Musiikillinen audioesseesarja taideyleisöjen yhteiskunnallisista merkityksistä

Hakemuksen tiivistelmä

Tottuneina taiteen katsojina ja sen yhteisöllisestä muutosvoimasta kiinnostuneina meitä vaivaa monilla eri korkeakulttuuriksi mielletyillä taiteen aloilla katsomiskulttuurin epäkehollisuus, kuluttajamaisuus, yksityisyys ja hajaantuneisuus. Kysymme miten tämä muovaa eri ymmärryksiä siitä miksi taidetta tehdään, kuka sitä voi tehdä, kuka päästä katsomaan, miten taidetta kohdataan ja mitä siitä voi ylipäätään seurata ja mitä ei? Entä missä yleisön keho on ja mistä lähtien se on pääasiassa istunut? Onko yleisö aina omasta halustaan usein niin näkymätön vai onko tällä myös pidemmälle ulottuvia kulttuurihistoriallisia taustatekijöitä? Tutkimme audiesseesarjassa taideyleisöjen historioita ja haastattelemme taiteellisia toimintatapoja pitkäjänteisesti harjoittavia ja tekijän ja kokijan rajaa haastavia ei-ammatillisia yhteisöjä, joilla on kiinnostavaa sanottavaa taiteen suhteesta luokkakysymykseen, eurosentrisyyteen, elitismiin, populaari- ja fanikulttuuriin, taiteen yhteiskunnallisiin ja yhteisöllisiin mahdollisuuksiin ja yleisönä olemisen merkityksiin ja tapoihin. Rinnastamme taideyleisöjä tilanteesta riippuen hoivatyöntekijään, sivustaseuraajaan, kansalaiseen tai kuluttajaan. Kysymme näiden roolileikkien kautta taideyleisöjen suhdetta rakenteelliseen sortoon ja etsimme tekijöiden ja yleisöjen välistä vastavuoroisuutta lisääviä yleisösuhteita. Reflektoimme myös omia positioitamme taiteen katsojina ja puhumme tunnelähtöisesti taiteen mahdollistamisen ja sivustaseuraamisen kokemuksista. Tämä pohdinta ottaa pääasiassa esseistisiä muotoja, mutta voi rönsyillä haastatteluiden lomasta myös keskusteleviksi ja edelleen laulullisiksi osuuksiksi, yhdistäen radioesseetä, musiikkia, podcastia ja äänitaidetta. Teoksen tarkoituksena on edistää keskustelua taideyleisöistä kotimaista kulttuurikenttää ylläpitävinä ja muuttavina toimijoina, joilla voisi olla nykyistä suoremmin kansalaisaktiivisuudesta ammentavaa vaikutusta taiteen sisältöihin, yleisösuhteisiin ja kulttuuripolitiikka.