Apurahat ja residenssipaikat

Tiede ja taide

Nuorille suunnattu tietokirja ”Toisenlainen eläinkirja”

Hakemuksen tiivistelmä

Toisenlainen eläinkirja on uudenlainen 15–17-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille suunnattu eläintietokirja. Siinä tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan kannalta elintärkeitä toislajisia eläimiä, joita tärkeydestä huolimatta (tai juuri sen takia) kohdellaan ala-arvoisilla ja sietämättömillä tavoilla. Kirja käsittelee ruuan tehotuotantoa, turkistarhausta, eläinkokeita sekä eläintarhoja ja eläinten viihdekäyttöä. Kriittisen eläintutkimuksen ja ei-ihmiskeskeisen historiantutkimuksen näkökulmista kirjoitettu teos antaa lukijalleen tietoa suomalaisten eläinsuhteen nurjasta puolesta sekä siitä, kuinka tähän tilanteeseen on päädytty. Suomalaisen yhteiskunnan eläinsuhteen pimeää puolta on tutkittu paljon esimerkiksi yhteiskuntatieteiden parissa ja varsinkin kotieläintuotannosta on julkaistu tietokirjoja. Olemassa olevat kirjat on kuitenkin suunnattu aikuisille joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Toisenlainen eläinkirja paikkaa kirjatarjonnan aukkoa ollen ensimmäinen suomessa tehty kriittisestä eläintutkimuksesta kumpuava tietokirja nuorille. Kirja on uudenlainen myös, koska siinä historiallistetaan ihmisten ja muiden eläinten suhteita ja eläimiä hyväksikäyttäviä käytänteitä. Kirjahankkeessa on mukana kaksi ihmistieteellisen eläintutkimuksen tutkijaa ja kuvittaja.

Saimme Koneen Säätiöltä apurahaa Toisenlainen eläinkirja -tietokirjahankkeen toteuttamiseen yhteensä 44 200 euroa. Hankkeeseen kuuluivat Otto Latva, Heta Lähdesmäki ja Tuuli Hypén. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen Latva ei ollut rahoitettuna hankkeessa ja hän kirjoitti kirjan tekstejä muiden töiden ohella ja osallistui mahdollisuuksien mukaan kokouksiin ja kuvituksen ideointipalavereihin. Lähdesmäki vastasi tästä syystä suuresta osasta kirjan tekstien kirjoittamisesta. Heta Lähdesmäki oli rahoitettuna hankkeessa seitsemän kuukautta vuonna 2020. Tänä aikana Lähdesmäki teki vaadittavaa taustatyötä tietokirjan lukujen ja laatikkotekstien aiheista, perehtyi tutkimuskirjallisuuteen ja etsi sopivia alkuperäisaineistoja, joihin teksteissä saattoi viitata, ja kirjoitti ja työsti tekstejä valmiiksi. Lisäksi Latva kirjoitti tekstejä oman palkkatyönsä ohella. Käsikirjoitus pitää sisällään johdannon ja loppuluvun sekä seitsemän lukua ja yhdeksän laatikkotekstiä. Luvuista tuli noin 8 sivun mittaisia ja johdanto ja loppuluku ovat neljä sivua pitkiä, laatikkotekstit ovat maksimissaan yhden A4-pituisia. Tuuli Hypén työskenteli hankkeessa yhdeksän kuukautta vuonna 2020 ja kaksi kuukautta vuonna 2021. Näiden yhdentoista kuukauden aikana Hypén ideoi ja suunnitteli yhdessä Lähdesmäen kanssa lukujen ja tietoiskujen kuvitusta sekä käsikirjoitti sarjakuvia ja piirsi kuvitukset ja sarjakuvat valmiiksi. Sarjakuvia valmistui 16 ja kuvituskuvia 60. Kuvituksessa on mukana sekä havainnollistavia lajikuvia että perinteistä kuvituskuvaa. Kirjoittajat ja kuvittaja tekivät tiivistä yhteistyötä lukujen ja laatikkotekstien kuvituksen sekä tekstien lomaan sijoitettavien sarjakuvien ideoinnin ja suunnittelun suhteen. Vastavuoroisesti kuvittaja osallistui tekstiosioiden ideoimiseen ja kommentoi puolivalmiita tekstejä antaen tärkeää palautetta. Koronapandemia ja sen mukanaan tuoma poikkeusaika aiheuttivat haasteita hankkeelle. Niistä huolimatta hankkeen tavoitteet toteutuivat hyvin. Kirjan käsikirjoitus ja kuvitus ovat n. 80 % valmiit ja olemme olleet kustantajaehdokkaisiin yhteydessä jo viime keväästä saakka. Kun tietokirjamme julkaistaan, lähetämme yhden kappaleen sitä Koneen Säätiön toimistoon.

Takaisin apurahalistaukseen