Apurahat ja residenssipaikat Tiede Pätkätyön pitkä historia: lyhytkestoiset työt ja niiden tekijät osana suomalaista yhteiskuntaa 1450–1860 Päähakija Filosofian tohtori Viitaniemi Ella ja työryhmä Hankkeen jäsenet Kuukausiapurahan saajat: Viitaniemi Ella, Miettinen Tiina, Gustafsson Sofia Ryhmän muut jäsenet: Lamberg Marko, Ojala-Fulwood Maija, Miettinen Riikka, Östman Ann-Catrin Myöntösumma 207200 € Tukimuoto Yleinen rahoitushaku Alat Historia Myöntövuosi 2019 Jos omistat hankkeen, voit kirjautua sisään ja lisätä hankkeen tietoja. Kirjaudu sisään Jaa: Takaisin apurahalistaukseen Hakemuksen tiivistelmä Pätkätyön pitkä historia -hankkeen lähtökohtana on usein unohdettu fakta, että pitkät, koko aikuisiän kestävät työsuhteet yleistyivät ja muuttuivat normeiksi vasta teollistumisen yhteydessä. Hankkeessa tutkitaan pysyvän virkasuhteen tai maanomistuksen ulkopuolelta elantonsa hankkineiden, lyhytkestoisilla tai kausiluontoisilla töillä elättäneitä yksilöitä ja ammattiryhmiä esiteollisen ajan Suomessa suunnilleen 1450 ja 1860 välisenä aikana. Tutkimuksessa tarkastellaan pätkätyötä sekä yhteiskunnallisena ilmiönä että yksilötasolla. Pätkätyön pitkä historia -hankkeessa tarkastellaan lyhytkestoisia töitä osana esimodernin yhteiskuntaa rakenteellisena, laadullisena ja kvantitatiivisena sekä sosiaalisena kysymyksenä. Hanke kysyy, mitä pätkätyöt olivat ja miksi ja milloin lyhytkestoisia töitä tehtiin? Mikä oli pätkätöiden yhteiskunnallinen poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen merkitys ja laajuus sekä kaupungeissa että maaseudulla? Yksilötasolla tutkitaan, ketkä pätkätöitä tekivät sekä millainen oli pätkätyöläisten asema ja sosiaalinen liikkuvuus? Pätkätyötä ja sen tekijöitä tutkitaan pitkällä aikavälillä, mikä mahdollistaa ilmiössä tapahtuneiden muutosten tarkastelun. Samalla se mahdollistaa vertailun ja sekä luo keskusteluyhteyden nykytilanteen kanssa. Loppuraportin tiivistelmä Pätkätyön pitkä historia -hankkeen lähtökohtana on ollut usein unohdettu fakta, että pitkät, koko aikuisiän kestävät työsuhteet yleistyivät ja muuttuivat normeiksi vasta teollistumisen yhteydessä. Hankkeessa tutkittiin pysyvän virkasuhteen tai maanomistuksen ulkopuolelta elantonsa hankkineiden, lyhytkestoisilla tai kausiluontoisilla töillä elättäneitä yksilöitä ja ammattiryhmiä esiteollisen ajan Suomessa suunnilleen 1450 ja 1860 välisenä aikana. Tutkimuksessa tarkasteltiin pätkätyötä rakenteellisena, laadullisena ja kvantitatiivisena sekä sosiaalisena kysymyksenä. Hanke kysyi, mitä pätkätyöt olivat ja miksi ja milloin lyhytkestoisia töitä tehtiin? Mikä oli pätkätöiden yhteiskunnallinen poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen merkitys ja laajuus sekä kaupungeissa että maaseudulla? Yksilötasolla tutkittiin, ketkä pätkätöitä tekivät sekä millainen oli pätkätyöläisten asema ja sosiaalinen liikkuvuus? Pätkätyön pitkä historia -hanke on tuottanut kansainvälisen vertaisarvioidun antologian sekä kotimaisen tieteellisen aikakauskirjan teemanumeron. Näiden lisäksi olemme julkaisseet useita tieteellisiä artikkeleita suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi eri antologioissa ja aikakauskirjoissa. Hankkeen tiimoilta on järjestetty sekä tieteellinen seminaari yhteistyössä Tutkimuskeskus Triviumin kanssa sekä Studia Generalian -yhteistyössä Tampereen yliopiston sekä Tampereen seudun työväenopiston kanssa. Näiden lisäksi olemme tutkimusryhmänä osallistuneet kansainvälisiin ja kotimaisiin konferensseihin, joissa olemme esitelleet hanketta ja sen tuloksia. Lisäksi olemme olleet mukana useissa podcasteissa sekä erilaisissa yleisötilaisuuksissa puhumassa pätkätöiden merkityksestä esiteollisena aikana, mikä on tuonut hankkeelle merkittävää näkyvyyttä erilaisten yleisöjen parissa. Esiteollisen ajan lyhytaikaisten työsuhteiden tutkiminen jatkuu eri muodoissa hankkeen jälkeen. Takaisin apurahalistaukseen