olen käsitellyt useissa esitelmissä, julkaisut valmistuvat myöhemmin. Hankkeen aikana jo julkaistut vertaisarvioidut tieteelliset tekstit käsittävät kahden toimitetun kokoomateoksen ja niiden johdantojen lisäksi viisi omaa tutkimusartikkelia.

Takaisin apurahalistaukseen