Apurahat ja residenssipaikat

Tiede ja taide

Keskiajan puurakennusperintö Suomessa. Kivikirkkojen kattorakenteet, rakennusprosessi ja rakentamisen innovaatiot myöhäiskeskiajan Pohjois-Euroopassa

Hakemuksen tiivistelmä

Suomen keskiajalta säilynyt puurakennusperintö kätkeytyy vajaan kahdenkymmenen keskiaikaisen kivikirkon kattorakenteisiin. Yli puoli vuosituhatta kantavana rakenteena toimineet puurakenteet ovat ainutlaatuinen osa keskiajan rakennettua kulttuuriperintöä ja ainoa muussa kuin arkeologisessa kontekstissa säilynyt aikaikkuna keskiajan Suomen puurakentamiseen. Ne kertovat sekä paikallisesta kädentaidosta että keskiajan Suomen kiinteistä yhteyksistä koko Euroopan laajuisiin puurakennustaidon innovaatioihin. Hankkeessa Suomen keskiaikaisia kattorakenteita tutkitaan monitieteisesti arkkitehtuurin historian, arkeologian, insinööritieteiden, historiantutkimuksen ja kokeellisen arkeologian menetelmin, lähtökohtana kokonaisvaltainen kulttuurihistoriallinen näkökulma. Tavoitteena on myös dokumentoida systemaattisesti ainutlaatuiset ja haavoittuvat rakenteet, joiden veistojälkiin, merkintöihin ja rakennusosien kokonaisuuteen on tallentunut aineellistunutta tietoa keskiajan rakennushankkeiden vaiheista sekä yhteisöjen ja jopa yksilöiden osallisuudesta siihen. Hankkeessa tarkastellaan myös kirkkojen holvirakenteisiin sijoitettuja rakennusuhreja, joista on löytynyt jo todisteita kahdessa kirkossa tehdyissä alustavissa tarkastuksissa. Hankkeen tutkimustyö, avoimesti julkaistava tutkimusaineisto, tieteelliset ja yleistajuiset julkaisut, blogi, youtube-videot ja dokumenttielokuva nostavat esiin yleisölle näkymättömän mutta visuaalisesti kiehtovan osan Suomen vanhinta rakennettua kulttuuriperintöä. Sen säilyttäminen, tutkiminen ja tunnetuksi tekeminen edesauttaa kestävän rakentamisen periaatteiden juurruttamisessa yhteiskuntaan ja poliittiseen päätöksentekoon.

Suomen keskiajalta säilynyt puurakennusperintö kätkeytyy vajaan kahdenkymmenen keskiaikaisen kivikirkon kattorakenteisiin. Yli puoli vuosituhatta kantavana rakenteena toimineet puurakenteet ovat ainutlaatuinen osa keskiajan rakennettua kulttuuriperintöä ja ainoa muussa kuin arkeologisessa kontekstissa säilynyt aikaikkuna keskiajan Suomen puurakentamiseen. Ne kertovat sekä paikallisesta kädentaidosta että keskiajan Suomen yhteyksistä Euroopan laajuisiin puurakentamisen innovaatioihin.
Vuosina 2020–2025 toteutetussa tutkimushankkeessa kartoitettiin ja tutkittiin tähän mennessä tunnetut sekä hankkeen aikana löydetyt alkuperäiset kattorakenteet. Lisäksi hankkeessa tutkittiin yli kymmenen kirkon ullakolta löytyneitä ihmis- ja eläinluita sekä tiilentekijänmerkkejä. Tutkimushanke tähtäsi osin myös tutkitun rakennus- ja kulttuuriperinnön säilymisen ja säilyttämisen pohdintoihin.
Hanke antoi runsaasti vastauksia keskiaikaisten kattorakenteiden rakentamisprosessiin, puulajien valintaan mutta laajemmin myös kysymyksiin kirkkojen ajoituksista, ne rakentaneiden työryhmien toiminnasta sekä keskiaikaisista paikallisyhteisöstä. Lisäksi hankkeessa pystyttiin ajoittamaan Ruotsin mannermaalta tulleen niin sanotun goottilaisen kattotuolityypin saapuminen suomeen. Hankkeen tulokset avaavat uusia näkökulmia siihen, miten rakentamisen innovaatiot liikkuivat keskiajan Itämeren piirissä ja toisaalta ammattityövoiman ja paikallisten yhteisöjen rakentamistapojen välillä. Hankkeessa tutkitut, ullakoilta löytyneet luut osoittautuivat osittain yhtä vanhoiksi kuin tutkitut kirkot.
Hankkeen tulokset on julkaistu kansainvälisinä sekä suomenkielisinä vertaisarvioituina artikkeleina. Lisäksi hankkeesta tehtiin vuonna 2026 julkaistava dokumenttielokuva. Tuloksia esiteltiin yli kymmenessä kansainvälisessä konferenssissa sekä lukuisissa suurelle yleisölle suunnatuissa lehtijutuissa ja esitelmissä. Hanke huipentui Helsingissä keväällä 2024 järjestetyyn From Forests to Heritage -konferenssiiin.

Takaisin apurahalistaukseen