Kuka sinä on? Tutkimus yksikön 2. persoonasta osana arkikeskustelua

Väitöskirjatutkimukseni aiheena on yksikön 2. persoonan käyttö ja käytön variaatio suomenkielisessä arkikeskustelupuheessa. Yksikön 2. persoonaa – jota voidaan suomen kielessä ilmaista verbimuodoilla, omistusliitteellä tai pronominilla "sinä" – käytetään tyypillisesti viittaamaan yhteen tiettyyn vastaanottajaan. Muunlaistakin käyttöä kuitenkin on. Tutkimuksessani tarkastelen yksikön 2. persoonan käytön moninaisuutta arkikeskusteluissa ja osoitan, että yksikön 2. persoonalle on vuorovaikutuksen dynaamisessa kontekstissa kehittynyt erityyppisiä käyttötapoja: vastaanottajaa puhuttelevien ilmausten lisäksi sitä voidaan käyttää osana tiettyjä kiteytyneitä ilmauksia (esim. "tietsä", "kato", "kuule", "arvaa") tai viittaussuhteiltaan avoimesti, kuvaamassa inhimillistä tai osanottajien kesken jaetuksi oletettua kokemusta tietynlaisessa tilanteessa olemisesta. Tutkimukseni tavoitteena on eritellä, millaisia merkityksiä yksikön 2. persoonalle annetaan erilaisissa käyttökonteksteissa, sekä selvittää, mikä on yksikön 2. persoonan rooli vuorovaikutuksen ja sen osanottajien välisten suhteiden jäsentämisessä. Väitöskirjatutkimukseni pääasiallisena teoreettis-metodisena viitekehyksenä on vuorovaikutuslingvistiikka. Väitöskirjatyöni on osa Suomenkielisten arkikeskustelujen morfosyntaktinen tietokanta Arkisyn -hanketta, ja tutkimukseni aineisto on peräisin Arkisyn-tietokannan arkikeskusteluaineistosta. Toteutan väitöskirjani artikkelimuotoisena.