Apurahat ja residenssipaikat

Taide

Marras – suomalais-karjalaisen mytologian ja loitsuperinteen uudelleentulkinta ja queerfeministinen representaatio kuvataiteen avulla

Hakemuksen tiivistelmä

Marras on projekti, jonka olen aloittanut tutkimalla suomalais-karjalaista mytologiaa ja loitsuperinnettä pro gradu -tutkielmani aiheena. Tutkin aiheita aiemmin folkloristisessa tutkimuksessa ohitetusta queer- ja ekofeministisestä näkökulmasta, luoden uutta tulkintaa ja representaatiota queer-identifioituville olennoille, ja alleviivaten lajienvälisyyden ja luontosuhteen tärkeyttä. Taiteellinen projektini on herättänyt kiinnostusta niin kotimaisessa kuin kansainvälisessä mediassa, ja siitä on kirjoitettu Ylen uutisissa, Dazed- ja i-D-lehdissä. Pääasiallinen mediani on tekstiili, jonka työstämiseen käytän perinteisiä käsityömenetelmiä, kuten neulomista, virkkaamista, ryijyn tekoa ja huovuttamista. Työskentelylleni on tyypillistä intuitiivisuus ja rituaalinomaisuus, kokeilu, obsessiivisuus ja loputon tutkiminen, niin kirjallisuuden kuin työskentelyn kautta. Käytän teoksissani vain kierrätysmateriaaleja, jotka kerään itse. Materiaalin menneisyys ja tarina ovat tärkeässä roolissa, koska ne siirtyvät suomalaisen noituuden perinteen mukaan väkenä, omanlaisena taikavoimanaan teoksiini ja sitä kautta niiden kanssa interaktiossa olevaan ihmiseen. Suomalais-karjalaisessa mytologiassa on monimuotoinen ja kiinnostava kuvaus nais- ja epäbinäärisistä hahmoista ja queer-tematiikkaa, joka on jätetty vaille syvempää tutkimusta. On tärkeää löytää ja kehittää uusia representaatioita mytologiasta, joka kauan on tulkittu patriarkaattisen ja nationalistisen linssin läpi. Apurahakautena laajennan työskentelyäni uusiin medioihin ja perehdyn syvemmin omiin karjalaisiin juuriini, ja oman sukuni tietäjien ja noitien perinteisiin. Tutkin okkultismin, karjalaisen identiteetin ja käsityöperinteen ylisukupolvisuutta ja merkitystä nykytaiteessa. Projektin tarkoituksena on tuoda esille uutta, queerfeminististä tietoa suomalais-karjalaisesta mytologiasta ja kulttuurista ja esittää se taiteen keinoin, tehdä siitä samastuttavaa ja käsin kosketeltavaa.

Apurahakautena halusin syventyä tutkimukseeni suomalais-karjalaisesta noituudesta ja erityisesti oman sukuni ja Karjalan perinteisiin ja kulttuuriin. Tutkimukseni kohdistui lopulta eniten karjalaisiin hautajaisrituaaleihin, joista tein videoteoksen Kalanluinen vuode.
Apuraha mahdollisti karjalaiseen kulttuuriin syventymisen, kirjallisen tutkimuksen lisäksi sen, että kävin karjalaisella itkuvirsikurssilla ja olen opetellut karjalankieltä.
Jatkan teoskokonaisuuden rakentamista videoteoksen ympärille, jotta saan tuotettua siitä valmiin näyttelyn.

Tutkin myös suomalais-karjalaisten mytologioiden teemaa teoksessani Huolehtija Nuoret2023 näyttelyssä Taidehallissa, sekä osallistavalla tekstiiliteoksella Demons’ Nest Art For All -näyttelyssä Helsingin Vapaan taiteen tilassa.
Lisäksi minulla oli vuoden aikana yksityisnäyttely osana Koneen Säätiön tukemaa Tuo Tuo artsin Cultural Pollinators - projektia. Näyttely käsitteli traumaa ja myrkyllisiä perhesuhteita tekstiilin keinoin.

Apurahan saaminen teki mahdolliseksi syventymisen tekniikoihin ja medioihin, joihin syventymiseen aikani ei olisi muuten riittänyt muun työskentelyn ohella. Palasin Aalto-yliopiston opintojeni aikaiseen biomateriaalien tutkimukseen residenssissäni Argentiinassa lokakuussa 2023.
Biomateriaaleista on tullut uusi keskeinen osa työskentelyäni tekstiilin ohella. Aiempi kierrätetyn tekstiilin käyttö taiteessani muodostaa selkeän narratiivin biomateriaalien kanssa ja haluan edetä kohti medioita, jotka ottavat ympäristön huomioon yhä enemmän.

Takaisin apurahalistaukseen