Apurahat ja residenssipaikat Tiede Merikotkan liikkumisekologia: synnyindispersaali, reviirin valinta ja nuoruusvuosien aikaiset liikkeet Päähakija FM Penttinen Ida Myöntösumma 61000 € Tukimuoto Yleinen rahoitushaku Alat Biologinen, kemiallinen ja fysikaalinen ympäristötiede Myöntövuosi 2021 Jos omistat hankkeen, voit kirjautua sisään ja lisätä hankkeen tietoja. Kirjaudu sisään Jaa: Takaisin apurahalistaukseen Merikotka on luonnonsuojelun menestystarina. Vainojen ja ympäristömyrkkyjen aiheuttamasta aallonpohjasta on noustu tilanteeseen, jossa aktiivisia reviirejä on yli 500. Vaikka tämä on useimmille ilon aihe, myös tyytymättömyyttä alkaa orastaa: miten kasvava kanta vaikuttaa merikotkan saalislajeihin? Voiko merikotka levittäytyä saimaannorpan esiintymisalueelle ja tehdä vahinkoa toiselle luonnonsuojelun ikonille? Pitäisikö kantaa jo harventaa? Tarve tutkitulle tiedolle kotkakannan tähänastiseen kehitykseen vaikuttaneista tekijöistä on suuri. Sen pohjalta voidaan tehdä ennusteita tulevasta kannankehityksestä ja ratkoa suojelu- ja kannanhoitointressien ristiriitoja. Tutkimus koostuu kolmesta osatyöstä. 1. Selvitän merikotkan synnyindispersaalia, eli matkaa synnyinpesän ja ensimmäisen pesinnän välillä. Pyrin tunnistamaan pesivät emolinnut rengastietojen ja DNA:n perusteella, ja näin yhdistämään ne synnyinpesäänsä. Tämä mahdollistaa myös synnyin- ja pesimäreviirien piirteiden vertailun. 2. Merikotkat saavuttavat sukukypsyyden vasta 4-6 vuoden iässä. Tutkin nuorten merikotkayksilöiden liikkumista pesästä lähtemisen ja oman reviirin perustamisen välillä. Tähän on käytettävissä GPS-dataa koko ikänsä seuratuista merikotkayksilöistä. Selvitän liikkumisalueen laajuutta, vuosittaisten reittien toistettavuutta sekä potentiaalisilla pesimäreviireillä vierailua. 3. Tutkin merikotkien ruokinnan vaikutusta kannan kehitykseen. Ruokintapaikoilta tehtyjen rengashavaintojen perusteella selvitän, paljonko nuoret merikotkayksilöt hyödyntävät ruokintapaikkoja, kuinka todennäköisesti ruokinnalla havaitut yksilöt tavataan pesivinä lähistöllä ja onko ruokintapaikkojen perustaminen vaikuttanut uusien merikotkareviirien syntyyn. Tutkimuksen aineisto on poikkeuksellisen laadukas ja kattava sekä ajallisesti että maantieteellisesti: pesäinventointidataa lähes 50 vuoden ajalta, korkealaatuista valokuvamateriaalia emoista, GPS-dataa, sekä yli 1500 aikuisten ja yli 1300 poikasten sulkanäytettä. Takaisin apurahalistaukseen