Kolmas Tila ry – Tredje Rummet rf

Näyttämöteos Raumzeit

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Yksivuotinen

Lähtökohtana on suomalainen fyysikko Gunnar Nordström ( 1881–1923), jonka tieteellinen työ sijoittuu 1900-luvun alkuun. Hänen merkittäviä tutkimuskohteitaan oli painovoimateoria. Nordströmin teoria oli merkittävä kilpailija Albert Einsteinin teorialle. Nordström tunsi Einsteinin tutkimustyötä ja solmi myöhemmin häneen kontaktin. Omassa työssään hän lopulta asettui Einsteinin teorian kannalle. Myös suomalaisessa tiedeyhteisössä oli henkilöitä, jotka asettuivat suhteellisuusteoriaa vastaan. Tavoitteena oli jakaa fysiikka "arjalaiseen" ja "juutalaiseen" fysiikkaan. Jälkimmäiseen liitettiin mm. Einsteinin työ ja suhteellisuusteoriat. Kysymys oli ideologisen ja poliittisen rintaman luomisesta ja totalitäärisen ajattelun vaikutuksesta. Mitä oli niin kutsuttujen arjalaisten fyysikoiden ”vaihtoehtoinen fysiikka”? Millä tavalla ideologinen ajattelu tunkeutui tieteeseen ja miksi? Millaisia muotoja oikeistoradikalismi sai akateemisessa maailmassa 1930-luvun aikana Euroopassa ja erityisesti Suomessa? Mihin ”vaihtoehtoinen totuus” perustui? Millä sitä perusteltiin? Ketkä sitä kannattivat? Miksi? Mitä seurauksia tällä oli? Mitä seurauksia saman suuntaisella ajattelulla nyt on? Teoksen keskiössä ovat fysiikan ja tähtieteen historiaan liittyvät tutkijat ja tapahtumat. Kuinka miellämme olemassaoloa ja aikaa, kuinka niitä on fysiikassa tutkittu ja mitä niistä on ajateltu ja mitä niistä tiedetään. Fysiikan näkökulman ohella näitä kysymyksiä lähestytään myös Martin Heideggerin filosofian kautta. Äänellä on merkittävä osuus. Näytelmä sijoittuu vanhaan radiostudioon, ääni luo tiloja, atmosfäärejä, joukkoja – dramaturgiaa. Näytelmään liittyy pelkästään äänellisesti toteutettuja jaksoja, kuten radion tiedeohjelma, jossa haastatellaan spekulatiivisen fiktion kirjoittajia ja kerrotaan ajankohtaisia tiedeuutisia. Tätä kautta teos tarkastelee myös spekulatiivisen fiktion suhdetta totalitarismiin. Mitä spekulatiivinen fiktio lajina mahdollistaa totalitarismin ajassa?