Apurahat ja residenssipaikat Tiede ja taide Laulujen lähteet, sanojen synnyt. Etymologinen tutkimustieto lauletun kansanrunouden uudistajana Päähakija Filosofian tohtori Jalava Lotta ja työryhmä (Lauluyhtye Kärhämä ja etymologit) Hankkeen jäsenet Kuukausiapurahan saajat: Jalava Lotta, Kivinen Ilona, Laitinen Saarni Ryhmän muut jäsenet: Jerrman Anni, Elomäki Mari, Jokela Ville, Saarikivi Janne Myöntösumma 98800 € Tukimuoto Yleinen rahoitushaku Alat KielitiedeMusiikki Myöntövuosi 2019 Kesto Kolmivuotinen Jos olet hankkeen vastuuhenkilö, voit kirjautua sisään ja lisätä hankkeen tietoja. Kirjaudu sisään Jaa: Takaisin apurahalistaukseen Hakemuksen tiivistelmä Hanke yhdistää etymologista tutkimusta ja laulettua kansanmusiikkia, kahta kulttuuriperintömme osa-aluetta, joilla molemmilla on vahva kansallinen symboliarvo, mutta jotka tähän saakka ovat olleet toisistaan irrallisia. Hankkeessa sanojen alkuperäselitysten pohjalta sovitetaan lauluja. Samalla laulusävelmät ja aiheet innoittavat uuteen etymologiseen tutkimukseen ja julkaistujen etymologioiden uudelleenarviointiin. Tieteellisten menetelmien tuottamien etymologioiden sovittaminen runomuotoon ja yhdistäminen kansanmusiikkiin tuottaa aivan uudenlaista nykyajan runolaulua: laulettuja etymologioita. Runolaulu, jolla vanhastaan on tuotettu menneisyyskuvia, kerrottu syntyjä syviä, taipuu hankkeessa tieteellisen tiedon välittämisen kanavaksi. Sillä kerrotaan modernin tieteen historianarratiiveja, jotka tieteen kielellä ja menetelmin kertovat menneestä: sanojen synnystä. Tieteellis-taiteellinen hanke uudistaa tieteen julkaisukäytäntöjä ja määrittelee uudelleen runolaulun funktioita nyky-yhteiskunnassa. Hankkeen tuotokset ovat tiedettä, taidetta, tieteen popularisointia ja uusien tiedejulkaisemisen tapojen kokeilua. Loppuraportin tiivistelmä Laulujen lähteet, sanojen synnyt -hanke yhdisti kielihistorian tutkimusta ja laulettua kansanmusiikkia, joilla molemmilla on kansallisen kulttuuriperinnön näkökulmasta vahva symboliarvo mutta jotka aiemmin ovat näyttäytyneet toisistaan erillisinä aloina. Hankkeessa tutkittiin suomen kielen sanojen etymologiaa ja tarkasteltiin nykykansanlaulun ulottuvuuksia sovittamalla laulujen aiheiksi kielitieteen tuloksia. Projektin keskeisiä työvälineitä ja tuotoksia olivat etymologialaulut eli sanojen alkuperää koskevan tutkimustiedon välittämiseksi sävelletyt ja sanoitetut laulut. Tyylillisesti laulut ammentavat suomen kielen (esi)historiallisten vaiheiden ja niiden kontaktikielten jatkajien puhuma-alueiden kansanmusiikkiperinteestä ja osin itämerensuomalaisesta kansanrunoudesta. Lauluja tarkasteltiin uudenlaisena nykyajan suullisena ja esitettynä kertomaperinteenä: lauletut runot, joilla vanhastaan on jaettu maailmantietoa ja menneisyyskuvia, taipuivat hankkeessa tieteen keinoin tuotetun sanojen syntytiedon välittäjiksi. Tieteellis-taiteellinen hanke tutki ja uudisti osaltaan tieteen julkaisukäytäntöjä ja suullisen, lauletun kerronnan funktioita nykymaailmassa. Lauletun kielihistoriatiedon instrumenttina toimi lauluyhtye Kärhämä (https://www.karhama.info/), jonka jäsenistä kaksi kielitieteen tohtoria toimi osa-aikaisesti myös projektin apurahansaajina tieteellisen ja taiteellisen työn parissa. Apurahansaajiin ja työryhmän yhteistyöverkostoon kuului lisäksi muita etymologeja ja kansanmuusikoita. Hankkeen aikana syntyneitä ja sovitettuja etymologialauluja esitettiin sekä suurelle yleisölle että kielentutkimuksen ja kansanmusiikin kentillä ja tapahtumissa, pääosin vuosina 2022-2024. Osa etymologialauluista on julkaistu suoratoistopalveluissa, ja vuoden 2025 aikana laulut ilmestyvät äänitekokoelmana. Kielitieteellisen taustatyön ja tutkimuksen ohessa hankkeessa tuotettiin myös perinteisiä tutkimusartikkeleita ja yleistajuisia teoksia. Takaisin apurahalistaukseen