Apurahat ja residenssipaikat Tiede Lajien historia ja moninaisuus aristoteelisessa eläintutkimuksessa Päähakija Filosofian tohtori, dosentti Perälä Mika ja työryhmä Hankkeen jäsenet Kuukausiapurahan saajat: Perälä Mika, Salmenkivi Erja, Korhonen Tua, Kaski Liisa Ryhmän muut jäsenet: Alanen Harry Myöntösumma 422600 € Tukimuoto Yleinen rahoitushaku Alat Filosofia Myöntövuosi 2024 Kesto Nelivuotinen Jos omistat hankkeen, voit kirjautua sisään ja lisätä hankkeen tietoja. Kirjaudu sisään Jaa: Takaisin apurahalistaukseen Hakemuksen tiivistelmä Luontokato on aikamme suuri huoli, johon etsitään ratkaisuja usean eri tieteenalan voimin. Nykytutkimuksessa lajit ja luonnon monimuotoisuus nähdään ennen kaikkea biologisena tai laajemmin ekologisena ilmiönä, jota tarkastellaan historiallisesti lähinnä evoluution kannalta. Lajien ja luonnon monimuotoisuuden tutkimuksen historiaa tunnetaan kuitenkin huonosti, vaikka juuri se auttaa ymmärtämään ja arvioimaan historian saatossa syntyneitä käsityksiämme luonnosta ja ihmisen suhteesta muunlajisiin eläimiin. Hankkeemme tieteellisenä tavoitteena on tuottaa uutta tietoa eläintieteen historiasta. Tutkimme monitieteisesti, millaisista lähtökohdista eläintutkimuksen perustaja Aristoteles teki empiiristä tutkimusta, miten hän kuvasi eläimiä ja selitti niiden toimintaa sekä miten hänen lähestymistapansa vaikutti myöhempään tutkimustraditioon ja käsityksiin eläimistä. Eläintutkimukset muodostavat peräti neljänneksen Aristoteleen tuotannosta, mutta ne on pitkään ohitettu sisällöllisesti vanhentuneina. Aristoteleen tieteenteorian viimeaikainen uudelleenarviointi on kuitenkin ajankohtaistanut teokset myös tieteelliseltä kannalta. Nelivuotisen hankkeen tuloksena syntyy aiempaa kattavampi ja syvempi käsitys aristoteelisesta tieteenteoriasta ja sen käytännöstä eläintieteessä Turun Akatemiaa myöten. Hankkeessa kirjoitetaan suomenkielinen monografia Aristoteleen ajattelusta ja laaditaan englanninkielisiä artikkeleita Aristoteleen eläintieteellisten teosten tekstikritiikistä, Aristoteleen eläinkäsityksestä sekä Turun Akatemian aristoteelikoiden kartesiolaisen eläinkäsityksen kritiikistä. Lisäksi suomennetaan ja selitetään neljä Aristoteleen teosta, Eläinoppi, Eläinten osista, Eläinten synnystä ja Eläinten liikkumistavoista, sekä Turun Akatemian dissertaatiot De anima vivente brutorum (1704) ja De anima bestiarum (1725). Hanke jatkaa Aristoteleen filosofisten teosten suomennostyötä, jota ei voi tehdä ilman tieteellistä asiantuntemusta. Siksi hanke yhdistää suomennokset tutkimukseen. Takaisin apurahalistaukseen