Filosofian maisteri Hämäläinen Julia

124000 €

Monikäyttöiset viheralueet liikkumista varten – kytkeytyneisyys biodiversiteetin ja ihmisen näkökulmasta

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Monissa kaupungeissa halutaan vihertää kaupunkeja luonnon monimuotoisuuden ja ihmisten terveyden lisäämiseksi sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja sen torjumiseksi. Viheralueiden kytkeytyneisyys lisää luonnon monimuotoisuutta edistäen lajien säilymistä pitkällä aikajänteellä. Monimuotoisella luonnolla on itseisarvo sekä ihmisen terveyttä ja hyvinvointia edistävä vaikutus. Yhä puuttuu kuitenkin kvantitatiivista tietoa siitä millainen kaupunkien viheralueverkosto olisi optimaalisin useiden suojelullisesti merkittävien lajien liikkumisen sekä kävelyn ja pyöräilyn näkökulmasta. Tutkimuksessa on tarkoitus luoda malli viheralueverkostosta, joka edistäisi sekä suojelullisesti arvokkaiden kohdelajiryhmien liikkumista ja leviämistä että pyöräilyä ja kävelyä. Tarkoituksena on tutkia tärkeimpiä liikkumisen esteitä lajien leviämisryhmien kannalta nykyisessä kaupunkien viheralueverkostossa, kuinka optimoida leviämismahdollisuuksia erilaisilla viheralueilla (esim. puistot, viherkatot tai tienvarret), ja yhdistää nämä tulokset hankkeen toisen väitöskirjatutkimuksen tuloksiin ihmisen tarpeista sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä. Tutkimuksesta saataisiin tietoa toimivatko erilaiset uudet ja monikäyttöiset viheralueet elinympäristöverkostoa täydentävinä tai miten elinympäristöverkostoon sijoitettuna ne ovat hyödyllisimmillään. Projektissa asiantuntijapaneeli mm. valitsee kohdelajit, parametrisoi kohdelajien leviämistiedot ja testaa tutkimuksen muutosskenaarion. Elinympäristöjen parantaminen määritetään valitun kohdelajiston näkökulmasta. Aineisto mallinnetaan alueellisesti Graphab-ohjelmalla ja paikallisesti Circuitscape-ohjelmalla. Kun tämä mallinnus yhdistetään tietoon kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä sekä ihmisten tarpeista, saadaan konkreettista tietoa mm. kaupunkisuunnittelua ja viheralueiden hoitoa varten. Tutkimuksen tuloksia analysoidaan käsitteellisten mallien avulla, kuten ”bigger, better, more, joined” ja luontoperustaisten ratkaisujen typologia.