Keho on dacha

Hakemuksen tiivistelmä

Dacha on venäjänkielinen sana, joka tarkoittaa mökkiä ja maapalstaa siirtolapuutarhassa. Se on yleensä aidalla rajattu yksityinen alue monien samanlaisten palstojen keskellä. Se on omistajansa vihreä unelmakupla. Dachalla on kuitenkin synkkä historia, joka on muovautunut Neuvostoliiton ja Venäjän poliittisten vaiheiden myötä. Suomessa siirtolapuutarhoja on kehitetty 1900-luvun alusta asti ja niiden merkitys ruuan tuottajina sekä yhteisöllisyyden rakentajina ovat vaihdelleet ajan mukaan. Vuonna 2019 Oulun Varjakassa toimiva kyläyhdistys perusti uudenlaisen siirtolapuutarhan, Warjakka Puutarhan, jonka päätavoitteena on tarjota paikalliselle väestölle yhteisöllistä toimintaa sekä sijaintinsa ja puutarhassa kasvavien perinnekasvien avulla nostaa esiin paikallista kulttuuriperintöä. Warjakka Puutarha on rakennettu 1920-luvulla kukoistaneen Warjakan sahan työläisten asuntojen kivijalkojen sisäpuolelle. Keho on dacha -hanke sijoittuu Warjakka Puutarhaan sekä Arkangelin Kalinushki -nimiseen dacha-kylään Pohjois-Venäjälle. Oulu ja Arkangeli ovat ystävyyskaupunkeja. Ne sijaitsevat samalla leveysasteella, vesistöjen rannalla. Molempia kaupunkeja ja niiden yhteisöjä ovat merkittävästi muokanneet sahateollisuuden kehittyminen ja sen kuihtuminen. Hanke tutkii Varjakan ja Arkangelin entisten teollisuusyhteisöjen siirtolapuutarhojen fyysisyyttä, historiaa ja merkitystä paikalliselle väestölle. Tässä hankkeessa keho mielletään puutarhan vertauskuvaksi, jonka raja-aitana on iho. Keho reagoi, kipuilee, kukoistaa ja muokkaantuu kuin dacha suhteessa sitä ympäröivään poliittiseen ja sosiaaliseen maastoon. Keho kykenee ilmaisemaan myös silloin, kun sananvapautta on rajoitettu tai kun sopivia sanoja ei löydy. Monialainen työryhmä tutkii ja kehittää esityksellisiä, installaatiomaisia, sanallisia sekä yhteisöllisiä taiteellisia elämyksiä vuorovaikutuksessa paikallisiin yhteisöihin Oulussa ja Arkangelissa. Samalla kehitetään taiteilijoiden keskinäistä yhteistyötä ja uusia metodeja.

Hanke alkoi yhteistyön kehittämisellä Oulun Warjakka Puutarhan ja Venäjän Arkangelissa sijaitsevan Kalinushki -dachakylän ja näissä toimivien yhteisöjen välillä kesällä 2021. Ensimmäisenä kesänä yhteistyö kahden taiteilijatiimin välillä oli hedelmällistä ja tutkimme mm. yhteisötaiteen tekemisen välineitä. Innostavaa oli se, että yhteisötaide käsityksenä ja taiteen muotona on uutta Venäjällä, eikä venäjän kielestä edes löydy sopivaa vastinetta. Siksipä yhteistyöllämme tuntui olevan erityistä merkitystä. Kesän päätteeksi toteutimme näyttelyn Arkangelissa, jonka rakentamiseen osallistimme molempia yhteisöjä.
Kevättalvella 2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan muutti kuitenkin kaiken. Jouduimme luopumaan yhteistyöstä venäläistaiteilijoiden kanssa. Kesän 2022 haparoimme hankkeessa eteenpäin ja etsimme sille uutta muotoa. Sitkeästi jatkoimme kuitenkin työskentelyä Warjakka Puutarhalla ja paikallisen yhteisön keskuudessa ja sitä kautta löysimme lopulta hankkeelle uuden suunnan. Päädyimme syventämään taiteellista tutkimustamme paikallisen yhteisön keskuudessa, kutsuen kylän asukkaita mukaan yhteiselle matkalle. Kutsuimme hankkeeseen mukaan myös viisi uutta paikallista taiteilijaa eri taiteen aloilta tukemaan jo tekemäämme työtä. Luovuttamisen sijaan halusimme viedä hankkeen päätökseen ja juhlistaa sitä jollakin tavalla. Kesällä 2023 hankkeessa työskenteli valokuvaaja, kirjailija, kuvataiteilija, kaksi mediataiteilijaa, kaksi tanssijaa ja bloggari. Uudet taiteilijat toivat hankkeeseen uutta energiaa ja uusia näkökulmia, jotka nostivat hankkeen täysin uudelle tasolle. Meille tuli voittaja fiilis. Kaikkien vaikeuksien jälkeen olimme sittenkin onnistuneet löytämään jotain uutta, luomaan uuden työryhmän ja luomaan paikalliseen yhteisöön todella syviä ja pitkäkestoisia yhteyksiä sekä sarjan kokeiluja, joista koostimme näyttelyn ja kirjan.