FT, kirjailija Erra Satu

Ihmisen ja tavaroiden suhdetta käsittelevän runoteoksen kirjoittaminen

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | Yksivuotinen

Tekeillä oleva runoteokseni on yritys tarkastella tavaroita ihmisen ja ympäristön vuorovaikutussuhteen kannalta. Käsittelyn teoreettisenä lähtökohtana on ekologisen psykologian ja ekologisen lingvistiikan piirissä käytetty tarjouman käsite, joka perustuu havaintopsykologi Gibsonin (1979) teoriaan. Gibsonin mukaan tarjoumat mahdollistavat toimintaa ja ilmentävät siten havainnoijan suhdetta ympäristöönsä. Suhde voi ilmetä paitsi mahdollisuuksina myös esteinä. Teoksella on osin sama toreettinen tausta kuin lukiolaisten kirjoittamista tarkastelevalla väitöskirjallani (Erra 2020), mutta sen tehtävä runoteoksessa on auttaa jäsentämään omaa ajatteluani ja pysyä nimenomaan taustalla. En pyri kirjoittamaan erityisen teoreettista runoutta. Yritän runouden avulla tutkia, miten erilaisten esineiden tarjoamat mahdollisuudet ja esteet muuttuvat ja vaihtelevat. Miten jostakin houkuttelevasta tulee taakka? Miksi tavaroiden järjestäminen tai niistä luopuminen liitetään joskus onnellisuuteen? Ketä varten ihminen hankkii, järjestää tai luopuu? Samalla pyrin tutkimaan kirjoittamisen ekologiaa ja sitä, miten kirjoittaminen on vuorovaikutusta ympäristön kanssa. Tavaroista on kirjoitettu paljon viime vuosina sekä journalistisia juttuja että tietokirjoja. Ajattelen, että runouden kieli ja vino katse voivat löytää jotain sellaista, mitä ei ole vielä ilmaistu. Kuvaan omaa runokieltäni epävarmuuden poetiikaksi, ja sille on tyypillistä katkonaisuus ja epätäydellisyys. Sanomalehtikritiikeissä Laitinen (TS 31.5.21) on luonnehtinut esikoisrunoteokseni kieltä ”hulvattoman repaleiseksi ilmaisuksi” ja Koskelainen (HS 31.5.21) taas on kuvannut säkeitä, joissa ”viittaussuhteet heittävät ja lauseet katkeilevat. Valmista, ehjää kuvaa ei ole.” Ihmisen ja esineen suhde tai järjestäminen ylipäänsä ei tule koskaan valmiiksi, ja ajattelenkin, että juuri repaleinen ja rikkinäinen poeettinen ote sopii aiheeseen erityisen hyvin.