Puolustuspolitiikan dynaaminen kannatus suomalaisessa demokratiassa – Dynamic democratic support for Finnish defense policy

Hakemuksen tiivistelmä

Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 muutti voimakkaasti mielipideilmastoa Euroopassa. Suomalaisten enemmistö kääntyi nopeasti kannattamaan NATO-jäsenyyttä. Politiikan tutkimuksessa laajasti hyödynnetyssä termostaattimallissa kansalaismielipiteen on havaittu vaihtelevan dynaamisesti suhteessa harjoitettuun politiikkaan. Keväällä 2022 tehtyjen puolustuspoliittisten ratkaisujen kannatus kansalaisten keskuudessa voi siis muuttua huomattavastikin NATO-jäsenyyden toteutuessa. Tärkeään rooliin nousevat pääosin median kautta välittyvät politiikkakehykset, joita poliitikot pyrkivät hallitsemaan. Millaisena NATO-jäsenyys näyttäytyy pidemmällä aikavalillä ja miten se muovaa Suomen tulevia turvallisuuspoliittisia ratkaisuja? NATOpoll-tutkimushankkeessa tarkastellaan puolustuspolitiikan kannatusta kansalaisten keskuudessa ja kannatusvaihtelujen yhteyttä NATO-jäsenyyden politiikkakehysten muutokseen. Hankkeen alussa kerätään laaja kyselyaineisto (n=4 000). Samoja vastaajia haastatellaan sen jälkeen puolen vuoden välein, jotta muuttuvia puolustuspoliittisten kehysten vaikutuksia saadaan testattua. Puolustuspolitiikan kehysten tunnistamiseksi kerätään laaja aineisto NATOn sisäisestä muutoksesta, Suomen asemasta puolustusliiton uutena jäsenvaltiona ja näitä koskevasta uutisoinnista. Tutkimusryhmässä työskentelevä YLE:n NATO-erikoistoimittaja vastaa tästä osuudesta tiedonkeruuta. Kannatusvaihtelujen ja politiikkakehysten välisen kausaaliyhteyden osoittamiseksi hankkeen puolessa välissä tehdään myös koeasetelmalla toteutettava kysely (survey experiment). NATOpoll-tutkimushanke edistää demokratiaan kuuluvien vastuumekanismien toteutumista avaamalla politiikkakehyksiä ja tuottamalla systemaattista seurantatietoa niiden vaikutuksesta puolustuspolitiikan kannatukseen. Tämä vahvistaa päätöksentekijöiden kannustimia perustella äänestäjille tehtyjä ratkaisuja avoimessa julkisessa keskustelussa, mikä ei perinteisesti ole ollut tyypillistä suomalaisessa puolustuspolitiikassa.