Kaunokirjallisen teoksen kirjoittaminen ja sen vaatima taustatutkimus

Hakemuksen tiivistelmä

Valmistelemani teos sai alkunsa törmättyäni vanhaan uutiseen, joka väitti, että etanoiden väliselle kommunikaatiolle perustuva lennätinjärjestelmä tulisi mullistamaan tapamme viestiä. Teos rakentuu todellisen, 1850-luvulla toteutetun tutkimushankkeen ympärille, jonka tavoitteena oli luoda animaalisen magnetismin periaatteisiin pohjautuva lennätin. Tavoitteena on tehdä taustatutkimusta teoksen tieteenhistoriallisiin teemoihin liittyen, kehittää esikoisromaanini yhteydessä hahmottelemiani tapoja tutkimustiedon kaunokirjallistamiseksi, ja kirjoittaa teos, joka käsittelee kysymystä luotettavasta tiedosta ja sen rajoista. Teoksen tapahtumat sijoittuvat tiedolliseen murroskohtaan, jossa sähkön ja magnetismin periaatteet kuvattiin ensi kertaa tieteellisesti. Tämä mullisti käsityksemme maailman luonteesta, ja tieteellisen tutkimuksen rinnalle kehittyi esoteeristen teorioiden verkosto, joka tarjosi vaihtoehtoisia selitysmalleja näkymättömille voimille. Yksi näistä oli animaalinen magnetismi, jonka harjoittajat uskoivat kaikkia elollisia yhdistävän, elektromagneettisen voiman olemassaoloon. Huijaukseksi osoittautuneen hankkeen pohjalta teos tutkii esoteeristen ajatusrakennelmien lumoa. Keskeiseksi nousee kysymys siitä, kenen määriteltävissä on luotettava tieto ja se, miten voimallinen tiedollinen väline hyvä kertomus – kuten tarina etanoiden mahdollistamasta kommunikaatiosta – voikaan olla. Nilviäisten käyttö tieteen välineenä nostaa lisäksi teoksen keskiöön kysymyksen ihmisen, tieteen ja eläimen välisestä jännitteisesti suhteesta. Pyrkimykseni on löytää perinteisestä poikkeavia tapoja kuvata eläintä, jota käsitellään usein lähinnä inhoa herättävänä tuholaisena. Kotilot ja etanat ovat erityisen otollisia elämiä kirjoitettaviksi, sillä niljaisina hermafrodiitteina ne horjuttavat silkalla olemassaolollaan useita 1800-luvulla – ja osin yhä – luonnollisina ja pysyvinä pidettyjä kategorioita.