Menneisyyden kartoitus – paikkatietoanalyysien soveltaminen arkeologisessa tutkimuksessa

Tutkin väitöskirjassani geoinformatiikan analyysimenetelmiä arkeologian näkökulmasta. Väitöskirjani tavoitteena on löytää uusia paikkatiedon analyysimenetelmiä ja niiden yhdistelmiä arkeologisen tutkimuksen käyttöön. Lähtöaineistona hyödynnän erilaisia paikkatietoaineistoja, kuten lentolaserkeilaamalla tuotettuja dataa, avoimia paikkatietoaineistoja ja digitoituja aineistoja aikaisemmista tutkimuksista. Lisäksi tuotan aineistoa itse tietoa lähteistä, kuten vanhoista kartoista. Väitöskirjani muodostuu neljästä eri artikkelista ja artikkelit käsittelevät eri mittakaavatasoja aina yksittäisen muinaisjäännöksen rakenteista maakuntatason muinaisjäännöksiin asti. Geoinformatiikan valmiita analyysimenetelmiä ja avoimia aineistoja on tarjolla nykypäivänä suuri määrä, joten niitä on mahdollista hyödyntää arkeologiseen tutkimukseen hyvin monipuolisesti. Arkeologista paikkatietotutkimusta ja analyysimenetelmien arviointia ei ole juuri vielä tehty Suomessa nykyisen avoimen paikkatiedon ja tehokkaiden paikkatieto-ohjelmien aikakaudella. Tutkimukseni tuottaa uutta tietoa useista kiinteistä muinaisjäännöksistä sekä eri menetelmien soveltuvuudesta arkeologiseen paikkatietotutkimukseen. Uutta tietoa tarvitaan muinaisjäännösten suojelunäkökulmasta, sekä kaiken muun arkeologisen tutkimuksen tueksi, sillä arkeologia tieteenalana nojaa hyvin vahvasti kontekstitietoon, eli useimmiten muinaisjäännösten sijaintietoon. Muinaisjäännösten paikannustarkkuus ja luokitus vaikuttaa suojelun lisäksi huomattavasti mm. rakentamiseen, metsienhoitoon ja kaavoitukseen. Arkeologista paikkatietoa ja sen tarkkuutta on kehitettävä ja tutkittava, jotta tulevaisuudessa suojelutoimet voidaan kohdistaa oikein. Väitöskirjani on jo puoliksi rahoitettu, sillä työskentelen puolipäiväisenä tohtorikoulutettavana Animals Make Identities (AMI) -ERC tutkimusprojektissa Helsingin yliopistossa.