Yhteiskuntatieteiden tohtori Ranta Johanna

Nimettömiä kohtaamisia laittomilla poluilla: Etnografinen tutkimus pimeään verkkoon ja kaduille jalkautuvasta huumetyöstä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Laittomien huumeiden käyttö on lisääntynyt ja moninaistunut Suomessa merkittävästi. Opioidien ja amfetamiinien ongelmakäytön lisäksi yleistä on esimerkiksi kannabiksen, muuntohuumeiden ja niin sanottujen kovien huumeiden satunnaiskäyttö. Keskeisenä syynä huumeiden käytön yleistymiseen on huumekaupan siirtyminen katukaupan ohella täysin anonyymiin pimeään verkkoon, josta huumeet tavoittavat laajan yleisön. Huumekulttuurin ja huumekaupan muutokset ovat velvoittaneet huumetyön kehittämiseen, sillä kaikkia huumeita käyttäviä ihmisiä ei tavoiteta päihdepalveluissa, vaikka heillä olisi tarve vähentää käytöstä aiheutuvia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Viime aikoina on kehitetty perinteisistä päihdepalveluista poikkeavaa jalkautuvaa huumetyötä: tuki viedään sinne, missä huumeita käyttäviä ihmisiä liikkuu. Jalkautuvan työn merkityksistä huumeita käyttävien ihmisten kohtaamiselle tai käytön haittojen vähentämiselle ei kuitenkaan juuri ole saatavilla tietoa. Tässä tutkimuksessa tartutaan tähän puutteeseen tuottamalla tietoa pimeään verkkoon ja kaduille jalkautuvan huumetyön arkitoiminnasta ja -kohtaamisista. Liikkuvalla etnografialla tuotettava aineisto koostuu pimeään verkkoon ja kaduille jalkautuvan huumetyön asiakas-työntekijäkohtaamisista, asiakkaiden ja työntekijöiden haastatteluista sekä tutkijan kenttäpäiväkirjasta. Analyysi perustuu ihmismaantieteiden ja etnometodologisen vuorovaikutuksen tutkimuksen yhdistelmään, jonka lähtökohta on ymmärrys ihmisten arkisen vuorovaikutuksen kietoutumisesta sitä ympäröivään paikkaan. Hankkeessa tarkastellaan, millaisia mahdollisuuksia, heikkouksia ja riskejä pimeä verkko ja kadut kohtaamispaikkoina tarjoavat jalkautuvalle huumetyölle. Erityisesti tutkitaan, millaisia sisältöjä ja merkityksiä jalkautuvan huumetyön kohtaamiset pimeässä verkossa ja kaduilla asiakkaiden ja työntekijöiden näkökulmista saavat sekä millaiseen sanalliseen ja ei-sanalliseen vuorovaikutukseen asiakkaat ja työntekijät orientoituvat näissä kohtaamisissa.