Apurahat ja residenssipaikat

Tiede

Julkinen tila – menetetty potentiaali? Turvallisuuden ja osallisuuden tunteet syntyvät asuinalueilla luottamuksesta ja vuorovaikutuksesta, ei piikkilangoista tai valvontakameroista.

Hakemuksen tiivistelmä

Asuinalueiden viihtyvyyteen ja asukkaiden turvallisuuden ja osallisuuden kokemuksiin vaikuttavat vahvasti kokemukset julkisesta tilasta ja omasta oikeutuksesta käyttää julkista tilaa. Osallisuuden kokemukset rakentuvat arjen yhteisöissä kiinnittymisen, kuulumisen ja osallistumisen kokemusten kautta. Arjen osallisuuden kokemuksia vahvistamalla, vahvistetaan myös asukkaiden motivaatiota toteuttaa laajemmin aktiivista kansalaisuuttaan. Hankkeessa selvitämme, miten asuinalueiden yhteisöllisyyttä ja asukkaiden turvallisuuden tunteita voidaan tukea avaamalla julkisia tiloja laajemmin alueen asukkaiden käyttöön. Tässä selvitystyössä julkisia tiloja edustavat erityisesti koulut ja oppilaitokset. Tällaisesta toimintamallista on saavutettu hyviä kokemuksia Ruotsissa., jossa Lindängenissä on tehty yhteisötyötä täysin uudella formaatilla jo vuodesta 2010 asti. Hankkeen tavoitteena on selvittää 1) soveltuisiko Lindängenissä rakennettu yhteisötyön malli käytettäväksi suomalaisissa lähiöissä ja niiden kouluissa, 2) miten malli lisää asuinalueen viihtyvyyttä ja asukkaiden osallisuuden kokemuksia sekä 3) mitä mallin käyttöönotto vaatisi eri toimijoiden näkökulmasta.

Selvitystyö toteutettiin ajalla 1-6/2019. Julkisten tilojen yhteisöllisen käytön osalta selvitystyö rajautui tarkastelemaan koulutilojen käyttömahdollisuuksia laajemmin alueen yhteisön hyväksi.

Selvityksessä esitellään Ruotsin Malmössä sijaitsevan Lindängenin Allaktivitetshus, joka on hyvä esimerkki kouluympäristössä toteutettavasta yhteisötyöstä sekä pohditaan, miten vastaava malli voisi toimia suomalaisessa ympäristössä. Selvitystyön aikana koottiin tietoa ja kokemuksia Lindängenin, Hermodsdalin ja Apelgårdin toiminnasta tietoja sekä haastateltiin 23 toiminnassa mukana olevaa henkilöä. Selvityksen aikana hahmottui niin kutsuttu Yhteisökoulu-toimintamalli suomalaiseen toimintaympäristöön.

Parhaimmillaan yhteisökoulusta muodostuu alueen asukkaiden yhteinen toiminta- ja kokoontumispaikka, joka yhdistää eri-ikäisiä ja eri taustoista tulevia asukkaita luontevasti toimimaan yhdessä. Yhteisökoulu on eräänlainen alueen sydän, joka kokoaa ihmiset ja alueen palveluntuottajat, yhdistykset ja yritykset yhteiseksi toimintaverkostoksi ihmisten arjen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Yhteisökoulu tarjoaa myös uudenlaisia oppimiseen, osaamisen jakamiseen ja ilmiöiden tunnistamiseen liittyvän toiminnan mahdollisuuksia koulupäivän aikana.

Ensimmäiset suomalaiset yhteisökoulut ovat tällä hetkellä suunnitteluvaiheessa. Yhteisökoulujen toteuttaminen vaatii tiivistä yhteistyötä ja tahtotilaa niin kunnan toimijoilta kuin yhdistyksiltä. Myös alueen yritystoimijoita olisi hyvä saada mukaan kehittämistyöhön. Allaktivitetshus-toiminta on Ruotsissa osoittanut yhteisötyön merkityksen alueen yhtenäisyyden, luottamuksen ja turvallisuuden rakentamisessa. Toivottavasti olemme Suomessa valmiit menemään samaan suuntaan.

Takaisin apurahalistaukseen