Apurahat ja residenssipaikat Tiede Kunnossa vai ei? Riistakameroiden ja fotogrammetrian soveltuvuus uhanalaisten ja vaikeasti tutkittavien norppien kunnon ja hyvinvoinnin arviointiin Päähakija Post-doctoral researcher Bennett Milaja Myöntösumma 18500 € Tukimuoto Yleinen rahoitushaku Alat Biologinen, kemiallinen ja fysikaalinen ympäristötiede Myöntövuosi 2020 Jos omistat hankkeen, voit kirjautua sisään ja lisätä hankkeen tietoja. Kirjaudu sisään Jaa: Takaisin apurahalistaukseen Hakemuksen tiivistelmä Suomen vesissä elävää saimaannorppaa ja itämerennorppaa uhkaa kalanpyydyskuolleisuuden lisäksi etenkin ilmastonmuutos, jolla voi olla myös epäsuoria vaikutuksia yksilöiden kuntoon saaliseläinten määrän vähetessä. On tärkeää, että norppien kuntoa ja terveyttä pystytään seuraamaan tarkasti, jotta tarvittaviin suojelutoimenpiteisiin osataan ryhtyä mahdollisimman pian. Norppien terveydentilan seurantaa vaikeuttaa se, että ne viettävät suurimman osan elämästään veden alla. Kuitenkin niiden jokakeväinen karvanvaihto, jolloin norpat viettävät enemmän aikaa leväten jäällä tai kivillä, mahdollistaa seurannan. Itä-Suomen yliopisto onkin kerännyt karvanvaihtoaikaan riistakameroilla norpista yli miljoona valokuvaa jo lähes kymmenen vuoden ajalta, lähinnä runsaudenarviointia varten. Ponnistushankkeeni tarkoituksena on hyödyntää enemmän tätä laajaa valokuvatietokantaa, ja selvittää ensimmäistä kertaa, soveltuvatko riistakameroilla kerätyt valokuvat eläinten kunnon ja rasvavarantojen arviointiin fotogrammetristen menetelmien avulla. Fotogrammetrialla tarkoitetaan kohteen kolmiulotteista mittausta kohteesta otettujen valokuvien avulla. Lisäksi selvitän, voidaanko myös droonilla otettuja kuvia käyttää norppien kunnon arvioinnissa. Käytän menetelmän kalibrointiin elävistä tarhatuista ja/tai kuolleista norpista otettuja morfologisia mittauksia, kuten vartalon ympärysmittaa (hyvä rasvakerroksen paksuuden mittari), ja samoja yksilöitä valokuvataan droonilla ja riistakameralla eri etäisyyksiltä ja -kulmista. Tämän jälkeen määritän vartalon ympärysmitan valokuvista mitatuista etäisyyksistä matemaattisten kaavojen avulla, ja vertaan saatuja arvoja mitattuihin arvoihin. Jos tutkimuksessa käytettävät riistakameroilla ja droonilla otetut valokuvat osoittautuvat soveltuvaksi tavaksi kerätä tietoa norppien kunnosta, tutkimuksen menetelmiä voidaan hyödyntää myös muiden eläinlajien seurannassa. Lisäksi norppien kunto huippupetoina kuvastaa saalisvarojen runsautta ja samalla koko ympäristön tilaa. Loppuraportin tiivistelmä Tässä projektissa tutkittiin riistakameroiden ja fotogrammetristen menetelmien soveltuvuutta saimaannorpan kunnon arviointiin. Fotogrammetrialla tarkoitetaan kohteen kolmiulotteista mittausta kohteesta otettujen valokuvien avulla. Tutkimuksessa asennettiin keväällä yhteensä 31 riistakameraa saimaannorpan karvanvaihtopaikoille (16 eri paikkaa Haukivedellä ja Pihlajavedellä), joille oli myös liimattu merkkikiviä, joiden etäisyys mitattiin. Riistakamerat tallensivat kahden karvanvaihtokauden aikana yhteensä 78890 kuvaa, joista 7961 kuvassa oli norppa antaen runsaasti dataa kuvien fotogrammetriseen jatkokäsittelyyn. Lisäksi projektissa kuvattiin riista- ja digikameroilla kuolleina löydettyjä ja mitattuja saimaannorppia ruhojen ruumiinavausten yhteydessä fotogrammetrisen menetelmän todentamiseksi. Seitsemän kuolleen ja yhden elävän saimaannorppayksilön korkeus ja leveys mitattiin valokuvista käyttäen ImageJ ohjelmaa ja hyödyntäen kuvissa näkyviä eläinten viereen aseteltuja mittatikkuja (kuolleet yksilöt) tai mittakiviä (elävä yksilö), joiden pituus tai välinen matka oli tiedossa. Tämän jälkeen eläinten ympärysmitta laskettiin soveltaen ellipsin (kuolleet yksilöt) tai ympyrän (elävä yksilö) ympärysmitan kaavaa ja verrattiin mitattuihin ympärysmittoihin käyttämällä Pearsonin korrelaatiota. Analyysin merkitsevä korrelaatio (R2 = 0.96) osoitti, että riistakameroilla otettuja kuvia voidaan käyttää apuna arvioimaan saimaannorppien ympärysmittaa, joka puolestaan korreloi merkitsevästi rasvakudoksen paksuuden kanssa. Rasvakerroksen paksuus on tunnetusti hyvä hylkeiden kunnon indikaattori, ja soveltamalla tässä tutkimuksessa käytettyä menetelmää voidaan uhanalaisen saimaannorpan kuntoa arvioida ja seurata non-invasiivisin fotogrammetrisin keinoin. Takaisin apurahalistaukseen