Sosiaalisen identiteetin näkökulma islamin varhaishistoriaan

Hakemuksen tiivistelmä

Apurahakautena työstän monografiaa, joka lähestyy islamin varhaishistoriaa (600–700-luvut jaa.) sosiaalisen identiteetin näkökulmasta. Vaikka tutkimukseni on historiallinen, sillä voi katsoa olevan merkitystä myös nykypäivän uskontodialogille. Sosiaalisen identiteetin näkökulma on sosiaalipsykologian alalla kehitetty viitekehys. Se analysoi ryhmien välistä kanssakäymistä – erityisesti stereotypisaatiota ja konfliktitilanteita – sekä sitä, miten ihmiset identifioituvat ryhmiin. Sosiaalisen identiteetin näkökulman alulle panijoina voidaan pitää Henri Tajfelia ja hänen oppilastaan John Turneria. Sosiaalisen identiteetin näkökulma tarjoaa ikkunan varhaiseen islamiin. Koraani käyttää sisäryhmästä endonyymia ”uskovaiset” ja lukee osan juutalaisista, kristityistä ja muista monoteisteistä tähän ryhmään. Koraanin viestiä pystyy analysoimaan uudelleenkategorisaation kautta: uskovaiset on uusi hurskaita monoteistejä yhdistävä yläkategoria. Myöhempien arabiankielisten inskriptioiden avulla pystytään seuraamaan, miten uskovat alkavat pikku hiljaa kutsua itseään muslimeiksi ja uskontoaan islamiksi. Samalla voidaan havaita islamilaisten riittien – mm. pyhiinvaellus Mekkaan – merkityksen korostaminen epigrafisessa datassa. Varhaisen kristinuskon tutkimus on havainnut samanlaisia, hitaahkoja, identiteetinmuodostusprosesseja, joten se toimii tärkeänä vertailupintana islamin varhaishistorian tutkimukselle.