Just and unjust environmental wars

Hanke tarkastelee ympäristösotien luonnetta ja moraalista oikeutusta tieteen ja taiteen keinoin. Hanke kuuluu soveltavan etiikan ja taiteen tutkimuksen alaan. Se vertaa sodan etiikan vallitsevan paradigman, oikeutetun sodan tradition, ympäristöetiikan, taiteen tutkimuksen ja rauhan- ja konfliktintutkimuksen näkökulmia ihmislähtöisten ympäristöuhkien torjumiseen. Tyypillisesti sodan oikeutusta arvioidaan tiettyjen perinteisten moraaliperiaatteiden nojalla. Ympäristöuhat ovat kuitenkin muuttaneet maailman turvallisuuspoliittista viitekehystä ja sotien luonnetta samalla kun sodan etiikka on pysynyt huomattavan perinteisenä. Hankkeessa analysoidaan tätä jännitettä perinteisen oikeutetun sodan tradition ja modernien ympäristösotien eettisten haasteiden välillä. Taiteellinen tutkimus analysoi ihmislähtöisten ympäristötuhojen ja väkivaltaisten konfliktien kokemuksia, merkityksiä ja yhteyksiä. Sen fokuksessa on ihmisen väkivaltainen toiminta omaa lajiaan ja toislajisia kohtaan aseellisten konfliktien ja muun väkivaltaiseksi katsottavan voimankäytön muodossa. Hypoteesina on, että perinteisten moraalisääntöjen soveltuvuus ja ympäristösotien oikeutus riippuvat siitä, mistä ympäristösodan tyypistä on kyse. Tämä hanke tunnistaa kolme ympäristösodan muotoa: ympäristöuhista motivoitunut, ympäristötuhoja vastustava ja niitä hyödyntävä laajamittainen organisoitunut väkivalta. Näitä sodan muotoja ja niiden oikeutusta verrataan muihin väkivaltaisiin konflikteihin, väkivallattomaan voimankäyttöön sekä erilaisiin kielikuvallisiin taisteluihin ympäristön tai luonnon puolesta. Hanke selvittää kolmessa vaiheessa 1) mitä ympäristösodat ovat, 2) miten perinteiset sotilasetiikan moraaliperiaatteet soveltuvat ympäristösotien moraalisen oikeutuksen arvioimiseen ja 3) miten ympäristönsuojelu tulisi sisällyttää sodan etiikan moraalisääntöihin ja osaksi sotilaiden kasvatusta.