Saamelaisen arkkitehtuurin dekolonisaation aloittaminen Suomessa: saamelaisen arkkitehtuurin kehittäminen, saamelaisten arkkitehtien yhteistyön vahvistaminen

Hakemuksen tiivistelmä

Keskustelu saamelaisesta arkkitehtuurista ja rakentamisesta saamenmaalla on viime aikoina voimistunut Norjassa ja Ruotsissa. Keskustelu tulisi saada ulottumaan myös Suomeen. Saamelaisten kotiseutualueella rakentamisen parissa toimivat osapuolet tulisi saada ymmärtämään, että pohjoisessa toimiessaan he rakentavat ikiaikaisen alkuperäiskansan mailla. Saamelaisen kulttuurin tulisi olla lähtökohta saamelaisten kotiseutualueella tapahtuvien rakennushankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Kasvavan matkailun ja matkailurakentamisen paineessa tarvitaan saamelaisten omaa käsitystä ympäristöstä ja kulttuurista kestävämpien rakennustapojen löytämiseksi Saamenmaalla. Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on kotiseutualueellaan kulttuuriaan koskeva itsehallinto. Saamelaisilla on siis oikeus vaikuttaa siihen, millaisin periaattein saamelaisten kotiseutualueella rakennetaan. Arkkitehtuuri ja rakentaminen ovat osa näkyvää kulttuuria ja määrittävät osaltaan keitä me olemme tai mitä me haluamme olla. Saamelaisten tulisikin itse olla määrittelemässä niitä periaatteita, joiden mukaan saamelaisten kotiseutualueella rakennetaan. Saamelaisille rakennettua arkkitehtuuria on Suomessa toistaiseksi rakennettu, tutkittu ja käsitelty vain saamelaisen kulttuurin ulkopuolelta. Merkittävät saamelaisille suunnatut rakennukset ovat valtakulttuurin rahoittamia, ei-saamelaisten arkkitehtien suunnittelemia ja valtakulttuurin omista lähtökohdista ja oman perinteen mukaan rakennettuja. Arkkitehtuurikeskusteluissa ja representaatioissa saamelaisuus eksotisoidaan edelleen yksinkertaisiksi symboleiksi tai muodoiksi – poronsarvi- tai noitarumpuaiheiksi, laavuiksi ja kotamalleiksi. Apurahan mahdollistaman työskentelyn kautta käynnistetään prosessi, jonka tavoitteena on saamelaisten oman näkökulman tuominen esiin Saamenmaalla tapahtuvassa rakentamisessa.