Rajaton rotta – kaupunkirottien liikkumisen ja torjunnan yhteiskuntatieteellinen ja ekologinen tutkimus

Hakemuksen tiivistelmä

Rotta on heikosti tunnettu laji, koska se elää hämärässä, usein tunneleissa ja viemäreissä, johon ihmisen katse ei näe. Rotalla on kuitenkin merkittävä rooli kaupunkieläimenä, torjunnan kohteena ja ihmisten tuntemusten herättäjänä. Ihmiset ja rotat elävät ristiriitojen ja konfliktien värittämässä naapuruussuhteessa, vastavuoroisesti toisiinsa sopeutuen. Ihmiset pyrkivät torjumaan rottia ja rotat oppivat välttämään ja sietämään ihmisten torjuntatoimia. Tässä projektissa tutkimme sitä, miten rotat liikkuvat ja käyttävät kaupunkitilaa ja miten toisaalta ihmiset kohtaavat rotan kaupungissa ja pyrkivät estämään ja torjumaan rotan liikkeitä. Tutkimme ihmisten ja rottien välisten konfliktien ilmentymistä sekä keinoja ja käytäntöjä niiden ratkaisemiseksi. Projektissa sovelletaan biologisten ja yhteiskuntatieteellisten menetelmien lisäksi kansalaistiedettä, tiedeviestintää ja visuaalista taideilmaisua. Tutkimuksemme tulokset avaavat ihmisten ja rottien naapuruuden mahdollisuuksia ja edesauttavat ihmisten sopeutumista ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen myötä runsastuviin rottakantoihin.

Rajaton rotta -hanke käynnisti toden teolla Helsingin kaupunkirottaprojektin monitieteisen ja -taiteisen työskentelyn. Lähdimme liikkeelle ajatuksesta, että nykypäivän suomalaisessa kaupungissa rotat ovat ihmisen peili, ja rotat voivat kertoa itsestään, ihmisistä ja muista eliöistä.
Koneen säätiön rahoituksen avulla hankkeessa työskenteli niin ekologeja, taiteilijoita, ympäristöpolitiikan tutkijoita kuin kasvatustieteilijöitäkin. Hankkeen aikana opimme, että monialainen työskentely – etenkin sidosryhmät osallistaen – vaatii työtä ja aikaa, ja nelivuotisen hankkeen jälkeen tunnuimme olevan tilanteessa, että nyt vasta työ voikin alkaa. Onneksemme projektimme on saanut muutakin rahoitusta, joten virkeä taimi on kasvamassa monihaaraiseksi ja vihertäväksi puuksi.
Hankkeemme aikana onnistuimme julkaisemaan paljon, ujuttautumaan osaksi sidosryhmien normaalia toimintaa, ymmärtämään toisiamme ja innostamaan toisiamme uusiin suuntiin. Loimme Suomessa mainetta onnistuneena monitieteisenä hankkeena ja kansainvälisesti mainetta rohkeana ja innovatiivisena hankkeena – tai kuten eräs vierailijamme sanoi: ”Monipuolisimpana ja uteliaimpana rottatutkimushankkeena”.

Ennen kaikkea kuitenkin ymmärsimme yhdessä rotista enemmän kuin yksikään tieteenala yksinään voi ymmärtää. Loimme merkittävää tiedettä ja taidetta. Katsoimme kauan ja hartaasti peiliin, ja kerroimme niin akateemiselle, ammatti- kuin laajallekin yleisölle mitä näimme.