Apurahat ja residenssipaikat Tiede ja taide Suomen korkean suojeluarvon metsien (HCV) kartoitus ja tiedon käyttöönotto Päähakija Aallokas Oy Myöntösumma 102500 € Tukimuoto Yleinen rahoitushaku Alat Biologinen ja ekologinen ympäristötiede Myöntövuosi 2020 Jos omistat hankkeen, voit kirjautua sisään ja lisätä hankkeen tietoja. Kirjaudu sisään Jaa: Takaisin apurahalistaukseen Tässä tutkimushankkeessa kartoitetaan ensimmäistä kertaa järjestelmällisesti, laajasti ja julkisesti Suomen suojelemattomien korkean suojeluarvon metsien (HCV) sijaintia. Suomessa on vähintään kymmeniä tuhansia hehtaareita sellaisia yhä suojelemattomia ikimetsiä, jotka täyttävät FSC-standardin korkean suojeluarvon metsän (HCV) kriteerit. Suurin osa näistä metsistä on Pohjois-Suomessa valtion omistamilla alueilla. Kriteerit täyttävien kohteiden tulisi metsäteollisuuden sitoumusten mukaisesti olla puunhankinnan ulkopuolella. Ongelma on, ettei kohteita ole koskaan maastossa kartoitettu. Euroopan komission toukokuussa 2020 julkaisemassa biodiversiteettistrategiassa vaaditaan EU:n jäljellä olevien aarniometsien suojelua luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi. Käytännössä FSC:n HCV-kriteerit täyttävät metsät edustavat näiden jäljellä olevien luonnonmetsien parhaimmistoa, joten niiden kartoittaminen ja suojelu tukee merkittävästi biodiversiteettistrategian toteuttamista. Hankkeen tuloksena julkaistaan avoimesti tarkasteltavissa oleva maastodokumentointiin perustuva kartta-aineisto Suomen merkittävimmistä HCV-metsistä. Kartoitusten pääpaino on valtion omistamissa metsissä. Tuloksista tullaan viestimään aktiivisesti, ja niitä voivat hyödyntää niin valtionhallinto, metsäteollisuus, tutkijat kuin ympäristöjärjestötkin työssään luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja kestävän metsätalouden mahdollistamiseksi. Loppuraportin tiivistelmä Hankkeessa päätettiin keskittyä pääosin valtion metsiin, joista EU:n biodiversiteettistrategian myötä kaivattiin nopealla aikataululla maastotöihin perustunutta tietoa luonnoltaan arvokkaiden metsien sijainnista. Työryhmän käyttämät valtion luonnonmetsien kriteerit julkaistiin vuodenvaihteessa 2020/2021. Työryhmän etukäteen kaukokartoitusmenetelmin potentiaalisiksi METSO-I tai II-kriteeriluokkien luonnonmetsiksi arvioimat kohteet mm. Keski-Suomessa, Etelä- ja Pohjois-Karjalassa, Pirkanmaalla, Keski-Pohjanmaalla sekä Etelä- ja Pohjois-Savossa kartoitettiin varsin kattavasti. Kartoituksia tehtiin myös Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla, mutta Koillismaata lukuun ottamatta pohjoiset alueet jäivät kartoitettavaksi Koneen Säätiön jatkorahoituksen turvin kesällä 2022. Maastotyötunteja työryhmälle kertyi 4400 ja kulukorvauksin toimineille vapaaehtoisille 1900. Muuhun hanketyöhön on toistaiseksi käytetty reilut 2000 tuntia. Tärkeimpänä tuloksena rajasimme Lapin, Kainuun ja Koillismaan eteläpuolelta tarkkarajaisesti noin 7000 hehtaaria valtion suojelemattomia luonnonmetsiä. Tämä ns. METSO-alueelta varmennettujen kohteiden pinta-ala on selvästi pienempi kuin useat aikaisemmat kaukokartoitukseen perustuvat arviot, mikä alleviivaa sekä valtion metsien heikkoa tilaa että työryhmän käyttämiä varsin tiukkoja luonnonmetsän kriteereitä. Tulosten ja potentiaalisiksi rajattujen kohteiden määrän perusteella arvioimme, että METSO I - ja II-kriteerit täyttäviä suojelemattomia valtion metsiä olisi Lapin, Kainuun ja Koillismaan eteläpuolella jäljellä sirpaleina 15 000 hehtaaria. Toinen merkittävä tulos koskee Koillismaata, jossa Taivalkosken-Pudasjärven alueilta löytyi noin 5500 hehtaaria erittäin arvokkaita vanhoja luonnonmetsiä. Kainuun ja Koillismaan kartoitusten perusteella arvioimme, että näitä suojelemattomia luonnonmetsiä olisi Kainuu-Koillismaa-alueella noin 20 000 hehtaaria. Pohjoisen luvut tarkentuvat vuoden 2022 jatkokartoitusten myötä. Viimeisten valtion luonnonmetsien rippeiden suojelu on tehtävä kiireellisesti, mikäli luontokatoa Suomen metsissä halutaan edes hidastaa. Esimerkiksi kartoitetuilta eteläisen Suomen noin 7000 vanhan metsän hehtaarilta on kirjattu yli 5000 uhanalaisen tai silmälläpidettävän metsälajin esiintymää koskien yhteensä 67 eri lajia. Merkittävien löytöjen joukkoon kuuluvat mm. erittäin uhanalaiset hiilikääpä ja kalkkikääpä, vaarantuneet kalliokeuhkojäkälä, metsänemä ja varjojäkälä sekä silmälläpidettävä kuukkeli. Kuitenkin löydetyistä metsistä lähes 10 prosenttia on välittömän hakkuu-uhan alla eli niille sijoittuu voimassa oleva metsänkäyttöilmoitus. Varmistettujen valtion luonnonmetsien pinta-ala on melko pieni, mutta ne edustavat varmasti ja todennetusti Suomen suojelemattomien metsien parhaimmistoa. Näiden yhteisesti omistamiemme luontohelmien suojeleminen olisi nyt myös mahdollista nopealla aikataululla. Kaiken kaikkiaan hanke tuotti juuri sitä tietoa, jota sillä haettiinkin. Päätökset ovat nyt poliittisen koneiston käsissä. Takaisin apurahalistaukseen