Kuvitellut tulevaisuudet geenieditoinnissa – CRISPR-Cas9 ja ihmisten ja eläinten geenien muokkaamiseen liitetyt odotukset

Millainen osa yhteiskuntaa on bioteknologia ja miten se muokkaa tapaamme elää yhdessä toisten lajien ja ympäristön kanssa? Väitöstyössä tutkitaan geenien muokkaamiseen liittyviä yhteiskunnallisia kysymyksiä kahden tapaustutkimuksen kautta. Näistä toinen koskee ihmisen ja toinen eläinten geenien muokkaamista. Tapauksista muodostuu vertaileva asetelma, jonka kautta on mahdollista kysyä, millaisia kysymyksiä geenien muokkaamisen yhteydessä käsitellään, kun kohteena ovat joko ihmiskehot tai eläimet ja kokonaiset ekosysteemit. Taustalla on uusi, "geenisaksiksikin" kutsuttu CRISPR-Cas9-geenieditointimenetelmä, jonka keksiminen on sekä herättänyt aiemmin esitettyjä että luonut uusia geenien muokkaukseen liitettyjä toiveita ja pelkoja. Valitut tapaukset heijastelevat näitä toiveita ja pelkoja kahdelta taholta: toisaalta ihmisten terveyteen ja toisaalta ekosysteemien muokkaamiseen liittyen . Teoreettisilta lähtökohdiltaan työ nojaa Nik Brownin ja Mike Michaelin (2003) aloittamaan keskusteluun odotusten sosiologiasta ja Sheila Jasanoffin ja Sang-Hyun Kimin (2015) sosioteknisten imaginaarien käsitteeseen, jota on käytetty sen tarkastelussa, kuinka jaetut käsitykset uusien teknologioiden tuottamasta hyvästä rakentuvat ja ohjaavat politiikkaa. Tutkimus toteutetaan monipaikkaisena etnografiana. Aineistona ovat menetelmän parissa työskentelevien tutkijoiden haastattelut ja havainnointi sekä mediateksteistä ja lainsäädännöllisistä dokumenteista koostuva tekstiaineisto.

Väitöstutkimukseni geenimuunnelluista hyttysistä malariantorjunnassa ja niiden takana olevasta tiedontuotannosta käsittelee sitä, millä tavoin bioteknologiat muokkaavat maailmaa sekä sitä, miten ympäristöön ja ihmisten terveyteen kohdistuvia interventioida tehdään ja arvioidaan.

Tutkimusote on monilajinen ja etnografinen. Koneen säätiön myöntämällä apurahakaudella keräsin suurimman osan tutkimusaineistostani sekä analysoin sen ja kirjoitin väitöskirjani muodostavat neljä tieteellistä artikkelia sekä niitä yhteen kokoavan johdantoluvun. Neljässä tutkimusartikkelissa tarkasteltiin hyttysiä osana enemmän-kuin-inhimillistä tiedontuotantoa, sitä, miten biologista tietoa kootaan potentiaalisesti teknologiaksi, sitä, millä tavoin tutkijat työssään käsittävät hyvän ja eettisen tieteen sekä geenimuunneltujen hyttysten kautta avautuvaa enemmän-kuin-inhimillistä biopolitiikkaa.