Apurahat ja residenssipaikat

Tiede ja taide

Muuttuvat hiljaisuudet. Maaseutukylien ääniympäristöt ja monisukupolvinen kuunteleminen

Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten maaseutukylien ääniympäristöjä ja niiden muutoksia eri-ikäisten kyläläisten kuuntelemina. Tutkittavat kyläalueet ovat Lampinsaari Oulun läänissä ja Juvan alue Itä-Suomen läänissä. Kylissä on toteutettu erilaisia alueellisia rakennemuutoksia, kuten elinkeino- ja teollisuusmuutoksia sekä kuntapalveluiden supistamisia. Tutkimuksen pääkysymys on: Miten eri-ikäiset asukkaat kuuntelevat ja merkityksellistävät kotikylänsä muuttuvia ääniympäristöjä? Tähän liittyen kysytään myös: Millaisia erilaisia hiljaisuuksia kylissä voi kuulla? Millaisia merkityksiä erilaisiin hiljaisuuksiin liittyy eri-ikäisten kyläläisten kuulokulmissa? Miltä kuulostavat vaienneet teollisuuslaitokset? Tutkimus on teoreettisesti ja metodologisesti monialainen. Tieteenaloissa kohtaavat kulttuurinen äänentutkimus (sound studies), äänimaisematutkimus (soundscape studies) ja aistimellinen etnografia (sensory ethnography). Etnografisia metodeita tutkimuksessa ovat haastattelut, havainnointi, kenttä-äänitykset, korvintodistaminen sekä äänikävelyt (sound walks) yhdessä kyläläisten kanssa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten aluepoliittiset muutokset muokkaavat kylien ääniympäristöjä ja eri-ikäisten kyläläisten kuuntelua. Keskeiset käsitteet ovat ääniympäristöjen muutokset ja hiljaisuus. Tutkimus tuottaa uutta tietoa äänimaisemien ja erilaisten hiljaisuuksien paikallisista merkityksistä kyläyhteisöissä sekä kehittää ja monipuolistaa hiljaisuuden käsitettä.

Hanke on päättynyt ja etnografisten tutkimusten tapaan se toteutui hyvin monimuotoisesti ja ennalta-arvaamattomasti. Tämä juuri on etnografian ydin: ihmisten parissa tehtävää tutkimusta ei voi predestinoida sataprosenttisesti, etenkään jos halutaan uutta kiinnostavaa tietoa.

Päädyin tutkimaan ainostaan Lampinsaaren kylää, sillä se osoittautui hyvin rikkaaksi ja diverssiksi sekä tutkittavien ihmisten, ympäristöjen ja historiansa osalta. Tein kylälle kaikkiaan viisi (5) kenttämatkaa, jotka olivat kestoltaan muutaman päivän mittaisia. Kenttämatkoilla tein haastatteluja ja äänikävelyitä, ja viimeisimmillä matkoilla myös yhteistyöhankkeita kyläläisten kanssa.

Tutkimuksen pääkysymys oli: Miten eri-ikäiset asukkaat kuuntelevat ja merkityksellistävät kotikylänsä muuttuvia ääniympäristöjä? Tähän liittyen kysyin myös: Millaisia erilaisia hiljaisuuksia kylissä voi kuulla? Millaisia merkityksiä erilaisiin hiljaisuuksiin liittyy eri-ikäisten kyläläisten kuulokulmissa? Miltä kuulostavat vaienneet teollisuuslaitokset?

Näihin kysymyksiin sain useita kiinnostavia vastauksia. Hiljaisuuksista puhuttiin mm. luonnon rauhan ja levollisuuden kontekstissa, mutta paljon myös luopumisen, surun ja vaikenemisen kautta. Kaivosmenneisyys on kylällä vahvasti läsnä, vaikka varsinaiset kaivosrakennukset on suurelta osin purettu. Kylällä on paljon autioita asuintaloja ja myös kaivoksen rakennuttama vanha monitoimitalo, jotka hohkaavat kylään jatkuvasti kaivoksen vaiennutta menneisyyttä.

Takaisin apurahalistaukseen