Kielen asiantuntijat, menneisyyden tallentajat. Kaupunginkirjureiden ammattikunta, toimijuus ja kielenkäyttö Ruotsin valtakunnassa varhaismodernina aikana (1614–1714)

Kaski-hankkeessa tutkimme kaupunginkirjureiden ammattikuntaa, toimijuutta ja kielenkäyttöä Ruotsin valtakunnassa Svean hovioikeuden perustamisesta isoonvihaan (1614–1714) kielen- ja historiantutkimuksen näkökulmasta. Meitä kiinnostaa, ketkä laativat varhaismodernilla ajalla Ruotsin ja Suomen historian tärkeimpiin lähdesarjoihin kuuluvat raastuvanoikeuden oikeudenkäyntipöytäkirjat eli tuomiokirjat. Hanke perustuu ajatukselle 1600-luvun merkityksestä ruotsin kielen historiassa ja Ruotsin valtionrakennuksessa. Kasvava suurvalta tarvitsi kieltä, monipuolistuva kieli mahdollisti monimutkaisemman hallinnon, ja tässä kaupunginkirjurit olivat avainasemassa. Hankkeen tärkein lähdeaineisto ovat raastuvanoikeuksien tuomiokirjat, joita hyödynnetään ensimmäistä kertaa tieteidenvälisesti saattamalla yhteen kielen- ja historiantutkimuksen teoreettista ja menetelmällistä osaamista. Hankkeella on kolme tavoitetta: 1) prosopografinen open access -kaupunginkirjuritietokanta, joka sisältää tietoja kirjureiden sosiaalisista ja ammatillisista taustoista, viranhoidosta ja elämänkulusta, 2) analyysi kaupunginkirjureista ammatti- ja kieliasiantuntijoina, kielen kehittäjinä ja tekstien tuottajina sekä 3) tapaustutkimukset kaupunginkirjureista paikallisyhteisöissään niin hallinnon osana kuin kirjurintoimen ulkopuolella. Lopputulos on ensimmäinen kokonaiskuva kaupunginkirjurikunnasta historian keskeisinä mutta usein näkymättöminä toimijoina: kielen asiantuntijoina ja menneisyyden tallentajina.