Keskittynyt media, samat sisällöt? Median keskittymisen, sisältöjen yksipuolistumisen ja toimitusten toimintatapojen muutosten vaikutukset demokratiaan

Hakemuksen tiivistelmä

Onko demokratian kannalta tärkeää, että journalistisessa mediassa on keskenään erilaisia sisältöjä? Tämä tutkimus pyrkii lisäämään ymmärrystä median keskittymisen, sisältöjen yksipuolistumisen ja toimitusten toimintatapojen muutosten vaikutuksista demokratiaan Suomessa. Tutkimushanke keskittyy sanomalehdistöön, erityisesti päivälehtiin, jotka yhä palvelevat valtaosaa suomalaisista tärkeänä ajankohtaisen uutistiedon lähteenä. Tavoitteena on ensinnäkin kuvata ja analysoida sanomalehdistön keskittymisen kehitystä ja nykytilaa sekä erityisesti sitä, miten lehtitalojen talous on kehittynyt keskittymisen myötä. Toiseksi tavoitteena on analysoida, missä määrin samaan konserniin kuuluvien lehtien sisällöt niin verkossa kuin painettuina ovat yhdenmukaisia ja onko sisältöjen päällekkäisyys lisääntynyt. Kolmanneksi tavoitteena on tutkia, miten konserniyhteistyö käytännössä toimii ja toteutuu sanomalehden toimituksen arjessa sekä miten toimitukset kokevat konserniohjauksen vaikutukset. Hankkeen ensimmäinen osio perustuu tilastolliseen ja tilinpäätösanalyysiin, joissa käytetään koeteltuja taloustieteellisiä tunnuslukuja. Toinen osio koostuu määrällisestä ja laadullisesta sisällönanalyysista, jonka kohteena ovat kaikkiaan kymmenen sanomalehden niin painetut kuin verkkosivut. Kolmannessa osiossa siirrymme lehtien tekijöiden pariin ja aineistoa kerätään toimitusetnografian, kyselytutkimuksen ja haastattelujen keinoin. Vaikka tutkimus sivuaa koko sanomalehtikustantamisen toimialaa, päähuomio kohdistuu lehtien määrällä mitattuna Suomen viiteen suurimpaan lehtikonserniin (Sanoma Media Finland Oy, Keskisuomalainen Oyj, TS-Yhtymä Oy, Kaleva Oy ja Hilla Group Oyj). Yhdessä ne julkaisevat kaikkiaan 26:ta maan 31 päivälehdestä ja hallitsevat lähes kolmea neljäsosaa koko toimialan markkinoista.