Apurahat ja residenssipaikat Tiede Lasten musiikkifanius ja muuttuva lapsuus Päähakija Valtiotieteiden tohtori Poikolainen Janne Myöntösumma 39400 € Tukimuoto Yleinen rahoitushaku Alat Sosiologia Myöntövuosi 2019 Jos omistat hankkeen, voit kirjautua sisään ja lisätä hankkeen tietoja. Kirjaudu sisään Jaa: Takaisin apurahalistaukseen Tutkimus tarkastelee alle 10-vuotiaiden lasten musiikkifaniutta ja sen kasvun heijastelemia lapsuuden murroksia. Tutkijat ja kasvattajat ovat havahtuneet viime vuosina siihen, että nuorisoon totutusti yhdistetty populaarimusiikin fanikulttuuri on alkanut ulottua yhä vahvemmin myös aikuisten ja lasten arkeen. Aiempi tutkimus on keskittynyt toistaiseksi ikääntyviin yleisöihin, siinä missä lasten fanius on jäänyt tiedejulkaisuissa lähinnä maininnan tasolle. Mediassa lasten muuttuva musiikinkulutus ja uudenlaiset, popkulttuurista nousevat idolit ovat sen sijaan herättäneet kiivastakin debattia. Aiheesta käyty mediakasvatuksellinen keskustelu on kuitenkin jäänyt tutkitun tiedon puutteessa ohueksi. Tämä tutkimus tuo lasten musiikkifaniutta ja lasten musiikkimaun "poppiutumista" akateemisen keskustelun valokeilaan kahden suomalaisen popidolin, Sannin ja Mikael Gabrielin, nuorimpien ihailijoiden näkökulmasta. Lasten teemahaastatteluille rakentuva tutkimus tarjoaa samalla tuoreen näkymän lapsuudessa viime vuosikymmeninä tapahtuneisiin murroksiin. Niitä ovat muun muassa lapsuuden digitalisoituminen, kaupallistuminen ja seksualisoituminen. Murrosten myötä monet aiemmin nuoruuteen ja aikuisuuteen assosioituneet ilmiöt ovat alkaneet ”valua” yhä voimakkaammin lapsuuden piiriin. Kehitys voidaan nähdä myös osana laajempaa iän merkityksiin liittyvää muutosta, jossa kronologisen iän rooli on pienentynyt ja nuoruudesta on tullut ihannoitu ikävaihe kaikkien ikäryhmien keskuudessa. Loppuraportin tiivistelmä Tutkimushankkeessa tarkasteltiin sitä, millaisia muotoja ja merkityksiä musiikkifanius saa tämän päivän lasten arjessa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä. Hankkeen edetessä tutkimuksen näkökulma tarkentui erityisesti lasten faniuden ylisukupolvisiin ulottuvuuksiin. Tämä käsittää esimerkiksi musiikkillisten vaikutteiden ja kuluttamisen tapojen ylisukupolvisen välittymisen sekä lasten ja vanhempien ylisukupolvisesti jakamat faniuden kohteet. Hankkeen tarkoituksena oli myös kartoittaa tuoreesta näkökulmasta länsimaisessa lapsuudessa viime vuosikymmeninä tapahtuneita kulttuurisia murroksia, kuten lapsuuden digitalisoitumista, nuorisokulttuuristumista ja kaupallistumista. Hankkeen pääaineisto koostui 7-11-vuotiaiden musiikkifanien teemahaastatteluista. Lisäksi hankkeen kuluessa kerättiin myös 2-5-vuotiaiden lasten ja heidän vanhempiensa virikkeellisistä yhteishaastatteluista koostuva aineisto, joka mahdollistaa jatkossa faniuden ja siihen rinnastuvien populaarikulttuurin kulutuksen muotojen tarkastelun entistä nuorempien lasten arjesta käsin. Näiden näkökulmien kautta hanke valottaa aiemmin vähälle tutkimukselliselle huomiolle jäänyttä lasten musiikkifaniutta tuoden esiin myös lapsiyleisöjen omaa aktiivista toimijuutta fanikulttuurin kentällä. Takaisin apurahalistaukseen